KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN VARAINHANKINNASTA JA LAINANANNOSTA VUONNA 2010

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 485 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN VARAINHANKINNASTA JA LAINANANNOSTA VUONNA 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Euroopan unionin lainananto Yleiskatsaus Maksutasejärjestely Maksutasejärjestelyn pääpiirteet Maksutasejärjestelyn toimet vuonna Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva järjestely Makrotaloudellisen rahoitusavun pääpiirteet Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna Euratom-järjestely Pääpiirteet Euratom-toimet vuonna EU:n reaktio euroalueen valtioiden velkakriisiin Kreikan osalta päätetyt toimenpiteet Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Euroopan rahoitusvakausväline Toimet, joiden rahoitukseen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilla osallistutaan Euroopan unionin varainhankinta Kuvaus Maksutasetuki Makrotaloudellinen rahoitusapu Euratom Euroopan investointipankki EIP:n lainananto EIP:n varainhankinta FI 1 FI

3 1. JOHDANTO Euroopan unionin lainanantovälineitä koskevien neuvoston päätösten mukaan komission on tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain näiden välineiden käytöstä. Tiedonantovaatimusten täyttämiseksi tässä kertomuksessa käsitellään lainanantotoimia (2 jakso) alueittain ja vastaavia varainhankintatoimia (3 jakso). Toimiin sisältyvät maksutasetuki euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille 1, Euroopan unionin makrotaloudellinen rahoitusapu kolmansille maille, Euratom-toimet ja euroalueen valtioiden velkakriisin ratkaisemiseksi toteutetut rahoitustoimenpiteet. Jotta EU:n toimista saadaan mahdollisimman kattava käsitys, loppujaksossa on yhteenveto Euroopan investointipankin (EIP) lainanannosta ja varainhankinnasta vuonna EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO Komissio antaa rahoitustukea kolmansille maille ja jäsenvaltioille eri oikeusperustojen nojalla riippuen kyseessä olevista maantieteellisistä alueista ja tavoitteista Yleiskatsaus Rahoitustoimet, joita komissio hallinnoi neuvoston päätösten nojalla, toteutetaan yleensä kahdenvälisinä lainoina, joiden rahoitus hankitaan pääomamarkkinoilta ja joille myönnetään takaus EU:n talousarviosta Maksutasejärjestely Maksutasetuki myönnetään unionin keskipitkän ajan lainoina, jotka annetaan yleensä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja muiden monenvälisten lainanantajien, kuten EIP:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tai Maailmanpankin, antaman rahoituksen tai jäsenvaltioiden kahdenvälisen avun yhteydessä Maksutasejärjestelyn pääpiirteet Kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, jonka käytöstä neuvosto päättää tapauskohtaisesti. Potentiaalisia tuensaajia ovat euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot, joilla on vakavia maksutasevaikeuksia. Tuki on luonteeltaan makrotaloudellista (eli se ei toisin kuin hanketuki ole sidoksissa varojen käyttöön tiettyyn tarkoitukseen). Tuki asetetaan käyttöön talouspoliittisten edellytysten täyttyessä, ja sen tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden yleisiä ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja palauttaa niiden maksutasetilanteen kestävyys. Talousja rahoituskomiteaa kuultuaan komissio ja kyseinen jäsenvaltio sopivat talouspoliittisista edellytyksistä yhteisymmärryspöytäkirjassa, joka allekirjoitetaan ennen lainasopimusten täytäntöönpanoa. Tuella edistetään vaikeuksien poistamiseen tähtäävien sopeuttamistoimien toteutusta. Ennen uusien lainaerien maksamista tarkistetaan, että jäsenvaltio toteuttaa kyseiset toimet. 1 Toukokuun 11 päivänä 2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 407/2011 otettiin käyttöön vastaavanlainen järjestelmä, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, euroalueen jäsenvaltioiden tukemiseksi. Järjestelmä rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta. FI 2 FI

4 Järjestely luotiin vuonna Sitä seuraavien 20 vuoden aikana yhteisö on toteuttanut monenlaisia erityisten taloudellisten uhkien kohteina tai erityisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden maksutaseen tukemiseen tähtääviä toimia. Kyseiset toimet toteutettiin ottolainoilla rahoitettujen yhteisön lainojen muodossa. Kansainvälisen finanssikriisin (joka alkoi vuonna 2007/2008) vakavuus edellytti maksutasejärjestelyn uudelleenaktivointia. Lisäksi tukikelpoisten jäsenvaltioiden lukumäärän kasvu laajentumisen jälkeen ja taloustilanteen heikkeneminen niistä monissa edellyttivät luotonannon enimmäismäärän kasvattamista potentiaalisten tarpeiden kattamiseksi. Enimmäismäärä nostettiinkin joulukuussa miljardista eurosta 25 miljardiin euroon. Toukokuussa päätettiin enimmäismäärän nostamisesta edelleen 50 miljardiin euroon, jotta voitaisiin reagoida nopeasti mahdollisiin uusiin maksutasetukipyyntöihin. Tästä enimmäismäärästä on myönnetty 31. joulukuuta 2010 mennessä 14,6 miljardia euroa Unkarille 5, Latvialle 6 ja Romanialle 7. Taulukko 1: Maksutasejärjestelyn tilanne (milj. euroa) Maa Myönnetty määrä Maksettu määrä Unkari Latvia Romania Yhteensä Maksutasejärjestelyn toimet vuonna 2010 Vuonna 2010 maksettiin useissa erissä yhteensä 2,85 miljardia euroa Helmikuun 17 päivänä 1975 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 397/75 (jolla otettiin käyttöön uusi yhteisön lainajärjestelmäksi kutsuttu järjestelmä, jotta tiettyjä EY-maita voitaisiin auttaa selviytymään ensimmäisen öljykriisin aiheuttamista kestämättömistä vaihtotaseen alijäämistä). Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta 2 päivänä joulukuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1360/2008. Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta 18 päivänä toukokuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 431/2009. Neuvoston päätös 2009/102/EY, tehty 4 päivänä marraskuuta Neuvoston päätös 2009/290/EY, tehty 20 päivänä tammikuuta Neuvoston päätös 2009/459/EY, tehty 6 päivänä toukokuuta Kolmas erä (1,2 miljardia euroa) maksettiin Romanialle 24. maaliskuuta FI 3 FI

5 Taulukko 2: Maksutasejärjestelyn puitteissa maksetut lainat vuonna 2010 Maa Päätös Erä Päivämäärä Määrä (milj. euroa) Latvia 2009/290/EY Romania 2009/459/EY Yhteensä Maksutasejärjestelyn nykyisten toimien osalta voidaan todeta seuraavaa: Unkarille myönnetyn rahoitustuen saatavuusaika päättyi marraskuussa Sen vuoksi viimeistä 1 miljardin euron erää ei makseta. Latvian käytettävissä on vielä 200 miljoonaa euroa tammikuuhun 2012 saakka, mutta jäsenvaltio ei aio pyytää sen maksamista. Näin ollen maksutasejärjestelyn nykyisten toimien osalta jää maksamatta yhteensä 1,2 miljardia euroa. Romanian neljäs erä (1,2 miljardia euroa) maksettiin maaliskuussa 2011 sekä viides ja samalla viimeinen erä kesäkuussa Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva järjestely Komissio antaa joka vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutusta koskevan kertomuksen 9, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa makrotaloudellisesta rahoitusavusta Makrotaloudellisen rahoitusavun pääpiirteet Makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteena on auttaa ehdokasmaita, mahdollisia ehdokasmaita ja naapurimaita selviytymään lyhyen aikavälin maksutasevaikeuksista, vakauttamaan julkista taloutta ja rohkaisemaan rakenneuudistusten toteuttamista. Makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellista ja väliaikaista, ja se perustuu tiukkoihin ehtoihin. Sen yhteydessä on toteutettava sopeutus- ja uudistustoimia, joilla varmistetaan, että avunsaajamaiden talouksien kestävyys saadaan palautettua ja niiden kyky sietää makrotalouden tulevia häiriöitä kasvaa. Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet täydentävät IMF:n sopeuttamisohjelmia. Makrotaloudellista rahoitusapua voidaan myöntää avustuksina ja/tai lainoina. Komissio toimitti tammikuussa 2011 talous- ja rahoituskomitealle kattavan muistion, jossa selvennetään sen menetelmän yhteydessä sovellettuja kriteerejä, jolla päätetään lainojen ja avustusten jakautumisesta yksittäisten makrotaloudellisten rahoitusaputoimien kesken. Komitea antoi tukensa muistiolle. Menetelmää esitellään myös vuodelta 2010 annettavassa makrotaloudellista rahoitusapua koskevassa vuosikertomuksessa. Hyväksytyt kriteerit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: avunsaajamaan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen taso 10 sekä sen velkatason kestävyys ja takaisinmaksukyky. Huomioon otetaan niin ikään Maailmanpankin ja IMF:n rahoitustukea myönnettäessä sovellettavat kriteerit Vuotta 2010 koskevaa kertomusta ei ole vielä julkaistu. Ks. vuoden 2009 kertomus KOM/2010/513, SEC/2010/1117. Pääindikaattoriksi ehdotetaan bruttokansantuloa henkeä kohden. FI 4 FI

6 Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat maksetaan yleensä useammassa erässä sitä mukaa, kun makrotaloudelliset ehdot täyttyvät. Lainojen maksu edellyttää aina komissiolta lainanottoa. Tuensaajamaan laiminlyödessä takaisinmaksun komissio voi aktivoida ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustetun takuurahaston 11 komission kyseisen lainan rahoittamiseksi ottaman lainan takaisinmaksun turvaamiseksi Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna 2010 Tärkeimmät vuonna 2010 toteutetut makrotaloudelliset rahoitusaputoimet liittyvät uusia toimia koskeviin ehdotuksiin ja niiden yhteydessä asianomaisten viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin. Niissä keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät heinäkuussa 2010 myöntää Ukrainalle 500 miljoonan euron lainan 13. Kun tähän lisätään 110 miljoonan euron laina, jonka neuvosto hyväksyi vuonna 2002 tekemällään päätöksellä, Ukrainalla on käytettävissään yhteensä 610 miljoonaa euroa. Moldovan tasavallalle myönnettiin lokakuussa 2010 hyväksytyllä päätöksellä 90 miljoonan euron avustus. Vuonna 2010 ei maksettu yhtään makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa Euratom-järjestely Pääpiirteet Euratomin lainajärjestelyä voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa (neuvoston päätös 77/270/Euratom) tai tietyissä kolmansissa maissa (Ukraina, Venäjä tai Armenia) (neuvoston päätös 94/179/Euratom). Kyseiset lainat liittyvät talousarvion ulkopuoliseen toimintaan, jota komissio rahoittaa ottamalla vastaavin ehdoin ( back-to-back ) lainaa rahoitusmarkkinoilta. Samaan tapaan kuin makrotaloudellisen rahoitusavun kohdalla komissio voi aktivoida ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustetun takuurahaston, jos takaisinmaksu laiminlyödään. Neuvosto määritti vuonna 1990 lainanoton enimmäismääräksi 4 miljardia euroa. Päätöksiä on tehty noin 3,4 miljardin euron osalta ja tämä määrä on maksettu. Komissio ehdotti vuonna 2002 lainanoton enimmäismäärän nostamista 4 miljardista eurosta 6 miljardiin euroon, mutta neuvosto ei ole päässyt vielä asiasta yhteisymmärrykseen Ks. neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009. Tähän mennessä yhtään makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa ei ole jätetty maksamatta takaisin. Vaikka otetun lainan takaisinmaksu turvataan viime kädessä EU:n talousarviotakuulla, takuurahasto toimii maksuvalmiuspuskurina, joka suojaa EU:n talousarvion maksulaiminlyöntien riskiltä. Ks. rahaston toimintaa koskeva kattava kertomus (KOM(2010) 418) ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SEC(2010) 968). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 388/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 179, , s. 1). Nykyisestä avustusten muodossa myönnetystä rahoitusavusta maksettiin Georgialle tammikuussa 7,7 miljoonaa euroa ja elokuussa 23 miljoonaa euroa. Lisäksi Kosovolle maksettiin syyskuussa 30 miljoonaa euroa ja Moldovan tasavallalle joulukuussa 2010 ensimmäinen erä, joka oli 40 miljoonaa euroa. FI 5 FI

7 Euratom-toimet vuonna 2010 Vuonna 2010 ei hyväksytty yhtään lainapäätöstä eikä suoritettu yhtään maksua EU:n reaktio euroalueen valtioiden velkakriisiin Edellä 2.2 jaksossa mainitun maksutasekriisin ohella maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden taantuma heikensivät useiden euroalueen jäsenvaltioiden lainaehtoja. Finanssikriisin aiheuttamista vaikeuksista selviämiseksi näiden jäsenvaltioiden hallitukset ja keskuspankit toteuttivat ennennäkemättömiä finanssi- ja rahapoliittisia toimenpiteitä. Tästä huolimatta lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusedellytykset säilyivät edelleen hankalina. Sen vuoksi neuvosto ja euroalueen jäsenvaltiot päättivät toukokuussa 2010 euroalueen ja koko Euroopan rahoitusvakauden säilyttämiseen tähtäävästä toimenpidepaketista Kreikan osalta päätetyt toimenpiteet Kreikan viranomaisten pyynnöstä euroalueen ministerit päättivät 2. toukokuuta 2010 yksimielisesti aktivoida 11. huhtikuuta 2010 antamassaan julkilausumassa esitetyin ehdoin Kreikalle annettavan vakauttamistuen komission keskitetysti hallinnoimien kahdenvälisten lainojen avulla. Tuki liitettiin kolmivuotiseen ohjelmaan, joka on yhteinen IMF:n kanssa ja johon sisältyy 100 miljardin euron rahoituspaketti Kreikalle sen rahoitustarpeiden täyttämiseksi. Ohjelmaan sovelletaan tiukkoja poliittisia ehtoja 15, jotka komissio ja IMF ovat EKP:tä kuullen neuvotelleet Kreikan viranomaisten kanssa. Euroalueen jäsenvaltioiden osuus rahoituksesta oli 80 miljardia euroa 16. Lisäksi IMF on päässyt Kreikan viranomaisten kanssa sopimukseen ohjelman tukemisesta noin 30 miljardin euron valmiusluottojärjestelyllä 17. Komission rooli Komissio ei toimi Kreikan lainajärjestelyssä lainanantajana eikä lainanottajana. Euroopan unionin jäsenvaltioiden edustajat ovat 5. toukokuuta 2010 päättäneet antaa komissiolle keskitettyjen kahdenvälisten lainojen koordinointi- ja hallinnointitehtävät kuten tukea antavien euroalueen jäsenvaltioiden 8. toukokuuta 2010 tekemässä lainanantajien välisessä sopimuksessa määrätään 18. Tämä tehtävä ei kasvata komission menoja tai muita menoeriä EU:n talousarviossa Poliittisten ehtojen tärkeimmät osatekijät kirjattiin 10 päivänä toukokuuta 2010 annettuun neuvoston päätökseen, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (2010/320/EU). Ehtojen yksityiskohdat kirjattiin lisäksi Kreikan viranomaisten ja komission, joka toimii euroalueen jäsenvaltioiden puolesta, välillä tehtyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan. Josta oli maksettu maaliskuuhun 2011 mennessä 38 miljardia euroa. Josta oli maksettu maaliskuuhun 2011 mennessä 14,6 miljardia euroa. Tehtäviin sisältyvät muun muassa seuraavat: tukea antavien euroalueen jäsenvaltioiden puolesta ja ohjeistuksella Kreikan kanssa tehtävästä lainajärjestelysopimuksesta neuvotteleminen ja sopimuksen allekirjoittaminen, tilin avaaminen lainanantajien nimiin EKP:ssä ja tilin käyttäminen kaikkien maksujen suorittamiseen lainanantajien puolesta ja lainanottajalta, maksueräprosessin koordinointi, FI 6 FI

8 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi perustettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdan 20 perusteella 11. toukokuuta 2010 annetulla asetuksella (EU) N:o 407/2010. Mekanismilla on EU:n talousarvion täysi tuki. Mekanismin käytettävissä oleva enimmäismäärä on 60 miljardia euroa. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin mukainen unionin taloudellinen apu voidaan myöntää lainan tai luottojärjestelyn muodossa. Komissiolla on valtuudet sopia Euroopan unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta otettavista lainoista. Mekanismin aktivointiin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) yhteisen tukiohjelman puitteissa liittyy tiukkoja ehtoja. Neuvosto tekee komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päätöksen unionin taloudellisen tuen myöntämisestä. Päätös sisältää a) lainan/luottojärjestelyn ehdot, b) taloudelliseen apuun liittyvät yleiset talouspoliittiset ehdot ja c) sopeutusohjelman, jonka apua saava jäsenvaltio laatii apuun liittyvien taloudellisten ehtojen perusteella. Komissio ja apua saava jäsenvaltio laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määrätään yksityiskohtaisesti neuvoston asettamista yleisistä talouspoliittisista ehdoista. Komissio toimittaa yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Talouspoliittisia ehtoja tarkastellaan säännöllisesti ja niitä voidaan mukauttaa tarvittaessa 21. Komissio raportoi säännöllisesti talous- ja rahoituskomitealle sekä neuvostolle Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista annetun asetuksen täytäntöönpanosta ja sellaisten poikkeuksellisten tapahtumien jatkumisesta, joiden perusteella kyseinen asetus on annettu 22. Ensimmäinen kertomus julkaistiin 30. marraskuuta Kertomuksen mukaan poikkeukselliset tapahtumat ja olosuhteet ovat edelleen olemassa, minkä vuoksi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi olisi säilytettävä Euroopan rahoitusvakausväline Ecofin-neuvostossa 9. toukokuuta 2010 tehtyjen päätösten jälkeen euroalueen jäsenvaltiot perustivat Euroopan rahoitusvakausvälineen Luxemburgiin rekisteröidyksi yhtiöksi, jonka omistajia ne ovat. Euroopan rahoitusvakausväline voi laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltioiden takaamia joukkovelkakirjoja enintään 440 miljardin euron arvosta varojen jälleenlainaamiseksi tietyt laskelmat, maksujen jakaminen lainanantajien kesken ja tietojen antaminen lainanantajille lainajärjestelysopimuksen rikkomuksista, lykkäyspyynnöistä tai mahdollisista muutoksista. SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään taloudellisen avun myöntämisestä jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset olosuhteet, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vaikeuksia. Komissio tarkastelee ehtoja yhdessä EKP:n kanssa vähintään kuuden kuukauden välein. Kaikista sopeutusohjelmaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista keskustellaan apua saavan jäsenvaltion kanssa. Neuvosto tekee päätöksen alun perin asetettujen yleisten talouspoliittisten ehtojen mahdollisesta muuttamisesta määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja hyväksyy apua saavan jäsenvaltion laatiman tarkistetun sopeutusohjelman. Kertomus on annettava kuuden kuukauden kuluessa neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 voimaantulosta ja sen jälkeen tarvittaessa kuuden kuukauden välein (asetuksen 9 artikla). FI 7 FI

9 vaikeuksissa oleville euroalueen jäsenvaltioille noudattaen komission yhdessä Euroopan keskuspankin ja IMF:n kanssa kanssa neuvoteltuja ehtoja, jotka euroryhmä hyväksyy. Euroopan rahoitusvakausvälineen lainoille ei myönnetä EU:n talousarviotakuuta. Komissio neuvoo ja tukee rahoitusvakausvälinettä. Komissiolla on edustaja välineen johtokunnassa, ja se koordinoi omat lainanantotoimensa Euroopan rahoitusvakausvälineen kanssa rahoitettaessa ohjelmia, joihin molemmat osallistuvat, pääomamarkkinatoimien optimoimiseksi ajoituksen suhteen Toimet, joiden rahoitukseen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilla osallistutaan Toimet, joita koskevat päätökset hyväksyttiin vuonna 2010: Irlanti 24 Irlannille päätettiin myöntää EU:n ja IMF:n yhteistä kolmivuotista rahoitustukea maan viranomaisten 21. marraskuuta 2010 esittämän pyynnön perusteella. Irlannin ohjelman arvo on yhteensä 85 miljardia euroa ja varat maksetaan seitsemässä erässä. Irlanti rahoittaa tästä 17,5 miljardia euroa valtionkassan kassavarantopuskurin ja kansallisen eläkerahaston (NPRF) varoin. Loppuosa kokonaisrahoituspaketista rahoitetaan seuraavasti: Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi enintään 22,5 miljardia euroa 25 ; Euroopan rahoitusvakausväline enintään 17,7 miljardia euroa; IMF enintään 22,5 miljardia euroa; kahdenväliset lainat Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (3,8 miljardia euroa), Ruotsilta (0,6 miljardia euroa) ja Tanskalta (0,4 miljardia euroa). Toimet, joita koskevat päätökset hyväksyttiin vuoden 2010 päätyttyä: Portugali 26 Portugalin viranomaisten 7. huhtikuuta 2011 esittämän virallisen rahoitustukipyynnön jälkeen euroryhmä ja neuvosto sopivat 17. toukokuuta 2011 kolmivuotista rahoitustukipakettia koskevista ehdoista. Rahoituspaketti kattaa Portugalin rahoitustarpeet enintään 78 miljardiin euroon asti, ja se rahoitetaan tasaosuuksin seuraavasti: Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi enintään 26 miljardia euroa 27 ; Euroopan rahoitusvakausväline enintään 26 miljardia euroa; IMF enintään 26 miljardia euroa Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/77/EU, annettu 7 päivänä joulukuuta 2010, unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 30, , s. 34). Ensimmäinen 5 miljardin euron erä maksettiin Irlannille 12. tammikuuta Kesäkuuhun 2011 mennessä oli maksettu 11,4 miljardia euroa. Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU, annettu 30 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 159, , s. 88). Ensimmäinen 1,75 miljardin euron erä maksettiin Portugalille 31. toukokuuta Kesäkuuhun 2011 mennessä oli maksettu 6,5 miljardia euroa. FI 8 FI

10 3. EUROOPAN UNIONIN VARAINHANKINTA 3.1. Kuvaus Komissio on valtuutettu hankkimaan rahoitusta pääomamarkkinoilta niin EU:n kuin Euratomin puolesta rahoittaakseen lainanannon, jonka neuvosto on hyväksynyt. Kunkin välineen (maksutasetuki, makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom-lainat) varainhankintaja lainanantojärjestelyt määritetään kunkin välineen oikeusperustassa. Varainhankinnan ja siihen liittyvän lainanannon välillä on ns. back-to-back -kytkös, jolla voidaan varmistaa, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttakurssiriskiä. EU myöntää lainoja samoin ehdoin kuin se on niitä ottanut. Taulukko 3: Euroopan unionin kokonaisvarainhankinta jäljellä olevan pääoman määrä kunkin vuoden lopussa vuosina (milj. euroa) Selvitystilassa oleva EHTY 1, 2 Euratom 1 Maksutasetuki Makrotaloudellinen rahoitusapu Euroopan unioni yhteensä Muuntokursseina käytetään jokaisen vuoden joulukuun 31. päivän kursseja. 2 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on ollut selvitystilassa vuodesta 2002 alkaen. EHTY:n viimeksi liikkeeseen laskema joukkovelkakirja erääntyy vuonna Maksutasetuki Joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskut vahvistivat EU:n asemaa euromääräisten viitelainamarkkinoiden merkittävänä liikkeeseenlaskijana. Markkinat ottivat joukkovelkakirjat vastaan erittäin hyvin. Koska sijoittajien kiinnostus oli edelleen erittäin suurta, joukkovelkakirjat ylimerkittiin nopeasti. Lopullisissa jaoissa oli mukana kaikkien tärkeiden sijoittajaryhmien (muun muassa keskuspankkien, sijoitusrahastojen, pankkien varainhallintajärjestelmien ja vakuutusyhtiöiden) edustajia 28. Joukkovelkakirjojen hinnat kuuluivat viiteryhmänsä (Sovereign Supranational Agency Sector (SSA)) parhaimpiin Euroopan investointipankin (EIP), Kreditanstalt für Wiederaufbaun (KfW) ja Société de financement de l'économie françaisen (SFEF) kaltaisten liikkeeseenlaskijoiden rinnalla. 28 Lisätietoja EU:n varainhankinnasta annetaan sijoittajien esittelyssä osoitteessa _rev.pdf FI 9 FI

11 Jälkimarkkinoilla saavutetut tulokset olivat myös erittäin tyydyttäviä ja vahvistivat EU:n vahvan aseman ensiluokkaisten viitelainojen liikkeeseenlaskijana. Taulukko 4: Vuonna 2010 liikkeeseen lasketut EU:n joukkovelkakirjat 29 Maa Kuvaus Liikkeeseenlaskupäivä Eräpäivä Määrä (euroa ) Latvia ja EU 3.375/ ,5 Romania mrd Romania EU 2.375/ ,15 mrd Yhteensä 2,65 mrd Kuponkikorko 3,375 % 2,375 % Yksi varainhankintatoimi toteutettiin back-to-back -järjestelyllä Latvian neljännen maksuerän (200 milj. euroa) rahoittamiseksi. Taulukko 5: EU:n suunnattu anti vuonna 2010 Maa Kuvaus Liikkeeseenlaskupäivä Eräpäivä Määrä (euroa ) Latvia EU 2.875/ ,2 mrd 3.3. Makrotaloudellinen rahoitusapu Kuponkikorko 2,875 % Vuonna 2010 ei toteutettu yhtään makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvää varainhankintatoimea Euratom Vuonna 2010 ei toteutettu yhtään Euratomiin liittyvää varainhankintatoimea. 4. EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI 4.1. EIP:n lainananto EIP:n myöntämillä lainoilla rahoitetaan joko suoraan yksittäisiä hankkeita tai rahoituksen välittäjien kautta pienempiä paikallisia hankkeita. Vuonna 2010 sovittujen EIP-toimien kokonaismäärä oli 72 miljardia euroa eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009 saavutettu ennätysmäärä, mikä tarkoittaa sitä, että on palattu vähitellen kriisiä edeltäneelle tasolle. Lainojen maantieteellisen jakautumisen ja EU:n talousarviotakuun osalta voidaan todeta seuraavaa: 29 FI 10 FI

12 EU:ssa: 63 miljardia euroa osoitettiin EU:n jäsenvaltioiden kanssa sovittuihin toimiin. Tälle määrälle ei ole myönnetty EU:n takuuta. EU:n ulkopuolella: 9 miljardia euroa osoitettiin EU:n ulkopuolisiin hankkeisiin. EU:n takuu kattaa tästä määrästä 5 miljardia euroa. EIP:n lainanantotoimet vaikuttavat EU:n talousarvioon, kun niihin liittyy EU:n takuita, korkotukia tai muita EU:n ja EIP:n riskinjakoa koskevia säännöksiä. Erityisesti suurimmalle osalle EU:n ulkopuolisista EIP:n lainoista myönnetään EU:n talousarviotakuu, joka kattaa poliittiset ja muut valtiolliset riskit, ja EIP vastaa kaupallisesta riskistä. Komissio antaa vuoden 2011 toisella vuosipuoliskolla erillisen kertomuksen EIP:n ulkopuolisesta lainanannosta vuonna Samanaikaisesti EIP hallinnoi riskinjakojärjestelyjä, joihin liittyy EU:n talousarvion käyttö EU:n sisäisten politiikkojen tukemiseksi (esim. tutkimus- ja kehittämishankkeiden riskinjakorahoitusväline ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) lainavakuus) EIP:n varainhankinta Suuri epävarmuus jatkui markkinoilla koko vuoden ajan, minkä vuoksi liikkeeseenlasku oli haasteellista erityisesti suurten sijoitusten ja pitkien takaisinmaksuaikojen tapauksessa. Euroopan rahoitusvakausvälineen perustaminen ja talousuudistukset auttoivat osaltaan palauttamaan markkinoiden luottamusta EU:n liikkeeseenlaskijoihin, vaikka markkinat säilyivätkin haavoittuvina toistuvan kielteisen julkisuuden aiheuttamille riskeille. EIP pystyi vastaamaan volatiliteettiin laskemalla liikkeelle viitelainoja ja toteuttamalla kohdennetumman liikkeeseenlaskun, kun volatiliteetti oli korkea. Tätä helpotti EIP:n markkina-aseman säilyminen edelleen vahvana. EIP pystyikin saavuttamaan vuoden 2010 rahoitusohjelman tavoitteensa ja hankkimaan 67 miljardia euroa edullisin ehdoin. 30 Komissio raportoi vuosittain neuvostolle ja parlamentille EU:n talousarviosta vuosittaisen talousarvion puitteissa rahoitettavien uusien rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 49 kohdan mukaisesti. FI 11 FI