Koivukylän kehittämisprojekti

Vantaan kaupunki Koivukylän kehittämisprojekti Kaupalliset kehittämismahdollisuudet Julkiset palv./ asuminen Asukasluvun muutos 2001-2010 6 700-6 710 (1) 820-6 700 (11) 360-820 (7) 80-360 (13) 0-80 (11) -80-0 (7) -430 - -80 (7) -1 430 - -430 (4) Vierumäki 0 Vallinoja 1 020 Korso 270 Leppäkorpi 560 Metsola Jokivarsi 870 380 Mahd. pysäköintilaitos Ilola 440 Asola 1 860 Matari 160 Rekola 180 Mikkola 370 Nikinmäki 680 Kaupall. palvelut 2 krs Vähittäiskauppa Julk.palv, 2 krs Koivukylä 1 160 Ruskeasanta 240 Simonkylä -630 Havukoski -430 Päiväkumpu 930 erikoisliikkeet, 1 krs Julk.palv. 3 krs Siltayhteys Lukio Hiekkaharju 830 Koivuhaka Jokiniemi 240 1 120 Viertola -120 Tikkurila Hakkila 1 200-70 Kuninkaanmäki 140 Itä-Hakkila 120 Sotunki 110 H:gin pit. kk. 30 Kuninkaala 80 Hakunila -680 20.3.2003

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 2 1 YHTEENVETO Vantaan Koivukylä on tällä hetkellä kaupallisten palvelujen osalta puutteellinen. Tarjonta ei ole kehittynyt kysynnän kasvun mukana. Vantaan kaupunki on käynnistänyt Koivukylän uuden paikalliskeskuksen kehitystyön. Taustana ovat aikaisemmat suunnitteluvaiheet, jossa mm. arkkitehtikilpailun avulla on haettu uusia ratkaisumalleja. Mittava väestöpohja ja ennustettu väestönkasvu mahdollistavat Koivukylään monipuolisen paikalliskeskuksen toteuttamisen. Nyt käsillä oleva suunnitteluvaihe keskittyy kaupalliseen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Esitetty palvelukonsepti sisältää sekä yksityiset kaupalliset palvelut että julkiset palvelut. Koivukylän tuleva palvelukeskus pohjautuu noin 47.000 asukkaan kulutuskysyntään. Väestömäärä ennustetaan toteutuvan vuoteen 2010 mennessä. Kaupallinen vaikutusalue rajautuu pääpiirteissään Tuusulanväylän, Lahdenväylän, Tikkurilan pohjoisosan ja Korson eteläosan väliselle alueelle. Kaupallinen keskus tulisi alustavan mitoituksen mukaan olemaan noin 15.000 kerros-m2. Tästä noin puolet osoitetaan keskuksen ankkurina toimivalle hypermarketille. Muun erikoistavaran ja kaupallisten palvelujen mitoitus on suuruusluokkaa 7000 m2. Keskukseen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan julkisia palveluja. Ns. public-privateperiaatteen mukaan yksityiset ja julkiset palvelutoiminnot muodostavat yhdessä vetovoimaisen ja asukkaille mielenkiintoisen kokonaisuuden. Koivukylän keskustan alueelle muutoin sijoitettavat julkiset palvelut tukevat paikalliskeskuksen vetovoimaa. Näistä keskeinen olisi sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen rakentaminen radan itäpuolelle nykyisen liikekeskuksen ja Peijaksentien väliselle alueelle. Uuden lukion sijoittamista nykyisen liikekeskuksen ja radan väliin tulisi tutkia. Keskus sijoitettaisiin Koivukylän Puistotien, Asolanväylän, Peijaksentien ja radan väliselle alueelle. Toiminnalliset ydinasiat ovat kevyen liikenteen yhteys radan yli, riittävä asiakaspysäköinti sekä rationaalinen huoltoliikenne. Kaupallinen konsepti nojaa hypermarket- tyyppisen tavaratalon vetovoimaan. Tämän lisäksi keskukseen sijoitetaan suunnitelman mukaan väestöpohjan edellyttämä määrä erikoisliikkeitä; pukeutumisen, vapaa-ajan, asumisen tarjontaa sekä mielenkiintoinen kirjo ravintola- ja kahvilatoimintaa. Kysynnän mukaan keskukseen voidaan varata tiloja mm. yksityiselle lääkärikeskukselle, kuntosalille, elokuvateatterille ja vastaaville yksityisille palveluille. Selvitystyön yhteydessä on kartoitettu julkisten ja ns. kolmannen sektorin toimintojen tilantarpeita. Neljässä ideaseminaarissa on yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa etsitty

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 3 uusia näkökulmia tilojen tarpeeseen ja niiden sijoitteluun. Sosiaali- ja terveys, nuoriso- ja liikunta, kulttuuri- ja vapaa-aika ovat olleet keskeiset teemat. Alueneuvottelukunta ideoi laajasti koko palvelukirjon kehitystarpeita. Suunnitelmassa kauppa- ja palvelukeskukseen sijoitetaan uusi Koivukylän kirjasto. Lisäksi keskuksen tilaohjelmaan tulisi kuulumaan mm. kulttuurikeskus nuorison ja varhaisnuorison harrastustiloineen sekä kolmannen sektorin toimintatiloja. Osa ko. tiloista voisi sijoittua alueen läpi virtaavan puron tuntuman. Radan itäpuolelle - kirjaston vastinpariksi ehdotetaan rakennettavaksi uusi Koivukylän lukio. Paikalliskeskuksen toiminnallisen suunnittelun eräänä lähtökohtana on riittävä massan korkeus. Vain näin voidaan rata ylittää; silta, joka yhdistää idän ja lännen. Ehdotuksen mukaan julkiset palvelut sijoitetaan 2. - 3. kerrokseen lähelle rataa. Vähittäiskauppa sijoitetaan maantasoon. Kannattavuuden edellytyksenä oleva asiakasvirta saavutetaan ainoastaan ko. tasossa. Vastaavasti ne kaupalliset palvelut, jotka eivät tarvitse vilkasta asiakasvirtaa, pyritään sijoittamaan helposti saavutettavasti toiseen kerrokseen. Ko. alueelle toiseen kerrokseen voidaan sijoittaa myös osa julkisista palveluista. Tarvittava pysäköintikapasiteetti on noin 700 autopaikkaa. Enin määrä asiakaspysäköinnistä tulisi huolimatta osittain vaikeista maaperäolosuhteista sijoittaa pohjatasoon (eli kellariin). Ajoyhteyksinä pohjatason pysäköintiin tulisi tutkia liittymää Koivukylän Puistotieltä, suuntaisliittymää Asolanväylältä sekä ajoyhteyttä pohjoisesta uudelta Peijaksentieltä. Lisäksi tulisi tutkia pysäköintilaitoksen toteuttamista tontin sisäosaan. Se voisi osittain toimia liityntäpysäköinnin käytössä. Noin 15.000 m2:n kaupallinen keskus edellyttää oikein mitoitettua, tehokasta, rationaalista tavara- ja jätehuoltoa. Vaihtoehtoja huoltoreitiksi on vähän. Huolto tulisi mielellään olla erillään asiakasliikenteestä ja piilossa julkisivusta. Suunnitelmassa ehdotetaan huollon järjestämistä pohjoisesta Peijaksentien kautta. Kauppa- ja palvelukeskuksen myyntipinta-ala on noin 11.000 m2. Kokonaismyynti tulee alustavien laskelmien mukaan olemaan vuonna 2010 runsaat 50 miljoonaan euroa. Se vastaa vaikutusalueella noin 22 prosentin markkinaosuutta. Tämä merkitsee, että neljä euroa viidestä virtaa alueelta ulos. Kilpailevan tarjonnan nopea kasvu on arviossa huomioitu: Porttipuiston- Hakunilan uusi keskittymä, Tammisto-Pakkalan laajennus- ja uudishankkeet, Korson päivittäistavarakaupan investoinnit sekä Keravan mahdollinen hypermarket. Kaupallisen tarjonnan muodostaa arvion mukaan noin kolmekymmentäviisi toimijaa. Osa näistä olisi tällä hetkellä Koivukylän alueella liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joista joitakin siirtyisi uuteen keskukseen. Huomattava osa palveluista on uusia. Hypermarket toimii ankkurina ja merkittävänä vetovoiman takuuna tiloihin sijoittuville erikoisliikkeille. Liiketilat sijoitetaan siten, että näkyvyys ja saavutettavuus turvataan. Käytävä- ja aulatilat mitoitetaan siten, että ne toimivat samanaikaisesti liiketilojen etutilana, kahvilapöytätilana ja koivukyläläisten julkisena olohuoneena.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 4 Uusi tarjonta kiristää kilpailua. Päivittäistavarakaupassa voidaan arvioida, että yksi Koivukylässä oleva supermarket lopettanee toimintansa. Koivukylän-Havukosken- Rekolan alueella pienet päivittäistavarakaupat joutuvat terävöittävät liikeideaansa. Erikoistavarakaupassa eräät yrittäjät joutuvat todennäköisesti lopettamaan ilman merkittäviä kehittämispanoksia. Kauppa- ja palvelukeskus vetää alueelle päivittäin 4000-7000 asiakasta. Se on uusi asiakaspotentiaali myös muualla kuin keskuksessa toimiville yrityksille. Suunnittelun tulee tähdätä korkeatasoiseen, kestävään kaupunkikuvaan. Koivukylän Puistotien ja Asolanväylän kulma on imagollinen ydinpiste, joka luo mielikuvaa Koivukylästä asuin- ja palvelualueena. Toinen katseenvangitsija on useaan kerrokseen - radan ja puron varteen sijoittuva uusi kirjasto. Sen sivuitse tulisi kulkemaan jalankulkuyhteys kauppakeskuksesta sillalle, joka edelleen johtaisi uuden lukion ja nykyisen liikekeskuksen alueelle. Keskuksen toteutusta kahdessa vaiheessa on alustavasti pohdittu. Kaksivaiheisuus tuo merkittäviä ongelmia maankäytössä, toimintojen sijoittelussa ja kaupallisen vetovoiman varmistamisessa. Jatkosuunnittelun lähtökohtana tulisi olla toteutus yhtenä kokonaisuutena. Koivukylän uusi kauppa- ja palvelukeskus kohentaa oleellisesti asukkaiden palvelutasoa. Kaupan palvelut ja julkiset palvelut sidotaan yhteen siten, että niiden saavutettavuus on mahdollisimman helppoa. Kuluttajan kestotoive, monta hyvää asiaa samalla matkalla, on nyt mahdollista toteuttaa. Jatkosuunnittelussa tulisi mahdollisuuksien mukaan edetä seuraaviin vaiheisiin: neuvottelut maanomistajien kanssa alustavat päätökset keskukseen sijoitettavista kaupungin palvelutoiminnoista maaperäolosuhteiden selvittäminen: missä laajuudessa pysäköinti pohjatasoon on taloudellisesti perusteltavissa? varmistetaan toiminnalliset perusratkaisut: asiakasliikenne, pysäköinti, huolto tilaohjelman täsmentäminen alustavan pohja-layoutin laatiminen alustavat massoitteluluonnokset Espoossa 20. päivänä maaliskuuta 2003 ENTRECON OY Kyösti Pätynen Konsultti, KTM Saku Järvinen Konsultti, KTM

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO...2 2 KOIVUKYLÄ KAUPUNKIRAKENTEESSA...7 2.1 Vantaa kaupan alueena... 7 2.2 Kerava Korso Koivukylä - Tikkurila- nauha... 8 3 KULUTTAJAN KÄYTTÄYTYMINEN SUUNNITTELUN TAUSTANA...9 4 KAUPAN VERKOSTO MIKÄ MUUTTUU?...11 4.1 Tarjonta tänä päivänä... 11 4.2 Uudet hankkeet ja niiden vaikutukset... 13 4.3 Alueen muutostekijät... 15 5 MARKKINAT...17 6 KAUPALLISET TAVOITTEET...20 7 PUBLIC PRIVATE KOIVUKYLÄN KONSEPTI...23 7.1 Julkisen palvelujen tarvekartoitus... 23 7.2 Kirjasto... 23 7.3 Lukio... 23 7.4 Sosiaali- ja terveysasema... 24 7.5 Aktiivinen ja yhteisöllisyyttä korostava vapaa-ajanympäristö... 24 7.6 Yhteispalvelupiste... 24 8 MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT...26 8.1 Tavoitteet... 26 8.2 Eräitä keskeisiä suosituksia... 26

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 6 9 TOIMINTOJEN SIJOITTELUN LÄHTÖKOHTIA...28 10 JATKOTOIMENPITEET...32 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Koivukylän kaupalliset palvelut toimialoittain... 11 Kuvio 2 Koivukylän kaupalliset palvelut toimijoittain... 12 Kuvio 3 Kilpailu lähiseudulla... 14 Kuvio 4 Väestömäärien muutokset pääkaupunkiseudulla v. 2001-2010... 15 Kuvio 5 Väestömäärän muutokset Itä-Vantaalla 2001-2010... 17 Kuvio 6 Keskuksen alustava toimialarakenne... 21 Kuvio 7 Keskuksen markkinaosuus vaikutusalueellaan... 22 Kuvio 8 Keskuksen ja sen ympäristön alustava toiminnallinen periaatekaavio... 29 Kuvio 9 Alustava toiminnallinen kaavio... 30 Kuvio 10 Periaatekaavio tärkeimmistä kevyenliikenteen yhteyksistä... 31

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 7 2 KOIVUKYLÄ KAUPUNKIRAKENTEESSA 2.1 Vantaa kaupan alueena Vantaa on viimeisen viidentoista vuoden aikana kehittynyt kaupan tarjonnan suhteen voimakkaasti. Keskeinen asema pääkaupunkiseudulla antaa tälle pohjan. Suuren seudulliset keskittymät saavat ostovoimaa Vantaan lisäksi sekä etelästä että pohjoisesta eli Helsingistä ja kehyskunnista. Pendeliliikenne Vantaan läpi on osasyynä hyvien liikepaikkojen syntyyn. Vantaan väestökasvu noin 2000 asukasta vuosittain, merkitsee vankkaa perustetta myös kaupan kasvulle. Kehä III on pääkaupunkiseudun aortta. Sen kautta virtaa merkittävä osa eteläisen Suomen tavaravirrasta. Niin ikään se toimii pendeliliikenteen valtasuonena. Liikenne tulee nykyisestään kasvamaan kun väylän perusparannukset saadaan kaikilta osiltaan valmiiksi. Tämä merkitsee kasvavaa asiointiliikennettä Kehä III:n vaikutuspiirissä oleviin kaupan keskuksiin. Volyymin kasvu parantaa näin edelleen liikepaikkojen arvoa ja kiinnostusta kaupan investointeihin. Positiivinen kierre on syntynyt. Raideliikenne tuo vaihtoehdon asiointitapaan. Sen merkitys kaupan kokonaisvolyymissä ei tutkimuksien mukaan ole ratkaiseva, mutta on luonnollisesti autottomalle väestöosalle tärkeä. Petikko-Varistoa, Tammisto-Pakkalaa ja Porttipuistoa lukuun ottamatta Vantaan kaikki kaupan keskukset ovat saavutettavissa raideliikenteellä. Miten Vantaa kehittyy kaupallisesti? Oheisessa kaaviossa on ennakoitu pääpiirteissään Vantaan kaupallista keskusrakennetta vuonna 2020. Siinä erotetaan karkeasti toisistaan tilaa vievän kaupan keskittymät ja ns. keskustahakuiset tihentymät. Tammisto- Pakkala Petikko- Varisto Raideyhteys Petas Kivistö Myyrmäki Raideyhteys Kehä III Korso Koivukylä Tikkurila Tila vievät keskittymät tulisivat olemaan Petas, Petikko-Varisto ja Porttipuisto. Pakkalan- Tammiston alue edustaa vuorostaan sekä tilaa vievän keskittymän että keskushakuisen keskuksen tyyppejä. - Kauppakeskus Jumbo edustaa kaupunkikeskustaan tyypillisesti sijoittuvia toimialoja. Raideyhteys Porttipuisto-Hakunila

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 8 Keskustahakuisia tihentymiä ovat Myyrmäki, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Kivistö. Hakunila integroituu suunnitelmien mukaan Porttipuiston keskittymään. 2.2 Kerava Korso Koivukylä - Tikkurila- nauha Koivukylä on osa radanvarsinauhaa. Keskukset kilpailevat keskenään kasvun, kaupallisten palvelujen ja julkisten palvelujen suhteen. Kehityksessä on nähtävissä jaksoja. Tikkurila on kasvanut tasaisesti: 70- ja 80- luvuilla toteutettiin silloisen mittapuun mukaan merkittävimmät tavaratalo- ja erikoisliikehankkeet. 90-luvun alkupuolella rakennettiin Kauppakeskus Tikkuri. Tämän jälkeen ei ole tapahtunut kaupan alalla merkittävää kasvua. Osasyynä tähän on kilpailutilanteen muutos. Kehä III oivallettiin kaupan piirissä hyvänä kauppapaikkana. Alkoi Vantaanportin alueen kehittäminen. Tikkurila nähtiin tässä yhteydessä ehkä alueellisesti rajoittuneena, paikallisena ja profiililtaan sulkeutuneena keskuksena. Tikkurilan tulevassa maankäytön strategiassa on nähtävissä kolme suuntaa: integrointi asemaan, kävelyalueen kehittäminen ja kasvu kohti länttä: puhutaan K2-rakennemallista. Kerava on kasvanut suhteellisen voimakkaasti kaupunkimaisena keskuksena. Kävelykatu ja hypermarket-tason investoinnit ovat pitäneet yllä kaupan kiinnostusta. Kehityksen potentiaali on olemassa. Sitä tukee kehyskunnille tyypillinen väestönkasvu, joka jatkuu voimakkaana. Korso on nähtävä historiansa vankina. Kyläraitin omainen, hieman hajasijoitettu, pieniin liikerakennusmassoihin siroteltu rakenne ei mahdollistane merkittävää kaupallista keskittymää. Rata hajottaa keskuksen kahteen osaan, joita pyritään sitomaan yhteen radan alittavilla yhteyksillä. Kaupan tarjonnan ydin on supermarkettyyppiset päivittäistavarayksiköt. Niistä uusimpana on rakennusvaiheessa oleva S- market. Koivukylän nykyinen palveluvarustus on väestöpohjaan nähden heikko Koivukylä kuuluu yhtenä osana ns. radanvarsinauhan palvelukeskusjärjestelmään Koivukylällä on mahdollisuudet kehittyä vahvaksi paikalliskeskukseksi Koivukylä sijoittuu palveluhierarkiassa Tikkurilan alapuolelle, mutta nousee kaupallisessa palvelutasossaan Korson rinnalle, eräillä toimialoilla selvästi Korson yläpuolelle

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 9 3 KULUTTAJAN KÄYTTÄYTYMINEN SUUNNITTELUN TAUSTANA Ydinkysymykset: mikä merkitys Koivukylän keskuksen kehittämisessä on raideliikenteellä? miten pysäköintikapasiteetti pitäisi määrittää? riittävätkö jalankulkijat ja pyöräilijät elättämään uuden keskuksen? Tutkimuksia on tehty eri liikennevälineiden käytöstä ostosten teon yhteydessä. Kaupan kannalta on tärkeää havainnoida, kuinka arvokkaita eri liikennevälineet ovat: kuinka paljon ostaa kevyen liikenteen kulkija (kävelijä tai polkupyörää käyttävä)? Miten paljon rahaa kuluttaa omalla autolla liikkuja? Entä bussilla matkustava? Muutokset liikennevälineiden suhteen kiinnostavat. Suomessa oman auton käytön osuus päivittäistavaran ostosmatkoissa on hiljalleen kasvanut. Tämä on tapahtunut samaan aikaan kun viikoittaiset ostokerrat ovat hieman vähentyneet. Pääkaupunkiseudulla on tehty eri vaiheissa selvityksiä kulkutavoista ja myynnin kertymästä eri kulkutapojen suhteen. Seuraavassa lyhyt referaatti 1. Helsingin Itäkeskuksessa tehtiin tutkimus vuonna 1993 kauppakeskuksen laajennuksen toisen vaiheen ollessa valmis. Keskukseen tulleista 42 prosenttia tuli omalla autolla. Julkisia välineitä käytti 25 prosenttia. Loput 33 prosenttia tuli kevyen liikenteen välinein. Rahamääräinen jakauma vastaavasti: oma auto 63 %, julkinen liikenne 19 % ja kevyt liikenne 18 %. Autoilevien asiakkaiden keskiostos on keskimääräistä suurempi. Helsingissä v. 1993 tehty tutkimus Herttoniemen Seston asiakaskäyttäytymisestä antaa viitteitä siitä, miten hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella oleva supermarket toimii: 1 Lähde: Timo Vuolanto, Helsingin kaupunki. Tietoja on koottu eri aikoina ja eri menetelmin. Tarkkaa vertailua kohteiden välillä ei voida tehdä; tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 10 Kulkumuot o Kävijämäärä (%) Rahamäärä (%) Oma auto 63 74 Julkinen liikenne Kyvyt liikenne 15 14 22 12 Sestossa myyntimarkoista kolme neljästä kulki auton peräkontin kautta. Vähittäiskaupan myymäläsuunnittelun 2 kannalta on oleellista ennakoida asiakkaiden liikkumistapa. Se on taustana mm. investointipäätöksen kannalta keskeisille päätelmille: myymälän vaikutusalueen muodostuminen (mistä asiakkaat tulevat?) keskiostoksen määrä (euroa/ostos) asiakasmäärä eri viikonpäivinä arvio kotoperäisten ja työpaikkaperäisten asiointien määrästä autopaikkamitoitus myynnin määrä asiakkaan liikkumismuodon mukaan Edellä esitetyt tekijät vaikuttavat kääntäen suunniteltavan liikepaikan mikrosijaintiin: pysäkin sijainti, liittymät pääteille, keskuksen näkyvyys jne. 2 Samat lähtökohdat ovat voimassa myös suurten kauppakeskusten suunnittelussa

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 11 4 KAUPAN VERKOSTO MIKÄ MUUTTUU? 4.1 Tarjonta tänä päivänä Koivukylän kaupallinen tarjonta on kuvattu seuraavassa kartassa: Kaupalliset palvelut erikoiskaupat (10) huoltoasemat (1) julkiset (4) kahvila/ravintola (11) palvelut (18) päivittäistavara (9) Kuvio 1 Koivukylän kaupalliset palvelut toimialoittain Erikoispalvelut keskittyvät nykyiseen liikekeskukseen Koivukylän Puistotien ja Kytötien kulmaan. Lisäksi palveluja lähinnä ravintolapalveluja ja julkisia palveluja on sijoittunut liikekeskuksen tuntumaan Rautkallionkadun varteen. Päivittäistavaratarjonta (Eurospar ja K- market) on keskittynyt Asolanväylän ja Koivukylän Puistotien risteykseen tulevaa keskusta vastapäätä. Toimialat ja yritysnimet esitetään seuraavassa kartassa:

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 12 Parturi K-market Eurospar Tili ja Vero Fysioterapia Vaivaton Parturi Kioski Autokoulu Vauhti Oy Parturi Suzan Pizzeria Kebab Takaisin Elämään ry Kafnetti Grilli House pizzeria Anatolin supermarket Pub Kaupalliset palvelut erikoiskaupat (10) huoltoasemat (1) julkiset (4) kahvila/ravintola (11) palvelut (18) päivittäistavara (9) Abloy Parturi Kari's Bike Rikun Video Parturi Kahvio/Kioski Ompelimo Koivukylän Hammaslääkäri Valintatalo Itä-Vantaan TV-huolto Oy Sol Siivouspalvelut Kukkak Posti Ravintola Klubi R-kioski Leni's Cafe Kirjasto Koivupub Apteekki Nuorisotila Kuntosali Spar Aholaita Alepa Pizzeria Pub Sani Koivu Pizza-Kebab R-kioski Parturi Parturi Ravintola Keisari Koivukylän Kukkatupa Neste huoltoasema Lemmikkieläintarvike Far Tex vaatekauppa Kultaseppä Koivukylän Suutari Kuvio 2 Koivukylän kaupalliset palvelut toimijoittain Kaupallinen tarjonta voidaan kiteyttää oheiseen: Ostovoimaan nähden selvä markkina-aukko Erikoiskaupan tarjonta varsin puutteellinen Päivittäistavarakaupan tarjonta kirjavaa johtavana yksikkönä Eurospar muut alueen myymälät eivät ole kilpailussa merkittävästi kehittyneet Kaupalliset palvelut ovat pääsääntöisesti heikot: lähiötasoa Eräitä tärkeitä toimialoja puuttuu kokonaan

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 13 4.2 Uudet hankkeet ja niiden vaikutukset Kaupan investoinnit pääkaupunkiseudun keskittyvät voittopuolisesti Kehä III:n ja ulosmenoteiden varsille. Suuret risteysalueet ovat suurille kaupan keskittymille otollinen maaperä. Voidaan kysyä, onko Koivukylän keskuksella mahdollisuuksia tässä titaanien kamppailussa? Tiedossa olevat pääkaupunkiseudun suuret hankkeet ovat seuraavat: Espoo: o Lommila: Kauppakeskus + hypermarket + tilaa vievä kauppa n. 80.000 krs-m2. o Leppävaara: Kauppakeskus Sello + julkiset palvelut n. 80.000 krs-m2 Helsinki o Kamppi n. 100.000 m2 o Malmi: supermarketin laajennus hypermarketiksi, erikoisliikkeitä Sipoo o Itäsalmi: Retail Park + hypermarket noin 70.000 krs-m2 Vantaa o Porttipuiston keskittymä: IKEA, kaksi Retail Parkkia, 1-2 hypermarkettia, tilaa vievän kaupan yksiköitä, n. 100.000 m2 o Petas/Kivistö: Paikalliskeskus, Retail Park, tilaa vievää kauppaa mahdollisesti yli 100.000 m2 o Tammisto: tilaa vievää kauppaa, low price- tavaratalo o Pakkala: Kauppakeskus Jumbon laajennus o Korso: S-market Kerava o Hypermarket-kauppakeskus Miten kaupan uudishankkeet vaikuttavat Koivukylän kaupalliseen kehitykseen? Vaikutusta voidaan tarkastella erikseen päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan osalta. Päivittäistavarakauppa: Porttipuiston hypermarketit vetävät koivukyläläisiä jossain määrin erityisesti viikonloppuisin. Jumbon laajennus ei tuo pt-kauppaan oleellista uutta. Korson S-market lisää korsolaisten

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 14 ostouskollisuutta erityisesti keskellä viikkoa. Keravan hypermarket pitää alueen oman ostovoiman nykyistä vahvemmin sisällään myös viikonloppuisin. Erikoistavarakauppa: Jumbon laajennus lisää käyntitiheyttä erityisesti Asolan alueelta. Porttipuisto vetää tasaisesti koko itäisen Vantaan alueelta. Koivukylän uusi keskus kilpailee luonnollisesti lähialueen muiden kaupan yksiköiden kanssa. Nykyinen liikekeskus ja sen noin kaksikymmentä toimijaa joutuvat arvioimaan toimintaympäristöään uudella tavalla. Niin ikään Rekolan palvelutarjonta tulee kokemaan muutoksia. Vaikutuskaaviona edellä esitetty kiteytetään seuraavasti: Uusinvestointi Nykyinen Lähialue Muut keskittymät Kerava Kerava Rekola Lähimyymälöitä Kerava Hypermarket Korso Korso S-market Uusi liikekeskus Uusi liikekeskus K-market Eurospar Nykyinen liikekeskus Havukoski Jumbon laajennus Jumbo Tammisto Tikkurila uutta liiketilaa Retail Park Retail Park Porttipuisto/Hakunila Hypermarket Erik.liikkeet Hypermarket Tilaa-vievä kauppa Supermarketit IKEA Kuvio 3 Kilpailu lähiseudulla Uuden keskuksen mitoituksessa ja markkina-osuudessa pyritään realistisesti ottamaan huomioon lisääntyvä kilpaileva tarjonta.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 15 4.3 Alueen muutostekijät Väestö Koivukylän alue on pääkaupunkiseudun eräs voimakkaammin väestöään lisääviä alueita: Väestönmuutokset v. 2001-2009 4 670-7 100 (4) 1 600-4 670 (7) 730-1 600 (28) 290-730 (44) 80-290 (51) -40-80 (70) -150 - -40 (27) -520 - -150 (27) -1 290 - -520 (19) Koivukylän suuralue on pääkaupunkiseudun yksi merkittävistä kasvualueista Kuvio 4 Väestömäärien muutokset pääkaupunkiseudulla v. 2001-2010 Väestöpohja kasvaa merkittävästi. Asuntotuotanto-ohjelma ohjaa omalta osaltaan väestön sosio-ekonomista profiilia. Pientaloasumisen painotus merkitsee ostovoimaisen väestön sijoittumista alueelle. Liikenne Uudet liikenneväylät lisäävät alueen saavutettavuutta. Itä-länsi-yhteydet kohentuvat. Junan käyttö vilkastuu uuden aseman myötä.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 16 Ostovoima Alueen ostovoima keskukseen suunnitelluilla tuotealoilla on (vuonna 2002) yhteensä noin 250 miljoonaan euroa. Oletettu kulutuksen kasvu merkitsee vuoteen 2010 mennessä päivittäistavarassa noin 8 %:n kasvua erikoistavarassa noin 17 %:n kasvua

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 17 5 MARKKINAT Koivukylän kaupallinen vaikutusalue raivataan Tikkutilan ja Korson väliin. Vaikutusalueella on tällä hetkellä noin 40.000 asukasta. Se kasvaa Vantaan kaupungin ennusteen mukaan noin 50.000:een. Kaupallinen mitoitus pohjautuu 47.000 asukkaan väestöpohjaan vuonna 2010. Kartta kuvaa tilannetta: Asukasluvun muutos Vallinoja 2001-2010 1 020 Leppäkorpi 6 700-6 710 (1) 820-6 700 (11) Vierumäki 560 360-820 (7) 0 80-360 (13) 0-80 (11) Korso -80-0 (7) Metsola Jokivarsi -430 - -80 (7) 270 870-1 430 - -430 (4) 380 Nikinmäki Mikkola 680 Matari 370 160 Asola Ilola 1 860 440 Rekola 180 Koivukylä 1 160 Päiväkumpu 930 Havukoski Ruskeasanta -430 240 Simonkylä -630 Kuninkaanmäki Hiekkaharju 140 830 Koivuhaka Jokiniemi 240 1 120 Sotunki Viertola 110-120 Tikkurila Hakkila 1 200 Itä-Hakkila -70 120 H:gin pit. kk. Hakunila 30 Kuninkaala -680 80 Kuvio 5 Väestömäärän muutokset Itä-Vantaalla 2001-2010 Väestöpohja nyt 42.000 asukasta Ennuste 50.000 asukasta Mitoitus Mitoituksen perusteena käytetään 47000 asukasta vuonna 2010

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 18 Asukaspohja on vahva ja kasvaa edelleen Sijainti Tikkurilan ja Korson välissä mahdollistaa asioinnin Koivukylässä kummankin suuralueen reunavyöhykkeeltä Simonkylästä Korson eteläisiltä alueilta Liikenteellinen saavutettavuus on hyvä pohjois-etelä-suuntainen Asolanväylä (valmis) itä-länsi-suuntainen Koivukylänväylä väylä valmistuu lähivuosien aikana kaupunkiratahanke valmistuu vuonna 2004 Uusi rautatieasema Joukkoliikennekatu liityntäpysäköintialue Ostovoima euroa / asukas on ennustettu seuraavasti: Kasvu Kulutusluvut 1998 (mk) 1998 (euro) 1998-2002 2002-2010 2010-2020 v. 2000 v. 2002 v. 2010 v. 2020 Elintarvike 9 729 1 636 2 % 1 % 0.7 % 1 702 1 771 1 918 2 056 Non food 1 141 192 2 % 1 % 0.7 % 200 208 225 241 Luontaistuotteet 157 26 4 % 2 % 1 % 29 31 36 40 Alkoholi 873 147 2 % 1 % 1 % 153 159 172 190 Päivittäistavarat 11 901 2 002 2 083 2 169 2 351 2 528 Lääkkeet (apteekista) 632 106 4 % 2 % 1.5 % 115 124 146 169 Vaatetus 3 266 549 4 % 2 % 1.5 % 594 643 753 874 Jalkineet & laukut 697 117 4 % 2 % 1.5 % 127 137 161 187 Lastentarvikkeet (hoitotarpeet, -vaunut ym) 90 15 4 % 2 % 1.5 % 16 18 21 24 Kello & kulta & jalometallikorut 157 26 4 % 2 % 1.5 % 29 31 36 42 Optiikka, silmälasit ym 265 45 4 % 2 % 1.5 % 48 52 61 71 Kosmetiikka (ei hoito) 398 67 4 % 2 % 1.5 % 72 78 92 106 Lelut 77 13 4 % 2 % 1.5 % 14 15 18 21 Kortit, muu paperitavara 177 30 4 % 2 % 1.5 % 32 35 41 47 Urheilu- ja retkeilytarvikkeet 677 114 4 % 2 % 1.5 % 123 133 156 181 Lemmikkieläimet 208 35 4 % 2 % 1.5 % 38 41 48 56 Kirjat & lehdet (irtomyynti) 589 99 4 % 2 % 1.5 % 107 116 136 158 Valokuvat, filmit, kuvakehitys, fotostudio 165 28 4 % 2 % 1.5 % 30 32 38 44 Kamerat, optiset laiteet, varusteet 54 9 4 % 2 % 1.5 % 10 11 13 15 Musiikki: levyt, cd 196 33 4 % 2 % 1.5 % 36 39 45 52 Tietokoneet, oheislaitteet 416 70 4 % 2 % 1.5 % 76 82 96 111 Matkapuhelimet 235 40 4 % 2 % 1.5 % 43 46 54 63 Valaisimet 72 12 4 % 2 % 1.5 % 13 14 17 19 Viihde-elektroniikka (tv, video, cd-soittimet) 546 92 4 % 2 % 1.5 % 99 107 126 146 Taloustavarat 228 38 4 % 2 % 1.5 % 41 45 52 61 Ulkona syöminen 2 807 472 4 % 2 % 1.5 % 511 552 647 751 Taide- ja koriste-esineet 126 21 4 % 2 % 1.5 % 23 25 29 34 Veikkaus,lotto, arvat 450 76 4 % 2 % 1.5 % 82 88 104 120 Elokuvat, video (osto) 50 8 4 % 2 % 1.5 % 9 10 11 13 Videovuokraus 39 7 4 % 2 % 1.5 % 7 8 9 10 Erikoistavarat 12 616 2 122 2 295 2 482 2 908 3 375 Yhteensä 24 516 4 123 4 378 4 651 5 260 5 903

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 19 Kulutuksen kasvuksi on arvioitu v. 2002-2010 päivittäistavarassa (pt) yksi prosentti ja erikoistavarassa (et) kaksi prosenttia vuodessa. Pt::n kasvu on siten noin 8.4 % ko. jakson aikana. Et:ssä kasvuluku on 17 %. Kulutus on siten noin 5300 euroa henkeä kohti vuonna 2010. Väestömäärä 47.000 asukasta muodostaa näin ollen noin 250 miljoonaan euron vuotuisen ostovoiman. Pt:n ostovoima on 110 M ja et:n ostovoima noin 140 M vuodessa. Oheinen taulukko osoittaa ostovoiman niiden tuotealueiden osalta, jotka tulisivat olemaan tarjolla uudessa keskuksessa. 3 Tästä 250 miljoonan euron kakusta Koivukylän uusi kauppa- ja palvelukeskus aikoo ottaa osansa. Ostovoima. M v. 2010 Elintarvike 90.1 Non food 10.6 Luontaistuotteet 1.7 Alkoholi 8.1 Päivittäistavarat 110.5 Lääkkeet (apteekista) 6.8 Vaatetus 35.4 Jalkineet & laukut 7.6 Lastentarvikkeet (hoitotarpeet, -vaunut ym) 1.0 Kello & kulta & jalometallikorut 1.7 Optiikka, silmälasit ym 2.9 Kosmetiikka (ei hoito) 4.3 Lelut 0.8 Kortit, muu paperitavara 1.9 Urheilu- ja retkeilytarvikkeet 7.3 Lemmikkieläimet 2.3 Kirjat & lehdet (irtomyynti) 6.4 Valokuvat, filmit, kuvakehitys, fotostudio 1.8 Kamerat, optiset laiteet, varusteet 0.6 Musiikki: levyt, cd 2.1 Tietokoneet, oheislaitteet 4.5 Matkapuhelimet 2.5 Valaisimet 0.8 Viihde-elektroniikka (tv, video, cd-soittimet) 5.9 Taloustavarat 2.5 Ulkona syöminen 30.4 Taide- ja koriste-esineet 1.4 Veikkaus,lotto, arvat 4.9 Elokuvat, video (osto) 0.5 Videovuokraus 0.4 Erikoistavarat 136.7 Yhteensä 247.2 3 Tuoteryhmät ovat mukana joko erikoismyymälöissä tai tuoteryhmä on mukana hypermarketin erikoistavaravalikoimassa (tai molemmissa)

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 20 6 KAUPALLISET TAVOITTEET Koivukylän kaupalliset tavoitteet voidaan kirjata seuraavasti: Paikallisten asukkaiden tarpeisiin kohdistettu tarjonta Monipuolinen ja vetovoimainen Laaja vaikutusalue Yksityinen ja julkinen palvelutarjonta liitetään uudella tavalla samaan keskukseen Kannattava liiketoiminta, joka mahdollistaa kiinteistösijoittajalle riittävän pääomantuoton. Onko Koivukylän keskuksella kilpailukykyä naapureita vastaan? Ohessa kilpailun tärkeimmät argumentit: Palvelujen Palvelujen läheisyys läheisyys merkittävä merkittävä osa osa asiakkaista asiakkaista asuu asuu parin parin kilometrin kilometrin etäisyydellä etäisyydellä Riittävä Riittävä monipuolisuus monipuolisuus kaupalliset kaupalliset peruspalvelut: peruspalvelut: tavaratalo tavaratalo (hypermarket), (hypermarket), erikoisliikkeet, erikoisliikkeet, palvelut palvelut Asioinnin Asioinnin nopeus nopeus bussipysäkit vieressä bussipysäkit vieressä tehokas tehokas kaupunkirata, kaupunkirata, uusi uusi asema asema helppo helppo ja ja joustava joustava pysäköinti pysäköinti Viihtyvyys Viihtyvyys miellyttävä miellyttävä ja ja turvallinen turvallinen ympäristö ympäristö mm. mm. lapsiperheille lapsiperheille ja ja ikäihmisille ikäihmisille Julkiset Julkiset palvelut palvelut samassa samassa yhteydessä yhteydessä kaikki kaikki asiat asiat voidaan voidaan toimittaa toimittaa samalla samalla kertaa kertaa

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 21 Kauppa ja palvelukeskuksen kokonaismitoitus tähtää 15.000 kerros-m2:n toteutukseen. Tästä vuokrattavaksi pinta-alaksi muodostuisi noin 13.600 m2. Myynti-pinta-ala tulisi olemaan noin 11.000 m2. Keskuksen veturina toimii hypermarket. Sen pinta-ala tulisi oleman suuruusluokkaa 7800 krs-m2. Se mahdollistaa noin 7000 m2 vuokrattavan pinta-alan. Hypermarketin päivittäistavaraosasto on noin 3000 m2, siitä myyntiala on noin 2600 m2. Autopaikkamäärä tulisi olla noin 700. Se merkitsee noin 13.000 m2:n käyttöä. Niistä maksimaalinen osa tulisi sijoittaa pohjakerrokseen ja osa mahdollisesti toteutettavaan pysäköintilaitokseen, josta on joustavan yhteydet suoraan keskuksen aulatiloihin. Ohessa on esitetty alustava suunnitelma keskuksen kaupallisesta sisällöstä. Toimialarakenteessa korostuu hypermarketin osuus: se ottaa pinta-alasta runsaat puolet: Hypermarket Alko Urhelu Muoti Muoti Vaatetus Miesten vaatetus Posti Jaöline Kirjakauppa Pankki 1 Kodinkone Lahjatavara Pankki 2 Hampurilainen Ruokaravintola Apteekki R-kioski Videovuokraamo Parturi-kampaamo Autokoulu D it Kuvio 6 Keskuksen alustava toimialarakenne Toimiala Vuokr-ala m2 Hypermarket 7 000 Alko 350 Urhelu 700 Muoti 700 Muoti 700 Vaatetus 500 Miesten vaatetus 400 Posti 400 Jaöline 300 Kirjakauppa 300 Pankki 1 300 Kodinkone 200 Lahjatavara 200 Pankki 2 200 Hampurilainen 150 Ruokaravintola 150 Apteekki 150 R-kioski 100 Videovuokraamo 100 Parturi-kampaamo 100 Autokoulu 70 Donits 60 Opikko 50 Kello-kulta 50 Kahvila 50 Fotokauppa 50 Vakuutus 50 Asuntovälitys 50 Terveyskauppa 40 Eläinkauppa 40 Kukkakauppa 30 Suutari 20 Jäätelö, info, lippupalvelu 20 Kännykkäkauppa 15 13 595 Myynti ja markkinaosuus Kauppa- ja palvelukeskuksen myyntitavoite on noin 54 miljoonaa euroa vuonna 2010. Se merkitsee 47.000 asukkaan vaikutusalueella noin 22 prosentin markkinaosuutta. Tavoitetta voidaan luonnehtia varovaisen realistiseksi. - Tunnustetaan, että uudet seudulliset kaupan keskittymät tulevat ottamaan merkittävän osan Koivukylän ja sen lähialueen ostovoimasta.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 22 Myyntitavoite 54 Milj. Alueen ostovoima 247 M Markkinaosuus 22 % Markkinaosuudet Ostovoiman ulosvirtaus Tikkurila Tammisto-Pakkala Porttipuisto Korso 78 % 22 % Kauppa- ja palvelukeskus Muut alueet Kuvio 7 Keskuksen markkinaosuus vaikutusalueellaan

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 23 7 PUBLIC PRIVATE KOIVUKYLÄN KONSEPTI 7.1 Julkisen palvelujen tarvekartoitus Mitä julkisia palveluja uuteen keskukseen voitaisiin sijoittaa? Ideat, ajatukset ja konkreettiset projektit on koottu ns. hankekortteihin. Niiden avulla pyritään jäsentämään kuhunkin hankkeeseen liittyvät keskeiset tekijät. Kortit on täytetty kaupungin ao. organisaatiossa. Yhteensä kortteja syntyi noin 20 kappaletta. Osa kohteista ovat jo pitkälle suunnittelupöydällä ehtineitä, osa alustavia ideoita vailla konkreettista suunnittelua. Palvelujen tarve on kattava: sosiaali- ja terveys, vapa-aika ja kulttuuri, nuorisotyö ja liikunta. Julkisten palvelutilojen tarvetta syvennettiin neljässä työpajatyyppisessä seminaarissa. Kuhunkin tilaisuuteen oli kutsuttu kaupungin asiantuntijoita sekä alueella toimijoita. Seminaarityön tulokset noudattivat pitkälle virkamiestyönä laadittujen hankekorttien sisältöä. Kaksi suunnittelumetodia täydentävät hyvin toinen toisiaan. 7.2 Kirjasto Koivukylän kirjasto toimii tällä hetkellä Koivukylän Kirnussa, josta löytyy kirjastopalvelujen lisäksi Koivukylän yhteispalvelupiste, nuorisopalvelujen toimisto- ja kokoontumistiloja, askartelutila, auditorio sekä kaikille asukkaille avoin lehtikahvila. Kirjastopalvelut toimivat huonosti tarkoitukseen sopivissa tiloissa, joissa ei ole tilaa esim. lukusalille ja tietokeskustyyppiselle ratkaisulle. Lehtikahvila on aika ajoin ylikuormitettu, koska se toimii myös odotussalina ja nuorten kokoontumispaikkana. Suositus: Uusi ajanmukainen kirjasto-tietokeskus tulisi sijoittaa uuteen keskukseen, siten että se voisi tarjota asukkaille laajat ja monipuoliset palvelut. Sijoituksella voidaan olennaisesti vaikuttaa siihen, että asukkaat kokisivat keskustassa asioinnin vaivattomaksi ja monipuoliseksi. Kirjasto-tietokeskus tulisi olemaan myös uuden lukion olennainen yhteistyökumppani oppimis- ja tiedonhankintaympäristönä. 7.3 Lukio Koivukylän lukio on tilaongelmien takia väliaikaisesti siirtynyt Korsoon, mutta tarve ja edellytykset Koivukylän omalle lukiolle ovat ilmeiset. Uuden lukion sijoittamisessa tulee ottaa

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 24 huomioon kulkuyhteydet sekä muut keskustaan sijoitettavat palvelut, kuten esimerkiksi kirjasto-tietokeskuspalvelut, liikuntatilat, kulttuuri- ja harrastustilat. Lukio vahvistaisi myös keskustan elinvoimaa olisi osa alueen aktiivista toimintaympäristöä. Ehdotetaan tutkittavaksi uuden lukion sijoittamista nykyisen liikekeskuksen ja radan väliselle alueelle. Osa liikekeskuksen vapautuvista tiloista voitaneen saneerata lukion käyttöön. 7.4 Sosiaali- ja terveysasema Sosiaali- ja terveysaseman toteutus liittyy Peijaksen sairaalan uudelleenjärjestelyihin. Toiminnot voitaisiin sijoittaa radan itäpuolelle nykyisen liikekeskuksen ja Peijaksentien väliselle rakentamattomalle alueelle. Suunnittelussa tulisi varmistaa riittävän hyvät yhteydet asemalle ja edelleen kauppa- ja palvelukeskuksen puolelle. 7.5 Aktiivinen ja yhteisöllisyyttä korostava vapaa-ajanympäristö Tällä hetkellä keskustan vanhassa liikekeskuksessa sijaitseva Kirnu tarjoaa erittäin puutteelliset ja ahtaat tilat vapaa-ajantoiminnoille. Kirnun auditoriossa harjoittelee kaksi harrastajateatteria sekä puhallinorkesteri. Lisäksi siellä toimii musiikkileikkikoulu. Kirnussa on myös kuvataidekoulun opetusta sekä lukuisia kolmannen sektorin toimintoja. Ajanmukaiseen keskukseen tulisi sijoittaa erilaisia harrastustoiminnan vaatimia tiloja, jotka luonteeltaan ja toimintaidealtaan voisivat palvella niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. Olisi myös otettava huomioon tämän päivän nuorten tarpeet esim. skeittauksen, kiipeilyn ja seikkailutoiminnan suhteen. Osa palveluista voisi hyvin toimia yrityspohjalta. 7.6 Yhteispalvelupiste Nykyisellään vanhassa liikekeskuksessa Kirnun yhteydessä toimiva yhteispalvelupiste ei täytä juuri minkäänlaisia laadukkaan julkisen palvelun kriteerejä tilojen suhteen. Uuden yhteispalvelupisteen sijaintia suunniteltaessa tulee pohtia paitsi tilaratkaisua, myös asiakaskontaktimäärää sekä henkilökohtaisemman palvelun (esim. työvoimaneuvoja) vaatimia ratkaisuja. ************* Julkisten palvelujen toteutus riippuu luonnollisesti Vantaan kaupungin investointiohjelmasta.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 25 Jatkosuunnittelun pohjaksi ehdotetaan seuraavaa kaaviota: Keskukseen voidaan sijoittaa, mm. Radan itäpuolelle voidaan sijoittaa mm. Kirjasto/Tietokeskus Yhteispalvelupiste Nuorison harrastustiloja Kolmannen sektorin toimintoja Toimintoja Koivukyläkeskuksesta Kulttuurikeskus Lukio (mahd. nykyinen liikekeskus laajennettuna) Sosiaali- ja terveysasema Koivukylän terveysasema Vanhus- ja vammaispalvelut Neuvolatoiminnot Osa palveluista ovat nykyisiä, osa uusia palveluja

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 26 8 MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT 8.1 Tavoitteet Maankäytön keskeiset tavoitteet voidaan kaupallisen suunnittelun näkökulmasta jäsentää seuraavasti: Kauppa- ja palvelukeskus sijoitetaan näkyvään paikkaan Asolanväylän ja Koivukylän Puistotien kulmaukseen Julkisen palvelujen osa (mm. kirjasto) liitetään saumattomasti kaupalliseen osaan. Samalla se toimii linkkinä uudelle sillalle, joka radan ylittävänä yhdistäisi Koivukylän itäisen ja läntisen osan Varmistetaan kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen saavutettavuus: nopeutta ja joustavuutta! Pyritään maksimoimaan pohjatasoon sijoitettavan asiakaspysäköinnin määrä Varaudutaan liityntäpysäköinnin toteutukseen siten, että osa pysäköinnistä voisi olla vuoroittaiskäytössä (iltaisin ja viikonloppuisin asiakaskäytössä) Pyritään toteuttamaan koko hanke yhdellä kerralla (siis ei vaiheittain) Aluetta halkova puistovyöhyke puroaiheineen tulisi voida hyödyntää kiinnostavuutta lisäävänä elementtinä 8.2 Eräitä keskeisiä suosituksia Hanke toteutetaan osittain kaupungin ja osittain yksityisten omistamalle maalle. Kaupallinen osa sijoittuu yksityiselle maalle. Tämä edellyttää kaupungilta riittävän aikaisessa vaiheessa käytäviä neuvotteluja eri osapuolten tavoitteiden yhdensuuntaistamiseksi. Peijaksentien jatke alueen pohjoisosassa antanee uusia mahdollisuuksia asiakasliikenteen ja huoltoliikenteen ratkaisemiseen. Koivukylän Puistotien suunnittelussa tulisi selvittää, voidaanko siitä ohjata ajoyhteys pohjatason pysäköintialueelle. Niin ikään suuntaisajoyhteys suoraan Asolanväylältä kellariparkkiin tulisi tutkia. Kaupan suurmyymälä sijoitettaisiin alustavan tilamallin mukaan Asolanväylän suuntaisesti kohti pohjoista runsaan 7000 krs-m2:n suuruisena yksikerroksisena massana. Alustavan mittauksen perusteella Asolanväylän ja Peijaksentien kulmaan voitaisiin sijoittaa kauppa- ja palvelukeskuksen suhteen erillistä toimintaa, esimerkiksi erityisasumista.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 27 Koivukylän Puistotien ja Kytötien kulmaukseen voidaan sijoittaa Asuinliiketalo, jonka katutasoon tulisi sijoittaa toimialoja, jotka jo nyt ovat edustettuna Kytötien varrella. Joustava kadunvarsipysäköinti edistäisi ratkaisevasti ko. liiketilojen houkuttelevuutta. Kauppakeskuksen erikoisliikkeiden ja -palvelujen alue sijoitetaan lähinnä Koivukylän Puistotien suuntaisesti suurmyymälän eteen. Näiden väliin sijoitetaan keskusaula, jonne johtaa kulkuyhteydet sekä Koivukylän Puistotieltä että Asolanväylältä. Kirjasto ja muut julkiset toiminnot tulisi voida toteuttaa terassoidusti 2-3 kerroksisena massana, jotta kevyen liikenteen ylitys radan itäpuolelle voitaisiin luontevasti toteuttaa.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 28 9 TOIMINTOJEN SIJOITTELUN LÄHTÖKOHTIA Pääosa myymälä- ja palvelutoiminnoista sijoitetaan katutasoon. Toiseen kerrokseen voidaan sijoittaa ei-asiakasvirtaa edellyttäviä toimintoja kuten parturit, fysioterapia, hammaslääkäri, autokoulu jne. Julkisia toimintoja tulisi niin ikään sijoittaa toiseen kerrokseen radan puoleiseen osaan. Toisen kerroksen massa voisi olla Koivukylän Puistotien suuntainen. Hyvät vertikaaliyhteydet ja visuaaliset näkymät toisesta kerroksesta alas katutason torialueelle lisäävät toisen kerroksen saavutettavuutta. Liikenteelliset ratkaisut on tiivistetty neljään lohkoon: asiakasliikenne, joukkoliikenne, pysäköinti ja huoltoliikenne: Asiakasliikenne Pääsisäänkäynnit Asolanväylän ja Koivukylän puistotien kohdalta Joustava jalankulkuväylä yli radan Riittävä polkupyöräpysäköinti sisääntulo-ovien tuntumaan Ajoyhteys pohjatason pysäköintiin Asolanväylän kautta Ajoyhteys mahdollisuuksien mukaan myös Peijaksentien ja Koivukylän puistotien kautta Riittävät käytävä- ja aulatilat ns. puolijulkiseksi alueeksi Pysäköinti Pysäköinti maaperäolosuhteet huomioiden pohjakerrokseen, josta hissi ja liukunauhayhteydet maatasoon Kadunvarteen riittävästi ns. pikapysäköintiä Mahdollinen pysäköintitalo tontin sisäosaan, mahdollisesti osittain liityntäpysäköinnin käytössä Joukkoliikenne Kaupunkirata ja uuden aseman toteutus Bussipysäkit keskuksen välittömään läheisyyteen Huoltoliikenne Huoltoreittinä ehdotetaan tutkittavaksi Peijaksentien kautta

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 29 Toimintojen sijoittelun perusratkaisussa tulisi tarkemmin selvittää seuraavan periaatekaavion toteutusmahdollisuudet: Alustava toiminnallinen periaatekaavio Julkiset palvelut/ asunnot Peijaksentie Rata Julkiset palvelut Asolanväylä Pysäköinti pohjatasossa Kytötie = kevyen liik. yhteys Julkiset palvelut = ajoneuvoyhteys = Huoltoyhteys Vähittäiskauppa Parkkitalo? Radan ylitys Vähittäiskauppa Erikoisliikkeet Kaupall.palv. Julkiset Julkiset palvelut palvelut 2-3 2-3 krs krs Lukio Nykyinen Ostoskeskus Koivukylän Puistotie K-market Eurospar Rata Kauppa ja palvelut Kuvio 8 Keskuksen ja sen ympäristön alustava toiminnallinen periaatekaavio

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 30 Periaatekaavion toimivuutta maasto-olosuhteissa voidaan arvioida seuraavassa: Alustava toiminnallinen kaavio Julkiset palv./ asuminen Mahd. pysäköintilaitos Kaupall. palvelut 2 krs Vähittäiskauppa Julk.palv, 2 krs Siltayhteys erikoisliikkeet, 1 krs Lukio Julk.palv. 3 krs Kuvio 9 Alustava toiminnallinen kaavio Kevyen liikenteen yhteydet integroidaan ympäröivään maankäyttöön. Joustava jalankulkuyhteys keskukseen eri suunnista pyritään varmistamaan. Koivukylän Puistotieltä jouduttaneen järjestämään kaksi yhteyttä. Idästä radan alittava kevyt liikenne haluaisi poiketa sisätiloihin heti radan jälkeen. Yhteys nykyisen EuroSparin ja uuden keskuksen pääsisäänkäynnin välille kannattaa varmistaa. Riippuen Asolanväylän bussiliikenteen vilkkaudesta voidaan toteuttaa läntinen sisääntulo lähelle ajateltua bussipysäkkiä. Sisäänkäyntiyhteyksien määrä ja liiketilojen tehokas käyttö tulee optimoida. Tilannetta hahmotetaan seuraavassa kaaviossa:

Peijaksentie VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 31 K-market Asolanväylä Uusi asema Koivykylän puistotie Eurospar Nyk. liikkeet Kuvio 10 Periaatekaavio tärkeimmistä kevyenliikenteen yhteyksistä Ydinkysymys on: voidaanko keskusaukiolta johtaa toimiva jalankulkuyhteys toisen ja kolmannen kerrokseen ja edelleen radan ylittävää siltaa pitkin itäpuolelle? Tämä edellyttäisi julkisen tilan (kirjasto) rakentamista kaupallisen osan ja radan väliin.

VANTAAN KAUPUNKI KOIVUKYLÄ KAUPALLISET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 32 10 JATKOTOIMENPITEET Suositellaan seuraavia jatkotoimenpiteitä: tehdään alustavat päätökset keskukseen sijoitettavista kaupungin palvelutoiminnoista käydään neuvottelut maanomistajien kanssa jatkosuunnittelun lähtökohdista selvitetään maaperäolosuhteet: missä laajuudessa pysäköinti pohjatasoon on taloudellisesti perusteltavissa? varmistetaan toiminnalliset perusratkaisut: asiakasliikenne, pysäköinti, huolto täsmennetään tilaohjelma laaditaan alustava pohja-layout tehdään alustavia massoitteluluonnosvaihtoehtoja tehdään alustava vuokratuottolaskelma laaditaan alustava kustannusarvio laaditaan alustava sijoittajamuistio (liiketaloudelliset raamit)