EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.9.2016 COM(2016) 576 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31. joulukuuta 2015 {SWD(2016) 292 final} FI FI
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. EU:n talousarviosta takauksen saaneet toimet... 3 3. Takauksella katettujen toimien kehitys... 5 3.1. Komission suoraan hallinnoimat toimet... 7 3.1.1. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)... 7 3.1.2. Maksutasejärjestely... 8 3.1.3. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat... 8 3.1.4. Euratom-lainat... 9 3.2. EIP:n ulkoisten rahoitustointen kehittyminen... 10 4. EU:n talousarviosta katettavat riskit... 10 4.1. Riskin määrittely... 10 4.2. Kokonaisriskin koostumus... 11 4.3. EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski... 11 4.3.1. Jäsenvaltioihin liittyvät riskit... 12 4.3.2. Kolmansiin maihin liittyvät riskit... 13 5. Takausten käyttöönotto ja takuurahaston tilanteen kehittyminen... 14 5.1. Takausten käyttöönotto... 14 5.1.1. Maksut kassavaroista... 14 5.1.2. EU:n talousarviosta suoritetut maksut... 14 5.1.3. Maksut takuurahastosta ja takaisinperinnät... 14 5.2. Takuurahaston tilanteen kehittyminen... 15 2
1. JOHDANTO Tämän kertomuksen tarkoituksena on seurata EU:n talousarviosta katettavia luottoriskejä. Nämä riskit aiheutuvat takaus- ja lainanantotoimista, jotka Euroopan unioni toteuttaa joko suoraan itse tai välillisesti myöntämällä takuun EIP:lle sen toteuttamia unionin ulkopuolisia rahoitushankkeita varten. Tämä kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 1 149 artiklan nojalla. Kyseisessä artiklassa edellytetään, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen EU:n talousarviosta katetuista takauksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Kertomuksessa on useita osia: Kertomuksen osassa 2 tarkastellaan EU:n talousarviosta takauksen saaneiden toimien tärkeimpiä ominaisuuksia sekä useita muita kriisinhallintamekanismeja, joista ei aiheudu riskiä EU:n talousarviolle. Osassa 3 kuvataan takauksen saaneiden toimien kehitystä ja osassa 4 suurimpia EU:n talousarviosta katettavia riskejä. Osassa 5 kuvataan puolestaan takausten käyttöönottoa ja ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston, jäljempänä takuurahasto 2, tilanteen kehittymistä. Tätä kertomusta täydentää komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD), joka sisältää yksityiskohtaisia taulukoita ja selityksiä. Asiakirjassa esitetään myös makrotaloudellinen analyysi maista, joille on myönnetty EU:n lainoja ja/tai takauksia ja jotka muodostavat suurimman osan takuurahaston riskistä. 2. EU:N TALOUSARVIOSTA TAKAUKSEN SAANEET TOIMET EU:n talousarviosta katettavat riskit ovat peräisin useista luotonanto- ja takaustoimenpiteistä, jotka voidaan jakaa kahteen luokkaan: lainat, jotka Euroopan unioni myöntää makrotaloudellisiin tarkoituksiin, ts. kolmansille maille myönnettävät makrotaloudellisen rahoitusavun lainat 3, maksutaseiden tukemiseen tarkoitetut lainat 4 euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, joilla on maksutasevaikeuksia, sekä Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM) 5 myönnettävät lainat, jotka myönnetään yleensä yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitustuen kanssa kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden tukemiseksi, joille kyseisten jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat poikkeukselliset tapahtumat ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä; 1 2 3 4 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1). Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, (kodifioitu toisinto), takuurahastoasetus, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10). Makrotaloudellista rahoitusapua voidaan antaa myös unionin ulkopuolisille maille myönnettävinä avustuksina. Viittaukset oikeusperustoihin luetellaan valmisteluasiakirjan taulukon A2B liitteessä. Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1). Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1). 3
mikrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät lainat, ts. Euratom-lainat ja ennen kaikkea rahoitus, jonka Euroopan investointipankki (EIP) myöntää EU:n takauksen saaneisiin toimiin unionin ulkopuolisissa valtioissa (EIP:n ulkoinen rahoitus) 6. Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto on vuodesta 1994 kattanut EIP:n myöntämän, takauksen saaneen ulkoisen rahoituksen sekä makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat ja Euratom-lainat kolmansille maille. Jäsenvaltioille myönnetyt maksutaseiden tukemiseen tarkoitetut lainat, ERVM-lainat ja Euratom-lainat puolestaan katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille Takuurahasto kattaa unionin ulkopuolisille valtioille tai unionin ulkopuolisissa valtioissa toteutettaviin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin ja lainatakauksiin liittyvät laiminlyönnit. Sen tehtävänä on varmistaa maksuvalmius ilman, että takauksella katettujen lainojen takaisinmaksun laiminlyönnin tai viivästymisen yhteydessä jouduttaisiin aina turvautumaan EU:n talousarvioon; ja tarjota budjettikuria vahvistava väline luomalla rahoituspuitteet, joiden perusteella unionin ulkopuolisille maille myönnettävien komission ja EIP:n lainojen takaustoimintaa koskeva Euroopan unionin politiikka määräytyy. 7 Jos EU:n ulkopuolisista maista tulee jäsenvaltioita, kyseisiin maihin liittyviä lainoja ei enää kateta takuurahastosta, vaan riskit katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Takuurahaston toiminta rahoitetaan EU:n talousarviosta, ja sen varat on pidettävä tasolla, joka on tietty prosenttiosuus sen kattamasta laina- ja takauskannasta. Kyseinen prosenttiosuus, jota kutsutaan tavoitesummaksi, on tällä hetkellä 9 prosenttia. 8 Jos takuurahaston varat eivät riitä, tarvittavat varat otetaan EU:n talousarviosta. Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahasto EU:n takaus koskee EIP:n allekirjoittamia infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia sekä EIR:n allekirjoittamia pk-yritysikkunaan kuuluvia rahoitusja investointitoimia. Nämä toimet katetaan osittain EU:n takauksella, ja osittain EIP-ryhmä toteuttaa ne omalla riskillään. 9 Muut kriisinhallintamekanismit, joita ei kateta EU:n talousarviosta Vastauksena talouskriisiin otettiin käyttöön useita muitakin mekanismeja, joista ei kuitenkaan aiheudu riskiä EU:n talousarviolle. Nämä ovat: 6 6 Viittaukset oikeusperustoihin luetellaan valmisteluasiakirjan taulukon A3 liitteessä. 7 7 Vaikka ulkoiset riskit katetaan viime kädessä EU:n talousarviosta, takuurahasto toimii välineenä, joka suojaa unionin talousarviota maksulaiminlyöntien riskiltä. Viimeisin takuurahaston tilannetta ja hoitoa koskeva vuosikertomus: COM(2015) 343 final, 16.7.2015, ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2015) 163 final, 20.8.2015. Vuotta 2015 koskevan kertomuksen odotetaan olevan saatavilla viimeistään heinäkuussa 2016, http://eur-lex.europa.eu/homepage.html 8 Rahaston toimintaa ja tavoitesummaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kertomuksessa COM(2014) 214 final, 8.4.2014, ja sen valmisteluasiakirjassa SWD(2014) 129 final. 9 Lisätietoja ESIR-rahaston takuurahaston hallinnoinnista: COM(2016) 353 final, 31.5.2016. 4
Kreikan lainajärjestely 10, joka rahoitetaan euroalueen muiden jäsenvaltioiden Kreikalle myöntämillä kahdenvälisillä lainoilla ja jota komissio hallinnoi keskitetysti; Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) 11 : Euroalueen jäsenvaltiot perustivat ERVV:n tilapäiseksi pelastusmekanismiksi kesäkuussa 2010. Sen tarkoituksena on antaa rahoitusapua euroalueen jäsenvaltioille osana makrotalouden sopeutusohjelmaa. Sopimus pysyvän pelastusjärjestelyn eli Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tuli voimaan 27. syyskuuta 2012. ERVV on 1. heinäkuuta 2013 jälkeen jatkanut (yhdessä IMF:n ja eräiden jäsenvaltioiden kanssa) Kreikkaa sekä (yhdessä IMF:n, eräiden jäsenvaltioiden ja EU:n/ERVM:n 12 kanssa) Portugalia ja Irlantia koskevia käynnissä olevia ohjelmiaan, mutta se ei ole enää sitoutunut uusiin rahoitusohjelmiin tai sopimuksiin lainajärjestelyistä; Euroopan vakausmekanismi (EVM) 13 : EVM on tärkeä osa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tarkoituksena on turvata rahoitusvakaus euroalueella. Se tarjoaa rahoitustukea sellaisille euroalueen jäsenvaltioille, joilla on rahoitusvaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet uhkaavat. EVM on Luxemburgissa sijaitseva hallitustenvälinen elin, johon sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta ja jonka tosiasiallinen lainanantokapasiteetti on 500 000 miljoonaa euroa. 3. TAKAUKSELLA KATETTUJEN TOIMIEN KEHITYS Tässä osassa kuvataan takauksella katettujen toimien kehitystä. Ensin tarkastellaan komission suoraan hallinnoimien toimien ja sen jälkeen EIP:n hallinnoimien toimien kehitystä. 10 11 12 13 Lisätietoa Kreikan lainajärjestelystä: http://ec.europa.eu/economy_finance/assistance_eu_ms/greek_loan_facility/index_en.htm Lisätietoja ERVV:stä: http://www.efsf.europa.eu EU/ERVM-lainat taataan EU:n talousarviosta. Tietoja EVM:sta: http://esm.europa.eu. 5
Taulukko 1: EU:n talousarviosta katettu kokonaislainakanta 31. joulukuuta 2015 (milj. euroa) Jäljellä oleva pääoma Kertynyt korko Yhteensä % Jäsenvaltiot* Euratom 283 1 284 0,3 Maksutasetuki 5 700 111 5 811 6,9 EIP 1 971 16 1 987 2,4 ERVM 46 800 709 47 509 56,4 Jäsenvaltiot yhteensä** 54 753 837 55 591 66,0 Kolmannet maat*** Makrotaloudellinen rahoitusapu 3 007 17 3 024 3,6 Euratom 17 < 1 17 < 0,1 EIP**** 25 417 149 25 565 30,4 Kolmannet yhteensä maat 28 441 166 28 606 34,0 Yhteensä 83 194 1 003 84 197 100 * Riski katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Lukuihin sisältyvät myös maille ennen niiden EU:hun liittymistä myönnetyt Euratom-lainat ja EIP:n lainat. ** Lukuihin eivät sisälly ESIR-operaatiot, joita varten on raportointipäivään mennessä nostettu 202 miljoonaa euroa. *** Rahastosta katettava riski on rajoitettu 19,45 miljardiin. **** Mukana ovat myös EIP:n lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle Syyrian maksulaiminlyöntien seurauksena (määrä: 155 miljoonaa euroa). Valmisteluasiakirjan taulukoissa A1, A2a, A2b ja A3 on tarkempia tietoja näistä jäljellä olevista määristä, erityisesti enimmäismääristä, nostetuista määristä ja takausprosenteista. 6
3.1. Komission suoraan hallinnoimat toimet 3.1.1. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) Ecofin-neuvosto asetti 9. ja 10. toukokuuta 2010 antamissaan päätelmissä mekanismin määräksi 60 000 miljoonaa euroa. 14 Lisäksi euroalueen jäsenvaltiot olivat valmiita tarvittaessa täydentämään näitä varoja. Jäsenvaltioille myönnettävien lainojen ja luottojärjestelyjen pääoma voi neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 15 2 artiklan 2 kohdan mukaan olla enintään yhtä suuri kuin omien varojen enimmäismäärän mukainen maksumäärärahojen liikkumavara. Neuvoston tehtyä päätökset unionin rahoitustuen myöntämisestä Irlannille 16 (enintään 22 500 miljoonaa euroa) ja Portugalille 17 (enintään 26 000 miljoonaa euroa) Irlannille on maksettu 22 500 miljoonaa euroa ja Portugalille 24 300 miljoonaa euroa (jäljellä olevat 1 700 miljoonaa euroa jätettiin maksamatta, koska Portugalin hallitus ei esittänyt maksupyyntöjä ja maksujen suorittamisen määräaika päättyi). Vuoden 2015 tapahtumat Euroryhmä/Ecofin-neuvosto päätti huhtikuussa 2013 pidentää ERVM:n lainojen painotettua keskimääräistä juoksuaikaa 12,5 vuodesta 19,5 vuoteen, mikä tarjoaa edunsaajamaille mahdollisuuden pyytää lainojen erääntymisaikojen pidentämistä vuoteen 2026 asti (lainaeräkohtaisesti). Irlannilta saatiin 27. heinäkuuta 2015 pyyntö pidentää joulukuussa 2015 erääntyvää ensimmäistä 5 miljardin euron ERVM-lainaa, jonka Irlanti nosti vuonna 2011. Laina jälleenrahoitettiin kolmena transaktiona, joiden erääntymisajat ovat vuonna 2023 (2 miljardia euroa), 2029 (1 miljardi euroa) ja 2035 (2 miljardia euroa). Lisäksi hankittiin varat Kreikalle jälleenlainattua siltarahoitusta 18 varten. Rahoituksen määrä oli 7,16 miljardia euroa ja laina-aika kuukausi (20.7. 20.8.2015). Laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin. ERVM:n määrästä (60 000 miljoonaa euroa) on 31. joulukuuta 2015 jäljellä 13 200 miljoonan euron summa, josta voidaan tarvittaessa myöntää tukea euroalueeseen kuuluville jäsenvaltioille. 19 Tapahtumat 31. joulukuuta 2015 jälkeen 14 15 16 17 18 19 Ks. Ecofin-neuvoston 9. ja 10. toukokuuta 2010 pidettyä ylimääräistä kokousta koskeva lehdistötiedote (http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/114324.pdf). Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1). Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/77/EU, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 30, 4.2.2011, s. 348). Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU, annettu 17 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88), ks. myös oikaisu (EUVL L 178, 10.7.2012, s. 15). Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1181, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2015, unionin Kreikalle myöntämästä lyhytaikaisesta rahoitustuesta (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 15). ERVM:sta on lisätietoja myös komission kertomuksessa Euroopan unionin lainananto- ja lainanottotoiminnasta vuonna 2014 (COM(2015) 327 final). Vuotta 2015 koskevan kertomuksen odotetaan olevan saatavilla viimeistään heinäkuussa 2016, http://eur-lex.europa.eu/homepage.html. 7
Myös Portugalin hallitus esitti 11. tammikuuta 2016 pyynnön pidentää järjestyksessä toista, kesäkuussa 2016 erääntyvää 4,75 miljardin euron ERVM-lainaa, joka nostettiin vuonna 2011. Jälleenrahoitus toteutettiin kolmena transaktiona, joiden erääntymisajat ovat vuonna 2023 (1,5 miljardia euroa), 2031 (2,25 miljardia euroa) ja 2036 (1 miljardi euroa). 3.1.2. Maksutasejärjestely EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukea koskeva järjestely (maksutasejärjestely) otettiin uudelleen käyttöön marraskuussa 2008 Unkarin tukemiseksi ja sen jälkeen vuoden 2009 tammi- ja toukokuussa Latvian ja Romanian markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Määrärahoja sidottiin yhteensä 14 600 miljoonaa euroa. Sitoumuksista jätettiin maksamatta 1 200 miljoonaa euroa, koska niitä vastaavia maksupyyntöjä ei saatu ja maksujen suorittamisen määräaika päättyi. Vuoden 2015 tapahtumat Latvia maksoi takaisin 1 200 miljoonaa euroa ja Romania 1 500 miljoonaa euroa. Neuvosto päätti 22. lokakuuta 2013 antaa Romanian käyttöön toisen ennalta varautuvan keskipitkän aikavälin rahoitustuen lainana 20, jonka määrä on enintään 2 000 miljoonaa euroa ja keskimääräinen erääntymisaika enintään kahdeksan vuotta. Järjestelyä ei ole käytetty, ja maksupyynnön määräaika umpeutui 30. syyskuuta 2015. Maksutasejärjestelyssä oli 31. joulukuuta 2015 jäljellä sen 50 000 miljoonan euron enimmäismäärästä 44 300 miljoonaa euroa, josta voidaan tarvittaessa myöntää lisää tukea. Maksutasejärjestelyyn liittyvien lainojen jäljellä oleva määrä väheni 8 400 miljoonasta eurosta 5 700 miljoonaan euroon vuonna 2015. Tapahtumat 31. joulukuuta 2015 jälkeen Unkari maksoi viimeisen, 1 500 miljoonan euron lainaeränsä takaisin huhtikuussa 2016. 3.1.3. Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat Yleissääntönä on, että makrotaloudellista rahoitusapua koskevat päätökset tehdään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa (SEUT-sopimuksen 212 artikla). Neuvosto voi kuitenkin hyväksyä komission ehdotuksesta päätöksen silloin, kun tilanne kolmannessa maassa edellyttää kiireellistä rahoitusapua (SEUT-sopimuksen 213 artikla). Tätä menettelyä käytettiin myönnettäessä Ukrainalle toinen makrotaloudellista rahoitusapua koskeva paketti vuonna 2014. Vuoden 2015 tapahtumat 20 Neuvoston päätös 2013/531/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, EU:n keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle (EUVL L 286, 29.10.2013, s. 1). 8
Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 15. huhtikuuta 2015 myöntää Ukrainalle 21 makrotaloudellista rahoitusapua enintään 1 800 miljoonaa euroa lainojen muodossa. Ensimmäinen 600 miljoonan euron lainaerä maksettiin heinäkuussa. Huhtikuussa 2015 Ukrainalle maksettiin vuonna 2010 hyväksytystä Ukrainan ensimmäisestä ohjelmasta 22 jäljellä oleva 250 miljoonan euron erä ja Georgialle maksettiin ensimmäinen, 10 miljoonan euron erä (23 miljoonan euron lainapäätös). Jordanialle myönnetty makrotaloudellisen rahoitusavun laina (180 miljoonan euron lainapäätös) maksettiin kokonaisuudessaan vuonna 2015 ensimmäinen, 100 miljoonan euron erä helmikuussa ja toinen ja viimeinen, 80 miljoonan euron erä lokakuussa. Tunisialle myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun lainan 23 (300 miljoonan euron lainapäätös) ensimmäiset kaksi erää maksettiin vuonna 2015 ensimmäinen, 100 miljoonan euron erä toukokuussa ja toinen ja viimeinen, 100 miljoonan euron erä joulukuussa. Edunsaajamaat maksoivat takaisin 67 miljoonaa euroa (Bosnia ja Hertsegovina 4 miljoonaa euroa, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 10 miljoonaa euroa, Montenegro 1 miljoona euroa ja Serbia 52 miljoonaa euroa). Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien lainojen jäljellä oleva määrä kasvoi 1 828,6 miljoonasta eurosta 3 006,6 miljoonaan euroon 31. joulukuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2015 välisenä aikana. Ukrainalle myönnettyjen lainojen osuus makrotaloudellisen rahoitusavun vastuista on 73,5 prosenttia. Tapahtumat 31. joulukuuta 2015 jälkeen Ensimmäinen erä (10 miljoonaa euroa) Kirgisian tasavallalle 24 (15 miljoonan euron lainapäätös) maksettiin huhtikuussa 2016. myönnetystä lainasta 3.1.4. Euratom-lainat Jäsenvaltioille ja tietyille tukikelpoisille unionin ulkopuolisille maille (Venäjä, Armenia ja Ukraina) myönnettävien Euratom-lainojen kokonaismäärälle on asetettu 4 000 miljoonan euron enimmäismäärä, josta on jo nostettu noin 85 prosenttia. Ukrainalle myönnettiin 7. elokuuta 2013 lainaa 300 miljoonaa euroa käytössä olevien ydinlaitosten turvallisuuden parantamiseen. Lainoilla on myös kolmansien osapuolien takaukset, jotka kattavat 100 prosenttia vuoden lopussa jäljellä olevasta määrästä. Yhteensä 4 000 miljoonan euron päätöksestä jäljellä olevat 326 miljoonaa euroa voidaan tarvittaessa osoittaa uusiin hankkeisiin. 21 22 23 24 Neuvoston päätös 2013/2015/EU, annettu 152 päivänä huhtikuuta 2015, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 100, 17.4.2015, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 388/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 179, 14.7.2010, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 534/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, makrotaloudellisen avun myöntämisestä Tunisian tasavallalle (EUVL L 151, 21.5.2014, s. 9). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1025/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle (EUVL L 283, 25.10.2013, s. 1). 9
Vuoden 2015 tapahtumat Komission arvion mukaan kaikki lainan ensimmäiselle nostolle asetetut ehdot on täytetty. Ensimmäistä, 100 miljoonan euron lainaerää koskeva päätös annettiin 27. toukokuuta 2015, mutta täytäntöönpanoprosessin viivästysten vuoksi lainaa ei ole tähän mennessä nostettu. Vuonna 2015 ei nostettu yhtään lainaa. Bulgaria maksoi takaisin 22,6 miljoonaa euroa, Romania 19 miljoonaa euroa ja Ukraina määrän, joka vastaa 6,9:ää miljoonaa euroa. 3.2. EIP:n ulkoisten rahoitustointen kehittyminen Vuoden 2015 tapahtumat EIP:n vuodet 2014 2020 kattavan yleisen valtuuden puitteissa oli 31. joulukuuta 2015 mennessä myönnetty yhteensä 6 920 miljoonan euron lainat. Niistä ainoastaan 525 miljoonaa euroa oli nostettu kyseiseen päivään mennessä (ks. valmisteluasiakirjan taulukko A5a). Lisätietoja EIP:n valtuuksien kattamista maista on valmisteluasiakirjan taulukoissa A1 ja A2. EIP:n aikaisempia ulkoisia valtuuksia koskevat tiedot esitetään valmisteluasiakirjan taulukossa A3. Syyrian hallitus jatkoi EIP:n lainoihin liittyvien korkomaksujen ja takaisinmaksujen laiminlyöntejä vuonna 2015. EIP on pyytänyt takuurahastoa kattamaan nämä suorittamatta jääneet maksut (ks. kohta 5.1.3 jäljempänä). Kaikkien tässä osassa käsiteltyjen välineiden kokonaislainakanta 31. joulukuuta 2015 esitetään taulukossa 1. 4. EU:N TALOUSARVIOSTA KATETTAVAT RISKIT 4.1. Riskin määrittely EU:n talousarviosta katettava riski johtuu takauksella katettujen toimien jäljellä olevasta pääomasta ja koroista. EU:n talousarviosta (joko suoraan tai takuurahaston kautta) katettavia riskejä on tässä kertomuksessa arvioitu seuraavilla kahdella menetelmällä: kokonaisriskiin perustuvassa lähestymistavassa lasketaan katettavan riskin kokonaismäärä, joka on kyseisiin toimiin liittyvän jäljellä olevan pääoman kokonaismäärä (kertynyt korko mukaan luettuna) tiettynä päivänä; 25 talousarvioon perustuvassa lähestymistavassa lasketaan EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski eli vuosittain erääntyvä enimmäismäärä, jonka Euroopan unioni joutuisi maksamaan varainhoitovuonna, jos kaikki takauksen saaneisiin lainoihin liittyvät maksut laiminlyödään 26. 25 26 Ks. kertomuksen taulukko 1. Tässä laskentamenetelmässä otetaan huomioon ainoastaan erääntyneet maksut, eikä oleteta, että koko laina vaadittaisiin heti maksuun, jos maksut laiminlyödään (ks. kertomuksen taulukot 2 ja 3 sekä valmisteluasiakirjan taulukko A4). 10
4.2. Kokonaisriskin koostumus EU:n talousarviosta katetut jäljellä olevia kokonaismääriä vastaavat enimmäisriskit liittyivät vuoteen 2010 saakka pääasiassa kolmansille maille myönnettyihin lainoihin. Finanssikriisi on kuitenkin vuodesta 2011 vaikuttanut jäsenvaltioiden julkisiin talouksiin huomattavasti. Tämä on aiheuttanut sen, että EU on lisännyt lainanantoaan vastatakseen jäsenvaltioiden kasvaneisiin rahoitustarpeisiin. Riskin koostumus on tämän seurauksena muuttunut. Kun tarkastellaan tilannetta 31. joulukuuta 2015, 66 prosenttia jäljellä olevasta kokonaismäärästä 27 koskee ottolainausta, joka liittyy suoraan EU:n talousarviosta katettaviin jäsenvaltioille myönnettyihin lainoihin (vastaava osuus 31. joulukuuta 2010 oli 45 prosenttia). 4.3. EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski Kun tarkastellaan 31. joulukuuta 2015 jäljellä olevia lainoja (ks. taulukko 1), EU:n maksettavaksi tulisi vuonna 2016 (suoraan tai takuurahaston välityksellä) enintään 10 718,5 miljoonaa euroa, jos kaikki takauksen saaneisiin lainoihin liittyvät maksut laiminlyötäisiin. Määrä kattaa vuonna 2016 erääntyvät takauksen saaneiden lainojen lyhennykset ja korkomaksut, kun oletetaan, ettei koko lainaa vaadittaisi heti maksuun, jos maksut laiminlyötäisiin (ks. yksityiskohtaisemmat tiedot valmisteluasiakirjan taulukosta A4). 27 Ks. taulukko 1. 11
4.3.1. Jäsenvaltioihin liittyvät riskit EU:lle aiheutuva jäsenvaltioiden kanssa toteutettaviin operaatioihin liittyvä vuotuinen enimmäisriski on vuonna 2016 yhteensä 8 160 miljoonaa euroa (noin 76 prosenttia vuotuisesta kokonaisriskistä). Riskit koskevat: a) ennen Euroopan unioniin liittymistä myönnettyjä EIP:n lainoja ja/tai Euratom-lainoja, b) maksutasejärjestelystä myönnettyjä lainoja, ja c) ERVM:sta myönnettyjä lainoja. Taulukko 2: Jäsenvaltioiden sijoittuminen EU:n talousarviosta katettavan vuotuisen riskin suhteen vuonna 2016 (milj. euroa) Sijoitus Maa Lainat Vuotuinen enimmäisriski Maan painoarvo suhteessa jäsenvaltioiden vuotuiseen riskiin Maan painoarvo suhteessa vuotuiseen kokonaisriskiin (jäsenvaltiot ja muut maat) 1 Portugali c) 5 434,13 66,6 % 50,7 % 2 Unkari a) + b) 1 558,78 19,1 % 14,5 % 3 Irlanti c) 609,39 7,5 % 5,7 % 4 Romania a) + b) 314,19 3,9 % 2,9 % 5 Bulgaria a) 83,24 1,0 % 0,8 % 6 Tšekki a) 43,66 0,5 % 0,4 % 7 Kroatia a) 38,88 0,5 % 0,4 % 8 Puola a) 29,36 0,4 % 0,3 % 9 Latvia a) + b) 27,10 0,3 % 0,3 % 10 Slovakia a) 14,66 0,2 % 0,1 % 11 Liettua a) 4,60 0,1 % < 0,1 % 12 Slovenia a) 2,09 < 0,1 % < 0,1 % Yhteensä 8 160,1 100 % 76,1 % 12
4.3.2. Kolmansiin maihin liittyvät riskit Vuonna 2016 takuurahastosta katetaan kolmansiin maihin liittyvä 2 258,4 miljoonan euron enimmäisriski (24 prosenttia vuotuisesta kokonaisriskistä). Kolmansiin maihin liittyvät riskit koskevat EIP:n lainoja ja/tai makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyviä lainoja ja/tai Euratom-lainoja (yksityiskohdat esitetään valmisteluasiakirjan taulukossa A2b). Takuurahastosta katetaan kolmansien maiden taatut lainat, joiden erääntymisajat ulottuvat vuoteen 2042. Jäljempänä on lueteltu järjestyksessä kymmenen maata (43 maasta), joilla on suurimmat maksettavat lyhennykset vuonna 2016. Näiden maiden osuus on 2 069 miljoonaa euroa eli 81 prosenttia takuurahastosta katettavasta kolmansia maita koskevasta vuotuisesta riskistä. Maiden taloudellista tilannetta arvioidaan ja kommentoidaan valmisteluasiakirjan 3 kohdassa. Kutakin maata koskevassa taulukossa esitetään myös luottoluokituslaitosten arvio maan luottokelpoisuudesta. Taulukko 3: Kymmenen unionin ulkopuolista maata, joista aiheutuu EU:n talousarviolle suurin vuotuinen riski vuonna 2016 (milj. euroa) Sijoitus Maa Vuotuinen enimmäisris ki Maan painoarvo suhteessa kolmansien maiden vuotuiseen riskiin Maan painoarvo suhteessa vuotuiseen kokonaisriskiin (jäsenvaltiot ja muut maat) 1 Turkki 554,91 21,7 % 5,2 % 2 Brasilia 285,13 11,1 % 2,7 % 3 Tunisia 278,87 10,9 % 2,6 % 4 Egypti 230,85 9,0 % 2,2 % 5 Marokko 217,61 8,5 % 2,0 % 6 Serbia 203,75 8,0 % 1,9 % 7 Etelä-Afrikka 89,52 3,5 % 0,8 % 8 Libanon 88,62 3,5 % 0,8 % 9 Bosnia ja Hertsegovina 60,05 2,3 % 0,6 % 10 Syyria 56,54 2,2 % 0,5 % Nämä 10 maata yhteensä 2 068,85 80,7 % 19,3 % 13
5. TAKAUSTEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TAKUURAHASTON TILANTEEN KEHITTYMINEN 5.1. Takausten käyttöönotto 5.1.1. Maksut kassavaroista Kun velallisen maksu Euroopan unionille myöhästyy, komissio käyttää käteisvarojaan välttääkseen ottamiinsa lainoihin liittyvien maksujen myöhästymisen ja siitä aiheutuvat ylimääräiset lainanhoitokustannukset 28. Tällaisia tilanteita ei ollut vuonna 2015. 5.1.2. EU:n talousarviosta suoritetut maksut Jos maksu laiminlyödään, se maksetaan EU:n talousarviosta. Koska jäsenvaltioilla ei ollut maksulaiminlyöntejä vuonna 2015, tätä varten ei pyydetty määrärahoja. 5.1.3. Maksut takuurahastosta ja takaisinperinnät Jos Euroopan unionin myöntämän tai takaaman lainan saajan (unionin ulkopuolisen maan) maksut myöhästyvät, suorittamatta jäänyt maksu katetaan takuurahastosta kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä. 29 Syyrian hallitus on joulukuusta 2011 lähtien laiminlyönyt tietyt EIP:n lainoihin liittyvät korkomaksut ja takaisinmaksut. Koska viralliset maksupyynnöt eivät ole tuottaneet tulosta, EIP on toukokuusta 2012 lähtien joutunut turvautumaan takuurahastoon. Syyrian maksulaiminlyöntejä vastaavien takuurahastosta maksettujen määrien kehittyminen esitetään taulukossa 4. EIP:n takuun nojalla pyytämät määrät otetaan takuurahaston tililtä sen jälkeen, kun komission yksiköt ovat antaneet tähän luvan. Kun EU suorittaa maksun EU:n takuun nojalla, EIP:n oikeudet ja oikeussuojakeinot siirtyvät EU:lle. EIP aloittaa takaisinperintämenettelyt EU:n puolesta siirrettyjen summien osalta. 28 28 Ks. yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 12 artikla (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1). 29 Takuurahasto perustettiin vuonna 1994, ja siitä on raportointipäivään mennessä maksettu yhteensä 705 miljoonaa euroa. Takaisin on peritty yhteensä 579 miljoonaa euroa (tähän sisältyvät takaisin maksetut pääomat ja korot, viivästyskorot viivästyneistä maksuista sekä toteutuneet kurssivoitot ja - tappiot). Tarkempia tietoja valmisteluasiakirjan 2.4.2 kohdassa. 14
Taulukko 4: Takuurahastosta takuun nojalla pyydetyt määrät Syyrian lainoihin liittyvissä laiminlyöntitapauksissa (milj. euroa) Vuosi Takuuseen perustuvien suoritusten lukumäärä Erääntyneen maksuerän suuruus Viivästyskorot ja kertyneet korot (1) Takaisin peritty määrä Yhteensä 2012 2 24,02 ei sovelleta 2,15 21,87 2013 8 59,27 1,36 0 60,63 2014 8 58,68 1,54 0 60,23 2015 8 58,66 1,50 0 60,16 Yhteensä 26 200,64 4,40 2,15 202,89 (1) EIP perii viivästyskorot ja kertyneet korot vasta kunkin lainan toisen maksupyynnön yhteydessä. Niitä kertyy lainaan liittyvän maksun laiminlyöntipäivästä siihen saakka, kun maksu suoritetaan takuurahastosta. Joulukuun 31. päivänä 2015 takauksella katettujen Syyrian lainojen jäljellä oleva pääoma oli yhteensä 554 miljoonaa euroa 30, ja viimeinen laina erääntyy vuonna 2030. Tapahtumat 31. joulukuuta 2015 jälkeen Vuoden 2015 loppuun mennessä on saatu lisäksi kolme takuuseen perustuvaa maksupyyntöä ja tammikuussa 2016 yksi takuuseen perustuva maksupyyntö. Pyynnöt koskevat vuotta 2016, ja niiden yhteismäärä on 29,90 miljoonaa euroa. 5.2. Takuurahaston tilanteen kehittyminen Takuurahastoasetuksen mukaan rahaston varojen on saavutettava tarkoituksenmukainen taso, ja tavoitesummaksi on vahvistettu 9 prosenttia kuhunkin toimenpiteeseen liittyvien pääomasitoumusten kokonaismäärästä, johon lisätään kertyneet korot. Tavoitemäärän saavuttamisen varmistamiseksi käytössä on rahoitusjärjestely. EU:n talousarviosta maksettiin takuurahastoon tämän rahoitusjärjestelyn perusteella 144,40 miljoonaa euroa helmikuussa 2015. Helmikuussa 2016 vastaava maksu oli 257,12 miljoonaa euroa. Joulukuun 31. päivänä 2015 rahaston nettovarat 31 olivat 2 320,06 miljoonaa euroa. Takuurahastoasetuksessa tarkoitettu nettovarojen ja jäljellä olevien pääomasitoumusten 32 (28 312,24 miljoonaa euroa) suhde oli tavoitesummaa pienempi. Tämän vuoksi EU:n vuoden 30 31 32 Tähän sisältyy 200,64 miljoonan euron määrä, jonka maksua EIP on jo pyytänyt takuuseen vedoten ja jonka komissio on jo maksanut. Takuurahaston kokonaisvarat, joista on vähennetty kertyneet maksettavat (EIP:n perimät maksut ja tilintarkastajien palkkiot). Myös kertyneet korot. 15
2017 talousarvioesitykseen sisällytettiin 228,04 miljoonan euron määrärahat takuurahaston rahoittamista varten. Takuurahastolla oli 31. joulukuuta 2015 perittävänään 202,89 miljoonan euron maksurästit. Viimeisimmässä kattavassa kertomuksessa 33 todettiin, että EIP:n ulkoisten lainanantovaltuuksien väliarvioinnin yhteydessä olisi tehtävä tarkastelu, jossa arvioidaan takuurahaston tärkeimpiä parametrejä ja erityisesti tavoitesummaa. Ulkopuolinen toimeksisaaja tekee parhaillaan takuurahaston arviointia, jossa otetaan huomioon rahaston riskiprofiili ja sen tuloksellisuus suhteessa rahaston kattaman ulkoisen rahoituksen kehitykseen ja siihen liittyviin riskeihin. Tulosten odotetaan valmistuvan syyskuussa 2016. 33 Ks. alaviite 8. 16