KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO- JA LAINANOTTOTOIMINTA VUONNA 2013

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 529 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO- JA LAINANOTTOTOIMINTA VUONNA 2013 FI FI

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Euroopan unionin lainanantotoiminta Maksutasejärjestely Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva järjestely Euratom-järjestely Euroopan unionin lainanottotoiminta Maksutasejärjestely Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Makrotaloudellinen rahoitusapu Euratom Euroopan investointipankki Euroopan investointipankin lainanantotoiminta Euroopan investointipankin lainanottotoiminta Euroalueen rahoitusvakauden varmistaminen Kreikan lainajärjestely Euroopan rahoitusvakausväline Euroopan vakausmekanismi

3 1. JOHDANTO Komission on tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain Euroopan unionin lainanantovälineiden käytöstä. Tässä kertomuksessa käsitellään lainanantotoimia välineittäin sekä vastaavia lainanottotoimia. Taulukko 1: Euroopan unionin kokonaislainanotto lainapääomakanta (miljoonaa euroa) Selvitystilassa oleva EHTY(1) (2) Euratom (1) Maksutasejärjestely Makrotaloudellinen rahoitusapu Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Yhteensä (1) Muuntokursseina käytetään kunkin vuoden joulukuun 31. päivän kursseja. (2) Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on ollut selvitystilassa vuodesta 2002 alkaen. Viimeinen EHTY:n liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna EUROOPAN UNIONIN LAINANANTOTOIMINTA Komissio antaa kolmansille maille ja jäsenvaltioille rahoitustukea kahdenvälisinä lainoina, joita varten tarvittava rahoitus hankitaan pääomamarkkinoilta ja joille myönnetään takuu EU:n talousarviosta. Tukea annetaan tavoitteista riippuen joko neuvoston tai neuvoston ja Euroopan parlamentin säädösten nojalla. 1 Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja varmistavat Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) avustuksella, että kolmansille maille myönnettävä rahoitustuki ei ole ristiriidassa EU:n ulkosuhteiden yleisten tavoitteiden kanssa Maksutasejärjestely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 143 artiklan ja järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/ mukaista maksutasetukea annetaan unionin keskipitkinä lainoina. Sitä myönnetään tavanomaisesti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) 1 2 Komission lainanotto- ja lainanantotoimintaa esitellään yksityiskohtaisesti osoitteessa EYVL L 53, , s. 1. 3

4 ja muiden monenvälisten lainoittajien kuten Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tai Maailmanpankin rahoituksen yhteydessä. Neuvosto päättää maksutasetuen myöntämisestä tapauskohtaisesti määräenemmistöllä. Potentiaalisia tuensaajia ovat euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot, joilla on vakavia maksutasevaikeuksia. Järjestelyn tarkoituksena on lievittää jäsenvaltioiden ulkoisen rahoituksen hankintavaikeuksia ja palauttaa niiden maksutasetilanne kestävälle pohjalle. Tuki asetetaan käyttöön niiden talouspoliittisten edellytysten täyttyessä, jotka neuvosto on asettanut (kuultuaan talous- ja rahoituskomiteaa sopeutusohjelmaluonnoksesta) ja joiden yksityiskohdista komissio ja tuensaajajäsenvaltio ovat sopineet yhteisymmärryspöytäkirjassa ennen lainasopimuksen tekemistä. Sopeutusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden jatkuva noudattaminen on edellytyksenä myöhempien lainaerien maksamiselle, ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Komissio hankkii tarvittavan rahoituksen Euroopan unionin puolesta pääomamarkkinoilta. Komissio raportoi säännöllisesti talous- ja rahoituskomitealle sekä neuvostolle maksutasetuesta annetun asetuksen täytäntöönpanosta. Maksutasejärjestely otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2008 kansainvälisen talous- ja finanssikriisin seurauksena. Sen enimmäismäärä nostettiin 12 miljardista eurosta niin, että toukokuussa 2009 se oli lopulta 50 miljardia euroa 3, jotta voitaisiin reagoida nopeasti mahdollisiin uusiin maksutasetukipyyntöihin. Tästä enimmäismäärästä oli 31. joulukuuta 2013 mennessä myönnetty 18,0 miljardia euroa Unkarille 4, Latvialle 5 ja Romanialle 6. Määrästä maksettiin 13,4 miljardia euroa. Romanialle myönnetty ennalta varautuva rahoitustuki (enimmäismäärä 1,4 miljardia euroa) 7 päättyi 31. maaliskuuta 2013 ilman, että tukea olisi nostettu. Neuvosto hyväksyi vuonna 2013 Romanian toisen ennalta varautuvaa rahoitustukea koskevan ohjelman 8, jonka määrä on enintään 2 miljardia euroa. Tukierien maksamista voidaan pyytää 30. syyskuuta 2015 asti. Vuonna 2013 ei maksettu maksutasetukieriä Neuvoston asetus (EY) N:o 431/2009, annettu 18 päivänä toukokuuta 2009, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta (EUVL L 128, , s. 1). Neuvoston päätös 2009/102/EY, tehty 4 päivänä marraskuuta 2008, yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Unkarille (EUVL L 37, , s. 5). Neuvoston päätös 2009/290/EY, tehty 20 päivänä tammikuuta 2009, yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Latvialle (EUVL L 79, , s. 39). Neuvoston päätös 2009/459/EY, tehty 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle (EUVL L 150, , s. 8). Neuvoston päätös 2011/288/EU, annettu 12 päivänä toukokuuta 2011, EU:n keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle (EUVL L 132, , s. 15). Neuvoston päätös 2013/531/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, EU:n keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle (EUVL L 286, , s. 1). 4

5 Taulukko 2: Maksutasetuki (miljardia euroa) Maa Myönnetty määrä Maksettu määrä Takaisin maksettu määrä Takaisin maksamatta oleva määrä Keskimääräinen erääntymisaika (vuotta) Unkari 6,5 5,5 2,0 3,5 5,0 Latvia 3,1 2,9 0 2,9 6,6 Romania 5,0 5,0 0 5,0 7,0 Romania (ennalta varautuva tuki) 1, ,0 0 Romania (ennalta varautuva tuki) 2, ,0 0 Yhteensä 18,0 13,4 2,0 11,4 Toimet 31. joulukuuta 2013 jälkeen Latvia maksoi huhtikuussa 2014 takaisin miljoonaa euroa. Tarkempia tietoja maksutasejärjestelyistä on osoitteessa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin 11. toukokuuta 2010 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdan nojalla. Mekanismille on myönnetty täysi takuu EU:n talousarviosta, ja se voi myöntää lainoja enintään 60 miljardia euroa. Potentiaalisia ERVM:n tuen saajia ovat jäsenvaltiot, jotka kärsivät kansainvälisen talous- ja rahoitustilanteen vakavan heikkenemisen aiheuttamista vaikeuksista. ERVM:n käytön edellytyksenä on komission ja tuensaajajäsenvaltion välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuun talous- ja rahoitussopeutusohjelmaan liittyvien talouspoliittisten ehtojen noudattaminen, ja sen myöntämisestä päätetään samaan tapaan kuin maksutasetuen myöntämisestä. Komissio arvioi rahoitustarpeita ja valvoo sopeutusohjelman täytäntöönpanoa säännöllisesti yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa. Ohjelman yleisten talouspoliittisten ehtojen täyttymistä arvioidaan vähintään puolivuosittain ja tuen myöntämisen edellytyksenä olevien talouspoliittisten ehtojen täyttymistä vähintään joka kolmas kuukausi. Kaikista sopeutusohjelmaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista keskustellaan tukea saavan jäsenvaltion kanssa. Neuvosto tekee päätöksen alun perin 9 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään taloudellisen avun myöntämisestä jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset olosuhteet, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vaikeuksia. 5

6 asetettujen yleisten talouspoliittisten ehtojen muuttamisesta määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, ja se hyväksyy tukea saavan jäsenvaltion laatiman tarkistetun sopeutusohjelman. Mekanismi aktivoitiin vuonna 2011 Irlannin 10 ja Portugalin 11 avustamiseksi. Irlannille sitouduttiin myöntämään 22,5 miljardin euron ja Portugalille 26 miljardin euron laina. Irlantia varten tehtiin yhteensä 85 miljardin euron ja Portugalia varten 78 miljardin euron edestä maksusitoumuksia. Näihin sisältyvät myös Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV), IMF:n sekä muiden jäsenvaltioiden sitoumukset. Taulukko 3: Maksusitoumusten jakautuminen (miljardia euroa) Maa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVV IMF Muut Yhteensä Irlanti 22,5 17,7 22,5 22,3* 85,0 Portugali 26,0 26,0 26,0 78,0 Yhteensä 48,5 43,7 48,5 22,3 163,0 * Muiden jäsenvaltioiden (Yhdistynyt kuningaskunta, Ruotsi, Tanska) sitoumukset 4,8 miljardia euroa ja Irlannin valtion sitoumukset 17,5 miljardia euroa. Järjestelyn täytäntöönpanon jälkeen on päätetty pienentää korkomarginaalia ja pidentää erääntymisaikoja kaikkien lainojen osalta. Vuonna 2013 ei maksettu rahoituksenvakautusmekanismin piiriin kuuluvia tukieriä. Vuoden 2013 lopussa järjestelyn jäljellä oleva kokonaismäärä oli miljoonaa euroa (Irlanti miljoonaa euroa, Portugali miljoonaa euroa). Toimet 31. joulukuuta 2013 jälkeen Maaliskuussa 2014 Portugalille maksettiin miljoonaa euroa ja Irlannille 800 miljoonaa euroa (viimeinen erä). Irlantia koskeva EU:n/IMF:n rahoitustukiohjelma päättyi joulukuussa 2013 ja Portugalin ohjelma toukokuussa Tarkempia tietoja rahoituksenvakautusmekanismin toimista on osoitteessa Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva järjestely Makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteena on auttaa ehdokasmaita, mahdollisia ehdokasmaita ja naapurimaita selviytymään lyhyen aikavälin maksutasevaikeuksista, Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/77/EU, annettu 7 päivänä joulukuuta 2010, unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 30, , s. 34). Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU, annettu 30 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 159, , s. 88). 6

7 vakauttamaan julkista taloutta ja edistämään rakenneuudistusten toteuttamista. Makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellista ja väliaikaista, ja se perustuu tiukkoihin talouspoliittisiin ehtoihin. Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet yleensä täydentävät IMF:n sopeutusohjelmia. Makrotaloudellista rahoitusapua voidaan myöntää lainoina ja/tai sellaisina avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tuensaajavaltion laiminlyödessä lainan takaisinmaksun komissio voi aktivoida ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustetun takuurahaston 12 varmistaakseen kyseisen lainan rahoittamiseksi ottamansa lainan takaisinmaksun 13. Vuonna 2013 saatiin päätökseen vuonna 2009 hyväksytty makrotaloudellinen rahoitusapu (yhteensä 100 miljoonaa euroa lainoina) Bosnia ja Hertsegovinalle 14. Ensimmäinen, 50 miljoonan euron erä maksettiin helmikuussa 2013, ja toinen erä, joka myös oli 50 miljoonaa euroa, syyskuussa Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 12. elokuuta 2013 myöntää Georgialle makrotaloudellista rahoitusapua enintään 46 miljoonaa euroa (enintään 23 miljoonaa euroa avustuksina ja enintään 23 miljoonaa euroa lainoina). Lainojen juoksuaika on enintään 15 vuotta. 15 Rahoitusapua ei ole vielä maksettu. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 22. lokakuuta 2013 myöntää Kirgisian tasavallalle makrotaloudellista rahoitusapua enintään 30 miljoonaa euroa (enintään 15 miljoonaa euroa avustuksina ja enintään 15 miljoonaa euroa lainoina). Lainojen juoksuaika on enintään 15 vuotta. 16 Rahoitusapua ei ole vielä maksettu. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 11. joulukuuta 2013 myöntää Jordanialle makrotaloudellista rahoitusapua enintään 180 miljoonaa euroa lainoina 17, joiden enimmäisjuoksuaika on 15 vuotta. Rahoitusavulla katetaan Jordanian IMF-ohjelman mukaiset maksutasetarpeet. Rahoitusapua ei ole vielä maksettu. Toimet 31. joulukuuta 2013 jälkeen Neuvosto päätti 14. huhtikuuta 2014 myöntää Ukrainalle makrotaloudellista rahoitusapua enintään 1 miljardi euroa lainoina 18, joiden enimmäisjuoksuaika on 15 vuotta. Rahoitusavulla Ks. neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (kodifioitu toisinto) (EUVL L 145, , s. 10). Tähän mennessä yhtään makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettyä lainaa ei ole jätetty maksamatta takaisin. Vaikka otetun lainan takaisinmaksu turvataan viime kädessä EU:n talousarviotakuulla, takuurahasto toimii maksuvalmiuspuskurina, joka suojaa EU:n talousarviota maksulaiminlyöntien riskiltä. Ks. rahaston toimintaa koskeva kattava kertomus (COM(2014) 214) ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SEC(2014) 129). Neuvoston päätös 2009/891/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Bosnia ja Hertsegovinalle (EUVL L 320, , s. 6). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 778/2013/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle (EUVL L 218, , s. 15). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1025/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle (EUVL L 283, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1351/2013/EU, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 341, , s. 4). Neuvoston päätös 2014/215/EU, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 111, , s. 85). 7

8 katetaan Ukrainan kiireelliset maksutasetarpeet, jotka ilmenevät IMF:n tukemasta Ukrainan hallituksen talousohjelmasta. Ensimmäinen 500 miljoonan euron erä maksettiin kesäkuussa Vuonna 2010 hyväksyttyä Ukrainan makrotaloudellista rahoitusapua 19 koskeva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin Ukrainan ja EU:n välisen huippukokouksen yhteydessä helmikuussa Rahoitusavun suuruus yhdessä vuonna 2002 hyväksytystä edellisestä avusta 20 käytettävissä olevien varojen kanssa on 610 miljoonaa euroa (lainoina). Ensimmäinen 100 miljoonan euron erä maksettiin toukokuun puolivälissä Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka vuosi kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutusta koskevan kertomuksen, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa makrotaloudellisesta rahoitusavusta. 21 Lisätietoja myös osoitteessa Euratom-järjestely Euratomin lainajärjestelyä voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa (neuvoston päätös 77/270/Euratom) tai tietyissä kolmansissa maissa (Ukraina, Venäjä tai Armenia) (neuvoston päätös 94/179/Euratom). Neuvosto määritti vuonna 1990 lainanoton enimmäismääräksi 4 miljardia euroa. Lainanottopäätöksiä on tehty noin 3,7 miljardin euron edestä, ja 3,4 miljardia euroa on jo maksettu. Neuvosto pyysi komissiota tekemään ehdotuksen lainanannon uudeksi enimmäismääräksi, kun allekirjoitettu määrä saavuttaa 3,8 miljardin euron rajan. Komissio antoi vuonna 2013 päätöksen C(2013) 3496 enintään 300 miljoonan euron suuruisen Euratom-lainan myöntämisestä Ukrainalle ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseen tähtäävän ohjelman tukemiseen. Lainasopimus allekirjoitettiin elokuussa Laina tulee voimaan kunhan kaikki sen voimaantulon edellytykset on täytetty tyydyttävästi. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) allekirjoitti vastaavaa 300 miljoonan euron lainaa koskevan sopimuksen maaliskuussa EUROOPAN UNIONIN LAINANOTTOTOIMINTA Komissio on valtuutettu hankkimaan rahoitusta pääomamarkkinoilta sekä EU:n että Euratomin puolesta rahoittaakseen neuvoston hyväksymät lainanantotoimet. Lainanotto- ja lainanantotoimet toteutetaan back-to-back-järjestelyillä, joilla voidaan varmistaa, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttakurssiriskiä 22. Otto- ja antolainauskannat vastaavat toisiaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 388/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 179, , s. 1). Neuvoston päätös 2002/639/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EYVL L 209, , s. 22). COM(2013) 426 ja SWD(2013) 211. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista annetussa asetuksessa sallitaan turvautuminen ennakkorahoitukseen, sillä komissio valtuutetaan siinä ottamaan lainaa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana suunniteltujen maksuerien välillä, jotta 8

9 3.1. Maksutasejärjestely Vuonna 2013 markkinoilta ei hankittu lainarahoitusta osana maksutasejärjestelyä. Vuoden 2013 lopussa maksutasejärjestelyn puitteissa hankitun rahoituksen kokonaismäärä oli 11,4 miljardia euroa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Vuonna 2013 markkinoilta ei hankittu lainarahoitusta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa. Vuoden 2013 lopussa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin piirissä hankitun rahoituksen kokonaismäärä oli 43,8 miljardia euroa Makrotaloudellinen rahoitusapu Vuonna 2013 saatiin päätökseen vuonna 2009 hyväksytty makrotaloudellinen rahoitusapu (yhteensä 100 miljoonaa euroa lainoina) Bosnia ja Hertsegovinalle. Ensimmäinen, 50 miljoonan euron erä maksettiin helmikuussa 2013, ja toinen erä, joka myös oli 50 miljoonaa euroa, syyskuussa Vuoden 2013 lopussa makrotaloudellisen rahoitusavun kokonaismäärä oli 565 miljoonaa euroa. Taulukko 4: EU:n suunnattu anti vuonna 2013 (miljoonaa euroa) Maa Kuvaus Liikkeeseenlaskupäivä Eräpäivä Määrä Bosnia ja Hertsegovina EMTN EU 2,000 %/ (10 milj.) (10 milj.) Bosnia ja Hertsegovina SSD EU 1,991 % / (10 milj.) (10 milj.) (10 milj.) Yhteensä 100 rahoituskulut saataisiin optimoitua ja komission maine unionin liikkeeseenlaskijana markkinoilla säilyisi. Mahdolliset cost of carry -kustannukset kantaa kuitenkin lainanottaja. 9

10 3.4. Euratom Vuonna 2013 ei toteutettu yhtään Euratomiin liittyvää varainhankintatoimea. 4. EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI 4.1. Euroopan investointipankin lainanantotoiminta Euroopan investointipankin (EIP) myöntämillä lainoilla rahoitetaan joko suoraan yksittäisiä investointihankkeita tai rahoituksenvälittäjien kautta pienempiä hankkeita, joita pk-yritykset tai paikallisviranomaiset ja kunnat toteuttavat. Lisäksi EIP tarjoaa lainatakauksia, teknistä apua ja riskipääomaa. Vuonna 2013 EIP myönsi rahoitusta kaikkiaan 71,7 miljardia euroa (52,2 miljardia euroa vuonna 2012). EU:n jäsenvaltioiden kanssa sovittuihin hankkeisiin osoitettiin 64 miljardia euroa. Määrälle ei ole myönnetty EU:n takuuta. EU:n ulkopuolisiin hankkeisiin myönnettiin 7,7 miljardia euroa, ja EU:n takuu (ns. ulkoiset valtuudet) kattaa tästä määrästä 4,4 miljardia euroa. Vuosi 2013 oli ensimmäinen EIP:n pääoman korottamisen toteuttamisvuosi. Jäsenvaltioiden päätös EIP:n pääoman korottamisesta 10 miljardilla eurolla tuli voimaan vuoden 2012 lopussa, joten EIP:n odotetaan kasvattavan lainanantoaan 60 miljardilla eurolla vuosina Päätöksellä 1080/2011/EU myönnettyä EU:n takuuta, jonka voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2013, jatkettiin automaattisesti kuudella kuukaudella, sillä uutta päätöstä EU:n takuun myöntämisestä EIP:n rahoitukselle EU:n ulkopuolisiin hankkeisiin ei ollut vielä annettu. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 16. huhtikuuta 2014 uuden päätöksen 23 EU:n takuun myöntämisestä EIP:n rahoitukselle EU:n ulkopuolisiin hankkeisiin. Kokonaisvaltuuksien määrä on 27 miljardia euroa (lisättynä valinnaisella 3 miljardin euron määrällä, joka voidaan ottaa käyttöön väliarvioinnin jälkeen). EIP:n lainanantotoiminta vaikuttaa EU:n talousarvioon, kun siihen liittyy EU:n takuita. Tämä koskee seuraavia toimia: - EIP:n ulkoisilla valtuuksilla toteutetut rahoitustoimet (lainat liittymistä valmisteleville maille, naapuri- ja kumppanuusmaille, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maille, Etelä- Afrikalle sekä ilmastonmuutokseen torjuntaan). Tällä rahoituksella on poliittiset ja muut valtioon liittyvät riskit kattava EU:n talousarviotakuu. Komissio antaa vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla erillisen kertomuksen EIP:n ulkopuolisesta lainanannosta vuonna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (EUVL L 135, , s. 1). 10

11 - Riskinjakojärjestelyt, joiden yhteydessä EU:n talousarviota käytetään EU:n politiikan tukemiseen (esim. tutkimus- ja kehittämishankkeiden riskinjakorahoitusväline ja hankejoukkolainoja koskeva aloite) Euroopan investointipankin lainanottotoiminta Epävakaassa markkinatilanteessa toteutusriski pysyi koko vuoden ajan suurena erityisesti suurissa viitelainaemissioissa. EIP:n joukkovelkakirjojen vankka kysyntä edisti aluksi etenkin euromääräisten lyhyempien lainojen riskilisien pienenemistä. EIP:n joukkovelkakirjojen vankka kysyntä edisti aluksi etenkin euromääräisten lyhyempien lainojen riskilisien pienenemistä. Luokituslaitokset säilyttivät EIP:n AAA-luokituksen. Luottoluokituksen säilymistä tukivat muun muassa pankin pääoman korottamista koskevat suunnitelmat. Vuonna 2013 EIP hankki lainarahoitusta 24 keskimääräinen juoksuaika oli 8,2 vuotta. yhteensä 72,4 miljardia euroa, ja lainojen 5. EUROALUEEN RAHOITUSVAKAUDEN VARMISTAMINEN Maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin seurauksena euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot päättivät seuraavista toimenpiteistä, joilla pyritään säilyttämään euroalueen ja koko Euroopan rahoitusvakaus. Niille ei ole myönnetty takuuta EU:n talousarviosta. Lisätietoja kolmesta käytössä olevasta järjestelystä on osoitteessa Kreikan lainajärjestely Euroalueen valtiovarainministerien päätettyä 2. toukokuuta yksimielisesti tukea Kreikkaa käynnistettiin yhdessä IMF:n kanssa kolmivuotinen ohjelma, johon sisältyy enintään 110 miljardin euron rahoituspaketti Kreikan avustamiseksi. Ohjelmaan sovelletaan tiukkoja talouspoliittisia ehtoja 26, jotka komissio ja IMF ovat yhteistoiminnassa EKP:n kanssa neuvotelleet Kreikan viranomaisten kanssa. Euroalueen jäsenvaltiot ovat tässä ensimmäisessä avustusohjelmassa maksaneet lainoja yhteensä 52,9 miljardin euron arvosta ja IMF 20,1 miljardin euron arvosta. Järjestelyn rahoitusehtoja tarkistettiin joulukuussa 2012 (lopullisen takaisinmaksuajan pidentäminen ja marginaalin pienentäminen). Euroalueen valtiovarainministerit ja IMF hyväksyivät 14. maaliskuuta 2012 toisen talouden sopeutusohjelman, jossa ensimmäisen ohjelman vielä maksamatta olevaan tukimäärään lisättiin 130 miljardia euroa. Toisessa ohjelmassa rahoitustuen kokonaismäärä on siis 164,5 miljardia euroa ja IMF:n osuus siitä 19,8 miljardia euroa. Toisin kuin lainanantajien välisellä sopimuksella perustetussa ensimmäisessä ohjelmassa, jossa komissio hallinnoi Lähde: EIP:n analyyttinen raportti vuodelta Tuki toteutetaan 11. huhtikuuta 2010 annetussa julkilausumassa esitetyin ehdoin muiden euroalueen jäsenvaltioiden myöntäminä kahdenvälisinä lainoina, joita komissio hallinnoi keskitetysti. Talouspoliittisten ehtojen pääkohdat on kirjattu 10. toukokuuta 2010 annettuun neuvoston päätökseen 2010/320/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi. Ehtoja täsmennettiin vielä Kreikan viranomaisten kanssa laaditussa yhteisymmärryspöytäkirjassa, jonka komissio allekirjoitti euroalueen jäsenvaltioiden puolesta. 11

12 keskitetysti tukea antavien euroalueen jäsenvaltioiden myöntämiä kahdenvälisiä lainoja, toisessa ohjelmassa rahoitus järjestetään Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta Euroopan rahoitusvakausväline Ecofin-neuvostossa 9. toukokuuta 2010 tehtyjen päätösten jälkeen euroalueen jäsenvaltiot perustivat Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) Luxemburgiin rekisteröidyksi yhtiöksi, jonka omistajia ne ovat. ERVV tuli voimaan 7. kesäkuuta ERVV laadittiin tilapäiseksi pelastusmekanismiksi, jossa euroalueen jäsenvaltioiden takaamilla joukkovelkakirjaemissioilla hankittuja varoja lainataan edelleen vaikeuksissa oleville euroalueen jäsenvaltioille. Lokakuussa 2010 päätettiin luoda Euroopan vakausmekanismi pysyväksi pelastusjärjestelyksi, ja se tuli voimaan 27. syyskuuta Se ei kuitenkaan 1. heinäkuuta 2013 lukien enää osallistu uusien rahoitusohjelmien rahoitukseen eikä tee uusia sopimuksia lainajärjestelyistä. ERVV osallistuu kuitenkin Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa toteutettaviin ohjelmiin, joissa se on lainanantaja (yhdessä IMF:n ja eräiden jäsenvaltioiden kanssa) Euroopan vakausmekanismi Uusi pysyvä kriisimekanismi, Euroopan vakausmekanismi (EVM), aloitti toimintansa 8. lokakuuta EVM:stä tuli 1. heinäkuuta 2013 pysyvä mekanismi, jolla vastataan euroalueen jäsenvaltioiden uusiin rahoitustukipyyntöihin. Sen lainoituskapasiteetti on 500 miljardia euroa. EVM:n merkitty kokonaispääoma on 702 miljardia euroa, josta euroalueen jäsenvaltioiden osuus on 80 miljardia euroa (viimeinen osuus on tarkoitus maksaa vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla) ja 622 miljardia euroa sitoumuksen mukaista vaadittaessa maksettavaa pääomaa. EVM on (yhdessä IMF:n kanssa) antanut rahoitustukea Kyproksen rahoitussektorin epätasapainon korjaamiseksi. Se on myös myöntänyt rahoitustukea Espanjalle maan pankkisektorin pääomapohjan vahvistamiseksi. 12