Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10747/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 28. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: FSTR 38 FC 32 REGIO 47 SOC 439 EMPL 291 BUDGET 22 AGRISTR 39 PECHE 251 CADREFIN 41 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2016) 414 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 3 kohdan ja 120 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesta arvioinnista Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 414 final. Liite: COM(2016) 414 final 10747/16 hmu DGG 2B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 414 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 3 kohdan ja 120 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesta arvioinnista FI FI

3 JOHDANTO Euroopan parlamentin ja neuvoston 17 päivänä joulukuuta 2013 antamassa asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 1, jäljempänä yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, edellytetään, että komissio tarkastelee kahta varainhoitoa koskevaa säännöstä 30. kesäkuuta 2016 mennessä. Nämä ovat 24 artiklan mukainen tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden maksujen korottaminen, jäljempänä korottaminen, ja EU:n osarahoitusosuuden 85 prosentin enimmäismäärä, jota sovelletaan Kyproksen kaikkiin toimenpideohjelmiin 120 artiklan 3 kohdan mukaisesti. KOROTTAMISEN VOIMASSAOLON JATKAMINEN (YHTEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ KOSKEVAN ASETUKSEN 24 ARTIKLA) Korottaminen otettiin käyttöön vuonna 2010 niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka kärsivät suurimmista talousarviovaikeuksista 2. Nämä olivat sopeutusohjelmien kohteina olevia tai vuodesta 2007 alkaen millä tahansa ajanjaksolla sopeutusohjelmien kohteina olleita maita. Tukikelpoiset maat saivat pyynnöstä lisämaksuja, joiden suuruus oli 10 prosenttia kaikista niiden ilmoittamista menoista, ja maksujen saanti jatkui 10 prosenttiyksikköä osarahoituksen enimmäisosuutta suurempana niin kauan, kun ne olivat mukana ohjelmassa. Korottamista oli pyydettävä ohjelmakohtaisesti, ja se myönnettiin jopa takautuvasti kaikissa tapauksissa. Kyseisen säännöksen nojalla EU:n maksuja voitiin aikaistaa alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan verrattuna, ja siten välittömästi helpottaa talousarviopaineita, parantaa maksuvalmiutta ja vähentää tarvittavaa kansallisen osarahoituksen tasoa koheesiopolitiikassa. Tämän seurauksena lisääntynyt varojen hyödyntäminen osaltaan vähensi myös varojen menettämisen riskiä useissa maissa. Toimenpiteen soveltaminen on kuitenkin johtanut ohjelmaan ohjattavan rahoituksen kokonaismäärän pienenemiseen, mikä voi olla syynä siihen, että jotkin maat hyödyntävät säännöstä vain osittain tai eivät lainkaan. Maat, jotka voivat hakea korottamista, ovat hyötyneet rahoituksesta vaihtelevassa määrin tukisummien suhteen, riippuen todennettujen menojen määrästä sinä aikana, jolloin ne olivat mukana sopeutusohjelmassa. Korottaminen johti siihen, että komissio maksoi suunniteltua aikaisemmin vuodesta 2011 vuoden 2015 loppuun asti yli 3 miljardia euroa (EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osuuksien yhteismäärä) Kyprokselle, Kreikalle, Irlannille, Portugalille, Romanialle ja Unkarille. Suurin taloudellinen edunsaaja oli Kreikka (yli 1,3 miljardia euroa EU:n maksuja). Jotkin maat (esim. Latvia) eivät hyödyntäneet säännöstä lainkaan, toiset pyysivät, että säännöstä sovellettaisiin vain tiettyihin ohjelmiin (esim. Kypros, Irlanti, Portugali). 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta, EUVL L 347, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1311/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta, EUVL L 337, , s. 5. 2

4 Vuosien ohjelmat Vuosina mekanismia ylläpidetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja sitä sovelletaan myös maaseuturahastoon ja Euroopan merija kalatalousrahastoon. Sen mukaan komission välimaksuja voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä, jäljempänä 10 prosentin korottaminen, osarahoituksen enimmäisosuuden yli tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden osalta 30. kesäkuuta 2016 saakka. Tällä hetkellä vuosien ohjelmien välimaksujen 10 prosentin korottamista voidaan ennen 30. kesäkuuta 2016 jätettyjen maksupyyntöjen osalta 3 soveltaa Kreikkaan, Kyprokseen, Irlantiin, Romaniaan ja Portugaliin, sillä kyseiset maat täyttivät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan 1 alakohdassa säädetyt edellytykset rahoitustuen saamisesta 21. joulukuuta 2013 jälkeen. Sittemmin rahoitustukiohjelmat Kyprokselle, Irlannille, Portugalille ja Romanialle ovat päättyneet. Tämä tarkoittaa sitä, Kreikka on ainoa rahoitustukiohjelman alainen maa 30. kesäkuuta Ajankohtaiset kysymykset ja tulevat toimet Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan muuttamisessa on huomioitava kaksi seikkaa: i) tukikelpoisten maiden määrä ja ii) säännöksen soveltamisen ajoittaminen. Tukikelpoisten maiden määrän osalta voidaan vuoden 2016 väliarvioinnin perusteella todeta, että niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät enää saa rahoitusapua, ei pitäisi enää olla oikeutettuja korottamiseen. Tätä puoltaa myös lainsäätäjä, joka on luonut suoran yhteyden sopeutusohjelmien ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välille yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklassa. Tämä suora yhteys pitäisi säilyttää. Se mahdollistaa Kreikan ja muiden maiden sijoittumisen korottamismekanismilla tuettaviin sopeutusohjelmiin tulevaisuudessa. Säädösehdotus on laadittu siten, että sitä sovelletaan myös kaikkiin muihin maihin, jotka kuuluvat sopeutusohjelmien piiriin tulevaisuudessa. Korottamista koskevan tukikelpoisuuden tarkistaminen kaudelle ei näytä olevan tarpeen. Sopeutusohjelmien kohteena olevien maiden on saatava varmuus EU:n maksujen ajoituksesta ja suuruudesta, mikä vaikuttaa myös ohjelmien kokoon ja vaadittavan kansallisen rahoituksen suuruuteen. Ajoituksen suhteen korottamista koskeva tukikelpoisuus kauden osalta päättyi sinä päivänä, jona maa lakkasi saamasta rahoitustukea. Kauden osalta tukikelpoisuus kuitenkin yhtenäistettiin tilivuoden päättymisen kanssa. Tilivuosi nykyisellään alkaa 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta eli tukikelpoisuus päättyy siten 30. kesäkuuta Tätä järjestelmää sovelletaan myös jäsenvaltioon, jonka saama rahoitustuki päättyi vuoden 2014 alussa. 3 4 Vuosien ohjelmien korottamisia ei ole toistaiseksi käytetty. Tämä johtuu kansallisten hallintojen pyrkimyksistä viedä vuosien ohjelmat päätökseen ja ohjelmakauden maksujen alhaisesta tasosta. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2 artiklan 29 alakohta. 3

5 Komissio ehdottaa tukikelpoisuuden jatkamista sitä seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivään asti, jona jäsenvaltio lakkaa saamasta sopeutusohjelman mukaista rahoitustukea. Tämä lähestymistapa noudattaa ERI-rahastojen tilivuotta ja pidentäisi tukikelpoisuusaikaa korkeintaan 18 kuukaudella. Tällä luodaan ohjelmaan osallistuvalle jäsenvaltiolle taloudellista turvaa ERI-rahastoista saatavaan tukeen vaadittavan kansallisen rahoituksen suunnitteluun. Lisäksi se vähentää varojen menettämisen riskiä korottamista koskevan tukikelpoisuuden päätyttyä. EU:N OSARAHOITUSOSUUDEN 85 PROSENTIN ENIMMÄISMÄÄRÄN JATKAMINEN KYPROKSEN OSALTA Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 120 artiklan 3 kohdassa määritetään poikkeuksellinen EU:n osarahoitusosuuden 85 prosentin enimmäismäärä Kyproksen kaikissa ohjelmissa 1. tammikuuta 2014 ja 30. kesäkuuta 2017 väliselle ajanjaksolle. Tämä säännös koskee vain Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa, mutta ei maaseuturahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa. Vuosina Kypros luokitellaan kehittyneemmäksi alueeksi rakennerahastojen tukea haettaessa. Kehittyneemmät alueet saavat yleensä enimmillään 50 prosenttia EU:n osarahoitusosuutta. Kun otetaan huomioon, että Kypros allekirjoitti EU:n kanssa sopimuksen osallistumisesta talouden sopeutusohjelmaan maaliskuussa 2013, yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaan Kypros hyötyy poikkeuksellisesta EU:n osarahoitusosuuden 85 prosentin enimmäismäärästä 30. kesäkuuta 2017 saakka. Kun otetaan huomioon, että Kyproksen talouden sopeutusohjelman voimassaoloaika päättyi maaliskuun 2016 lopussa, herää kysymys, pitäisikö maan edelleen saada hyötyä tästä 30. kesäkuuta 2017 jälkeen. Vaihtoehto 1: Jos Kyproksen etuoikeutettu asema EU:n osarahoitusosuuden suhteen päättyisi 30. kesäkuuta 2017, kansallisen osarahoituksen vähimmäismäärä ohjelmakauden loppuajaksi olisi noin 144 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 2: Jos EU:n 85 prosentin osarahoitusosuutta jatkettaisiin koko ohjelmakauden ajan, tarvittava kansallinen osarahoitus olisi 1. heinäkuuta 2017 alkaen noin 45 miljoonaa euroa, mikä on noin 99 miljoonaa euroa vähemmän kuin vaihtoehdossa 1. Ero Kyproksen kansallisessa osarahoituksessa ohjelmakauden toisella puoliskolla olisi huomattava ja vastaisi vuositasolla noin 0,16 prosenttia Kyproksen bruttokansantuotteesta. Lähemmin tarkasteltuna keskeiset makrotaloudelliset indikaattorit osoittavat, että Kyproksen taloudellinen tilanne on edelleen erittäin vaikea. Taulukosta 1 käy ilmi, että Kypros ja Kreikka ovat ainoat jäsenvaltiot, joissa talous on negatiivista ja investoinnit vähenevät. Lisäksi molemmilla mailla on korkeat työttömyysluvut ja pahiten kärsivät rahoitussektorit järjestämättömien velkojen osuuden ollessa noin 30 prosenttia tai enemmän velkojen kokonaismäärästä. Kun otetaan huomioon Kyproksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen, yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 90 artiklan 5 kohdan mukaan maa voi olla oikeutettu täyteen tukeen koheesiorahastosta vuoden 2016 väliarvioinnin yhteydessä. Tätä taustaa vasten komissio ehdottaa, että Kyproksen EU:n rahoitusosuuden 85 prosentin enimmäismäärää jatketaan ohjelman päättymiseen saakka. Tämä auttaa Kyprosta selviämään 4

6 tarpeellisista suurista julkisista investoinneista ja helpottaa julkisen talouden jatkuvia vakauttamistoimia lisäämällä tarvittavaa julkisen talouden liikkumavaraa investointeihin. Sillä edistetään myös investointeja yksityisellä sektorilla, jolla on edelleen vaikeuksia saada luottoja pankki- ja rahoitusalan heikon tilanteen vuoksi. Kaiken kaikkiaan komissio odottaa, että EU:n 85 prosentin osarahoitusosuuden voimassaolon jatkaminen vaikuttaa myönteisesti Kyproksen talouteen, sillä se lisää pitkän aikavälin potentiaalia ja parantaa sen talouden kykyä ylläpitää velanhoitoa ja julkisen velan takaisinmaksua. 5

7 Taulukko 1: Keskeiset makrotaloudelliset indikaattorit jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja maksujen korottamiseen vuosien toimintaohjelmien puitteissa 30. kesäkuuta 2016 asti Vuosien keskiarvo BKT:n BKT:n henkeä kohti Investointien Julkisen velan Työttömyysaste Järjestämättömät lainat (prosenttia kokonaisvelasta) Kypros -0,7-0,3-7,9 0,1 15,9 36,3 Kreikka -0,4-0,2-6,5 2,9 26,1 29,1 Portugali 1,3 1,9 4,2 2,2 13,4 10,3 Romania 3,3 3,5 4,4 6,7 6,8 16,9 Irlanti 5,6 5,2 15,6-2,6 10,4 17,3 EU 1,7 1,3 2,8 4,1 9,9 5,3 Lähde: AMECO, vuotta 2015 koskevat tiedot ovat komission talven talousennusteesta ja ne päivitetään, kun uusia ennusteita tai aiempia tietoja on saatavilla. Järjestämättömiä lainoja koskevat tiedot ovat Euroopan keskuspankilta ja ne perustuvat vuosien keskiarvoon. 6