Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Transkriptio

1 Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1

2 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa käytetään kotikasvatuksessa yhä harvemmin. Lasten kasvuympäristö on aiempaa turvallisempi. Koulun osallistumiskulttuuri ja työilmapiiri ovat kohentuneet ja entistä useampi yläkoululainen pitää koulusta. Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä teiniraskaudet ovat vähentyneet. Pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten määrän kasvu on taittunut Esityksen nimi / Tekijä 2

3 , mutta osalla menee huonosti Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä on vailla läheistä ystävää. Viidennes yläkouluikäisistä tytöistä kokee itsensä masentuneeksi. Teini-ikäisten tyttöjen joutuminen sairaalahoitoon itsensä vahingoittamisen vuoksi on lisääntynyt. Alle 18-vuotiaiden poikien kuolemansyynä itsemurha on Suomessa OECD-maiden yleisimpiä. Yläkouluikäisistä tai vanhemmista tytöistä useampi kuin joka viides on kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Nuorten sosiaaliset suhteet Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Kouluterveyskysely

5 Nuorten elintavat Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Kouluterveyskysely

6 Ylipainoisten lasten osuus % 20 tytöt pojat v 5v 1lk 5lk 8lk LATE-tutkimus

7 Kutsuntatarkastukseen osallistuneiden keskipaino keskipaino, kg Santtila et al. Med Sci Sports Exerc 2006;38:

8 Nuorten mieliala sukupuolen ja kouluasteen mukaan Viimeisen kuukauden aikana kokenut mielialansa usein masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivottomaksi poika tyttö 35 % PK Lukio AOL peruskoulu lukio ammatillinen oppilaitos Kouluterveyskysely

9 Suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveys Häiriötyyppi Esiintyvyys (%) Sukupuoli Mielialahäiriöt N > M Ahdistuneisuushäiriöt 5-15 N > M Päihdehäiriöt 5-10 N < M Käytöshäiriö 5-10 N < M ADHD - 5 N < M Syömishäiriöt - 5 N > M Ei-affektiiviset psykoosit - 2 N = M 9

10 Vammaiset lapset sairaaloissa ja kehitysvammaisten laitoksissa hoidetaan pitkäaikaisesti sairaita ja vammaisia lapsia on huolehdittava, että heillä on samat oikeudet kuin muillakin lapsilla vammaisella lapsella on aina oikeus tulla kuulluksi kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevissa asioissa vammaista lasta on kohdeltava ensisijaisesti lapsena Päivi Nurmi-Koikkalainen

11 Lastensuojelun asiakkaat Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

12 Vuoden aikana huostassa olleet lapset 3,5 3,0 2,5 % 2,0 1,5 1, vuotiaat vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 0,5 0, Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

13 Kiireellisesti sijoitetut lapset v. 3 6-v v v v. Pojat (N=1 380) Tytöt (N=1 385) Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

14 Lapsiperheiden toimeentulo Kahdella viidestä lapsiperheestä rahaa jää säästettäväksi, kahdella viidestä perheestä hankaluuksia, yksinhuoltajista lähes 70 %:lla menojen kattaminen tuloilla on hankalaa. Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat reaaliarvoltaan alentuneet Lapsiperheiden köyhyysaste oli 11,3 % vuonna 2012, yksinhuoltajaperheissä 26 %. Toimeentulovaikeuksia ennustavat nuori ikä, matala koulutus ja työelämän ulkopuolella oleminen sekä yksinhuoltajuus Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Perheellä on halutessaan varaa lasten % kaikki alle 7-v lapsia lapsia 3+ yksinhuoltaja omiin huoneisiin viikkorahaan maksullisiin harrastuksiin yksityislääkäriin kännykkään tietokoneeseen kaikkiin edellisiin Lapsiperhekysely

16 Perusturvaetuuksien reaalitason kehitys : Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo laskenut Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti Minna Salmi Hallitusneuvottelujen Hyvinvointi-työryhmän asiantuntijakuuleminen

17 1990-luvun laman jälkeen Neuvolan perhevalmennusta karsittiin, vaikka on selvästi osoitettu, että vanhemmuuteen valmentaminen ehkäisee lapsen ongelmia. Neuvolan kotikäyntejä vähennettiin ja lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas, vaikka kotiin annettu tuki vahvistaa myönteistä vanhemmuutta ja vähentää lasten myöhempiä mielenterveysongelmia. Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa karsittiin, vaikka sekä nuoret että vanhemmat katsovat, että apua pitäisi saada juuri koulussa. Tulonsiirrot lapsiperheille ovat reaaliarvoltaan pienentyneet 1990-luvun alkupuoleen verrattuna Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Keinoja lasten hyvinvoinnin tukemiseen Peruspalveluita - päivähoitoa, koulua, ja terveydenhuollossa neuvola- ja kouluterveystyötä - on tarjottava kaikille, riippumatta perheen varakkuudesta. Päivähoitoryhmien ja koululuokkien kokoa ei saa päästää kasvamaan. Voimavaroja on lisättävä korjaaviin palveluihin ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen. Korjaavat toimet kohdistettava riittävän varhain sinne, missä tukea tarvitaan, ja riittävän laaja-alaisena kattaen kodin tukemisen, neuvolatoiminnan, varhaiskasvatuksen ja koulun. Lapsiperheiden kotipalvelun tulee olla myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukena Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Keinoja lasten hyvinvoinnin tukemiseen (2) Lapsiperheiden toimeentuloa voidaan tukea korjaamalla lapsiperheiden tulonsiirtojen jälkeenjääneisyyttä. Työn ja vanhemmuuden yhteensovittamisen helpottaminen tukee lapsiperheiden vanhempien jaksamista. Oikeudenmukaiseksi koettua työnjakoa voidaan tukea vahvistamalla isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä ansiosidonnaista isyysvapaata pidentämällä. Erityisesti yksinhuoltajien jaksamiseen olisi löydettävä keinoja sekä perheiden palveluissa että työpaikkojen käytännöissä Esityksen nimi / Tekijä 19

20 THL tukee lasten hyvinvointia tuottamalla kattavaa seurantatietoa kehitystrendit palvelujen käyttö tutkimalla ja arvioimalla lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa nykytila ja tulevaisuuden ennakointi olemalla mukana kehittämässä lasten ja perheiden palveluita kehitysprojektit valtion erityispalvelut lasten ja nuorten palvelut osana sote-uudistusta Esityksen nimi / Tekijä 20