KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Tavoitevuosi 2035 Kaavaselostus

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIRTAIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Tavoitevuosi 2035 Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.6.2015 708-P11452

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus I (71) 8.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 3 2.1 Osalliset... 3 2.2 Tiivistelmä kaavaprosessin vaiheista ja osallistumisesta... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Suunnittelualue... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2.2 Voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava... 7 3.2.3 Yleiskaava... 10 3.2.4 Asemakaava... 12 3.2.5 Ranta-asemakaavat... 13 3.2.6 Rakennusjärjestys... 13 3.2.7 Rakennuskiellot... 13 3.2.8 Laadittavana oleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040... 14 3.3 Tutkimukset ja selvitykset... 21 3.3.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset... 21 3.3.2 Kaavoitustyötä varten tai sen aikana laaditut tutkimukset ja selvitykset... 21 3.4 Väestö ja asuminen... 22 3.5 Maanomistus... 23 3.6 Palvelut... 23 3.7 Työpaikat... 26 3.8 Maisema... 29 3.9 Maa- ja kallioperä... 32 3.10 Vesiluonto... 33 3.11 Kasvillisuus ja eläimistö... 34 3.12 Arkeologia... 36 3.13 Rakennettu kulttuuriympäristö... 39 3.14 Liikenne... 42 3.15 Vesihuollon verkostot... 43 3.16 Tuulivoima... 44 3.17 Rantojen rakennusoikeuden määrittämisperusteet... 45 3.18 Meluselvitys... 50 3.19 Hulevesien hallinta... 51 3.19.1 Ojien kehittämistoimenpiteiden suunnitteluperiaatteet... 52 3.19.2 Periaatteet hulevesien hallintaan uusilla alueilla... 53 3.19.3 Suositukset jatkosuunnitteluun... 53 4 KAAVAN TAVOITTEET... 55 4.1 Yleiset tavoitteet... 55 4.2 Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet... 55 4.3 Osallisten tavoitteet... 55 4.4 Asiantuntijaryhmien tavoitteet... 56 4.5 Viranomaisten tavoitteet... 56

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus II (71) 8.6.2015 5 RAKENNEMALLIT YLEISKAAVATYÖN POHJANA... 59 6 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 62 6.1 Osayleiskaavan aluevaraukset ja kokonaisrakenne... 62 6.1.1 Asuminen ja elinympäristöt, virkistys... 64 6.1.2 Keskustatoiminnot, palvelut, elinkeinot ja työpaikat... 64 6.1.3 Ranta-alueen mitoituksen tulokset... 65 6.1.4 Kulttuuri- ja luonnonympäristöarvot... 66 6.1.5 Liikenne, infrastruktuuri ja yhdyskuntatekniikka... 70 6.1.6 Erityisalueet ja muut erityismerkinnät... 71 6.1.7 Maa- ja metsätalousalueet, vesialueet... 71 6.2 Osayleiskaavan vaikutukset... 72 6.3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 79 6.4 Osayleiskaavan toteuttaminen... 80 LIITTEET: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Emätilaselvitys Liite 3. Muistiot: aloitusviranomaisneuvottelu 29.10.2010, viranomaistyöneuvottelu 26.3.2014, viranomaisneuvottelu 30.3.2015 Liite 4. Liikenteen karttatarkastelut Liite 5. Melukartat Liite 6. Kulttuuriympäristön arvokohteet, inventoinnin tarkistuksen 2012 perusteella Liite 7. Rakennemallivaiheen palauteraportti Liite 8. Valmisteluvaiheen palauteraportti Liite 9. Ehdotusvaiheen palauteraportti RAPORTOINTIVAIHEET: Tavoite- ja rakennemallivaiheen kaava-aineisto 18.1.2011 Valmisteluvaiheen kaava-aineisto 25.6.2012 Ehdotusvaiheen kaava-aineisto 2014 Hyväksymisvaihe, valmis kaava 2015 ERILLISSELVITYKSET: Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2011. Tuulivoimaselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2011. Palveluverkkoselvitys vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kirsti Toivonen ja Katariina Pahkasalo, 2011. Emätilaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Meluselvitys. Sito Oy 2012. Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009, tarkistus 2012. Karoliina Periäinen/Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Valtaojien kehittämisen yleissuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Hannes Björninen ja Esa Ränkman 2012. Kustannusarvio eri kaava-alueiden infrasta. Virtain kaupunki, tekninen osasto, Reijo Kallio 2011. Kannen kuva (Helena Ylinen): Näkymä Kalettomanlahdelta Pukkivuorelle

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 (83) 1 JOHDANTO Tämä selostus liittyy 8.6.2015 päivättyyn Virtain keskustaajaman oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan, jonka tavoitevuosi on 2035. Selostuksessa esitellään lähtötietoja ja tavoitteita sekä yleiskaavaratkaisu ja vaikutusten arviointi. Selostuksen liitteissä kuvataan suunnittelun tausta-aineistoja ja kaavaprosessin edetessä eri osapuolien kanssa käytyjä keskusteluja. Yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti niin, että sillä voidaan ohjata tulevaa asemakaavoitusta ja alueiden käytön järjestämistä. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla kaavaan merkityillä rantavyöhykkeillä yleiskaavaa voidaan käyttää loma-asuntojen rakennuslupaharkinnan perusteena (MRL 44 ja 72 ) Virrat on noin 7 100 asukkaan kaupunki pohjoisella Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Pinta-alaltaan noin 1 300 km 2 laajuisessa kaupungissa on noin 1 000 km rantaviivaa. Kaupungin keskustaajama sijoittuu Toisveden ja Vaskiveden rannoille valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan. Osayleiskaava on laadittu kaupungin keskustaan ja sen lähiympäristöön. Kaava-alueen pinta-ala on noin 60 km2. Kaava-alueesta on rajattu ulkopuolelle ne ranta-alueet, joilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava tai ranta-asemakaava. Näillä ranta-alueilla nykyiset kaavat jäävät voimaan. Yleiskaavassa on esitetty tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve vaihtoehtoisine kehittymissuuntineen (reservialueet), yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. Kaavan välitavoitevuodeksi on asetettu voimassa olevan maakuntakaavan tavoitevuosi 2025. Kaavaratkaisun keskeisinä tavoitteina ovat olleet yhdyskuntataloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön muodostaminen. Kaupunki on teettänyt yleiskaavatyön pohjaksi tarvittavia selvityksiä vuosina 2009 2011. Varsinainen yleiskaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2010 tavoitteiden kartoittamisella sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisella. Tavoitevaiheen pohjalta laadittiin kaksi yleispiirteistä rakennemallivaihtoehtoa, jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen saamiseksi. Rakennemalleista saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on vuonna 2011 tehty yleiskaavaluonnos. Tämän jälkeen on laadittu yleiskaavaehdotus. Keskustaajaman osayleiskaava on valtuuston hyväksyttävänä vuonna 2015. Kaavoituksen vaiheet ja aikataulu tiivistettyinä ovat: Osayleiskaavatyö vireille (2010) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (2010) Rakennemalliaineisto nähtävillä (2011) Kaavaluonnos nähtävillä (2012) Kaavaehdotus nähtävillä (2014) Kaavan hyväksymiskäsittely (2015)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 (83) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitusta ohjasi valmisteluvaiheessa vuonna 2010 ohjausryhmä, jossa oli kaupungin luottamus- ja virkamiehiä sekä muita osallisia yhdistyksistä ja eri vaikuttajatahoista: Vesa Haapamäki, Larissa Heinämäki, Hannu Huhtala, Satu Hyötylä, Olli Joutsenjärvi, Tuula Jokinen, Pekka Jussila, Hannu Lampinen, Sanna Markkanen, Aimo Mäkinen, Seija Nihti, Arto Nummijärvi, Leena Ojala, Pirjo-Liisa Rouniola, Risto Saarinen, Marko Saastamoinen, Kalevi Saloranta, Jorma Sojakka (puheenjohtaja), Hellevi Sopanen, Raija Vaskuu. Rakennemallityötä varten 2011 asetetuissa asiantuntijaryhmissä työskentelivät Katri Lavaste, Keijo Pesu, Susanna Pöyhönen, Petri Sammalisto, Arto Nummijärvi ja Sanna Markkanen (luonto, vesistöt, virkistys, vapaa-aika) sekä Hannu Lampinen, Olli Salmi, Pertti Vilén, Aimo Mäkinen, Arto Nummijärvi ja Vesa Haapamäki (elinkeino ja yhdyskuntarakenne) sekä Erkki Kuttila, Jari Kolkkinen, Pauli Hursti, Sakari Anttila, Reijo Kallio, Mika Salmela, Hannu Huhtala ja Satu Hyötylä (yhdyskuntatekniikka, liikenne, pelastus) sekä Jaana Kallio, Esko Räntilä ja Arto Nummijärvi (asuminen, rakennettu ympäristö, kaupunkikuva). Valtuustoseminaarit on järjestetty 2011 ja 2013. Yleiskaavan iltakoulu järjestettiin helmikuussa 2014 ja kaupunginhallituksen iltakoulu kesäkuussa 2014. Viranomais- ja viranomaistyöneuvotteluissa (6 kpl) ovat kaupungin edustajina eri vaiheissa olleet Arto Nummijärvi, Vesa Haapamäki, Reijo Koskela, Pentti Tikkanen, Marko Saastamoinen, Toni Harjumäki, Jorma Sojakka ja Hannu Huhtala. Virtain kaupungin edustajana työstä on vastannut kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi. Valmisteluvaiheessa kaupungin edustajana toimi myös paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen. Kaavan rakennemallit ja kaavan valmisteluvaiheen on hyväksynyt nähtäville ympäristölautakunta. Kaavan ehdotusvaiheen on hyväksynyt nähtäville kaupunginhallitus. Valmiin kaavan hyväksyy kaupunginhallitus ja vahvistaa kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan laati konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa työstä vastasi suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-305 Helena Ylinen. Pääsuunnittelijoina toimivat FM YKS-514 Katariina Pahkasalo ja arkkitehti SA- FA YKS-505 Mari Seppä. Liikenteen ja melun osuudesta vastasi SITO Oy:stä DI osastopäällikkö Jenni Karjalainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä työryhmän jäseniä olivat arkkitehti Aulikki Graf (aloitusvaiheen projektipäällikkö), FM Tiina Mäkelä (luontoselvitys) ja FM Minna Eskelinen (liito-oravaselvitys), DI Satu Taskinen ja DI Kuisma Reinikainen (rantojen emätilaselvitys ja mitoitus), yo.merkon. Kirsti Toivonen ja FM Katariina Pahkasalo (palveluverkkoselvitys), FT Jakob Kjellman ja ins. AMK Hans Vadbäck (tuulivoimaselvitys), DI Hannes Björninen ja DI Esa Ränkman (valtaojien kehittämisen yleissuunnitelma), M.Sc. Jan Tvrdý, ympäristöinsinööri Susanna Paananen, arkkitehti SAFA YKS-548 Minttu Kervinen, projektiassistentti Sinikka Marjakoski, DI Kalervo Aho, arkkit.yo Lassi Tulonen ja DI Maria Auranen (suunnittelu ja avustava suunnittelu).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 (83) 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 2.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Virtain keskustaajaman osayleiskaavoituksessa osallisia ovat mm: alueen maanomistajat ja asukkaat alueen yrittäjät ja alueella työssäkäyvät kylä- ja asukasyhdistykset paikallisyhdistykset alueella toimivat vesiosuuskunnat kaupungin eri hallintokunnat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (LSSLE) Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy muut mahdolliset osalliset Kaavoitustyössä on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laatimisprosessia. Osayleiskaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta sekä yleisötilaisuuksien järjestämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä (Suomenselän Sanomat) sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 (83) 2.2 Tiivistelmä kaavaprosessin vaiheista ja osallistumisesta Perus- ja erillisselvitykset, OAS Vireillepano. Kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 osayleiskaavan laatimisesta. Osayleiskaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä, mistä tiedotettiin kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista järjestettiin viranomaisaloitusneuvottelu (MRL 66 ). lähtötietojen kokoaminen perusselvitysten tekeminen ja erillisselvitysten tarpeen arviointi ohjausryhmä 27.9.2010 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 29.10.2010 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.11. 31.12.2010 luontoselvitys 2011 tuulivoimaselvitys 2011 palveluverkkoselvitys: vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut 2011 Strateginen tarkastelu / rakennemallit Strateginen tarkastelu. Tavoitteiden ja lähtötietoaineiston perusteella laadittiin vaihtoehtoisia rakennemalleja. Strateginen tarkastelu tehtiin yleiskaavaaluetta hieman laajemmalle alueelle, vaikutukset arvioitiin. Aiheesta järjestettiin yleisöfoorumi. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot rakennemalleista. strategisen tarkastelun pohjalta laadittiin 2 rakennemallia yleisöfoorumi osallisten tavoitteista 9.12.2010 rakennemallityön aineisto nähtävillä 31.1. 18.2.2011 pyydettiin lausunnot ja mielipiteet kaupungin 4 asiantuntijaryhmätyötä 23.2.2011 Valmisteluvaihe / kaavaluonnos Valmistelu- eli luonnosvaihe. Rakennemallien pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Pidettiin valtuustoseminaari ja viranomaistyöneuvottelu. Ympäristölautakunnan valmistelemana kaavaluonnos vietiin kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka päätti sen nähtäville asettamisesta mielipiteiden antamista varten. Nähtävillepanosta tiedotettiin kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Järjestettiin yleisötilaisuus. rakennemallien pohjalta laadittiin yksi kaavaratkaisu, saatua palautetta hyödyntäen liikenneseminaari 20.5.2011 valtuustoseminaari 20.6.2011 viranomaistyöneuvottelu ELY:ssa 9.9.2011. Kokoukseen oli kutsuttu Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto ja Puolustusvoimien edustajat. viranomaistyöneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseolla 11.11.2011 yleisötilaisuus 20.6.2012 luonnos ja sitä täydentävä kaavaselostus asetettiin julkisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten 9.7.-24.8.2012 nähtävilläoloaikana osalliset saivat jättää kaavasta kirjallisen mielipiteen ja pyydettiin viranomaislausunnot valtaojien kehittämisen yleissuunnitelma 2012. (kuntavaalit 28.10.2012)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 (83) Ehdotusvaihe Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella tehtiin tarvittavat muutokset ja laadittiin kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus hyväksyi nähtäville. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista järjestettiin valtuustoseminaari, kaavoituksen iltakoulu, viranomaistyöpalaveri ja kaupunginhallituksen iltakoulu. Nähtävillä olosta tiedotettiin samoin kuin valmisteluvaiheessa. Lisäksi lähetettiin kirjeet niille osallisille, joiden kiinteistöjä koskevat kulttuuriympäristön arvokohdemerkinnät. Nähtävillä olon aikana pidettiin yleisötilaisuus. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin laadittiin vastineet ja kaava-aineistoon tehtiin palautteen perusteella vähäisiä tarkistuksia. Järjestettiin ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeinen viranomaisneuvottelu MRL sekä erillinen kulttuuriympäristöarvoja koskeva viranomaistyöneuvottelu. osayleiskaavaehdotus laadittiin luonnoksesta saadun palautteen pohjalta valtuustoseminaari 30.9.2013 yleiskaavan iltakoulu 5.2.2014 (24 osallistujaa, kaupunginhallitus, yhdistyksiä ja virkamiehiä) viranomaistyöneuvottelu Pirkanmaan ELY:ssa 26.3.2014 kaupunginhallituksen iltakoulu 5.6.2014 ehdotus ja sitä täydentävä kaavaselostus asetettiin virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi, 25.9.-31.10.2014, mistä ilmoitettiin kuulutuksella lähetettiin kirjeet koskien kulttuuriympäristön arvokohteita järjestettiin yleisötilaisuus 8.10.2014 nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen ja viranomaisilta ja hallintokunnilta pyydettiin lausunnot saadun palautteen perusteella kaavakarttaan ja -selostukseen tehtiin tarvittavia vähäisiä muutoksia järjestettiin ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeinen viranomaisneuvottelu MRL 30.3.2015 viranomaistyöneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseolla 22.5.2015 Hyväksyminen Hyväksymisvaihe. Valmiin kaavan hyväksyvät kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella. kaavan hyväksyvät kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen kaava saa lainvoiman kuulutuksella

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 (83) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualue Virrat on noin 7 100 asukkaan kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Virtain pinta-ala on noin 1 300 km 2 ja rantaviivaa on noin 1 000 km. Virtain halki kulkee kaksi suurta vesireittiä, Ähtärin reitti ja Pihlajaveden reitti. Virrat on ollut erämaa-aluetta lukuisine järvineen, jokineen ja koskineen. Maisema on vaihtelevaa ja sitä luonnehtivat rikkonaiset vesistöt, kapeat salmet ja korkeat kalliot. Yleiskaavan suunnittelualueena on kaupungin keskusta ja sen ympäristöalueet. Kaupungin keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 65, 66 ja 68 solmukohtaan. Keskustaajaman läpi itä-länsisuunnassa kulkee rautatie, jolta liikenne on loppunut noin 30 vuotta sitten. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 100 hehtaaria. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus (pohjakartta Maanmittauslaitos).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 (83) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. (www.ymparisto.fi/vat) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen (www.rky.fi, 18.1.2011). Suunnittelualueeseen sisältyy yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin. 3.2.2 Voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava Osayleiskaavoituksen lähtökohtana on voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavassa on käsitelty samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset ja osoitettu kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi. Painotuksina ovat olleet taloudellinen ja toimiva yhdyskuntarakenne, maakunnan kilpailukyky ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maakuntakaavan aikajänteen vuoksi Virtain keskustaajaman osayleiskaavan rakennemallivaiheessa tarkasteltiin mahdollisia kehittämisalueita siten, että välietapiksi kohti yleiskaavan tavoitevuotta 2035 otettiin maakuntakaavan suurpiirteinen tavoitevuosi 2025.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 (83) Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (vahvistettu vuonna 2008) Maakuntakaavan merkinnät Maakuntakaavassa on Virtaintien ympäristöön merkitty keskustatoimintojen aluetta C ja palvelukeskus P. Taajamatoiminnoille A (palveluille, asumiselle, työpaikoille) on osoitettu nykyisestä keskustaajamasta ja sen lähialueilta Keiturinniemi, Asemantien varsi, Ahjolan peltoaukeat, Puttosen alue ja kantatien 66 varsi. Työpaikoille TP on osoitettu nykyinen Ahjolan teollisuusalue, nykyinen Sampolan alue ja uusi Kitusen alue viereisen valtatieristeyksen pohjoispuolelta. Kolme maatalousmaista kylämäisen kehittämisen aluetta, Herraskylä, Jähdyspohja ja Ilomäki, on osoitettu merkinnällä MY, maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Puolustusvoimain alue on osoitettu merkinnällä EP.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 (83) Herraskylä on rajattu seudullisesti tärkeäksi matkailun kehittämisen kohdealueeksi mv. Jähdysniemeen ja Herraskylään on merkitty myös matkailupalvelujen aluetta merkinnällä RM. Merkinnällä V on osoitettu seudullisesti merkittävä tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeä virkistysalue, Puttosharju. Merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta, on osoitettu Keiturinvuori lähialueineen. Retkeily- ja ulkoilualueiksi on osoitettu merkinnällä VR osoitettu Pukkivuori, Penkkivuori ja Jähdysniemi läheisine golf- ja ravirata-alueineen. Maakunnallisesti tärkeät virkistysreittiyhteydet on osoitettu palloviivasymbolilla. Kaksi tärkeintä venesatamaa on osoitettu merkinnällä Ls. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on osoitettu rajauksilla akv (Herraskosken kanava) ja akm (Ilomäki, Härköskylä, Jähdyspohja, Virtain kirkko). Muinaismuistolain rauhoittamat muinaisjäännösalueet tai -kohteet on osoitettu merkinnällä SM. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luonnonsuojelualue on osoitettu merkinnällä SL. Valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat, kallioalueet, on osoitettu merkinnällä ge-2. Arvokkaat pohjavesialueet on osoitettu merkinnällä pv. Maakuntakaavassa esitetään myös kunnallistekniset päälinjat sekä tulevan verkostotarpeen varauksia. Keskeiset voimajohtolinjat sijaitsevat Virtain keskustan koillisosassa. Merkinnällä EN-1 on osoitettu sähkönsiirron runkoverkkoon (400 kv, 110 kv) liittyviä suunniteltuja sähköasemia. Voimalinjan yhteystarve on osoitettu punaisella katkoviivalla keskustaajaman itäpuolelle, Visuveden keskustan ja Virtain päälinjan välille. Varaus jää kuitenkin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty keskustaajamasta kohti pohjoisia ja eteläisiä kyliä kurkottavat yhteydet, joista jätevesilinja pohjoiseen tarvemerkinnällä. Lisäksi on osoitettu vesihuoltoverkoston jatkamistarve Visuveden keskustaan. Vaihemaakuntakaavat Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) kaavaehdotus oli nähtävillä vuonna 2010. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan 8.1.2013. Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2011. Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 2.4.2012 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi (9 ). Kaavasta tehtiin neljä oikaisuvaatimusta ympäristöministeriöön. Kaavaalueelle on osoitettu uusi eritasoliittymä, jota koskee suunnittelumääräys: Maakuntakaavassa oleva eritasoliittymä voidaan liikennemäärien tai maankäytön niin salliessa ensi vaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Erityisesti maankäytön tarpeita palvelevan eritasoliittymän toteuttamisen ajoitus ja toteuttamismahdollisuudet tulee varmistaa ennen kuin niiden toteuttamiseen perustuvaa maankäyttöä asemakaavoitetaan pääteiden varsilla ja taakse.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 (83) 3.2.3 Yleiskaava Kuva 1. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta, liikenne ja logistiikka. Kaavassa on osoitettu alueelle uusi eritasoliittymä, joka toteutunee ensi vaiheessa tasoliittymänä. Alueella on voimassa eri aikaan valmistuneita yleiskaavoja. Laadittava osayleiskaava korvaa kokonaan tai osittain suunnittelualueella olevat osayleiskaavat: Virtain keskeisten alueiden osayleiskaava, hyväksytty vuonna 1998. Pääosin oikeusvaikutukseton, vähäisiltä osilta vahvistettu vuonna 2003. Torisevan-Jähdysniemen osayleiskaava, oikeusvaikutukseton, kv hyv. v. 2007, kho:n päätös v. 2011. Kaava hyväksyttiin oikeusvaikutuksettomana kv:n päätöksen mukaisena. Härkösen osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2002. Koroselän-Oikanselän rantaosayleiskaava, osittain oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2000. Nämä oikeusvaikutteiset osayleiskaavat jäävät kokonaan tai pääosin voimaan: Toisveden eteläpään oikeusvaikutteinen osayleiskaava, hyv. v. 2007. Toisveden oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, hyv. vuonna 2006 jää voimaan lukuun ottamatta tähän Keskustaajaman oikeusvaikutteiseen osayleiskaavan lukeutuvaa Hiekkarannan-Umpipohjan aluetta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 (83) Kuva 2. Yleiskaavayhdistelmä (FCG)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 (83) 3.2.4 Asemakaava Alueella on voimassa lukuisia eri aikaan valmistuneita asemakaavoja. Kaupungin keskustan asemakaava-alueen pinta-ala on noin 640 ha. Kaavan vanhimmat osat ovat vuodelta 1973 ja uusimmat vuodelta 2006. Marttisensaaren asemakaava, hyväksytty vuonna 2006, pinta-ala 18,5 ha. Jähdyspohjan Patolammen asemakaava, hyväksytty vuonna 2008, pinta-ala 47 ha, kho vahvistanut v. 2011. Jähdysniemen-Golfalueen asemakaavan laatimistyö käynnissä. Kuva 3. Asemakaavayhdistelmä

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 (83) 3.2.5 Ranta-asemakaavat 3.2.6 Rakennusjärjestys 3.2.7 Rakennuskiellot Kuva 4. Kaavoitusohjelma 2014-2018: asemakaavoitushankkeet ja tavoitteellinen hyväksymisvuosi. Vaskiselkä-Härkösenselkä ym. ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 1998. Toisveden länsirannan ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 2000. Virtain rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.10.2003. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 (83) 3.2.8 Laadittavana oleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 5.12.2011 ( 30) käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1.8. 14.9.2012. Maakuntakaavatyön valmisteluvaiheessa laadittiin neljä maankäyttövaihtoehtoa työnimiltään Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat ja Tähdet. Virtain kaupunki säilytti nykyisen asemansa Ylä-Pirkanmaan pohjoisimpana aluekeskuksena kaikissa vaihtoehdoissa. Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostavassa keskittävässä monikeskusmallissa Tähdet Virrat oli lisäksi esitetty aluekehityksen painopistealueena, joka tukeutuu maakunnalliseen hyvään bussiyhteyteen Virrat Ruovesi Orivesi Tampere. Kaikkien maankäyttövaihtoehtojen lähtökohtana oli, että pohjoinen Pirkanmaa hyötyy tulevaisuuden kasvusta. Tämä edellyttää elinkeinoelämän kehittymistä, mutta myös riittävää koulutustarjontaa. Paikallisen elinkeinoelämän ja etenkin luonto- ja kulttuurimatkailutoimintojen kilpailukyvyn kannalta oleellista on varmistaa toimivien liikenneyhteyksien järjestäminen, johon vaihtoehdot tarjosivat joukkoliikenteen osalta erilaisia ratkaisuja. Luonnonvaratalouden rooli alueella on jatkossakin vahva, eivätkä vaihtoehdot sen osalta eronneet merkittävästi toisistaan. Matkailun kehittämiseksi ja luonnon- ja kulttuuriympäristön potentiaalin hyödyntämiseen kaikki vaihtoehdot antoivat edellytyksiä. Maankäyttövaihtoehtoihin saadun palautteen pohjalta Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 2014 perusratkaisut, joiden mukaisesti maakuntakaavaluonnosta lähdettiin laatimaan. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 5.3.-10.4.2015. Pirkanmaan maakuntahallitus käsittelee kaavasta saadun palautteen ja antaa siitä vastineensa kesän ja syksyn 2015 aikana. Tämän jälkeen kaavaluonnos tarkennetaan kaavaehdotukseksi. Maakuntakaavatyön tuore ja laaja selvitysaineisto on toiminut myös tämän yleiskaavatyön lähtöaineistona, vaikka yleiskaava onkin laadittu voimassa olevaan maakuntakaavaan pohjautuen. Maakuntakaavatyön aineistot ovat osoitteessa http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/ Kuva 5. Ote 5.3.-10.4.2015 nähtävillä olleesta Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksesta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 (83) Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykseksi laaditun selvityksen perusteella Herraskylän kulttuurimaisemaa esitetään maakunnallisesti arvokkaaksi. Alue on rajattu seuraavassa esitetyllä tavalla (tumman vihreä rajaus, jossa vinoviivoitus).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 (83) Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykseksi laaditun selvityksen perusteella Härkösenkylän kulttuurimaisemaa esitetään laajennettavaksi hieman 1. maakuntakaavaan verrattuna mm. siten, että rautatieasema luetaan mukaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 (83) Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykseksi laaditun selvityksen perusteella Jähdyspohjan kulttuurimaiseman rajausta esitetään 1. maakuntakaavaan verrattuna pienennettäväksi hieman kantatien 66 varressa alueen pohjoisosassa mm. alueen metsittyneisyyden vuoksi. Arvoalueen rajausta esitetään laajennettavaksi tuntuvasti länteen.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 (83) Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykseksi laaditun selvityksen perusteella Ilomäen arvoalueen rajausta esitetään laajennettavaksi hieman etelään. Valtaosin esitetty arvoalue on 1. maakuntakaavassa rajatun mukainen. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen yhteydessä laadittu selvitys, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2014, nimeää valmisteilla olevaan maakuntakaavaan arvoalueeksi Virtain keskustan. Keskustan arvokkaat piirteet, arvoalueet ja kohteet on esitetty selvityksessä kahden seuraavan sivun esitysten mukaisesti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 (83)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 (83)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 (83) 3.3 Tutkimukset ja selvitykset 3.3.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset Kulttuuri: Marttisensaari. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi ja 1. maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus 2002. Tampereen museot. Luonto: Pohjavesien suojelusuunnitelma 2001. Pilaantuneiden maiden kartoitus. Pilaantuneet maat: Matti-rekisteri. Luonnonsuojelulliset arvokkaat kohteet, keskusta-alueen OYK ja OYK:n muutos 1997. Liikenne: Virtain tieverkkosuunnitelman tarkistus, Tiehallinto 2001. VT 23 ja KT 68 Virrat liittymäselvitys, Ramboll 2010. Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Kunnallistekniikka: Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2010, sisältää vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Killinkoski-Virrat-Jähdyspohja (Kukkokangas) vesihuoltoverkoston suunnitelma, 2008. Härköskylän vesihuoltosuunnitelma 2009. Keskustaajaman vesihuoltoverkostot Kehittämishankkeet: Kalettomanlahden kehittämissuunnitelma 2010. Marttisensaaren kehittäminen, visiointiraportti 2008. Marttisensaaren maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen ja seurannan pilottiprojekti 2008. Yleiskaavallinen tarkastelu vt23 ja kt68 liittymän tuntumaan suunnitellusta tukkukaupan hankkeesta, Ramboll 2009. Kantatien 66 itäpuolen peltoalueen (Nallelan peltoalue) pohjatutkimus, 2009 (yleiskaavatasoinen). Valtatien 68 itäpuolisen kauppa-alueen suunnitelma 2008. Jähdyspohjan moottoriurheilu/ampumarata. Härköskylän hanke. Jähdysniemen asemakaavahanke. Jähdyspohjan-Patolammen asemakaavahanke. Muuta: Ilmakuvauksia (viistokuvauksia) 2009. Tuulivoimalle soveltuvien alueiden maakunnallinen selvitys (Pirkanmaan liitto) 3.3.2 Kaavoitustyötä varten tai sen aikana laaditut tutkimukset ja selvitykset Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009, tark. 2012. Karoliina Periäinen / Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Muinaisjäännösinventointi, 2009, tark. 2011. Mikroliitti Oy. Valtaojien kehittämisen yleissuunnitelma. Hannes Björninen ja Esa Ränkman, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012. muut ympäristöselvitykset, mm. pinta- ja pohjavesiolosuhteet, melu, pilaantuneet maa-alueet, tulvariskien kartoituksen huomioiminen, vapaat rannat Pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 22 (83) Maisema- ja luontoselvitys, sisältäen liito-oravakartoituksen. Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys, Minna Eskelinen ja Tiina Mäkelä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2011. Tuulivoimaselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2011. Palveluverkkoselvitys vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2011. VT 23 ja KT66/68 liittymän parantamisen tilavaraus- ja vaikutustarkastelu, muistio Ramboll 2013. Kustannusarvio eri kaava-alueiden infrasta. Virrat 2015. Muita kaavataloudellisia selvityksiä Kaupallisten vaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laadittuja selvityksiä mm.: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2014. 3.4 Väestö ja asuminen Lähtötietojen kokoamiseen ja tavoitteenasetteluun liittyen kaavatyössä selvitetään mm. palveluverkon tila ja väestötavoitteet. Selvitysten riittävyyttä on arvioitu viranomaisten kanssa järjestetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (MRL 66 ) 29.10.2010. Virroilla on tällä hetkellä noin 7 100 asukasta, joista suurin osa asuu keskustaajamassa. Väestön kehityssuunta on ollut pitkään laskeva. Suurimmillaan väestö oli 1950-luvulla, asukasmäärän ollessa yli 12 000. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan kaupungin asukasluku tulee nykytrendien valossa jatkossa edelleen laskemaan. Jonkin verran kuitenkin muuttoa tulee jatkossa todennäköisesti suuntautumaan kaupungin laita-alueilta keskustaajamaan. Vakituisen asutuksen lisäksi Virroilla on noin 2 500 vapaa-ajan asuntoa. 2003 2005 2010 2020 2030 2040 7 982 7 755 7 260 6 609 6 174 5 747 Taulukko 1: Tilastokeskuksen väestöennuste. Kaavan välitavoitevuoteen 2025 mennessä asukasmäärä ennusteen mukaan laskee nykyisestä 7 100 asukkaasta noin 500 henkilöä ja tavoitevuoteen 2035 mennessä noin 1000 henkilöä. Asukasmäärä vuonna 2035 olisi näin ollen noin 6000 henkilöä. Ikääntyneen väestön osuus asukkaista on kasvusuunnassa. Pirkanmaan liitto on julkaissut vuonna 2010 tilastoja liittyen Pirkanmaan kuntien väestörakenteeseen. Virroilla jokaista 100 työikäistä kohden on 65 alle 15-vuotiasta tai yli 65 vuotta täyttänyttä. Koko Pirkanmaalla tämä huoltosuhdeluku on 51,1 ja koko Suomessa 51,6. Ikääntyneen väestön tarve keskustassa sijaitseviin pienasuntoihin ja palveluasumiseen tulee ottaa asemakaavoituksessa huomioon. Oheinen kuva osoittaa Pirkanmaan kuntien kehityspotentiaalia eli lapsiväestön suhdetta ikääntyneeseen väestöön. Keltaisella alueella on lapsia enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä. Vihreällä alueella lapsia on hieman vähemmän kuin ikääntyneitä. Harmaalla alueella yli 65-vuotiaita on selvästi enemmän kuin lapsia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 23 (83) 3.5 Maanomistus 3.6 Palvelut Kuva 6. Kuntien kehityspotentiaali. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta myös valtiolla, puolustusvoimilla, seurakunnalla ja Virtain kaupungilla on maanomistusta alueella. Yleiskaavaan liittyen on tehty palveluverkkoselvitys (FCG 2011). Selvityksen tavoitteena oli arvioida Virtain vähittäiskaupan ja hyvinvointipalveluiden nykytilannetta ja kehitysnäkymiä osana keskustaajaman osayleiskaavaprosessia. Selvityksen vähittäiskaupan palveluiden tarkastelualueen muodostavat nykyisten asiointien suuntautumisen perusteella Virrat ja Töysä. Vähittäiskaupan palveluista tarkastelussa oli mukana sekä päivittäis- että erikoiskauppa. Hyvinvointipalveluista selvityksessä tarkasteltiin päivähoitoa, ala- ja yläkoulua sekä terveyskeskuspalveluita. Selvityksen pääpaino oli palveluverkkokokonaisuuden nykytilanteen ja osayleiskaavaluonnoksen mukaisen tavoitetilanteen arvioimisessa. Virtain kaupan palveluverkko on keskittynyt keskustaajamaan. Ydinkeskustassa on päivittäistavarakauppaa, keskustahakuista erikoiskauppaa ja tilaa vievää kauppaa. Keskustaajamassa on yksi iso supermarket kokoluokan myymälä (S-market) ja kaksi pientä supermarket kokoluokan myymälää (Kmarket ja M-market) sekä Siwa, joka on iso valintamyymälä. Lisäksi keskustaajamassa on kolme erikoismyymälää, kaksi laajan tavaravalikoiman myymälää ja kaksi huoltoasemaa. Koko tarkastelualueen ylivoimaisesti suurin päivittäistavarakauppa on Veljekset Keskinen Tuurissa. Virtain keskustassa on kohtalainen erikoiskaupan tarjonta. Erikoiskaupan tarjontaa löytyy mm. seuraavilta toimialoilta: kukkakauppa, kangaskauppa, vaatekauppa, kirjakauppa, apteekki, Alko, huonekalut, rautakauppa, maalikaup-

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 24 (83) pa, tietotekniikka, kodinkoneet, optikko, valokuvausliike ja lahjatavarat. Aivan keskustan välittömässä läheisyydessä, valtatien 23 varressa sijaitsee outletkeskus Palmroth Center. Erikoiskaupan myymälöiden lisäksi keskuksessa on kahvio ja huoltoasema. Kuva 7. Päivittäistavaramyymälät keskustaajaman alueella vuoden 2010 lopussa (Myymälät: A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta: Virtain kaupunki). Ydinkeskustan alueelta löytyy myös pääosa julkisista palveluista; mm. kaupungintalo, kirjasto, Kela, liikuntahalli, päiväkoti, ammattiopisto, yläkoulu ja lukio. Lisäksi keskustan alueella on pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimipisteitä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 25 (83) Kuva 8. Virtain keskustaajamaan sijoittuvat Rantatien koulu, yläkoulu ja lukio sekä Koivurinteen päiväkoti. Terveys- ja sosiaalitoimi: Terveyskeskus Vanhusten palvelukeskus Virtain koulut (tiedot vuodelta 2008): 6 alakoulua (429 oppilasta), joista yksi keskustaajamassa 1 yläkoulu (242 oppilasta), keskustaajamassa 1 erityiskoulu (29 oppilasta), keskustaajamassa 1 lukio (139 oppilasta) kouluverkkotarkastelu tehty v. 2011

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 26 (83) Oppilaitokset ja korkeakoulut: Merikanto-opisto (657 opiskelijaa eri kuntien toimipisteissä yhteensä) Ammatillinen oppilaitos: Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (Virroilla 100 oppilasta, joista 47 virtolaisia) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (Virroilla 301 opiskelijaa, joista 103 virtolaista) Kulttuuri: Pääkirjasto, Killinkosken kirjasto ja kirjastoauto Kansalaisopisto (opiskelijoita n. 1 500) Nuorisokeskus Marttinen Taidenäyttelypaikkoja ja gallerioita Urheilu ja virkistys: Urheilukeskus (jäähalli, urheilukenttä, tenniskentät) Liikuntahalli (Sali, peilisali, voimailusali, squash) Kisapirtti Urheilu- ja pallokenttiä yhteensä 10 Kalettoman uimaranta ja kylien uimarannat Pirkan Taival reitistö, moottorikelkkareitistö Kylien jääkaukalot 8 kpl Valaistuja hiihtolatuja 8 km, kuntolatuja Golfkenttä, leirintäalue, karavaanarialue Nuorten leirit ja kerhotoiminta 3.7 Työpaikat Kuva 11. Herraskylä. Virtain työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan 94,7 prosenttia. Lähes 50 prosenttia työpaikoista on yksityisellä sektorilla. Teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maa- ja metsätalous ovat suurimmat työllistäjät. Keskustaajaman tuntumassa sijaitsevat Virtain merkittävimmät teollisuusalueet, Sampola ja Ahjola. Sampolan alueella yritykset ovat sekä teollisuutta harjoittavia yrityksiä että palvelualan yrityksiä. Sampolassa on paljon pk-yrityksiä, joiden toimiala liittyy autojen, pien- tai raskaskoneiden huoltoon ja/tai varaosamyyntiin. Sampolan alueen yrityksiä ovat vuonna 2015 mm.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 27 (83) Memar Oy Virhydro Oy Valtra Kuljetusliike Marko Pohja Virtain muovityö Oy Finncont Oy VMT-Center VIPStore Oy Saarimäen kolarikorjaamo Virtain kumikorjaamo Vilenin leipomo Kitusen kievari Muiden metallituotteiden valmistus Työkalu- ja tarviketukkukauppa Maa- ja metsätalouskoneiden myynti ja huolto Tieliikenteen tavarankuljetus Rakennusmuovien valmistus Muovipakkausten valmistus. Metalliset ja muoviset IBC-säiliöt ja rotaatiovaletut muovituotteet. Erikoistavarakauppa Muu kotitaloustavaroiden tukkukauppa Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Renkaiden korjaus Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus Ravintolat Yhteensä Sampolan yritykset työllistävät noin 170 henkilöä. Lisäksi alueen pkyritykset, joita on noin 20 kpl työllistävät noin 80 henkilöä. Ahjolan alueen yritykset ovat enimmäkseen teollisuusalalta. Ahjolan alueen yrityksiä ovat vuonna 2015 mm. Wirtain Metalli Oy Pirkanmaan Uusiometalli Oy Virtain Kiinteistöpalvelu Metsätyö Havanka Oy SR-Harvesting Kiiltoplast Oy Jita Oy VirKoneistus Oy Rotolink Oy Tmi Lepikonmäki Metallien työstö Jätteen ja romun tukkukauppa Kiinteistönhoito Puunkorjuu Maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa mukaan lukien traktorit (46610) Muovilevyjen, -kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus Muovilevyjen, -kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus Metallien työstö Työkalujen valmistus Linja-autojen tilausliikenne Yhteensä nämä Ahjolan yritykset työllistävät noin 100 henkilöä, lisäksi teollisuusalueella toimii useita muita pienempiä teollisuus- ja palvelualan yrityksiä. Lisäksi alueella on muita pk- yrityksiä ja toimijoita, jotka työllistävät yhteensä noin 50 henkilöä. Lisäksi Jähdyspohjassa toimii betonielementtitehdas Virtain Betoni Oy, jossa on noin 20 työntekijää.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 28 (83) Taulukko 2. Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan Virroilla 2011 (Tilastokeskus 2013 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Työnantajasektori Virroilla 2011 lukumäärä osuus (%) 2011 Alueella työssäkäyvät yhteensä 2 510 100 % Valtio 38 2 % Kunta 706 28 % Valtioenemmistöinen Oy 29 1 % Yksityinen sektori 1 181 47 % Yrittäjät 555 22 % Tuntematon 1 0 % Taulukko 3. Työpaikat toimialan mukaan Virroilla 2011. (Tilastokeskus 2014 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Virroilla työssäkäyvät (työpaikat) 2011 lukumäärä osuus (%) 2011 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 310 12 % B Kaivostoiminta ja louhinta 16 1 % C Teollisuus 451 18 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 46 2 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 12 0 % F Rakentaminen 205 8 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 256 10 % H Kuljetus ja varastointi 101 4 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 65 3 % J Informaatio ja viestintä 16 1 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 36 1 % L Kiinteistöalan toiminta 30 1 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 73 3 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 75 3 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 109 4 % P Koulutus 161 6 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 404 16 % R Taiteet, viihde ja virkistys 24 1 % S Muu palvelutoiminta 68 3 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 0 0 % tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 % X Toimiala tuntematon 52 2 % YHTEENSÄ 2510 100 % Taulukko 4. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Virroilla 2012. Työvoiman ulkopuolella ovat mm. lapset, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. (Tilastokeskus 2014 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan lukumäärä 2012 Koko väestö 7 384 osuus koko väestöstä (%) Työvoima 2 974 40 % Työlliset 2 596 35 % Työttömät 378 5 % Työvoiman ulkopuolella olevat 4 410 60 %

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 29 (83) 3.8 Maisema Yleiskaava-alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaan Pohjois-Hämeen järviseutuun, joka on yleisilmeeltään vaihtelevaa, laaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Alueella on paljon metsiä ja pieniä järviä, harjujaksoja ja suuria reittivesiä. Alueen ulkopuolelle jäävä läntisin osa Virtain kaupunkia kuuluu Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on yleisilmeeltään karua ja laakeaa vedenjakajaseutua. Kaupungin keskusta palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja asutusalueineen sijoittuu pääasiassa Torisevanjärventien länsipuolelle, ympäröivien vesistöjen, tiestön ja vanhan rautatien muodostamaan solmukohtaan. Taajamatoimintojen alue on varsin tiivis. Keskustaa ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, jossa asutus on keskittynyt metsien ja peltojen reunoille sekä nauhamaisesti kyläteiden varsille ja järvien rannoille. Kuva 12. Näkymä vanhalta rautatiesillalta pohjoiseen Marttisenalaiselle (Keiturinsalmi). Virroilla maisemaa hallitsevat vesistöt, joista näkyvimpiä ovat keskustan pohjoispuolella aukeava Toisvesi, vuolaasti virtaava Herraskoski, Herraskylän eteläpuolella oleva pieni Marttisenalainen sekä Keiturinniemen eteläpuolinen Härkösselkä. Selvitysalueen itäreunalla sijaitsee humuspitoinen, rantaviivaltaan rikkonainen Siekkisjärvi. Selvitysalueen eteläosassa, Torisevantien varrella sijaitsevat Torisevan järvet, jotka ovat kuuluisia jylhistä kallioistaan, syvyydestään ja äkkijyrkistä rannoistaan. Edellä mainittujen järvien lisäksi alueella on lukuisia pienempiä järviä, pieniä lampia ja puroja. Maastonmuodoiltaan yleiskaava-alue on hyvin kumpuilevaa. Alueella sijaitsee mm. kolme maakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Peltoalueita osayleiskaava-alueella on vähän ja ne keskittyvät järvien alaville rantamaille. Selvitysalueen pohjoisimmat osat Hietalan Torppakylän välimaastossa ovat soistuneita, talouskäytössä olevia kangasmetsämaita. Laajoja, mäntyvaltaisia metsäalueita esiintyy myös Keiturinniemen, Penkkivuoren sekä Someronvuoren alueilla. Rannat ovat melko karuja, kivisiä tai kallioisia tai paikoin kapealti luhtarantaisia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 30 (83) Asutuksen varhaista sijoittumista ovat ohjailleet vesireitit sekä toisaalta viljelykelpoisen maaperän sijainnit. Historiallisesta näkökulmasta katsoen Virtojen ominaispiirre ovat olleet alavalla rannalla sijaitsevat yksittäistalot. Kukkuloiden laet ovat metsäisiä. Kirkonkylän ensimmäiset asuintalot ovat olleet Kalettomanlahden pohjukan viljavalla painanteella. Sittemmin kylätaajama on levinnyt rinteille. Virtain raitin varsi alkoi rakentua etelästä kohti pohjoista. Kantatie 66 rakentui ohitustienä taajaman itärajaksi. Sittemmin taajama on levinnyt myös kantatien itäpuolelle. Virrat on myös pitkään ollut suosittu huvilapitäjä ja tällä hetkellä kunnassa on noin 2 500 loma-asuntoa. Maiseman neljä arvo-aluetta perustuvat laadittuun selvitykseen Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, (2009, Karoliina Periäinen). Kuva 13. Maiseman neljä arvo-aluetta (Periäinen 2009). Arvoluokka 1 (vihreä rajaus): 91 Kalettoman lahden maisema, 92 Keiturinsalmen maisema ja 93 Torisevan-Lakarinharjun maisema. Arvoluokka 2: 94 Siekkisjärven itärannan ja Alatien-Paavolantien maisema (keltainen rajaus). (ilmakuvat: Hannu Vallas, maisemakuvat: Karoliina Periäinen)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 31 (83) Kalettoman lahden maisema (nro 91). Alue käsittää lahden pohjukan viljavan painanteen sekä rannat ja niille rakentuneen, eri-ikäisen asutuksen. Kalettoman lahti on ollut kirkonkylän ensimmäinen liikenneväylä. Sen pohjukassa oli viljavaa maata, jonne raivattiin peltoja ja jonka rinteeseen sijoittuivat kirkonkylän ensimmäiset asuintalot, myöhemmät suurtalot kuten Kalettoman virkatalo ja Kankaanpää. Myös nykyisin Kirkkolailla suojeltu Virtain kirkko sijoittui tämän vesitien äärelle, lahden pohjukan rinteeseen. Pohjoisrannalla lähimmäksi rantaa sijoittui kirkonkylän vanhimpiin asuttuihin paikkoihin kuuluva Rantapappila, joka toimi ennen seurakunnan itsenäistymistä Ruoveden kappalaisen pappilanakin. Rantapappilan peltoaukea on tärkeä osa Kalettoman lahden rantamaisemaa. 1800-luvun lopussa, mutta enimmäkseen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lahden pohjoisrannalle Rantatien varrelle alkoi nousta sekä asuinrakennuksia että sairaala. Asuinrakennukset olivat yksittäistaloja, joista muutamat olivat näyttäviä, kuten lääkärien asuintalo, mutta suurin osa tavallisia aikakauden taloja. Kalettoman lahden eteläranta on pitkälti jäänyt rakentamattomaksi. Suositus: Kalettoman lahden suurmaisema on vaalittava, rantapuisto puistona vaalittava, rannan laiturit ja ranta-aitat vaalittavia. Keiturinsalmen maisema (nro 92). Maisemallisesti vaikuttava pohjois-eteläsuuntainen kapea salmi, joka sijoittuu Härkösselän ja Marttisenalaisen väliin ja on osa Herraskoskelle ja sitä kautta Toisvedelle sekä Marttisensaareen johtavaa vanhaa vesireittiä. Salmen itärannalla on Kirkonkylän ja Marttisen saaren väliin jäävä laakea kallioalue. Kallioalue huipentuu Keiturinvuoreen, joka on korkeimmalta kohdaltaan 135 m mpy. Länsirannalla on matalampia kallioita. Suositus: Alueen vaikuttavat maisemalliset arvot on turvattava. Keiturinsalmen rautatiesilta on arvokas ja turvattava. Torisevan-Lakarinharjun maisema (nro 93). Maisemallisesti vaikuttavat ja kulttuurihistorialliselta merkittävyydeltään suuret kallioperän murroslinjaan muodostuneet Torisevanjärvet sekä maakunnallisessa inventoinnissa huomioitu Lakarin harjualue muodostavat merkittävän ulkoiluja matkailualueen. Kyrön (Ikaalinen, Viljakkala), Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden pitäjien talot alkoivat hyödyntää Näsijärvenreitin pohjoisosaa eräalueinaan viimeistään 1200-1300-luvuilla, ja samalta suunnalta tulivat 1500-luvun puolenvälin tienoilla myös kylän ja koko paikkakunnan ensimmäiset vakituiset uudisraivaajat. Torisevan järvien uudemman kulttuurihistorian taustalla on romanttisen luontokäsityksen muotoutuminen, sekä uudenlaisia, jylhiä, yksinäisiä ja komeita luonnonpaikkoja etsivän matkailun kehittyminen muoti-ilmiöksi. Torisevanjärvet tiedettiin taiteilijoiden keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella, sillä vieraillessaan Kurussa kesällä 1859 taiteilija Werner Holmberg (1830-60) teki luonnoksia myöhemmin samana vuonna valmistuneeseen, Alaisen Torisevan eteläpäässä sijaitsevaa Inkerinkalliota kuvaavaan maalaukseensa Aihe Torisevalta. Ehkä myös Ruovedellä kesäänsä viettänyt J. L. Runeberg (1804-77) on Vänrikki Stoolin tarinoihin (1848-60) kuuluvaa "Heinäkuun 5. päivässä" säettä muotoillessaan muistanut Torisevanjärvet. Runo on suuresti määrittänyt suomalaisen maiseman ihannetta. Myös Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela ovat käyttäneet Torisevaa aiheenaan. Jähdyspohjalla syntynyt Into Konrad Inha (1865-1930) teki Torisevaa kuitenkin ehkä eniten tunnetuksi teoksessaan Suomi kuvissa (1895-96). Sisävesilaivat aloittivat liikennöintinsä Virroille 1900-luvun alussa. Tämä toi lisää matkailijoita. Armid Benjamin Sandberg (1876-1927) rakensi vv. 1903-04 hirsistä salvotun, taiteilijahuvilatyyppisen Pilvilinnaksi kutsutun huvilan ja ateljeen Alaisen Torisevan eteläpäähän Inkerinkallion kupeeseen. Täällä turistien oli mahdollista kahvitella ja aterioida, ja yöpyäkin, jos talossa vain oli tilaa. Pilvilinnan jälkeen Virtain Lotta Svärd-järjestö ryhtyi huolehtimaan retkeilijöistä ja turisteista. Koska Pilvilinna oli jo huonossa kunnossa, lotat rakennuttivat uuden kahvilan järven toiseen päähän. Torisevan kahvimaja avattiin helluntaina 1936. Lotat hoitivat kesäkahvilaa aina elokuuhun 1944 saakka. Heidän jälkeensä kahvilatoimintaa ovat jatkaneet paikalla yksityiset yrittäjät, ja Kahvimaja on edelleen avoinna joka kesä. Suositus: Alueen luonnonmaisemaan liittyvät arvot ovat merkittäviä ja vaalittavia. Maisemaa ei tule muuttaa. Siekkisjärven itärannan ja Alatien-Paavolantien maisema (nro 94). Siekkisjärven itäranta on vaihteleva ja pienipiirteinen, kapeiden jääkaudenaikaisten luode-kaakko -suuntaisten niemien ja kapeiden lahtien, mäkisten metsäalueiden sekä pienipiirteisten rantapeltoalueiden jäsentämä maisemallisesti vaikuttava alue, jonka läpi kulkee tie. Itärannoille sijoittuu viljavia silttikerrostumia, pohjoisosassa Vähäniemen ja Kytöniemen juurissa ja samassa linjassa jatkuvalla kapean Kytölahden ja Talasjärven väliin jäävällä kannaksella. Näille alueille ovat sijoittuneet myös vanhoissa kartoissa näkyvät pellot. Eteläosassa puolestaan Paavolanperän viljelyaukea sijaitsee maaperältään vastaavalla alueella. Näiden alavien, joskin kumpuilevien peltoalueiden maisemallisena vastakohtana ovat korkeahkot kallioalueet, jotka rajaavat ranta-aluetta sen itäpuolella. Samoin myös Kytöniemen kallio kohoaa korkeahkoksi. Alatien-Paavolantien tiemaisema noudattelee pohjoisosassa Siekkisen ja Yrjölän 1700-luvun isojakokartassa näkyvää Siekkisen mailla kulkevan peltotien pohjaa. Se kulkee Siekkisjärven itärannalla, aivan rannan läheisyydessä. Tiemaisemassa vaihtelevat pienipiirteiset peltomaisemat, tien varteen sijoittuva asutus sekä mäkisemmällä kallioalueilla mutkitteleva tie. Pelloista Kannokon torpan ympäristössä olevat samoin kuin Kytöniemen juuren viljavalla painanteella sijaitseva ovat olleet jo Siekkisen isojakokartassa merkittyinä. Itset torpat on merkitty ja nimetty 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaluonnokseen. Suositus: Rantapeltojen avoimuus samoin kuin eteläpään harjumaiseman mäntymetsäisyys ovat vaalittavia. Tielinjaus on vaalittava.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 32 (83) 3.9 Maa- ja kallioperä Keskustaajama on lähtenyt rakentumaan Kalettomanlahden pohjukasta alaville alueille, ja sen jälkeen jyrkille Kalettoman pohjoisrannoille sekä Kantatien 66 itäpuolelle. Alueen kallioperä on suurimmalta osalta granodioriittia, jossa porfyroblastien pääosa on kalimaasalpää. Alueen keskellä kulkee pohjois-etelä -suuntainen graniittivyöhyke ja ydinkeskustan itäisimmän osan alueella kallioperä on porfyroblastista tai porfyyristä graniittia. Somervuoren alue on pääosin myös granodioriittia. Somervuoren pohjoispuolisen Ketvenenkorven alueen, Tapiolan läntisimpien osien sekä Siekkiskylän alueilla esiintyy myös dioriittia. Keiturin, Suonijärvenvuoren ja Jähdyspohjan alueella on kiillegneissiä. Paikoin alueen kallioperässä esiintyy myös hieman gabroa ja vulkaniittia. Lisäksi esim. Keiturinniemen pohjoisreunalla esiintyy emäksisiä ja intermediäärisiä vulkaanissyntyisia kiviä. Kuva 14. Virtain keskustaajaman kallioperä on muodostunut granodioriiteista (beige), graniiteista (vaal.pun), dioriitista (rusk.) ja kiillegneissistä (vaal.sin) (Geologian tutkimuskeskus 2011). Pohjakartta Geologinen tutkimuskeskus 2011 Virtain keskustaajaman ympäristön maaperä on paljolti kallioista ja moreenista. Vesistöjen varsilla on savikkoja, joista monet ovat käytössä viljelypeltoina. Keskustaajaman halki kurottuu Toisveden pohjukasta Lakarintien myötä kaakkoon pehmeämpien maalajien alue, joka on myös arvokasta pohjavesialuetta. Hiesualueita on Torppakylässä, Herraskylässä sekä Ahjolan-Purulan välisellä alueella. Puttosharjulta kaakkoon Kangasjärvelle ulottuu harjuvyöhyke, joka on hiekkamaata. Hiekkaa ja hiesua esiintyy myös Siekkisjärven ranta-alueilla. Saraturvetta esiintyy pienillä alueilla mm. Keiturinvuoren, Purulan ja Puttoskylän alueilla Rakentamiselle otollista maaperää keskustaajaman yhteydessä on mm. Keiturinniemellä ja Kalettomanlahden etelärannalla sekä valtatien 23 ja kantatien 66 risteyksen koillisneljännekselle.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 33 (83) 3.10 Vesiluonto Valtaosa Virtain kaupungin tutkituista pohjavesivaroista sijoittuu jäätikön sulamisvesien muodostamalle harjujaksolle, joka ulottuu Visuvedeltä Jähdyspohjan kautta Virtain keskustan itäpuolelle ja edelleen Liedenpohjaan. Vesistöt ja kalliot jakavat jakson useiksi erillisiksi pohjavesialtaiksi (Pirkanmaan ELY 2011). Suunnittelualueen rajojen sisäpuolelle sijoittuu kolme pohjaveden muodostumisaluetta, joiden sijainti on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 15. Arvokkaat pohjavesialueet. Yleiskaava-alueelle sijoittuvat Puttosharjun, Lakarinharjun ja Jähdyspohjan pohjavesialueet (sininen rajaus) (OIVA - ympäristö- ja paikka-tietopalvelu 2011). Alueen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, joka on yksi Suomen suurimmista vesistöistä. Alueen järville tyypillistä on lievä humuspitoisuus, karuus sekä lievä happamuus. Monet pienimmistä järvistä ja lammista ovat rannoiltaan soistuneita. Kaava-alue rajautuu luoteessa Toisveteen, joka on tyypiltään runsashumuksinen järvi. Järvi on erittäin syvä ja lähes saareton. Länsiosassa kaava-alueen sisäpuolelle jää Keiturinniemen eteläpuolella avautuva, lievästi rehevän ja rannoiltaan hyvin rikkonaisen Vaskiveden-Visuveden Härkösselkä, joka on yhteydessä Toisveteen Herraskosken kautta. Toisveden ja Härkösselän välille sijoittuu myös Herraskosken kanava, joka sijaitsee Virtain Perinnekylän vieressä. Vuosina 1903 1907 rakennettu kanava yhdistää Näsijärven vesistön Toisveteen ja on nykyään vain matkailukäytössä. Kanavalla on pituutta 960 m ja sitä reunustavat pihtakuuset. Vaskiveden- Visuveden Jähdyslahti rajaa selvitysaluetta lounaassa, Jähdyspohjan alueella. Selvitysalueen itäosassa on pienehkö, pinta-alaltaan noin 290 ha:n kokoinen, humuspitoinen Siekkisjärvi. Lisäksi etenkin alueen eteläosiin sijoittuu runsaasti myös muita pienempiä järviä, joita ovat mm. Kangasjärvi, Valkeajärvi, lievästi rehevä Majajärvi sekä kalliorantaiset Torisevan järvet.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 34 (83) 3.11 Kasvillisuus ja eläimistö Yleiskaavaan liittyen on tehty erillinen luontoselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011), jossa on kuvattu laajemmin yleiskaava-alueen kasvillisuutta ja eläimistöä. Selvityksessä todetaan, että Virtain keskustan osayleiskaavan suunnittelualue edustaa luonnonarvoiltaan ja maisemaluonteeltaan rikasta Pirkanmaan aluetta. Pinnanmuodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja paikoin myös kallioista. Alue on pääosin rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista, kulttuurivaikutteista metsä- ja rantaluontoa, metsätalousmenetelmin hoidettua kangasmetsää sekä viljelykäytössä olevaa peltoa. Rakentamisen ja muun maankäytön ulkopuolelle suositetaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi arvokkaat luontokohteet lähiympäristöineen (selvityksen liitekartta 1). Tällaisia kohteita selvitysalueella ovat uomaltaan luonnontilaiset purot ja niiden yhteydessä esiintyvät lehtoalueet, jyrkänteet ja niiden alusmetsiköt, ojittamaton suoalue Sorvannevalla, pieni rantaluhta-alue sekä liitooravan elinalueet. Luontoselvityksessä todetaan, että yksittäisten kohteiden säilymisen lisäksi kaava-alueella tulisi huolehtia riittävän viherverkoston säilymisestä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden välillä. Viheryhteydet eli viherkäytävät edistävät ja turvaavat lajien siirtymistä alueelta toiselle. Myös ranta-alueiden säilyminen puustoisena on suositeltavaa. Arvokkaiden luontokohteiden välille muodostuva ekologinen käytäväverkosto on esitetty oheisessa kuvassa. Arvokohteiden eli ns. luonnon ydinalueiden lisäksi kaava-alueella on laajoja, rakentamattomia, tavanomaisen luonnon alueita. Kaava-alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Alue kuuluu Pohjois-Hämeen eliömaakuntaan. Virtain kaupunki on laajojen ja melko yhtenäisten kangasmetsien ympäröimä. Kotalahdentien pohjoispuolella Hietalan-Torppakylän välisellä alueella vallitsevat keski-ikäiset, pääasiassa havupuuvaltaiset mustikkatyypin kangasmetsät. Tälle alueen osalle on tyypillistä soistuneisuus, mistä johtuen metsäalueet ovat usein ojitettuja. Keskustan länsipuolella, Keiturinniemen pohjoisosassa levittäytyy laajahko, rakentamaton metsäalue, joka rajautuu lännessä ja pohjoisessa vesialueisiin ja idässä sekä etelässä asutusalueisiin. Alueella esiintyy soistuneita kuusikangasmetsiä sekä mäntyvaltaisia kangasrämeitä, joiden kenttäkerroksessa esiintyy kangasmetsälajiston ohella yleisenä suolajeja kuten suopursua ja juolukkaa. Keiturinvuoren alueella esiintyy kuivahkoa puolukkatyypin mäntykangasta. Puusto Keiturin alueella on pääosin keski-ikäistä ja aluetta täplittävät pienet avohakkuu- ja taimikkoalueet. Länsirannan tuntumassa puusto on varttuneempaa. Virtain keskustan eteläpuolella, Penkkivuoren alueella levittäytyvät laajat, kuivahkot mäntykankaat. Alueen puusto on keski-ikäistä ja harvennettua. Penkkivuoren metsät ovat asukkaiden virkistyskäytössä ja alueella kulkee tiheä ulkoilureittiverkosto. Varttuneen puuston osuus selvitysalueen metsissä on vähäinen. Iäkkäämmät metsäalueet keskittyvät erityisesti rantojen läheisyyteen ja kalliojyrkänteiden alle. Tällaisia metsäalueita on mm. Herraskylän, Makkaraojan ja Myllyniemen alueella. Lehtoja selvitysalueella on vähän ja ne keskittyvät purojen ja jokien varsille.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 35 (83) Kuva 16. Ekologinen verkosto kaava-alueella. Alueen rantojen kasvillisuus on tavanomaista. Paikoin lahdenpohjukoissa esiintyy kapea järviruokoreunus. Herraskylän kapean Tupparanlahden pohjukassa luhta levittäytyy hieman laajempana ja rehevämpänä ympäröivien peltoalueiden rehevöittävän vaikutuksen johdosta. Suoalueet ovat pääosin ojitettuja isovarpurämeitä. Puttoskylän pohjoispuolella sijaitseva Puttosneva on pääosin ojittamatonta nevarämettä ja siten ominaisuuksiltaan edustavaa. Suokasvillisuutta esiintyy myös pienten lampien rantojen nevareunuksissa. Alueen nisäkäslajiston arvioidaan olevan pääosin tyypillistä talousmetsien, kulttuuri- ja peltoalueiden lajistoa. Laajat metsä- ja suoalueet luovat elinympäristön mm. monille riistalajeille. Maastohavaintojen perusteella alueella tavataan mm. metsäjänistä, oravaa ja hirveä. Metsästäjäin keskusjärjestön rekisteritietojen mukaan Virtain alueella tavataan myös mm. kanadanmajavaa ja valkohäntäkaurista. Liito-orava on alueella yleinen. Maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin yleisenä myös mm. sammakkoa ja sisiliskoa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 36 (83) 3.12 Arkeologia Kuva 17. Liito-oravan elinalueet yleiskaava-alueella. Alueen järvet ovat tärkeitä virkistyskalastuskohteita ja niihin on tehty runsaasti kalaistutuksia. Toisveteen, Siekkisjärveen, Valkeajärveen ja Herraskoskeen on istutettu mm. kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, siikaa, plankton- sekä pohjasiikaa sekä järvilohta. Luontoinventointien yhteydessä tehtyjen havaintojen ja lähdeaineiston perusteella selvitysalueen linnuston arvioidaan olevan melko rikasta ja Keski- Suomelle tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Virtain esihistoriallinen asutus nojaa kirkonkylän sijaintiin vesireitin varrella. Merkkejä on jo kivikautisesta asutuksesta. Asutusrakenne noudattaa kaskiviljelyn ja eräasutuksen vaatimia periaatteita. Otolliset viljelyalueet sijaitsevat pääosin rannoilla. Keskustaajaman alueelta on tiedossa useita muinaismuistoja eri aikakausilta. Marttisensaaressa on aiemmin inventoitu puolustusvarustuksia ja historiallista tielinjausta vuonna 2002 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Osayleiskaavoitettavalta alueelta ja osin sen ympäristöstä on tehty arkeologinen inventointi 2009 (Mikroliitti Oy), jota on täydennetty vuonna 2011. Inventoinnissa mm. tarkastettiin 7 talonpaikkaa 1700-luvulta, sekä dokumentoitiin kahden aiemmin kartoitetun I ms. linnoitusalueen lisäksi kolmas. Inventoinnin yleiskartta on seuraavalla sivulla. Alueella on tiedossa: 5 aiemmin tunnettua kivikautista asuinpaikkaa 5 inventoinnissa löydettyä uutta kivikautista asuinpaikkaa 1 mahdollinen lapinraunio tai kiuas 4 aiemmin tunnettua terva/hiilihautakohdetta 6 inventoinnissa löydettyä uutta terva/hiilihautakohdetta

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 37 (83) Kuva 18. Arkeologisen inventoinnin yleiskartta, 2009 (Mikroliitti Oy).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 38 (83) Kuva 19. Marttisensaari, 1. maailmansodan aikaiset linnoitusalueet 1 ja 2 sekä vanhimman Vaasantien linja (Pirkanmaan maakuntamuseo, Vadim Adel 2003). Kuva 20. Marttisensaaren asemakaavassa linnoitusalue 1 on esitetty sm-alueena. Vanhin Vaasantien linjaus sisältyy alueeseen mutta sitä ei ole piirretty näkyviin (ks. ylempi kuva). Kuvan Historiallinen tie on isojakokarttojen aikainen tie (Virtain kaupunki 2003)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 39 (83) 3.13 Rakennettu kulttuuriympäristö Vesireitit ovat tarjonneet Virroille hyvät kehitysmahdollisuudet esihistoriallisen ajan jälkeen. Materiaalia on kuljetettu vesitse teollisuuden ja kaupan tarpeisiin. Virroilta Tampereelle kulkee edelleen säännöllisesti liikennöivä höyrylaiva. Merkittäviä keskustaajaman rakentamisvaiheita ovat olleet mm. kirkollisten rakennusten ilmestyminen maisemaan, Virtain raitin rakentuminen komeine kauppataloineen ja julkisine rakennuksineen sekä Kalettomanlahden rantojen järvimaisemien asuttaminen. Suunnittelualueeseen sisältyy yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009): Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen (www.rky.fi, 18.1.2011). Aiemmassa, vuoden 1993 vastaavassa koosteessa on merkittäväksi luokiteltu seuraavat kulttuurihistorialliset ympäristöt: Virtain kirkko ympäristöineen (nro 151) ja Herraskosken kulttuurimaisema (nro 152). Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan on merkitty seuraavat arvokohteet ja alueet: 247 Jähdyspohjan kulttuurimaisema 249 Ilomäen kulttuurimaisema 252 Herraskosken kanava 256 Härkösenkylän kulttuurimaisema 274 Virtain kirkko Osayleiskaava-alueelle tehtiin kattava rakennetun kulttuuriympäristön inventointi vuonna 2009 (Periäinen). Siinä tunnistettiin 20 aluetta (ks. kartta seuraavassa), jotka ovat arvoltaan luokkaa 1 tai 2. Arvoluokka 1 (punainen rajaus): 1. Kirkon ja Kalettoman lahden kulttuuriympäristö 9. Herraskosken kulttuuriympäristö 10. Härkösenkylän kulttuuriympäristö 11. Rinne-Murtolahden Ilomäen kulttuuriympäristö 16. Rajaniemen pappilan alue 17. Torisevan Lakarinharjun maisema 18. Jähdyspohjan kulttuuriympäristö Arvoluokka 2 (sininen rajaus): 2. Virtaintie 3. Jälleenrakennuskauden tyyppitalokokonaisuudet 4. Raevuorenkujan rivitaloalue 5. Torisevantien kerrostaloalue 6. Tapiola 7. Omakotitaloalue Väinölänkadulla 8. Nallela 12. Torppakylän Mäyrän kulttuuriympäristö 13. Hietalan viljelyaukea 14. Siekkiskylän viljelymaisema 15. Siekkisjärven itärannan ja Alatien-Paavolantien maisema 19. Keiturinsalmen maisema 20. Siekkisjärven itärannan kulttuuriympäristö

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 40 (83) Kuva 21. Kulttuuriympäristön arvoalueet 1-20 (Periäinen 2009). Alueita koskevat suositukset ovat seuraavan sivun taulukossa. Alueet on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Kohteet on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 5.3.3.ja liitteessä 6.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 41 (83) Taulukko 5. Kulttuuriympäristön arvoalueet 1-20 ja niitä koskevat suositukset (Periäinen 2009) (ks. kartta edellisellä sivulla) Alu een nro 1 Arvo voluok Nimi ka Kirkon ja Kalettoman lahden kulttuuriympäristö 1 Suositus Kirkko ja hautausmaa vaalittavia, Kalettoman lahden suurmaisema vaalittava, rantapuisto puistona vaalittava, rannan laiturit ja rantakoppelit vaalittavia, Rantatien maisema sekä rannan rivitaloalueen kaavallinen ratkaisu vaalittavia. Virtaintien kaupunkitila on vaalittava mittakaavansa ja rakeisuutensa suhteen. Yksittäiset vaalittavat rakennukset on inventoitu erikseen. Autoistumisen haittoja tulee välttää 2 Virtaintie 2 Jälleenrakennuskauden tyyppitalokokonaisuudet Alueiden yleisilme vaalittava. Rakennukset hahmoiltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaa- 3 2 littavia. Raevuorenkujan Alueella sijaitsevat rakennukset ovat vaalittavia, eikä niiden ulkoarkkitehtuuria tai yksityiskohtia 4 rivitaloalue 2 tule muuttaa siten, että ne vaarantuvat. Torisevantien Alueella sijaitsevat rakennukset ovat vaalittavia, eikä niiden ulkoarkkitehtuuria tai yksityiskohtia 5 kerrostaloalue 2 tule muuttaa siten, että ne vaarantuvat. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat kokonaisuutena vaalittavia, eikä niitä tai alueella vallitsevaa 6 Tapiola 2 mittakaavaa tai tule muuttaa siten, että kokonaisuus vaarantuu. Omakotitaloalue Alueella sijaitsevat rakennukset ovat vaalittavia, eikä niiden ulkoarkkitehtuuria tai yksityiskohtia 7 Väinölänkadulla 2 tule muuttaa siten, että ne vaarantuvat. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat vaalittavia, eikä niiden ulkoarkkitehtuuria tai yksityiskohtia 8 Nallela 2 tule muuttaa siten, että ne vaarantuvat. Herraskosken kulttuuriympäristö 9 1 Maisemarakenne, peltoaukeat, vanhat tielinjaukset ja rakennuskanta vaalittavia. Härkösenkylän kulttuuriympäristö 10 1 Maisemarakenne, peltoaukeat, vanhat tielinjaukset ja rakennuskanta vaalittavia Rinne- Murtolahden - 11 Ilomäen kulttuuriympäristö 1 Peltomaiseman avoimuus samoin kuin näkymät Toisvedelle vaalittavia. Pihapiirien rakennuskanta suurmaisemassa vaalittava. Vaalittavat kohteet inventoitu erikseen. 12 Torppakylän- Mäyrän kulttuuriympäristö 2 Mäyrän maisemakokonaisuus, pellot, pihapiirin rakennuskanta hahmoltaan vaalittava, tiemaisema vaalittava. Torppakylän mittakaava, rakeisuus sekä entiset torpat ja asutustilojen tyyppitalot hahmoiltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittavia. 13 Hietalan viljelyaukea 2 Vanha viljelyaukea sekä isojaonaikaiset pihapiirit vaalittavia. Tielinjaukset säilyneitä ja vaalittavia. 14 Siekkiskylän viljelymaisema 2 Peltoaukeiden avoimuus vaalittavaa. Tienäkymien avaruuden, mutkittelun ja perinteinen rakennuskannan sijoittuminen ja mittakaava vaalittavaa. 15 Lakarin leirintäalue 1 Alueen luonnonmaisemaan liittyvät arvot merkittäviä ja vaalittavia. Maisemaa ei tule muuttaa. Alue säilyttänyt 1970-lukulaisen ilmeensä. 16 Rajaniemen pappilan alue 1 Peltojen avoimuus vaalittavaa. Hakamaiden laiduntamisen jatkaminen suositeltavaa. Rajaniemen lähiympäristön rakentuminen tulisi olla harkittua. 17 Torisevanjärvet 1 Alueen luonnonmaisemaan liittyvät arvot merkittäviä ja vaalittavia. Maisemaa ei tule muuttaa. 18 Jähdyspohjan kultturiympäristö 1 Maisemarakenne, peltoaukeat, vanhat tielinjaukset ja rakennuskanta vaalittavia. Jähdyspohjantien ja Majalahdentien kyläkeskuksen säilyminen ja kunnostus suotavaa. Hallitun täydennysrakentamisen luonteva paikka. 19 Paavolanperän kulttuuriympäristö 2 Peltoaukean avoimuus vaalittava. Tielinjaus on vaalittava. Siekkisjärven itärannan kulttuuriympäristö 20 2 Rantapeltojen avoimuus vaalittava. Tielinjaus on vaalittava.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 42 (83) 3.14 Liikenne Virtain keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan. Valtatie 23 on Porista Virtain ja Jyväskylän kautta Joensuuhun johtava valtatie. Valtatiellä 23 on nykyisin huomattavasti paikallista liikennettä kantateiden liittymien välillä. Kantatie 66 on Orivedeltä Virtain kautta Lapualle kulkeva tie. Tietä käytetään osin vaihtoehtoisena reittinä valtatielle 3. Kantatie 68 on Virroilta Ähtärin ja Alajärven kautta Pietarsaareen kulkeva tie, ja kantatie 65 puolestaan on Tampereelta Virroille Näsijärven länsipuolta kulkeva tie. Valtatien ja kantateiden ylittäminen kävellen tai pyörällä on liikenneturvallisuuden kannalta haastavaa. Katuverkolla ongelmia on lähinnä keskustan pääkadun läpiajoliikenteen ajonopeuksien hallinnassa. Välityskykyongelmia ei ruuhkahuippuja lukuun ottamatta ole. Keskustan ja sataman alueen välillä on katuverkon hierarkia tällä hetkellä epäselvä, sillä kokoojakatuina toimivat kadut, joilla on suoria tonttiliittymiä ja jotka tulisi rauhoittaa tonttikaduiksi. Rakennetussa ympäristössä tämä on kuitenkin hankalaa ilman uusia katuyhteyksiä ja keskustan täydennysrakentamisessa tämä tulee ottaa huomioon, eikä lisätä rakentamista kuormittamaan merkittävästi tällaisia katuverkon osia. Liittymäratkaisuista: Heinäahontien liittymän siirtäminen lännemmäs lahden pohjukan kohdalle: Ajatus on esitetty mm. Virtain tieverkkosuunnitelman tarkistuksessa 2001. Jälkeenpäin tehdyissä tarkasteluissa ratkaisu todettiin maaston vuoksi hankalaksi toteuttaa, joten liittymää tullaan tarkastelemaan kaavassa nykyisellä paikallaan. Nykyistä risteystä suunnitellaan parannettavaksi mm. liityntärampein. Valtatien 23 ja kantatien 68 risteystä on käsitelty useissa maankäytöllisissä ja liikenteellisissä selvityksissä. Näyttäisi siltä, että nykyisellä maankäytöllä risteystä ei ole tarpeen kehittää. Jos valtatien pohjoispuolelle rakennetaan esim. uusia teollisuusalueita, tulee risteysjärjestelyä kuitenkin parantaa. Aiemmin esitettyjä ratkaisuja ovat olleet kiertoliittymä sekä eritasoliittymä. Kaavassa tullaan osoittamaan paikalle maakuntakaavan mukainen pitkän tähtäimen varaus eritasoliittymälle. Tarkemmasta lähiajan ratkaisusta päätetään asemakaavasuunnittelun yhteydessä. Kaavaan halutaan merkitä tieliikenteen yhteystarve Herraskylässä valtatien 23 ja kantatien 66 välillä. Varauksen perusteena on, että valtatien liikennemäärät ovat kasvaneet ja nykyinen hieman notkossa sijaitseva risteys koetaan ruuhkautuvaksi ja turvattomaksi, erityisesti raskaan liikenteen runsaan määrän ja sille hankalan risteyksestä itä- ja länsisuuntaan nousevien jyrkähköjen ylämäkien vuoksi. Ajatus on aiemmin ollut esillä tieturvallisuuskeskusteluissa. ELY:n mukaan yhteystarve tulisi esittää tieliikenteen selvityskohteena. Yleensä yhteystarpeen esittämiseksi laaditaan tarveselvitys. Alueelle esitettävien työpaikkojen reservialueiden liikenne voidaan hoitaa nykyisen verkon välityksellä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 43 (83) 3.15 Vesihuollon verkostot Vesihuollon verkosto on melko laaja, ja uudet maankäytön alueet on löydettävissä verkoston varsilta. Kaava-alueelle sijoittuu Herraskylän vesiosuuskunnan, Virtain vesiosuuskunnan, Härkösen-Koron vesiosuuskunnan ja Jähdyspohjan vesiosuuskunnan toiminta-aluetta. Keskustaajaman ulkopuolisille verkoston varsille sijoittuville alueille, kuten Jähdyspohjaan, voidaan osoittaa kylämäisen kehittämisen keskittymiä. Kuva 22. Vesihuoltoverkko. Kaava-alueelle sijoittuu Herraskylän vesiosuuskunnan, Virtain vesiosuuskunnan, Härkösen-Koron vesiosuuskunnan ja Jähdyspohjan vesiosuuskunnan toiminta-aluetta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 44 (83) 3.16 Tuulivoima Osayleiskaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu Tuulivoimaselvitys, joka käsittää osayleiskaava-alueen lähiympäristöineen (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012). Tuulivoimaselvityksen ensimmäisen vaiheen, Ei-analyysin, tehtävänä oli selvittää, onko alueella tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Selvityksen toisessa vaiheessa suoritettiin teknistaloudellinen analyysi. Osayleiskaavoitettavalta alueelta ei analyysissä löytynyt tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Sen sijaan soveltuva alue löytyi selvitysalueelta osayleiskaava-alueen läheisyydestä sekä kolme soveltuvaa aluetta 2-3 kilometrin etäisyydellä kaavarajasta. Selvitetyt, tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvat alueet näkyvät kartassa: Kuva 23. Selvityksen perusteella löydetyt mahdolliset tuulivoima-alueet 1-4 sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle eivätkä näin ollen ole kaavassa mukana.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 45 (83) Selvitysalueen (punainen puskuriviiva) ulkopuolelta löytyi laajempia mahdollisia tuulivoima-alueita. Näihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä selvityksessä käytetty aineisto ei välttämättä kata kyseisiä alueita. Tarkemmissa analyyseissä saattaisi löytyä esteitä näiden alueiden tuulivoimasoveltuvuudelle. Työn toisessa vaiheessa neljälle tarkasteltavalle alueelle tehtiin tuulimallinnus. Mallinnuksen tuloksena saatiin kunkin alueen tuuliresurssikartta, jonka perusteella jatkokäsittelyyn otettiin alueet 3 ja 4. Näille alueille tehtiin voimaloiden alustava sijoitussuunnittelu. Alueelle 3 saatiin mahtumaan yhteensä yhdeksän voimalaa ja alueelle 4 yksitoista voimalaa. Jokaiselle voimalalle saatiin laskennallinen tuotantoarvio. Näiden laskennallisten tuotantoarvioiden epävarmuus on suuri, sillä ne perustuvat mallinnettuihin tuloksiin. Ennen varsinaista tuulivoimatuotannon hankekehitystä alueella tulee suorittaa tuulivoimamittaukset. Tuulivoimaselvityksessä tarkasteltiin tuotantoon liittyvän melun leviämisestä mallinnuksen avulla. Laskentatulosten perusteella voidaan todeta, että melu on varsin paikallista. 45 db:n vyöhyke jää noin 400 m:n etäisyydelle voimalaitoksista. Melun nykyisen ohjearvon, 40 db:n mukainen vyöhyke jää noin 700 metrin etäisyydelle voimalaitoksista. Mallinnustulosten perusteella melutaso on lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle 40 db. Laskennalliset melutasot eivät siis ylitä vakituiselle tai vapaa-ajan asumiselle asetettuja päivä- ja yöajan ohjearvoja. Lopputuloksena voidaan todeta, että alueille 3 ja 4 tehtyjen mallinnusten perusteilla alueille sopisi 9 ja 11 teholtaan 3 MW:n Vestas V112 tuulivoimalaa (korkeus 100 metriä). Näiden ehdotusten mukaan tehtyjen melumallinnusten perusteella Valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot eivät ylity. 3.17 Rantojen rakennusoikeuden määrittämisperusteet Virtain keskustaajaman osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueella. Rakentamisen määrä ja sijoittuminen osoitetaan kiinteistökohtaisesti ranta-alueella. Kaupungin tavoitteena on yhtenäistää rantarakentamisen mitoitus ja varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Ranta-alueen mitoitustarkastelu koskee kaava-alueen ranta-alueita lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Taajaman läheisten alueiden rakennuspaikat ratkaistaan asemakaavoissa ja osoitetaan yleiskaavassa vastaavalla merkinnällä. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston, maiseman ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia mitoitus menetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Ranta-alueet on tutkittu niiltä osin, missä on katsottu olevan tarpeen ratkaista ranta-alueiden suunnittelutarve. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään 1.1.1960 - syksy 2011. Aikaisemman poikkileikkausajankohdan 1.1.1960 päivämäärä määräy-

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 46 (83) tyy rakennuslain voimaantulon pohjalta eli ennen 1.1.1960 rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään järvi- ja lampialueiden osalta ns. Etelä- Savon liiton mallia. Rantaviivan muunto kiinteistöittäin on kuvattu liitteessä 2c. Kuva 24. Rantaviivanmuuntoperusteet. Kuvassa on esitetty mitoituslaskennassa käytettävän muunnetun rantaviivan muuntoperiaatteet. Muunto vaikuttaa kuvan mukaisesti todellisen rantaviivan pituuteen. Muuntokertoimet ovat riippuvaisia rantaviivan muodosta, vastarannan sekä esim. saarten läheisyydestä sekä niemien ja lahtien koosta. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa, joka on esitetty liitteessä 5c. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Mitoitusluku on suurempi alueella, joka kestää enemmän rakentamista. Rakentaminen voi olla tiiviimpää esim. alueilla joille on jo keskittynyt runsaasti pysyvää asutusta ja kylien tuntumassa, jossa oleva pysyvä asutus ulottuu suunnittelualueelle tai aivan sen tuntumaan. Vyöhykejakona käytetään 4, 5 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp/ m-rkm). 1-2 ha saarten osalta mitoitus on maksimissaan 1 rakennuspaikka. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 47 (83) Kaavaratkaisun perusteena on ollut seuraavat tekijät: - Mitoitusvyöhykkeitä on määritelty kolme: 4 rp / MR Rakentamiselle huonosti sopiva 5 rp / MR Rakentamiselle kohtalaisesti sopiva 7 rp / MR Rakentamiselle hyvin sopiva (rp / MR =rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden) Vyöhykkeiden määrittelyssä on käytetty perusteina selvityksiin tukeutuvia arvoaluerajauksia. Jos samalle ranta-alueelle määräytyy aluerajauksien kautta useita eri mitoituslukuja, on tällaisella rannalla voimassa määräytyvistä mitoitusluvuista pienin. Taajamien läheisyys ja kyläalueen ranta nostavat mitoituslukua yhtä luokkaa ylemmäs. - Saaret 1-2 ha:n saarten osalta rakennusoikeus määräytyy pinta-alan mukaan ja sitä suuremmilla saarilla mitoitus määräytyy rantaviivan mukaan. Ha Mitoitus 1 2 ha max 1 rp 2-20 ha 4 rp / MR yli 20 ha 5 rp / MR Alle 20 ha:n saarilta, joille ei ole tieyhteyttä pyritään neuvottelemalla maanomistajan kanssa rakennus siirtämään mannerrannoille. - Vesistöjen mitoitus Alle kahden hehtaarin suuruisille lammille ei muodostu osayleiskaavassa rakennusoikeutta. Yli 2 ha kokoisten lampien ja järvien kokoisten osalta käytetään seuraavia mitoitusvyöhykelukuja: Ha Mitoitus 2-40 4 rp / MR 50-100 5 rp / MR yli 100 7 rp / MR - Taajamien läheisyys ja kyläalueet AT Mitoitusluku 4 -> 5 ja 5 -> 7 rp/mr ja 7 -> 7 rp/mr Rantarakentamista pyritään suosimaan taajamien läheisyydessä ja kylien ranta-alueella silloin, kun tarkasteltavalla alueella ei ole erityisiä virkistyksellisiä merkityksiä. Vesistöjen ja saarten koon tarkastelun jälkeen mitoitusluku nousee näillä rannoilla lähtökohtaisten mitoitusmääritelmien jälkeen todetusta luvusta yhtä korkeampaan mitoitusluokkaan. Luonnon ja maiseman arvoalueista johtuvat seuraavaksi esitellyt mitoitusnormit lasketaan taajamien läheisyyden ja kyläalueiden perusteella tehdyn laskennan jälkeen. Asemakaavoitetuilla ja osayleiskaavan mukaan lähitulevaisuudessa asemakaavoitettavilla rannoilla mitoitusta ei ole tarpeen laatia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 48 (83) - Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sk Mitoitusluku 4 rp / MR Virtain keskustaajaman osayleiskaava-alueelle sijoittuu valtakunnallisen ja maakunnallisen tason arvoalueita, joilla rantarakentaminen aiheuttaisi kokonaisuuden kannalta huomattavaa haittaa. Alueen kulttuuriympäristön arvot tulee säilyttää ja suojelutavoitteet asettaa alueen ominaisuuksien mukaan. Rakennusoikeus tulee siirtää tarvittaessa rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. - Paikallisesti arvokas kulttuurimaisema, paikallisesti arvokas luonnonmaisema ma-1, ma-2 Mitoitusluku 5 rp /MR Mitoitusluku päällekkäisten paikallisarvoalueiden kohdalla 4 rp / MR Alueen arvot tulee säilyttää ja suojelutavoitteet asettaa alueen ominaisuuksien mukaan. - Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet ge Mitoitusluku 4 rp / MR Osayleiskaava-alueelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita. Näillä alueilla rantarakentaminen aiheuttaisi lievää haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja kallioihin liittyville maisema-arvoille. - Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo-1, luo-2 Mitoitusluku 4 rp / MR Osayleiskaava-alueelle sijoittuu liito-oravan esiintymispaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 47 :ssä sekä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Näille rakennettaessa aiheutuisi merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Rakennusoikeuden siirtämistä rakentamiseen paremmin soveltuville alueille tulisi tarkastella. - Tärkeä pohjavesialue pv-1 Mitoitusluku 5 rp / MR Rakentamista on rajoitettu. Alueella rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaantumiskiellot. - Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue pv-2 Mitoitusluku 5 rp / MR Rakentamista on rajoitettu, jotta vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjaveden muodostumisalueet eivät vaarantuisi.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 49 (83) Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon, maisemamallisesti arvokkaiden peltoalueiden huomioimisen ja vyöhykejaon lopputuloksena saadaan tehtyä mitoituslaskelmat. Mitoituslaskelmat tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden, eli määrittävät kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Omarantaisen loma-asunnon rakennusoikeuden osoittaminen emätilakohtaisen laskelman avulla on käytäntö, millä pyritään ratkaisemaan tasavertaisuusperiaatteiden toteutuminen. Ranta-alueilla rakentamista ohjaaville yleiskaavoille on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 73 :ssä erityisiä sisältövaatimuksia. Kaavassa esitetyt ratkaisut on laadittu vastamaan tätä säädöstä. Ranta-alueella rantavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä on, että 1) alueelle on odotettavissa maankäytön järjestämistä edellyttävän loma-asutuksen muodostumista, 2) alueen rakentamisen ja muun maan-käytön suunnitteleminen on tarpeen ja 3) suunnittelutarpeen aiheuttaa pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on mitoitustarkastelussa arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpi tai kapeampikin. Ranta-alueille osoitetut Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet rantavyöhykkeellä (M), jotka on mitoitettu, ovat alueidenkäyttövarauksena merkitty varmistamaan MRL 73 :ssä säädettyjen ranta-alueiden erityisten sisältövaatimusten toteutumisen. Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta on pyritty siirtämään rakennusoikeus saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti. Mikäli kiinteistölle on myönnetty uuden rakennuspaikan oikeus kohtuullisuussyistä, on kyseinen asia kirjattu ylös mitoitustaulukkoon.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 50 (83) 3.18 Meluselvitys Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehtiin meluselvitys valtatien 23 vaikutuksesta kaava-alueella vuoden 2035 liikennemäärillä. Selvitys tehtiin nk. putkimallilla, missä huomioidaan liikennemäärän vaikutus, mutta ei maaston korkeuseroja, rakennuksia ja mahdollisia meluesteitä. Näin ollen melu pääsee etenemään esteettä, ja meluvyöhykkeet ovat yleensä todellista suuremmat, erityisesti kohdissa, missä tie on mäkien muodostavassa katveessa. Meluselvityksessä on kuitenkin mallia parannettu sen verran, että vesistöt on huomioitu akustisesti kovina pintoina. Näin melu leviää järvien kohdalla laajemmalle kuin pelkällä perusputkimallilla. Järvien kohdalla ja rannoilla melutilanne on hyvin lähellä todellista, sillä vesistöissä ei muutoinkaan ole korkeusvaihtelua, vaan melu pääsee leviämään esteettä. Päivällä melutason ohjearvo on 55 db ja yöllä uusilla alueilla 45 db. Lomaasutukselle päivä-ajan ohjearvo on 45 db. Yleisesti liikennemäärät ovat niin pienet, että ohjearvot ylittävä melu ulottuu valtatieltä vain noin 60 metrin päähän, eikä aiheuta juuri ongelmia. Poikkeuksena ovat järvien kohdat, missä melu leviää hieman laajemmalle. Mikäli asuinalueita tai loma-asutusta ollaan sijoittamassa Toisveden ranta-alueille, on otettava huomioon, että melun ohjearvot voivat ylittyä asuinrakentamisen yhteydessä yöllä ja loma-asutuksen yhteydessä huomattavasti laajemmalla alueella päivällä. (ks. liite 5). Kuva 25. VT:n 23 melun leviäminen nk. putkimallin mukaan. Ylempänä ennustetilanne päivällä, alempana ennustetilanne yöllä. Sito Oy 2012.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 51 (83) 3.19 Hulevesien hallinta Valtaojien kehittämisen yleissuunnitelman kohdealueena oli kaupungin keskustan noin 770 hehtaarin alue, joka virtausreittien mukaan jaettiin kahdeksi päävaluma-alueeksi. Näiden välinen vedenjakaja kulkee Raiskintie Virtaintie linjaa Rantatien ja Virtaintien risteyksen tuntumaan ja jatkuu Rantatien suuntaan kohti kirkkoa ja liikuntahallia. Vedenjakajan länsipuolelle jäävä alue on selvästi pienempi (n. 97 ha) kuin itäpuolelle jäävä valuma-alue (n. 672 ha). Valuma-aluekartta, maaperätiedot ja virtausreitit on esitetty seuraavissa kuvissa. Valuma-aluekarttaan on merkitty myös virtausreiteillä olevat rummut. Kuva 26: Kaksi päävaluma-aluetta. Valtaojien kehittämisen yleissuunnitelma, FCG 2012. Suunnittelualueen maaperätiedot on esitetty jäljempänä maaperäkartassa. Vallitsevat maalajit valtaojien läheisyydessä ovat hieta ja hiesu. Erityisesti itäisen valtaojan valuma-alueen keski- ja pohjoisosat sijoittuvat alaville alueille, joilla maaperä on hienoainespitoista. Virtain keskustan itäpuolella valtaoja kulkee pehmeiköllä, jossa vallitseva maalaji on saraturve. Valuma-alueiden etelä- ja länsiosissa sijaitsee laajoja kallio- ja moreenialueita. Itäisen valtaojan valuma-alue rajoittuu idässä hiekkaharjuun. Suunnittelualueella pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa Purulan peltojen alueella, jossa sijaitsee myös pohjavedenottamo. Pohjavedenpinnan tasolla on merkittävä vaikutus alueen maarakennusoloihin, joten mahdollisia maarakennustöitä suunniteltaessa on geotekniseen suunnitteluun kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös pohjaveden laatu ja sen säilyminen on huomioitava kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 52 (83) Kuva 27: Maaperä. Vallitsevat maalajit valtaojien läheisyydessä ovat hieta ja hiesu, FCG 2012. Hulevesien kannalta merkittävimpiä ongelmakohtia tarkastelluilla valumaalueilla ovat umpeenkasvaneet ojat, joiden välityskyky on selvästi heikentynyt. Lisäksi rumpujen mitoituksessa havaittiin paikoin epäjohdonmukaisuutta. Esimerkiksi läntisellä valuma-alueella, jolla valtaojan rumpujen koot ovat epäloogisesti pienempiä alajuoksulla kuin yläjuoksulla. Tämä ei todennäköisesti ole aiheuttanut ongelmia nykytilassa, koska ojien heikko välityskyky padottaa vesiä jo alueen sisällä. Molempien valuma-alueiden latvaosille on tyypillistä, että nykyiset kasvillisuudeltaan rehevät ojanuomat ovat tasanneet tehokkaasti ojan alajuoksulla esiintyviä ylivirtaamia. Virtaamien tasoittuminen on havaittavissa etenkin kesällä, jolloin ojan uomien kasvillisuus on runsaimmillaan. Lumien sulamisen aiheuttaman kevätylivalunnan aikaan kasvillisuus ei auta virtaamien hidastamisessa, joten ylivirtaamat voivat olla selvästi kesällä esiintyviä suurempia. 3.19.1 Ojien kehittämistoimenpiteiden suunnitteluperiaatteet Ojien kehittämistoimenpiteissä on suositeltavaa noudattaa seuraavaa periaatteellista prioriteettijärjestystä, jolla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja mahdollisimman vähäisiä toimenpiteitä: I. Ojan uoman ja nykyisten rumpujen kunnossapito ja puhdistus II. Virtaamia tasaavien tulva-alueiden toteuttaminen, millä vältetään ojan ja rumpujen välityskyvyn kasvatustarve III. Ojan välityskyvyn kasvattaminen perkaamalla ja rumpujen muuttaminen IV. Uuden ojalinjan rakentaminen V. Ojan putkitus tai vesien johtaminen hulevesiviemäriin

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 53 (83) 3.19.2 Periaatteet hulevesien hallintaan uusilla alueilla Tulevat maankäytön muutokset kohdistuvat itäisen valtaojan reitille. Vaikka valtaojien kehittämisen yleissuunnitelmassa ei keskitytty näiden muutosten hulevesille aiheuttamiin vaikutuksiin, voidaan joitain periaatteita hulevesien hallinnasta kehittyvällä alueella esittää jo nyt. Hulevesien hallintakeinot priorisoidaan keväällä 2012 julkaistun valtakunnallisen Hulevesioppaan 5 mukaan. Prioriteettijärjestys on esitetty alla. I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Nallelan asemakaava-alueen hulevesien hallinta tulee suunnitella siten, että jo alueen sisällä ehkäistään hulevesien muodostumista ja hidastetaan niiden johtamista valtaojaan. Vaikka alueelle tulisikin hulevesiviemäröintiä, valtaojan laajamittaista putkitusta tulee välttää ojan virtaamia tasaavien ominaisuuksien säilyttämiseksi. 3.19.3 Suositukset jatkosuunnitteluun Valtaojien kehittämisen yleissuunnitelmassa on muodostettu kokonaiskuva kahden keskeisen valtaojan valuma-alueista ja niiden virtausreittien ominaisuuksista. Tämä toimii pohjana mm. maankäytön ja kunnallistekniikan jatkosuunnittelussa, jossa ojia ja niiden virtausominaisuuksia on tarvetta tarkentaa. Ojien, ja etenkin rumpujen, välityskyky on tarkemmin määritettävissä tarkemittauksien perusteella. Itäisen valtaojan rummut Ahjolan ja purkupisteen välillä olisi syytä tarkemitata ensimmäisten joukossa, jotta niiden välityskykyä voidaan arvioida tarkemmin ja tarvittaessa suunnitella niihin parannustoimenpiteitä. Itäisen valtaojan välityskyvyn arviointi liittyy olennaisesti myös Nallelan alueen asemakaavoitukseen ja sen yhteydessä tehtävään hulevesien hallinnan suunnitteluun ja tulvareittikysymyksiin. Purulan peltoalueen tulvaongelmien ehkäisemiseksi Nallelan alueen suunnittelussa Itäinen valtaoja tulisi jättää avoimeksi. Sitä on syytä muotoilla ja parantaa tulvahallinnan tarpeisiin, ja hyödyntää myös maisemallisesti. Ojan putkitusta Nallelan pelloilla tulee välttää, mutta uusien rumpujen asentaminen on kuitenkin mahdollista. Mittavampaa ojan kaivua vaativat parannustoimenpiteet vaativat pohjatutkimusten suorittamista ja geoteknisten tarkastelujen tekemistä, etenkin jos alueelta ole vastaavaa käytännön kokemusta kaivutöistä. Pohjavesialueella tehtävillä lievillä valtaojan parannustoimenpiteillä ei ole vaikutusta pohjavesien tilaan. Jos alueella epäillään olevan pilaantuneita maa-aineksia, tulee asia tutkia alapuolisen ojan ja purkuvesistön näkökulmasta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 54 (83) Kuva 28. Valuma-aluekarttaan on merkitty myös virtausreiteillä olevat rummut. Tarkemmat suunnitelmat on esitetty loppuraportissa ja sen liitteissä: Valtaojien kehittämisen yleissuunnitelma, 2012. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Hannes Björninen ja Esa Ränkman).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 55 (83) 4 KAAVAN TAVOITTEET 4.1 Yleiset tavoitteet Kaavahankkeen lähtökohtaisia tavoitteita on avattu tarkemmin kaavan rakennemalli- ja tavoiteraportissa. Tässä luvussa on esitetty lyhennelmät alustavista tavoitteista sekä kaavahankkeen edetessä tehdyt tavoitteisiin liittyvät tarkennukset. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädösten mukaisesti niin, että sillä voidaan ohjata tulevaa asemakaavoitusta, alueiden käytön järjestämistä ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla se mahdollistaa yleiskaavan käytön ranta-alueilla rakennuslupaharkinnan perusteena MRL 44 :n ja 72 :n mukaisesti. Kaavasuunnittelun keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön muodostaminen. Yleiskaavalla suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaavaa rakentamistarve, reservialueet, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. Kaupungin tavoitteena on osoittaa kaavassa vaihtoehtoisia houkuttelevia asumisen ja yritystoiminnan alueita sekä näihin liittyvät sujuvat ja turvalliset liikenteen järjestelyt. Reservialueiden käyttöönottoa voidaan arvioida kaavan välitavoitevuonna 2025. 4.2 Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet Virtain kaupungin ohjausryhmä on kokouksessaan 27.9.2010 asettanut yleiskaavan tavoitteiksi: Mahdollisuuksia yritystoiminnalle Viihtyisä ja monipuolinen asuminen Nuorten huomioiminen Risteysalueiden hyödyntäminen Oikeankokoiset tontit oikeissa paikoissa Palvelut kunnossa Matkailu elinkeinona Puhdas luonto ja vesistöt Hyvät virkistysyhteydet ja reitit Kulttuuriympäristö kunniaan Imago Toimiva kokonaispaketti 4.3 Osallisten tavoitteet Yleisöfoorumi 9.12.2010 Aloitusvaiheen yleisöfoorumissa 9.12.2010 kartoitettiin osallisten tavoitteita sekä esiteltiin alustavia rakennemalleja. Tilaisuudessa käsiteltyjä tavoitteita ja ajatuksia on avattu yksityiskohtaisemmin rakennemalli- ja tavoiteraportissa. Työpajoissa esille nousseet aihepiirit olivat:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 56 (83) liikenne asuminen palvelut arvot, suojelu väestö ilmastonmuutos, rakentaminen suunnittelu elinkeinot, matkailu virkistys, harrastukset Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011: Rakennemallityön ollessa nähtävillä 31.1.-18.2.2011 saatiin yleisöltä 15 mielipidettä, jotka on vastineineen kirjattu tämän kaavaselostuksen liitteenä olevaan rakennemallivaiheen palauteraporttiin (liite 7). Mielipiteet koskivat enimmäkseen yksittäisiä kiinteistöjä. Mielipiteet koskivat myös tuulivoimarakentamista, luonto- ja kulttuuriarvoja, liikenneyhteyksiä sekä rakennemallien mitoitusta. Kaavan valmisteluvaihe nähtävillä, 9.7.-24.8.2012: Valmisteluvaiheessa saatiin 35 mielipidettä. Mielipiteet koskivat esim. liikennettä, rantojen rakentamista, viheralueita ja kulttuuriympäristön arvokohteita (palauteraportti liitteenä 8). Kaavaehdotus nähtävillä, 2014: 4.4 Asiantuntijaryhmien tavoitteet Ehdotusvaiheen muistutukset koskivat erityisesti rantojen rakentamista ja kulttuuriympäristöjen arvoja. Yhteensä saatiin 36 muistutusta. Näistä ja vastineista on raportti tämän selostuksen liitteenä. Virtain kaupunki asetti rakennemallityön yhteydessä kaavahankkeelle neljä asiantuntijaryhmää, joilta pyydettiin kommentointia nähtävillä olon aikana: luonto, virkistys, vapaa-aika elinkeino yhdyskuntatekniikka, liikenne, pelastus asuminen, rakennettu ympäristö, kaupunkikuva 4.5 Viranomaisten tavoitteet Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011: Asiantuntijaryhmien rakennemallivaiheen palaverimuistiot on referoitu lausunnoksi rakennevaiheen palauteraporttiin, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä 7. Kommentointi oli runsasta. Vertailtavissa rakennemalleissa nähtiin hyviä sekä huonoja ominaisuuksia, ja myös kehittämisideoita kertyi runsaasti. Viranomaisaloitusneuvottelu MRL 29.10.2010: Viranomaisaloitusneuvottelussa toivottiin väestötavoitteita ja niihin liittyviä tarpeita arvioitavan kaavoituksen tavoitteiden asettelun pohjaksi. Kaavoituksen tavoitevuosi 2035 nähtiin kaukaisena, joten välitavoitteeksi kaavatyössä ehdotettiin maakuntakaavan tavoitevuotta 2020. Lisäksi eri viranomaisilta saatiin seuraavaa palautetta tavoitteisiin ja työskentelyyn liittyen:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 57 (83) Pirkanmaan ELY-keskus: ELY-keskuksen näkemykset kaavan tavoitteista painottuivat kaupunkirakenteellisen kokonaisratkaisun löytämiseen, infrastruktuurin taloudelliseen kehittämisen ja alueella olevien arvojen (luonto, maisema, kulttuuri) hyödyntämiseen kaupungin vetovoimatekijänä. Myös pohjavesivarat ja niiden turvaaminen tulevaisuudessa tuli esille. Pirkanmaan ELY-keskus esitteli aineistoa, jossa oli tutkittu alakoulujen ja päivittäistavarakaupan saavutettavuutta Pirkanmaan eri kunnissa. Virtain aineistosta kävi alakoululaisten osalta ilmi, että kunnassa on muihin kuntiin nähden verrattain vähän alakouluikäisiä. Lisäksi koululaiset asuvat usein melko kaukana koululta. Myös päivittäiskaupan etäisyydet asutukseen olivat Virroilla suhteellisen suuria. Kaavoituksella toivottiin siis tarkasteltavan asutuksen etäisyyksiä alakouluihin ja päivittäistavarakauppoihin. Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liitto totesi virkistysmatkailun mahdollisuuksien tulevan maakuntakaavassa erityisesti esille. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen tavoite sekä maakuntakaavassa että valtakunnallisissa maankäyttötavoitteissa. Pirkanmaan liitto kertoi lisäksi käynnissä olevasta laaja-alaisesta tuulivoimaselvityksestä, joka tulisi ottaa huomioon osayleiskaavoituksessa. Liikennevirasto: Liikennevirasto tulee ottamaan kantaa radan tilapäiskäytöstä kevyen liikenteen reittinä kaavatyön nähtävillä olojen aikaisten lausuntojen yhteydessä. Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011: Rakennemallien nähtävillä olon aikana saatiin viranomaislausunnot Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Museovirastolta. Lausuntojen sisällöt on tiivistetty alle, yksityiskohtaisempi referointi ja vastineet on kirjattu tämän kirjattu tämän kaavaselostuksen liitteenä olevaan rakennemallivaiheen palauteraporttiin (liite 7). Pirkanmaan liitto: Irralliset asumisen laajenemisalueet lisäävät liikkumistarvetta. Rakennemalli B siinä mielessä suotuisampi Molemmat vaihtoehdot noudattavat melko hyvin maakuntakaavaa Eritasoliittymävaraus VT23/66/68 risteykseen Jähdysniemeen esitetty erheellisesti asumista retkeilyalueelle Kulttuuriarvot ja vesistöt nähtävä kehitettävänä voimavarana Pirkanmaan ELY-keskus: Kaupunkirakenteen tiiveys edistää palveluiden saavutettavuutta. Laajat asumisen aluevaraukset aiheuttaisivat rakenteen hajautumista ja epätaloudellisuutta Vaihtoehto B suotuisampi lähtökohta Kevyen liikenteen yhteyksiä tutkittava erityisesti Matkailu- ja virkistyspalveluita voidaan kehittää sekä Torisevassa että Herraskylässä Ranta-alueet suositeltavaa jättää pääosin virkistykselle Uusia tieyhteyksiä ei ole tarvetta toteuttaa Tuulivoimala-alueessa huomioitava liityntä energiansiirtoverkkoon

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 58 (83) Museovirasto ja Pirkanmaan maakuntamuseo: Arkeologista inventointia tulee täydentää Kaavan valmisteluvaihe nähtävillä, 9.7.-24.8.2012: Saatiin viisitoista viranomaislausuntoa. Palauteraportti on liitteenä 8. Kaavaehdotus nähtävillä, 2014: Viranomaislausunnot käsittelivät kulttuuriympäristöarvojen vaalimista, virkistysalueita ja viheryhteyksiä ja rantojen vapaa-alueita. Kaavaehdotukseen saatiin yhteensä 20 lausuntoa. Palauteraportti on kaavan liitteenä 9. Kuva 29. Yrittäjä Jaana Hopkins, arkkitehti SAFA Helena Ylinen, kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi ja kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki tutkivat Herrasen koulun kaavamerkintää (Suomenselän Sanomien artikkeli 16.10.2014 ehdotusvaiheen yleisötilaisuudesta).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 59 (83) 5 RAKENNEMALLIT YLEISKAAVATYÖN POHJANA Yleiskaavoitus pohjautuu strategiseen tarkasteluun, jossa laadittiin kaksi rakennemallia. Malleissa kuvattiin nykyinen taajama-alue ja etsittiin maankäytön laajenemisen vaihtoehtoja ja kaupungin kehittämissuuntia. Rakennemalliaineistot olivat nähtävillä alkuvuodesta 2011 (palauteraportti liitteenä 7). Vaihtoehdossa A (punainen väri) maankäytön laajenemisen perusrunko oli pohjois-eteläsuuntainen, Toisveden ja keskustan itäreunalla, Ähtärintien ja kantatien 66 varressa. Vaihtoehdossa B (sininen väri) lähtökohtana oli taajaman halki kulkeva itä-länsi-suuntainen maankäytön painopisteakseli, joka kurottuu lännessä Keiturinniemestä Marttisen suuntaan. Kuva 30. Rakennemallien maankäytön kaksi painotussuuntaa. Laajentumisalueiden tarkasteluvuosiksi oli maakuntakaavan tavoitevuosiin pohjautuen valittu 2025 ja 2035, joista jälkimmäinen on yleiskaavan varsinainen tavoitevuosi ja ensimmäinen ns. välitarkasteluvuosi. Aluevaraukset olivat suuntaa-antavia ja yleispiirteisiä. Lähtökohtana molemmissa periaatehahmotelmissa oli keskustaajaman tiivistäminen. Rakennemalleissa kuvattiin työpaikka-, teollisuus- ja pienteollisuusalueiden sijoittumismahdollisuuksia sekä keskeiset virkistykselle varatut alueet. Malleissa oli lisäksi yhdistettyjä virkistys- ja kulttuuripalvelujen alueita, yhdistettyjä asumisen ja pienteollisuuden alueita sekä keskustaajaman tiivistysaluetta. Rakennemalleissa oli osoitettu myös mahdolliset maatalouden ja ratsastustoiminnan keskittymät. Malleissa oli myös pyritty kuvaamaan tuulivoimaloiden potentiaalinen sijainti sekä alueet, joilla vesilämmön käyttö voisi olla mahdollista. Malleissa otettiin kantaa keskeiseen tieverkkoon, kehitettävään kevyen liikenteen verkkoon sekä joukkoliikennepysäkkien potentiaalisimpaan sijoittumiseen. Keskeisenä huomioitavana oli myös arvokas kulttuuriympäristö, joka luo pohjan kaupungin kehittämiselle. Lisäksi malleissa tarkasteltiin taajaman halki kulkevan vähäisellä käytöllä olevan rautatien tulevaisuutta. Vertailtavina ajatuksina olivat radan kehittäminen raideliikenteen joukkoliikenneväylänä ja radan muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 60 (83) Kuva 31. Rakennemalli A, jossa on pohjois-eteläsuuntainen maankäytön painotus.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 61 (83) Kuva 32. Rakennemalli B, jossa on itä-länsi-suuntainen maankäytön painotus.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 62 (83) 6 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 6.1 Osayleiskaavan aluevaraukset ja kokonaisrakenne Kuva 33. Osayleiskaava.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 63 (83) Kaavan perusratkaisu nojaa nykyisen taajaman kehittämiseen ja vaiheistettuun laajentamiseen. Keskeisiä toiminnallisia muutoksia kaupunkirakenteessa tulevat olemaan kantatien 66/68 itäpuoliset uudet sekä kehitettävät työpaikka- alueet, jotka on osoitettu maakuntakaavan mukaisille työpaikkojen ja taajamatoimintojen alueille. Herraskylän ja Juvakan ympäristöjä kehitetään ensisijaisesti virkistyspalveluiden keskittyminä. Kaavan aluevarauksilla on pyritty vastaamaan kaupungin asettamiin ja saadun palautteen perusteella esiin tulleisiin tarpeisiin. Aluevarauksilla on pyritty tukemaan monipuolisia kehitysmahdollisuuksia sekä luomaan edellytykset toimivan ja viihtyisän ympäristön rakentumiselle. Kaavan tavoitevuosi on 2035 ja välietapiksi on otettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tavoiteajankohta 2025. Joitakin kaavakartalla esitetyistä aluevarauksista on osoitettu tästä syystä kehittämisen reservialueiksi, joiden käyttöön ottoa tullaan harkitsemaan vuonna 2025 tehtävään arviointiin perustuen. Näin vältytään harkitsemattomalta kaupunkirakenteen hajauttamiselta. Osayleiskaavassa on esitetty rasterimerkinnällä myös erityisiä kehittämisalueita, joiden tulevaisuus on erityisesti noussut kaavahankkeen aikana esille. Uudet alueet, hehtaaria (valkoiset) Reservialueet, hehtaaria (katkoviivalla) AP 124,35 AP/TP 13,3 AT-1 43,4 P 9,3 T 58,4 TY 4,0 TP 75,6 TPY 10,3 AP/res 11,3 T/res 15,9 TP/res 31,8 Pienin toimenpitein kehitettävät alueet, hehtaaria (ruudutetut) AP 38,4 AT-1 12,7 AT-2 75,3 Keskustatoimintojen alueen pinta-ala, hehtaaria C-alue 121,5 Taulukko 6. Uusien ja kehitettävien aluevarausten pinta-alat, C-alueen pinta-ala (ha).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 64 (83) 6.1.1 Asuminen ja elinympäristöt, virkistys Asuinalueiden laajennuskohteita on osoitettu pääosin nykyisten asuinalueiden välittömään läheisyyteen. Lisäksi yleiskaava pyrkii tukemaan olemassa olevan taajaman täydennysrakentamista tarvittavilta osin. Täydennysrakentamiskohteet ovat tärkeä osa hallittua yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Alueiden sijoitusperusteena ovat olleet yleiskaavan pohjaksi laaditut selvitykset ja inventoinnit sekä maanomistusolot. Yleiskaavan aluevarauksissa on huomioitu myös kunnan maapolitiikan mahdollisuudet (asuntoalueiden vaihtoehtoiset toteutuspaikat) ja pitkän aikavälin kehitystavoite, mitkä kasvattavat aluevarausten määrää osayleiskaavassa. Uusia asuinalueita AP on osoitettu noin 124 ha. Työpaikkatoiminnan mahdollistavaa asuinaluetta AP/TP on noin 13 ha. Lisäksi uutta asutusta voi sijoittua myös nykyisille asuinalueille ja keskusta-alueelle niitä tiivistäen ja täydentäen. Asuinalueiden pinta-alasta keskimäärin puolet on katu-, virkistys- ja erityisalueita, joten korttelialueiksi osoitetuista asuntoalueista on hyödynnettävissä runsaat puolet pinta-alasta. Kooltaan 1000 1300 m2:n rakennuspaikkoja uusille ja täydentyville alueille voidaan sijoittaa noin 800. Tällöin kaavassa osoitetut uudet asuinalueiden alueet mahdollistavat alueelle noin 1 600 uutta asukasta. Osa rakennuspaikoista voidaan toteuttaa myös kytkettyinä pientaloina ja rivitaloina, jolloin rakennuspaikan koko kasvaa, mutta samalla myös asukastiheys on suurempi. Asuinaluevaraukset sisältävät asumisen lisäksi myös mm. lähivirkistysalueita ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita, jotka otetaan huomioon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Virkistysalueiden painopiste on järvien läheisyydessä. Myös viheryhteystarpeet omalta osaltaan osoittavat toiminnallisia yhteystarpeita ja reittimahdollisuuksia virkistys- ja metsäalueiden välillä. Muilla kuin asemakaavoitetuilla alueilla edellytetään myönteistä suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan yleensä aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Rakentaminen voi lisäksi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa. Venevalkamat/uimarannat on osoitettu Umpipohjan itärannalle sekä Siekkisjärven länsirannalle. Uutta satama-aluetta on osoitettu Kalettomanlahdelle. Virkistys on huomioitu osoittamalla ulkoilureittejä, kevyen liikenteen yhteystarpeita, lähivirkistysalueita, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueita ja viheryhteystarpeita sekä maa- ja metsätalousalueita, joilla on ulkoilunohjaamistarvetta. 6.1.2 Keskustatoiminnot, palvelut, elinkeinot ja työpaikat Virtain palvelurakennetta kehitetään vastaamaan jatkossakin kehittyvän kunnan vaatimuksia kaikenikäisille asukkaille ja vierailijoille. Keskustaajaman asemaa keskuksena on vahvistettu osoittamalla laaja keskustatoimintojen alue, noin 121,5 ha. Tavoitteena on elinvoimainen keskusta, joka voi hyödyntää entistä tehokkaammin palveluiden sijoittumista liikenteellisesti hyville paikoille. Julkisia palveluita ja hallintoa varten on osoitettu 9,3 ha uutta aluevarausta P. Uudet työpaikka- ja teollisuusalueet ja niiden reservialueet sijoittuvat valtatien ja rinnakkaisteiden läheisille alueille.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 65 (83) Uutta teollisuusaluetta T on noin 58 ha. Teollisuuden reservialuetta T/res on noin 16 ha. Uutta ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuusaluetta TY 4 ha. Uutta työpaikka-aluetta TP on yhteensä noin 76 ha. Työpaikkojen reservialuetta TP/res on noin 32 ha. Uutta ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työpaikkojen aluetta TPY on noin 10 ha. Alueille sijoittuvien yritysten määrä ja työpaikkamäärä riippuvat voimakkaasti alueelle toiminnan luonteesta ja maankäyttöratkaisuista. Infran toteuttamisen, kaupunkikuvan eheyden ja toiminnan synergiaetujen vuoksi on tärkeää rakentaa yksi yritysalue kerrallaan mahdollisimman valmiiksi. 6.1.3 Ranta-alueen mitoituksen tulokset Kaavassa on ranta-alueen osalta osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti omarantaisina rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta ja erilaisia arvoja tukevalla tavalla. Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella. Nykyiset rakennuspaikat AOM, AM 97 RA, RA-1 83 Muut rakennuspaikat 0 Yht. 180 Uudet rakennuspaikat AOM 0 RA 43 Yht. 43 Kaavan toteuduttua 223 Maanomistajan esityksestä osoittamattomat rakennuspaikat 3 Korvattavat rakennuspaikat 0 Todellinen rantaviiva Muunnettu rantaviiva 48,8 km 23,7 km Uuden rakenteen toteutuessa rakennuspaikkojen tiheys rannalla kasvaa noin 2,6 rakennuspaikkaa / muutettu rantaviivakilometri (7,6 rp/m-rkm -> 10,2 rp/mrkm). Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 3 kilometriä (36,0 km -> 33,0 km). Kokonaisuudessaan uuden rakenteen toteutuminen aiheuttaa vapaalle rantaviivalle 8,3 % vähennyksen. Laskelmissa ovat mukana myös rantavyöhykkeellä sijaitsevat, ei-omarantaiset rakennuspaikat, mitoitettavaa rantaviivaa tuottamattomissa alle 1 ha saarissa sijaitsevat rakennuspaikat sekä olemassa oleville ranta-asemakaava-alueille osoitetut rakennuspaikat. Nykyiset rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Kaikki rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Vapaa ranta nyt Vapaa ranta kaavan toteuduttua 7,6 rp / m-rkm 10,2 rp / m-rkm 36,0 km* 33,0 km* Vapaan rannan %:n muutos 8,3 %

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 66 (83) * rakennuspaikan leveys keskimäärin n. 80 metriä 6.1.4 Kulttuuri- ja luonnonympäristöarvot Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukaisesti Kaavakartalle on merkitty valtakunnallisesti arvokas alue: Herraskosken kanava Kaavakartalle on merkitty maakunnallisesti arvokkaat alueet: Härkösenkylän kulttuurimaisema Virtain kirkko Jähdyspohjan kulttuurimaisema Ilomäen kulttuurimaisema Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kaavakartalle on merkitty kaksi Kirkkolain suojelemaa kohdetta merkinnällä suojelukohde (sr): Virtain kirkko Uuden hautausmaan siunauskappeli Kulttuuri- ja maisemahistoriallisen selvityksen (2009, tarkistettu 2011) perusteella kaavaselostuksessa on esitelty neljä arvokasta maisema-aluetta ja kulttuuriympäristön 20 arvoaluetta (ks. kartat sivuilla 20 ja 30), sekä niihin lukeutuvat ja muualla kaava-alueella sijaitsevat arvokohteet. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita arvoluokan 1 kohteita kaavakartalla on 79, joista kaksi on kirkkolailla suojeltuja ja yksi on RKY-kohde. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita arvoluokan 2 kohteita kaavakartalla on 7. Seuraavasta taulukosta 7 käy ilmi kaavakartalle numeroitujen arvokohteiden nimet, tyypit, arvoalueen numerot (1-20), arvoperusteet (a/h/y) ja arvoluokat (1 tai 2). Kohteet on tarkemmin esitelty liitteessä 6 sekä inventointiraportissa. Arvoperusteet a arkkitehtoninen merkitys h historiallinen merkitys y ympäristöllinen merkitys Kuva 34. Virtain Hovi, kohde 75. Arkkitehti Pekka Sivula, 1966.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 67 (83) Taulukko 7. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet (86 kpl; rakennus, rakennusryhmä tai silta). Kohteet ovat numerojärjestyksessä arvoalueiden mukaan. Viivalla ( - ) merkityt sijaitsevat muualla kuin 20 arvoalueella. Ykkösluokan kohteita 79, kakkosluokan 7 kpl. Kohde nro Nimi Tyyppi 37 Arvoalueen nro Peruste Hautausmaa ja kappeli, Lakarintie 21, Kirkkolailla suojeltu. Kirkollinen rakennus - a,h,y 1 50 Meijeri, Meijeritie 12 Tuotantorakennus - a,h,y 1 82 Vihriälä, Mäkitie 24 Torppa - a,h,y 1 99 Kuurila, Opintie 7 Asuinrakennus - a,h,y 1 100 Virtain Yläaste, Koulutie 12 Koulurakennus - a,h,y 1 101 Opettajien asuntola, Koulutie 12 Asuinrakennus - a,h,y 1 123 Virtain asema, Asematie 104 Liikennehistoriallinen kohde - a,h,y 1 125 Virtain aseman makasiinirakennus Liikennehistoriallinen kohde - a,h,y 2 126 Aseman asuinrakennuksia 1-4, Asematie 130 Asuinrakennus - a,h,y 1 127 Aseman asuinrakennuksia 5-6, Asematie 130 Asuinrakennus - a,h,y 1 128 Aseman asuinrakennuksia 7-8, Asematie 130 Asuinrakennus - a,h,y 2 129 Myllylä, Myllytie 8 Tuotantorakennus - a,h,y 2 130 Virtain vehnämylly, Myllytie 10 Tuotantorakennus - a,h,y 1 131 Myllytie 10 (poistettu huonokuntoisena) Asuinrakennus - a,h,y 1 186 Makkaraojan mylly, Makkaramyllyntie Tuotantorakennus - a,h,y 1 801 Rautatien alikulku, Alatie Liikennehistoriallinen kohde - h,y 1 803 Siekkisentien rautatiesilta Liikennehistoriallinen kohde - h,y 1 804 Pirkantien rautatiesilta (Tapiola-Sampola) Liikennehistoriallinen kohde - h,y 1 805 Keiturin terässilta Liikennehistoriallinen kohde - h,y 1 901 Herraskosken silta Liikennehistoriallinen kohde h,y 1 902 Herrasen kääntösilta Liikennehistoriallinen kohde h,y 1 903 Jähdyspohjantien silta Liikennehistoriallinen kohde h,y 1 904 Majaniemen Myllysilta Liikennehistoriallinen kohde h,y 1 905 Siekkisten Särkiojantien silta rakenteineen Liikennehistoriallinen kohde h,y 1 Jähdyspohjantie Liikennehistoriallinen kohde - h,y 1 91 Kallio, Kalliotie (poistettu huonokuntoisena, aitta ja savusauna säilytetään) Mäkitupa/mökkiläisasutus 1 a,h,y 1 96 Kirkko ja hautausmaa. Kirkkolailla suojeltu. Kirkollinen rakennus 1 a,h,y 1 97 Kirkkovenesuoja Virtain kirkon vieressä Kirkkoon liittyvä rakennus 1 h,y 1 98 Seurakuntatalo, Rantatie 9 Kirkkoon liittyvä rakennus 1 a,h,y 1 102 Kalettoman navetta, Rantatie 8 Maatalousrakennus 1 a,h,y 1 110 Pappila, Rantatie 16 Asuinrakennus 1 a,h,y 1 105 Vanha sairaala, Sairaalantie 1 (poist. kh 25.8.2014) Sairaalarakennus 1 a,h,y 1 108 Lääkärien asuintalo, Rantatie 14 Asuinrakennus 1 a,h,y 2 109 Rantanen, Rantatie 23 Asuinrakennus 1 a,h,y 1 111 Aaronpalsta, Rantatie 27 Asuinrakennus 1 a,h,y 1 112 Törmälä, Rantatie 18 Asuinrakennus 1 a,h,y 1 115 Venekoppelit Laivarannassa Liikennehistoriallinen kohde 1 a,h,y 1 55 Vähämäki, Virtaintie 10 Asuinrakennus 2 a,h,y 1 56 Nuorisoseura, Virtaintie 15 Kokoontumistila 2 a,h,y 1 57 Haapala, Virtaintie 17 Asuinrakennus 2 a,h,y 1 58 Kansakoulu, Virtaintie 19 Koulurakennus 2 a,h,y 1 59 Helpola, Virtaintie 20 (poist. kh 25.8.2014) Kaupparakennus 2 a,h,y 1 61 Palanne, Virtaintie 20 Kaupparakennus 2 a,h,y 1 63 Toivola, Virtaintie 24a Kunnan rakennuksia 2 a,h,y 1 65 Elannon talo, Virtaintie 25 Kaupparakennus 2 a,h,y 1 66 Tuulensuu, Virtaintie 30 Pankki 2 a,h,y 1 67 Tasanko, Virtaintie 32a Kaupparakennus 2 a,h,y 2 70 Päivölä, Virtaintie 34 Pankki 2 a,h,y 1 71 Kalliomäki Mäkitupa/mökkiläisasutus 2 a,h,y 1 73 Keskustie 2 Matkailurakennus 2 a,h,y 2 74 KOP:n talo, Virtaintie 33 Pankki 2 a,h,y 1 75 Virtain Hovi, Virtaintie 35 Matkailurakennus 2 a,h,y 1 78 Virtaintie 37 Kerrostalo 2 a,h,y 1 Arvoluokka

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 68 (83) Kohde nro Nimi Tyyppi Arvoalueen nro Peruste 83 Työväentalo (Tasanko) Virtaintie 39 Kokoontumistila 2 a,h,y 1 133 Louhilinna, Pajakuja 4 Asuinrakennus 3 a,h,y 1 156 Marttinen, Herrasentie 16 Kirkkoon liittyvä rakennus 9 a,h,y 1 157 Marttisen väentupa, Herrasentie 16 Asuinrakennus 9 a,h,y 1 159 Marttisen riihi, Herrasentie 16 Maatalousrakennus 9 a,h,y 1 162 Koivuniemi, Herrasentie 14 Torppa 9 a,h,y 1 163 Herraskosken kanavanvartijan asuinrakennus Asuinrakennus 9 a,h,y 1 164 Herraskosken kanava. Valtakunnallisesti arvokas, RKY 2010. Liikennehistoriallinen kohde 9 a,h,y 1 165 Kotimäki, Herrasentie 58 Asuinrakennus 9 a,h,y 1 167 Ylä-Herranen, Herrasentie 69 Maalaistalo. Kantatila 9 a,h,y 1 168 Ala-Herranen, Herrasentie 69 Maalaistalo. Kantatila 9 h,y 2 169 Tuppari (Herrasen koulu), Tupparintie 27 Koulurakennus 9 a,h,y 1 171 Saarla, Saarlantie 51 Maalaistalo. Kruununtila 9 a,h,y 1 179 Härkösen asema, Ala-Härkösentie 40 Liikennehistoriallinen kohde 10 a,h,y 1 180 Rata-Annala, Ala-Härkösentie 40 Asuinrakennus 10 a,h,y 1 183 Ittemäki-Härköskylän kansakoulu, Ittemäentie 20 Koulurakennus 10 a,h,y 1 184 Ylä-Härkönen, Ittemäentie 56 Maalaistalo. Kantatila 10 a,h,y 1 144 Rinne-Murtolahti, Murtolahdenkuja 6 Maalaistalo 11 a,h,y 1 147 Ylä-Ilomäki, Ilomäentie 30 Maalaistalo 11 h,y 2 136 Puukkoniemi, Torppakyläntie 16 Torppa 13 a,h,y 1 26 Ellilä, Siekkinen Maalaistalo. Torppa. 14 a,h,y 1 27 Siekkisen kansakoulu, Siekkisenpolku 18 Koulurakennus 14 a,h,y 1 28 Siekkisen kansakoulun ulkorakennus Koulurakennus 14 a,h,y 1 33 Rajaniemi Kirkkoon liittyvä rakennus 16 a,h,y 1 35 Tanhuanpää, Lakarintie 173 Asuinrakennus 16 a,h,y 1 17 Torisevan kahvimaja, Torisevajärvientie 493 Matkailurakennus 17 a,h,y 1 1 Maantie-Paavola,Jäähdyspohjantie 108 Maalaistalo. Kantatila. 18 a,h,y 1 2 Jukola, Jäähdyspohjantie 58 Kokoontumistila 18 a,h,y 1 3 Rientola, Jäähdyspohjantie 45 Kaupparakennus 18 a,h,y 1 4 Ylämylly, Majalahdentie Tuotantorakennus 18 a,h,y 1 8 Heikki Uotila, Majalahdentie 188 Maalaistalo. Kantatila 18 a,h,y 1 9 Uotila, Majalahdentie 189 Maalaistalo. Kantatila 18 a,h,y 1 13 Heikkilänmaa, Lakarintie 611 Sairaalarakennus 18 a,h,y 1 14 Vanhainkodin paikka ja ulkorakennukset, Torisevajärvientie 833 Sairaalarakennus 18 h,y 1 15 Kangas-Heikkilä, Lakarintie 580 Kunnan rakennuksia 18 a,h,y 1 25 Paavolantie 68 Asuinrakennus 20 a,h,y 1 Arvoluokka Taulukossa esitetyt kohteet 105, Vanha sairaala, ja 59, Helpola, on kaupunginhallituksen päätöksellä 25.8.2014 päätetty huonokuntoisina poistaa kaavakartan arvokohteista. Kohteet 131 ja 91 on asuinrakennusten osalta muistutusten ja tarkistuskäynnin perusteella poistettu huonokuntoisina. Kohteessa 91 aitta ja savusauna tulee säilyttää.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 69 (83) Kiinteät muinaisjäännökset Alueen tai kohteen nro SM, 77 Ajoitus ja laji Inventointinumero ja nimi Virrat 77 Rasinperä SM, 62 Virrat 62 Leppäranta kivikautinen asuinpaikka 2 SM, 70 Virrat 70 Hietala 1 kivikautinen asuinpaikka 2 SM, 71 Virrat 71 Hietala 2 kivikautinen asuinpaikka 2 SM, 72 Virrat 72 Hietala 3 kivikautinen asuinpaikka 2 SM, 76 Virrat 76 Keiturinvuoren varustukset historiallinen varustus 2 SM, 45 Virrat 45 Marttisensaari historiallinen varustus ja tielinja 2 sm, 1 Virrat 73 Hietalan pilkkapuu historiallinen, muu: pilkkapuu 2 sm, 2 Virrat 75 Hietalan hiilihaudat 2 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat: hiilimiilu historiallinen, työ- ja valmistuspaikat: 2 sm, 3 Virrat 74 Hietalan hiilihaudat 1 hiilimiilu historiallinen, työ ja valmistuspaikat: 2 sm, 4 Virrat 60 Keskinen-Toriseva tervahauta historiallinen, työ ja valmistuspaikat: 2 sm, 5 Virrat 58 Kangasjärvi 3 tervahauta historiallinen, työ- ja valmistuspaikat: 2 sm, 6 Virrat 59 Kangasoja hiilimiilu historiallinen, työ- ja valmistuspaikat: 2 sm, 7 Virrat 78 Kangasoja 2 tervahauta historiallinen, työ- ja valmistuspaikat: 2 sm, 8 Virrat 79 Kangasjärvi 2 tervahauta sm, 9 Virrat 18 Kangas-Heikkilä 2 kivikautinen asuinpaikka 2 historiallinen, asuinpaikka: kylätontti 2 sm, 10 Virrat 56 Heikkilä sm, 11 Virrat 46 Herraskosken kanava kivikautinen asuinpaikka 2 sm, 12 Kaijanranta 1910 luvun puolustusvarustus sm, 13 Entisen Selkävalkaman torpan alue viljelyröykkiöt ja pellon jäännös Taulukko 8. Kaavakartan muinaismuistolailla suojellut alueet ja kohteet. Luonnon arvoalueet ja viheryhteystarpeet Rauhoitusluokka Kaava-alueelle on laadittu osayleiskaavatyön osana luontoselvitys vuonna 2011 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Selvitysalueen luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat liito-oravan elinalueita. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluvia alueita eikä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu kaavassa. Näitä ovat liitooravan esiintymisalueet (luo-1), vanha metsä (luo) ja metsälain mukainen elinympäristö (luo-2). Keskeiset viheryhteystarpeet ja niiden suunnat on osoitettu kaavassa viheryhteystarve merkinnällä. Viheryhteystarpeet ovat tärkeitä yhteyksiä luontokohteiden, taajamien puistojen ja virkistysalueiden välillä sekä niiden kautta taajamia ympäröivien metsien ulkoilureiteille. Viheryhteystarve osoittaa myös luonnon arvokohteiden kautta kulkevia yhteystarpeita. Näitä kohteita voivat olla luontoselvityksessä todetut maakunnallisesti ja seudullisesti, alueellisesti ja paikallisesti tai muuten luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Viheryhteystarve ei osoita aluevarausta vaan periaatteellisen yhteyssuunnan, joka tulee huomioida alueen tarkempaa maankäyttöä suunniteltaessa. Yhteyksien sijainti ja laajuus ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksessa. Tavoitteena on, että yhteydet muodostavat mahdollisimman katkeamattoman verkon, jota hyödyntäen voidaan vaalia yhteyksiä luontokohteiden välillä. Viheryhteystarvemerkintä ei oikeuta ulkoiluun yksityisillä piha-alueilla.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 70 (83) Arvokkaat harjualueet Kaava-alueelle sijoittuu yksi merkittävä arvokas harjualue. Alue on rajattu kaavakartalle, ja sille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin. 1. Lakarin harju (maakunnallisesti arvokas) Arvokkaat kallioalueet Kaava-alueelle sijoittuu kolme merkittävää arvokasta kallioaluetta. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin. 1. Toriseva-Inkerinkallio (valtakunnallisesti arvokas) 2. Ronavuori (valtakunnallisesti arvokas) 3. Pukkivuori-Suonijärvenvuori (maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas) Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat alueet Kaava-alueella on kolme maakunnallisesti ja seudullisesti arvokasta luonnonympäristöä. Nämä ovat Torisevan luonnonsuojelualue, Siekkisjärven rantametsä sekä Makkaraoja. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin. 1. Torisevan luonnonsuojelualue 2. Siekkisjärven rantametsä 3. Makkaraoja Liito-oravan elinympäristöt Alueelta löydettiin luontoselvityksen yhteydessä kaikkiaan neljätoista liitooravan elinaluetta. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Paikallisesti arvokkaita luontokohteita löydettiin luontoselvityksen yhteydessä kaava-alueelta kaikkiaan viisi. Alueet on rajattu kaavakartalle, ja niille on osoitettu ohjeistusta kaavamääräyksin: 4. Valkeajärven joenvarsilehto 5. Kalliojärven puro 6. Myllyoja 7. Tupparanlahti 8. Sorvanneva Pohjavesialueet Kaavakartalla on osoitettu Puttosharjun ja Lakarinharjun varsinaiset pohjaveden muodostumisalueet ja pohjavesialueet. 6.1.5 Liikenne, infrastruktuuri ja yhdyskuntatekniikka Kaavakartalle on osoitettu kolme kehitettävää risteysaluetta. Näiden kehittäminen voi tapahtua esimerkiksi liikenneympyröiden tai kaistajärjestelyiden avulla. Kaavakartalle on maakuntakaavan mukaisesti osoitettu yksi uusi eritasoliittymä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 71 (83) Kaavakartalle on osoitettu liikenneyhteyden selvitystarve Herraskylän länsipuolelle, valtatieltä 23 kantatielle 66. 6.1.6 Erityisalueet ja muut erityismerkinnät Yleiskaavassa on osoitettu meluntorjuntatarve valta/kantatien varrelle suojaamaan asuinalueita sekä suojaviheralue, jolla on tarkoitus säilyttää puustoa ja muuta kasvillisuutta. Kaavassa on osoitettu myös yhdyskuntateknisen huollon ja siihen rinnastuvan toiminnon merkittävimmät alueet ja kohteet, kuten olemassa oleva muuntoasema sekä sieltä lähtevät voimalinjat sekä rautatien suuntaisesti kulkeva ohjeellinen uusi voimalinja. Kaavakartalle on osoitettu kaksi tiedossa olevaa mahdollisesti pilaantuneen maa-alueen kohdetta. Nämä ovat vanhoja jakeluasemia (Jäähdyspohjantie 38, Majalahdentie 264). Näiden kohteiden osalta on tarkastettava mahdollinen maaperän pilaantuneisuus ja kunnostettava se ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. 6.1.7 Maa- ja metsätalousalueet, vesialueet Yleiskaava pyrkii turvaamaan maaseutumaisten alueiden säilymisen ja tukemaan maaseutuelinkeinojen menestymismahdollisuuksia varaamalla riittävän laajat maa- ja metsätalousalueet. Näillä alueilla on voimassa normaalisti mm. metsälaki. Maa- ja metsätalousalueilla rakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen mukaan. Valtaosa kaava-alueen pinta-alasta on maa- ja metsätalous-, virkistys- tai vesialuetta (M, MU, VL, VU, W), joka säilyy rakentamattomana viherverkostona kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistyskäytössä sekä eläinten ja kasvien elinympäristönä. Kuva 35. Makkaraojan mylly (kohde 186). Kuva 36. Keiturin teräsrakenteinen rautatiesilta (1937, kohde 805) oli valmistuessaan Suomen korkeimmalla kulkeva rautatiesilta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 72 (83) 6.2 Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset (MRL 9 ) mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset väestön rakenteeseen ja kehitykseen Yleiskaavassa vastataan keskusta-alueen kehittämistarpeisiin osoittamalla keskustatoimintojen aluetta ja uusia asuinaluevarauksia palveluiden läheisyyteen ja nykyiseen taajamaan tukeutuen. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia erilaisille asumismuodoille, myös ikääntyvän väestönosan asumiselle, palveluasumiselle ja viihtymiselle. Tilastokeskuksen mukaan Virtain asukasluku tulee viimeaikaisen kehityksen valossa vähenemään tulevaisuudessa. Väestön ikärakenne tulee vanhenemaan ja odotettavissa on jonkin verran muuttoa kaupungin reuna-alueilta keskustaan. Kaavassa varataan mahdollisuuksia myös rannanläheiseen asumiseen taajamassa ja haja-asutusalueilla. Asumismahdollisuuksien monipuolisuuden tavoitteeseen on vastattu osoittamalla muutamia kylämäisiä kehittämisalueita keskustaajaman ulkopuolelta. Kehittämisen pääpaino on kuitenkin keskustaajamassa, jossa etäisyydet koulu- ja muihin palveluihin ovat lyhyitä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suhde maakuntakaavoitukseen Kaava ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen. Uusia alueita on osoitettu harkitusti ja olemassa olevaan kunnallistekniikkaan nojautuen. Yhdyskuntarakenteellisesti pääpaino on keskustaajamassa, aluetta rajaavien tie- ja luonnonelementtien rajoissa. Keskeiset periaatteelliset tästä poikkeavat ratkaisut ovat valtatien 23 ja kantatien 66/68 risteyksen koillisneljännes, sekä Kalettomanlahden eteläpuoli, joissa molemmissa otetaan käyttöön rakentamattomia alueita. Alueet vaativat myös uusien katujen sekä kunnallistekniikan rakentamista. Erinomaisen sijaintinsa vuoksi alueet kuitenkin on päätetty esittää kaavassa, koska investoinnit nähdään kaupungissa kannattavina. Keskustaajamasta erilleen on osoitettu muutamia kylämäisen kehittämisen erityisalueita, jotka sijoittuvat kuitenkin vesihuollon verkoston varrelle. Näille alueille on ajateltu väljempää rakentamista, jolloin niiden vuoksi ei tarvittaisi esim. merkittäviä liikenteellisiä uudistuksia. Kaavan välietappina on vuosi 2025 ja varsinainen tavoitevuosi on 2035. Vuonna 2025 voidaan arvioida aluevarausten siihenastista toteutumista ja päättää uusien alueiden käyttöönotosta seuraavien 10 vuoden aikana. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset ovat olleet osayleiskaavan osoittaman maankäytön pohjana. Kaava noudattaa keskeisiltä osin maakuntakaavassa osoitettuja kehittämissuuntia ja liikennejärjestelyjä. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet on otettu huomioitu osayleiskaavassa tärkeinä suunnittelun lähtökohtina. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavalla pyritään ensisijaisesti tukeutumaan nykyiseen olemassa olevaan infrastruktuuriin ja siten pitämään yhdyskuntataloudelliset kustannukset kohtuullisina. Uusia merkittäviä tielinjoja ei ole kaavassa osoitettu. Merkittäviä kustannuseriä ovat uusien kevyen liikenteen väylien toteuttaminen ja liikennehankkeisiin liittyvät risteysalueiden parantamiset. Kitusenkulman uusien työpaikka-alueiden ja Kalettomanlahden eteläpuolella liittämisestä

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 73 (83) kunnallistekniikkaan ja liikenneverkkoon sekä näiden ylläpitämisestä koituu myös merkittäviä kustannuksia. Yhdyskuntatalouden kannalta keskeistä on aluevarausten käyttöönoton tarkka harkinta tulevaisuudessa. Tavoitevuosi 2035 ja laajat kylämäisen asutuksen kehittämisalueet tuovat yhdyskuntarakenteen hajautumisriskin ja sitä kautta riskejä yhdyskuntatalouteen. Toisaalta osoittamalla esimerkiksi ikääntyville pienasuntoja keskustan palveluiden ääreen, voidaan saavuttaa säästöä mm. kotipalveluiden matkakuluissa. Seuraavassa taulukossa on laskelma eri aluevarausten käyttöönoton tarvitsemista infran kustannuksista. Vaikutukset taajamakuvaan Taajamakuvallisesti kaava osoittaa useita uusia kehittämisnäkökulmia. Ydinkeskustaa ja sitä ympäröiviä alueita tullaan kehittämään, taustalla on mm. ikääntyvän väestönosan viihtyvyys. Keskustan muutosalueisiin kuuluu Asemantien seutu ja saapuminen sitä kautta valtatieltä keskustaan. Myös Virtaintien vartta pyritään kehittämään, minkä tarkoituksena on myös taajamakuvan parantaminen nykyisestä. Alueella on runsaasti yksittäisiin arvokohteisiin sekä taajamakuvaan kokonaisuutena liittyviä arvoja. Täydennysrakentamisen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää laatimalla alueen täydennysrakentamisen asemakaavoituksen pohjaksi laadukas yleissuunnitelma, jossa alueen kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on otettu huomioon. Yleissuunnitelma ja asemakaavoitus laaditaan vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja asianosaisten viranomaisten kanssa. Monipuolisten havainnollistamismenetelmien ja -aineistojen avulla voidaan varmistaa uudisrakentamisen soveltuvuus alueelle. Toteutusta ohjataan rakennustapaohjeiden ja rakennusvalvonnan kautta. Uusilta ja kehitettäviltä asuinalueita tarjoutuu usein järvinäköalat, vaikka itse rantaviiva pyritään pääsääntöisesti pitämään yhteisessä käytössä.