Rautjärven rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus

20.03.2012 82127957 Rautjärven kunta Rautjärven rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus

Rautjärven kunta Rautjärven rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus Pvm. 20.3.2012 Viite 82127957 Kirjoittanut Markus Hytönen Kaavaselostus koskee 15. päivänä joulukuuta 2011 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa, johon on tehty muutoksia 20.3.2012. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800 Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 3.6.2010 Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 1

2 1. Perustiedot 4 1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 4 1.2 Kaavan tarkoitus 5 1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 5 2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella 8 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 8 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 9 3 Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 19 3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen 19 3.2 Ranta-asemakaava-alueet 20 3.3 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset 20 3.4 Maatilojen talouskeskusten rakennusoikeus 21 3.5 Kaavassa olevat aukot 21 3.6 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset 21 3.7 Muut muutokset 22 4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet 23 4.1 Hiilake 24 4.2 Rantalehto 25 4.3 Alatalo 26 4.4 Ruokolahti 27 4.5 Räystäskivi 28 4.6 Lahtela 29 4.7 Liirinsaari 30 4.8 Kangasranta 31 4.9 Puronsuu 32 4.10 Särkilampi 33 4.11 Katajaniemi 34 4.12 Valmala 35 4.13 Jounila 36 4.14 Rantala 37 4.15 Kiehinen 38 4.16 Hirvirinne 39 4.17 Kiviranta 40 4.18 Tuomela 41 4.19 Oivala 43 4.20 Joenlahti 44 4.21 Rantala 45 4.22 Rantama 46 4.23 Mäkelä 47 5.24 Vuorenranta 48 5.25 Riittala 49 4.26 Tuomela 50 4.27 Suoja-Kekäleniemi 53 4.28 Kangasranta 54 4.29 Lahtela 55 4.30 Suviranta 56 4.31 Apaja 57 4.32 Kuukallio 58 4.33 Viimolan alue 59 4.34 Silamusjoen alue 60 4.35 Herajoen alue 61 4.36 Kekäleniemen alue 62 4.37 Pitkäjärven alue 63 4.38 Haukilammen alue 64 4.39 Torsanjoen alue 65

4.40 Hiijärven alue 66 4.41 Pajarinkylän alue 67 4.42.Niemelä 68 4.43 Arponen 69 4.44 Tuulikallio 70 5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle 71 5.1 Nykytilanne 71 5.2 Tavoitteet 76 5.3 Mitoitusperiaatteet 76 5.4 Kuvaus ja perustelut 79 5.5.Laaditut selvitykset 80 5.6.Vaikutusten arviointi 81 6. Vaikutukset Natura-alueisiin 83 7. Toteuttaminen 83 Selostuksen sisällysluettelo Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen LIITEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Ote seutukaavasta LIITE 3 Ote maakuntakaavasta LIITE 4 Hiitolanjoen luontoselvitys LIITE 5 Hiitolanjoen linnustoselvitys LIITE 6 Hiitolanjoen rantarakennusoikeuslaskelma LIITE 7 Rakennuskulttuuri ja muinaisjäännökset LIITE 8 Tiedot alueen ranta-asemakaavoista LIITE 9 Kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksen muistutuksiin LIITE 10 Kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksen lausuntoihin LIITE 11 Kaavaehdotuksen I jälkeen kaavaan tehdyt muutokset LIITE 12 Tiedot suojelu- ja Natura-alueista LIITE 13 Kaavaehdotuksesta II saapuneet lausunnot ja muistutukset LIITE 14 Kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta II saapuneeseen palautteeseen sekä kartta muistutusten sijainnista 3

1. Perustiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Kaava-alueeseen kuuluu kaikki voimassa olevan Rautjärven rantayleiskaavan mukaiset alueet. Voimassa olevaan rantayleiskaavaan kuuluu lähes kaikki Rautjärven kunnan vesialueet ja rantaalueet noin 200 300 rantavyöhykkeen osalta lukuun ottamatta Hiitolanjokea eli Kokkolanjokea. Kaava-aluetta laajennetaan joen ympäristöön. Kuva 1. Rautjärven kunnan alue. Sinisellä on merkitty Kaava-alueen laajentaminen Hiitolanjoelle. 4

1.2 Kaavan tarkoitus Rautjärven rantayleiskaavassa on tullut esiin useita muutostarpeita, jotka ovat aiheutuneet voimassa olevassa kaavassa olevista epäselvyyksistä. Lisäksi maanomistajilta on tullut useita muutosaloitteita, joissa esimerkiksi tahdotaan siirtää rakennuspaikkoja. Rautjärven kunta on nähnyt myös tärkeänä, että rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nostettaisiin nykyisin käytetylle tasolle. Laadittaessa Rautjärven rantayleiskaavaa vuoden 2 000 tienoilla oli tarkoituksena kaavoittaa myös Hiitolanjoen alue. Tuolloin kuitenkin jätettiin kyseinen alue kaavan ulkopuolella. Rautjärven kunta on nähnyt, että alueen maankäyttö tulee ratkaista osayleiskaavalla ja kyseinen alue on otettu mukaan ja näin laajennettu rantayleiskaava-aluetta. Voimassa olevan kaavan osalta tarkoituksena on korjata kaavassa olevat virheet sekä tutkia maanomistajien esittämien muutosehdotusten toteuttamismahdollisuudet ja tehdä näiden perusteella voimassa olevaan kaavaan muutoksia. Tämän lisäksi tarkoituksena on nostaa rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin käytetylle tasolle. Kaava-alueen laajennuksen osalta tarkoituksena on osoittaa Hiitolanjoen alueen rantarakennusoikeus sekä sovittaa se yhteen vallitsevien virkistys- ja luontoarvojen kanssa. 1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Rautjärven kunnan aloitteesta. Vaihe Aika Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille lehtikuulutuksella 3.6.2010 Aloitusvaiheen yleisötilaisuus 3.5.2010 Rautjärven kunnan valtuustosalissa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 10.6.2010 Kouvolassa Ylimääräinen maanomistajatilaisuus 13.10.2010 Rautjärven kunnan valtuustosalissa Kaavaluonnos nähtävillä 1.12-31.12.2010 Kaavaehdotus nähtävillä I 18.7. - 19.8.2011 Kaavaehdotus nähtävillä II 23.1. - 24.2.2012 Kunnanvaltuuston hyväksyminen 2.4.2012 9 5

1.3.1 Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta esitettiin 15 mielipidettä ja 7 lausuntoa. Näiden perusteella on valmisteltu kaavaehdotusta ja kaavaan on tehty seuraavat muutokset: Laaja-alaiset Pohjavesialueita koskevat määräykset on ajantasaistettu sekä tarkistettu pohjavesi rajaukset maakuntakaavan paikkatietoaineistoista tai OIVA-aineistosta ja harjurajaukset POSKI-aineistosta ELY-keskuksen lausunnossa esitetty rakentamiskorkeuteen liittyvä määräys lisätään kaavaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetty Hiitolanjoen taimenten kutupuro on merkitty luomerkinnällä. Myös muut tietoon saadut taimenpurot merkitään kaavaan Arvokas pienvesi merkintä (APV) on muutettu AV-merkinnäksi ja otsikoksi Arvokasvesistö, jotta kohteet eivät sekoitu vesilainmukaisiin kohteisiin ELY-keskuksen lausunnon perusteella yleisiin määräyksiin lisätään ehto käyttää olemassa olevia liittymiä sekä tarve selvittää toimenpiteet tienpitäjän kanssa mikäli tarvitaan uusia liittymiä Liikenteellisiä vaikutuksia on lisätty kaavaselostukseen Vaikutusten arviointia on täsmennetty ELY-keskuksen lausunnon perusteella Hiitolanjoen VR-merkinnän määräyksestä sekä voimassa olevan rantayleiskaavan VV- merkinnän määräyksestä on poistettu: lukuun ottamatta puiden kaatoa ja metsätalouden harjoittamista. Etelä-Karjalan maakuntakaavan tilanne on lisätty selostukseen Venevajojen rakentamista ei sallita Torsa-järven rannassa Hossiinniemessä siiretään uusia rakennuspaikkoja liito-orava havaintojen johdosta. Maatilojen talouskeskuksille on turvattu riittävä rakennusoikeus seuraavalla määräyksellä: Lisätään määräys A- ja A-2 alueille: Suurimman sallitun kerrosalan saa ylittää maa- tai metsätalouden tuotantorakennuksilla Pappilanniemen luonnonsuojelualue tilalla Suojakekäleniemi (1-65) jatkuu myös tien eteläpuolen kaava-alueelle, kaistaleena Mäkelän peltojen luoteis-puolella. Kostamojärven rannassa tilalla Niemelä olevia kahta rakennuspaikkaa siirretään noin 100 m etelään Untamojärven länsipuolella olevan tilan Arponen 1:7 eteläisempää uutta lomarakennuspaikkaa siirretään olemassa olevan lomarakennuspaikan pohjoispuolelle Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Kaikki suunnittelualueella olevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on merkitty asianmukaisilla merkinnöillä. Esimerkiksi Sarajärven ja Niskapietilän teiden ympäristöt on huomioitu kaavassa omalla määräyksellä Kaava-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennuskohteet on selvitetty olemassa olevien inventointien sekä keväällä 2011 suoritetun maastokatselmuksen pohjalta. Kaavaan erotellaan kaksi luokkaa 1. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet ja 2. paikallisesti arvokkaat kohteet Rantayleiskaavan muinaisjäännösmerkinnät on muutettu vastaamaan museoviraston muinaisjäännösrekisterin tietoja. Tämä johdosta joitakin kohteita on poistettu tai siirretty. 6

Kaavaselostuksessa on kuvattu olemassa olevaa tietoon perustuvat merkittävät muinaisjäännökset. Lisäksi Hiitolanjoen alueelle ja sellaisille muutoskohteille, joilla siirretään rakennuspaikkaa, on tehty museoviraston toimesta erillinen arkeologinen inventointi Hiitolanjoki Kangaskosken RKY:n mukaisen alueen määräyksestä on poistettu vaatimus purkamiskiellosta Kangaskosken voimalaitos on merkitty sr-1-merkinnällä. Tilalla Mikkola 18:5 olevaa RM-1 aluetta on laajennettu maanomistajan toivomuksesta Hiitolanjoelle on merkitty kaksi venevalkama/rantautumispaikkaa Hiitolajoelle Lahnasen eteläpuolelle osoitettua uutta rakennuspaikkaa laajennetaan hieman länteen maanomistajan toivomuksesta Hiitolanjoen pohjoisrannalle Joenpolven pohjoispuolelle osoitettua uutta rakennuspaikkaa siirretään noin 50 m itään maanomistajan toivomuksesta Lahnasen pohjoispuolelle merkitään muinaisjäännös arkeologisen inventoinnin perusteella Lahnasen itäpuolelle ja valtakunnan rajan tuntumaan sijoittuvat ojat merkitään luo-4 merkinnöillä ELY-keskuksen lausunnon perusteella Hiitolanjoen VR-merkinnän määräyksestä on poistettu: lukuun ottamatta puiden kaatoa ja metsätalouden harjoittamista. 1.3.2 Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset on listattu liitteessä 11. 1.3.3 Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset Kaavakarttaan lisätty olemassa olevat maantiet, rautatiet sekä voimajohdot Kaavamääräyksiin täsmennetty määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan pohjavesiä ja maaperää Kaavamääräyksillä rajattu kunkin rakennuspaikan rakennuspaikkojen lukumäärä viiteen Kaavamääräyksissä olleita kirjoitusvirheitä oikaistu Pikko-Torsan rannalla olevan tilan Rantala 6:48 osalta rakennusaluetta muutettu 1.3.4 Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely (LIITE 1). 7

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella Tässä luvussa on esitetty yleiset lähtökohdat, jotka koskevat koko suunnittelualuetta. Tarkemmat lähtökohdat on esitetty kunkin kohteen kohdalla erikseen. 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Rautjärven rantayleiskaavan muutoksissa ja laajennuksessa oleellisia näistä ovat: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat -- Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. -- Luonnon monimuotoisuuden säilyminen -- Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu -- Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. -- Ilmastonmuutos Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Rautjärven rantayleiskaavan muutoksissa ja laajennuksessa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä. 2.1.2 Seutukaava Alueella on voimassa Etelä-Karjalan kokonaisseutukaava, joka on hyväksytty Ympäristöministeriössä 14.3.2001 ja se on saanut lainvoiman 18.4.2001. (LIITE 2). 2.1.3 Maakuntakaava Alueelle ollaan laatimassa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty Etelä-Karjalan maakuntavaltuustossa 9.6.2011. Maakuntakaava on vahvistettavan ympäristöministeriössä ja tullee voimaan syksyllä 2011. Voimaantullessaan maakuntakaava korvaa seutukaavan. (LIITE 3). 2.1.4 Yleiskaava Hiitolanjoen aluetta lukuun ottamatta alueella on voimassa Rautjärven rantayleiskaava, jonka Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanvaltuustossa 3.12.2001 57 :n (pohjoisosa) ja 61 :n (eteläosa) mukaisilla päätöksillä. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Rantayleiskaavaan on tehty muutoksia, jotka Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.11.2005 23. 8

2.1.5 Asemakaavat Alueella on vahvistettuja ranta-asemakaavoja 5 kappaletta. Ranta-asemakaavoissa on yhteensä 58 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavojen mitoitus vaihtelee 5 8 loma-asuntoa / rantaviivakilometri. Rantaosayleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty ranta-asemakaavojen sisältöä tarkemmin mm. niissä osoitettujen rakennuspaikkakohtaisten rakennusoikeuksien, jätevesimääräysten sekä poikkeavien rakentamisetäisyyksien osalta. Näistä on esitetty yhteenveto liitteessä 8. Kuva 2. Voimassa olevien ranta-asemakaavojen rajaukset. 2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.2.1 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Rantayleiskaavaan on osoitettu noin 300 asuinrakennuspaikkaa, joista kaavaa laadittaessa uusia rakennuspaikkoja oli alle 10 kpl. Lomarakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu noin 1 410 kpl, joista kaavaa laadittaessa uusia oli noin 410 kpl. 9

Kuva 3. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut asuinrakennuspaikat. 2.2.2 Työpaikat ja palvelut Kaava-alueella ei ole merkittäviä työpaikka-alueita ja palveluja. Rautjärven kunnassa merkittävä työpaikka-alue on Simpeleen taajaman läheisyydessä oleva M-real Oyj, joka työllistään noin 360 henkilöä. 10

2.2.3 Liikenne Kaava-alueen halkaisee valtatie 6 sekä osin Hki Joensuu välinen rautatie. Kaavaan on osoitettu voimassa olevat venereitit sekä 8 venevalkamaa. Kuva 4. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut venevalkamat. 11

2.2.4 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on varattu poikkeuksellisen laaja virkistysalue Koantauksen - Haukkavuoren alueelle. Virkistysalueita on lisäksi varattu Nurmijärven Niraniemeen ja Purnujärven Lääperinlahteen. Retkeilyreitti on merkitty Ruokolahden kunnan puolelta Torsan pohjoispäästä Haukkavuoren kautta Loitumalle liittyen siellä Parikkalan Pörönpeikon polkuun. Helisevänjoki ja salmet/purot Nurmijärveltä Purnujärvelle on osoitettu veneily / melontareittinä ja siihen liittyviä rantautumispaikkoja on varattu Nurmijärven Ruokopohjanlahteen, Keskimmäisen itärannalle ja Purnujärven Lääperinlahteen. Lisäksi on osoitettu joitakin uimarantamerkintöjä. Yleiskaava-alueen peruskartan mukaisen rantaviivan pituus on n.510 km. Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti alle 50 metriä kapeat niemet poisluettuna ns. oikaistua rantaviivaa on n.319 km ja mitoitusrantaviivaa alle 150 metrin läheisyys huomioiden rantaa on n. 267 km. Oikaistu rantaviivaa kohden mitoitus on 5,7 rakennuspaikkaa. Teoreettisesti uusi rantarakentaminen ( 70 m / rakennuspaikka ) varaa rantaviivaa noin 27 kilometriä. Rakennettua rantaviivaa on teoreettisesti 117 km, joka on noin 23 % peruskartan mukaisesta rantaviivasta ja 7% oikaistusta rantaviivasta (Rautjärven rantayleiskaavaselostus 2001, s. 30) Rantayleiskaavan lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu seuraavat virkistysalueet: Viimolan kohdalle on osoitettu viheryhteystarve Valtatie 6:n ylitse Pappilanniemeen on osoitettu virkistyskohde Suuri Venäitlammen pohjoisrannalle on osoitettu virkistyskohde Haukkavuoren alueelle on osoitettu 2 virkistyskohdetta Mäkilammen eteläpuolelle on osoitettu virkistyskohde Helisevän joen varsi on osoitettu MU/MY-merkinnällä Konkalammen retkeilyalue on osoitettu MU-merkinnällä Hiitolanjoelta Torsan länsipäähän on osoitettu virkistystarveyhteys Retkeilyreitti Konkalammen retkeilyalueelta Koantauksen ja Sarajärven kautta länteen 2.2.5 Luonnonympäristö Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat kohteet luonnonsuojelualueiksi: Veteläsuo Lapinlamminsuo Kynskaivo Laikonlähde ja lehtoalue Liirinsaaren lehto Rantavuori - Ahoniemi Tervalampi Pienen Koantauksen lehto Martinkonnun rantalehto Purnujärven pohjoisrannan luonnonsuojelualue Kaava-alueella sijaitsee seuraavat Natura -2000 alueet: Haukkavuori Vuorenperänmäki Kivijärvi Revonrannan laidun ( Naturan täydennys alue ) Äpätinkangas 12

Lisäksi rantayleiskaavaan on merkitty joitakin jokialueita arvokkaiksi pienvesiksi merkinnällä apv. Nämä eivät kuitenkaan ole vesilain tarkoittamia kohteita. Kaavan laatimisen jälkeen on lisäksi perustettu uusia luonnonsuojelualueita seuraavasti: Torsajärven etelärannalle Suoja-Kekäleniemi. Alue on saatu perintönä valtiolle. Immanuelin luonnonsuojelualue Hyypiän luonnonsuojelualue Suurivuoren luonnonsuojelualue Palomäki Nurmelan luonnonsuojelualue (osa Purnujärven luonnonsuojelualuetta) Kynskaivon luonnonsuojelualueen laajennus. Kuva 5. Arvokkaat luontokohteet, harjut ja pohjavesialueet. 13

2.2.6 Maisema Voimassa olevaan rantayleiskaavaan merkittyjä maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita ovat: Haukkavuori - Vuorenperänmäki Sarajärvi, joka on yleiskaavassa merkinnällä am ja ah/m Arvokkaaksi maisema-alueeksi (am) on yleiskaavassa osoitettu: Torsan Soikkelinniemi Salmenniemi, Pallaitniemi, Hankaniemi ja Ketunhäntä Simpelejärven Rautsaari ( niemi ) Arvokas maisema-alue (am ) Arvokkaana kallioalueena (ak) yleiskaavassa on osoitettu: Haukkavuori Haukkavuori Kaatrasenmäki Torsanvuori Arvokkaana harjualueena (ah) on merkitty: Mäkrämäki ja Selänneenkangas, 186 ha Putonmäki, 23 ha Kukonharju, 20 h Ylimmäisenlähde - Kurikkamäki, 40 ha Pitkäjärvi - Kirkonharju, 56 ha Silmälampi - Hauklammin harjualue, 93 ha Revonrannan harjualue, 63 ha Lietojanniemi ja Kaakojankangas, 39 ha Sarajärven harjualue, 23 ha Valtakunnallista ohjelmaa on täydennetty seudullisilla kohteilla, jotka perustuvat Etelä-Karjalan harjuluontoselvitykseen. Muita maisemallisesti sekä osittain luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita, jotka on osoitettu suojelumerkinnällä (m) ovat: Rautjärven Suurivuori Lehmäkallio alue Nurmijärven Kirkkiven alue Nurmijärven koillisosa Torsan Hankaniemi Rantavuori Alueelle on tehty rantayleiskaavoituksen jälkeen pohjavesien suojelua ja kiviaineistonottoa yhteen sovittava POSKI-projekti, jonka perusteella kaavoitettavan alueen arvokkaita harjualueita ovat: Sarajärvenharjualue Revonrannan harjualue Lietojanniemi ja Kaakonkangas Salmenniemet ja Soikkelinniemi Pallaitniemi ja Ridankangas Silmätlammit ja Haukkalammin Harjualue Joidenkin alueiden osalta rajaukset poikkeavat hieman rantayleiskaavassa esitetyistä. 14

2.2.7 Rakennettu ympäristö Alueen rakennettuympäristö koostuu pääasiassa rannalle rakennetuista loma- ja asuinrakennuspaikoista ja niihin liittyvästä rakentamisesta. Kohdassa 2.2.1 kuvattu rakentamisen määrää. 2.2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavia Kulttuurimaisema-alueita (km): Purnujärvenkylän Hiijärven rantaan laskeutuvat peltoalueet rakennuksineen Rautjärven kirkon ja hautausmaan ympäristö ja ranta-alue. Nurmijärven Kekäleniemen ja Lahdenkylän peltoalueet rakennuksineen Silamusjärven eteläpään peltoaukea rakennuksineen Kivijärven ranta-alueet Kaljusenkylän peltoalueet ja rakennukset Kuva 6. Viistokuva vuodelta 2002, Purnujärven kylän kulttuurimaisema-alue. Kuva 7. Änkilän kulttuurimaisema-alue. 15

16 Kuva 8. Kulttuurihistorian kannalta arvokkaat alueet.

Historiallinen Savonlinna Viipuri maantielinja kulki Niska-Pietilän kylän halki jo ennen Uudenkaupungin rauhaa. Nykyinen päällystetty tie noudattaa Niska-Pietilän alueella vanhaa linjausta. Yleiskaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain nojalla suojeltuja historiallisia rajamerkkejä, jotka on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä SM. Näitä kohteita ovat: Haukkavuori: Pähkinäsaaren rauhan ( v. 1323 ), Täyssinän rauhan ( v. 1585 ) ja Uudenkaupungin rauhan ( v. 1721 ) rajavuori. Kallioon hakattu tähti ja kruunu sekä vuosiluku 1722. Torsanvuori: Kallioon hakatut Täyssinän ja Uudenkaupungin rauhan rajamerkit. Torsansaloon menevä tie (Sarajärventie): Tien varrella noin 1200 metriä valtatieltä ( VT 6 ) sijaitsee Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Muita merkittäviä muinaismuistoja on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu Etelä Karjalan museon inventointien perusteella. Kohteet ovat suojeltu muinaismuistolain mukaisesti. Voimassa olevan rantayleiskaavan laatimisen jälkeen on tullut muutoksia esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöihin sekä niiden rajauksiin. Tällaisia kohteita kaava-alueella ovat: Haukkavuori Sarajärventie Niskapietiläntie Hiitolanjoen voimalaitos Maakunnallisesti arvokkaista kohteista rantayleiskaavasta puuttuu Miettilän kasarmialue. Museovirasto on tehnyt Rautjärvelle 1990-luvun puolessa välissä rakennuskulttuurikohteiden inventoinnin. Kaava-alueella olevien kohteiden nykytilaa on selvitetty maastossa kaavoitustyönyhteydessä. 2.2.9 Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavaa toimintaa. Kaava-alueen ulkopuolella Simpeleen taajaman läheisyydessä merkittävän kokoinen paperi- ja kartonkitehdas. 2.2.10 Sosiaalinen ympäristö Alueella ei ole keskuksia toimintoja, joita voitaisiin pitää sosiaalisesti erityisinä verrattuna tavanomaiseen rantarakentamiseen. 2.2.11 Maanomistus Yksityishenkilöt omistavat pääasiassa suunnittelualueen maa-alueet. Muita erityisiä maa-alueiden omistajia ovat esim. Rautjärven kunta, Suomenvaltio, seurakuntayhtymä ja UPM-kymmene Oyj, joka omistaa merkittäviä maa-alueita. 17

Kuva 9. Rantayleiskaava-alueen erityiset maanomistajat. 2.2.12 Rakennusjärjestys Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen 7.11.2001 ja se on tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestys noudattaa voimassa olevan rantayleiskaavan määräyksiä. 2.2.13 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa rasterimuotoista 1:20 000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Rantaosayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000. 18

3 Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen Rautjärven kunnan pääasiallisena tavoitteena on nostaa kaavamuutoksella lomarakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin sallitulle tasolle. Kaavamuutoksessa on lähdetty ajatuksesta, että tavanomaisilla rannoilla ja rakennuspaikan ollessa riittävän suuri, rakennusoikeus on 250 k-m². 3.1.1 Nykytilanne ja lähtökohdat Voimassa oleva Rautjärven rantayleiskaava sallii tavanomaiselle lomarakennuspaikalle maksimissaan rakennettavan 120 k-m². Viimeisen kymmenen vuoden aikana lomarakennusten koko on kasvanut merkittävästi. Nykyisissä sisävesien rantayleiskaavoissa tavanomaisella lomarakennuspaikoilla sallitaan usein 250 k-m² rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. Myös Rautjärvellä on ollut erityisiä paineita nostaa rakennusoikeutta vastaavalle tasolle. Rautjärven rantayleiskaavassa on osoitettu kolmenlaisia merkintöjä lomarakennuspaikoille (RA, RA-1 ja RA-2). RA- merkintä kuvaa tavanomaisilla alueilla sijaitsevia lomarakennuspaikkoja, joilla rakennusoikeus on 120 k-m². RA-1- merkinnällä on osoitettu rakennuspaikat, jotka sijoittuvat ympäristöltään herkille alueille, kuten pieniin saariin. Näillä rakennuspaikoilla rakennusoikeus on 60 k-m². Tällaisia rakennuspaikkoja on noin 10 kpl. RA-2- merkinnällä osoitetut rakennuspaikat eivät ulotu rantaan saakka. Näille rakennuspaikoille kaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Voimassa olevan määräyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alalla ei ole vaikutusta rakennuspaikan rakennusoikeuteen eli ns. tehokkuuslukua ei ole käytetty. 3.1.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut RA merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus nostetaan 120 k-m² > 250 k-m². Lisäksi määräykseen lisätään tehokkuusluku, jolla estetään se, että pienille rakennuspaikoille rakennetaan niille soveltumattomia rakennuksia. Tehokkuuslukuna käytetään lukua 0,07. Tällöin esim. 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle saa maksimissaan rakentaa 210 k-m². Rakennusoikeuden nostamisen perusteena katsotaan olevan se, että vallitseva käytäntö sisävesillä on ollut korkeampi rakennusoikeus. 3.1.3 Vaikutusten arviointi Kaavamuutos on laajuudessaan merkittävä, koska se koskee lähes kaikkia lomarakennuspaikkoja. Muutos todennäköisesti aktivoi lomarakennuspaikkojen omistajia laajentamaan tai kokonaan uusimaan lomarakennuksia tai rakennuspaikalla olevia muita rakennuksia. Suurempi rakennusoikeus mahdollistaa laadukkaan loma-asunnon rakentamisen, joka soveltuu myös ympärivuotiseen käyttöön. Tämä johtaa siihen, että loma-asunnolla vietetään aikaa enemmän ja mahdollisesti siirrytään sinne jopa asumaan pysyvästi. 3.1.3.1 Kuntataloudelliset vaikutukset Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustannuksia. Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laaja ja asutus sijoittuu etäälle palveluista ja infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi. Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoittamalla maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kunnalle kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen käyttöön. (Koski) 19

3.1.3.2 Maisemalliset vaikutukset Rakennusoikeuden nostaminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia sellaisilla alueilla, joissa rantapuusto on poistettu määräysten vastaisesti rakennusten ja rannan välistä tai rantapuustoa ei ole. Muilla alueilla maisemallisia vaikutuksia ei juuri muodostu. Maisemallisia vaikutuksia ehkäisee tehokkaasti määräys, jonka mukaan rakentamisen tulee sopeutua maastoon sekä suojapuuston vaatimus. 3.1.3.2 Liikenteelliset vaikutukset Koska lomarakennuspaikkoja mahdollisesti käytetään enemmän, vaikuttaa se myös liikenteen lisääntymiseen. Tämä varsinkin siinä tapauksessa, jos lomarakennuspaikkoja ryhdytään käyttämään suuressa määrin vakituiseen asuinkäyttöön. Nykyisillä liittymäjärjestelyillä yleisille teille sekä valtatielle liikennemäärät saisivat moninkertaistua, jotta liikenteellisiä ongelmia syntyisi. On todennäköistä, että liikennemäärät eivät tule kasvamaan näin merkittävästi. 3.2 Ranta-asemakaava-alueet 3.2.1 Nykytilanne ja lähtökohdat Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavojen rajaukset sekä niiden yleispiirteinen sisältö, näissä tiedoissa on epäselvyyksiä. Oleellisimpana on se, että rantayleiskaavasta ei selkeästi ilmene mitkä kaikki alueet ovat ranta-asemakaava-alueita ja joissakin rajauksissa on virheitä. 3.2.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut Ranta-asemakaava-alueiden kuvaustapa muutetaan sellaiseksi, että ne erottuvat muista alueista selkeästi. Lisäksi ranta-asemakaavan mukaisille aluevarauksille annetaan oma indeksi-merkintänsä -9. Esimerkiksi ranta-asemakaavojen RA alueet muutetaan RA-9 alueiksi. Kaavaehdotusvaiheessa eritellään tarkemmin voimassa olevien ranta-asemakaavojen sisältöä, rajauksia sekä tarkennetaan mahdollisia lisäepäselvyyksiä. 3.2.3 Vaikutusten arviointi Rantayleiskaavan sisältö selkeytyy ja tulkinnanvaraisuus vähenee. 3.3 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset 3.3.1 A-merkintä Voimassa olevan rantayleiskaavan A- ja A-2 alueille kohdistuvaa määräystä täsmennetään siten, että ne eroavat myös määräyksen sisällön osalta toisistaan. Määräystä muutetaan siten, että tuodaan esiin, että A-2 alueilla ei ole rantaviivaa. 3.3.2 RA-2 -merkintä Voimassa oleva rantayleiskaavassa RA-2 alueille ei ole määritetty kaavassa rakennusoikeutta. Kaavamääräyksen mukaan rakennusoikeus on merkitty kaavakartalle, vaikka näin ei ole. RA-2 alueen kaavamääräystä muutetaan siten, että siihen lisätään maksimi rakennusoikeudeksi 250 k-m² 3.3.3 A, RA, RA-1, RA-2 alueiden rakentamista koskevat määräykset Voimassa olevassa rantayleiskaavassa RA-2 rakennuspaikat ovat sellaisia, joilla ei ole rantaviivaa. Määräyksen mukaan rantaviivan vähimmäispituus tulee olla vähintään 60 metriä. Lisäksi on annettu määräyksiä rakennusten etäisyydestä rantaviivasta. Kaavamääräyksiä muutetaan siten, että määräys ei koske RA-2 merkintää. 3.3.4 Vaikutusten arviointi Määräyksistä poistuu epäjohdonmukaisuuksia ja tulkinnanvaraisuus vähenee. 20

3.4 Maatilojen talouskeskusten rakennusoikeus 3.4.1 Nykytilanne ja lähtökohdat Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa ei ole eroteltu maatilojen talouskeskuksia asuinrakennuspaikoista. Asuinrakennuspaikkojen maksimi rakennusoikeus on 250 k-m2. Useasti maatilojen talouskeskuksiin on rakennettu tuotanto yms. rakennuksia, jotka kuluttavat kaiken rakennusoikeuden. Kaavamääräyksen perusteella kyseisten alueiden uudisrakentaminen vaatisi lähes aina olemassa olevien rakennusten purkamista, jotta rakennusoikeutta voitaisiin vapauttaa uudisrakentamiselle. 3.4.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut A- ja A-2 alueen määräyksiin lisätään määräys, jonka perusteella maa- ja metsätalouden tuotantorakennukset eivät kuluta rakennuspaikan rakennusoikeutta. 3.4.3 Vaikutusten arviointi Kaava muuttuu tältä osin tarkoituksenmukaisemmaksi ja mahdollistaa maatilojen toiminnan kehittämisen. 3.5 Kaavassa olevat aukot Voimassa olevan rantaosayleiskaavan alueella on joitakin alueita, joille ei ole osoitettu lainkaan aluevarausta. Nämä ovat todennäköisimmin kaavaa piirrettäessä tapahtuneita virheitä. Kaavamuutosprosessin yhteydessä tällaiset aukot poistetaan ja esitetään niille soveltuva merkintä olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Pääasiassa nämä alueet ovat maa- ja metsätalousalueita. 3.6 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maisema-alueet päivitetään kaavaan olemassa olevaan tietoon pohjautuen. Näiden tietojen perusteella rantayleiskaavaan merkitään uusina merkintöinä seuraavat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: Sarajärventie Niskapietiläntie Haukkavuori Kaavaan lisätään myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, joita ei voimassa olevassa rantayleiskaavassa ole huomioitu. Merkittävimpinä kohteina ovat Miettilän kasarmialueen rakennukset, jotka ovat maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Alueelle vuosina 1986-1987 ja 2007 tehtyjen inventointien tietoja on päivitetty maastoinventoinnilla, jossa on selvitetty kohteiden nykytilaa. Uusia rakennuskulttuurikohteita kaavaan on merkitty yhteensä 22 kpl ja mikäli mukaan luetaan laajennusalueella oleva Kangaskosken voimala, niin 23 kpl. 21

Kuva 10. Lappalaisen tila Änkilän kulttuurimaisema-alueella. Muinaisjäännökset on päivitetty museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella. Tämän pohjalta kaavasta on poistettu joitakin kohteita, joita rekisterissä ei ollut. Lisäksi kohteiden sijainti muutettu vastaan rekisterissä olevaa sijaintia. Liitteessä 7 on esitetty kaikki kulttuurihistorian kannalta arvokkaat kohteet ja muinaisjäännökset. 3.7 Muut muutokset Voimassa olevassa kaavassa on merkintöjä, jotka ovat ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön kanssa tai nojaavat vanhaan lainsäädäntöön. Lisäksi on tehty maakunnallisia selvityksiä, joiden johdosta kaavaan tehdään seuraavat muutokset:pohjavesialueiden rajaukset sekä kaavamääräys päivitetään vastaamaan nykylainsäädäntöä Arvokkaiden harjualueiden rajaukset päivitetään Poski-projektin mukaisiksi Arvokkaiden pienvesien merkintä (avp) muutetaan arvokkaan vesistön merkinnäksi (av), jotta kohteita ei sekoiteta vesilain mukaisiin arvokkaisiin pienvesiin Arvokkaat lohikalojen kutujoet lisätään kaavakartalle luo-4 merkinnällä. Tällaisia kohteita ovat seuraavat joet: -- Sarajoki, Torsanjoki ja Silamusjoki. Voimassa olevan rantayleiskaavan esitystapaa selkeytetään luettavuuden parantamiseksi sekä tulkinnanvaraisuuden pienentämiseksi. Esitystapaa muutetaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: Kaavakartta laaditaan siten, että pohjakartta ja kaavaelementti erottuvat paremmin toisistaan Vesialue sijoitetaan oikeaan paikkaan ja rajataan siten, että manneralueelle tulevat merkinnät ja vesialue eivät ole päällekkäin Natura-alueet esitetään kaavakartalla selkeämmin Kaikki kaava-alueen ulkopuoliset aluevarausmerkinnät poistetaan, jotta kaava-alueen rajauksesta ei tule epäselvyyttä 22

4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet Voimassa olevaan Rautjärven rantayleiskaavaan on ehdotettu muutoksia ympäri kaava-aluetta. Aloitteen tekijöinä ovat olleet yksityiset maanomistajat sekä Rautjärven kunta. Kaavaprosessin yhteydessä tutkitaan onko muutos mahdollinen. Rakennuspaikkojen sijaintia muutettaessa on ollut tarpeen selvittää riittävällä tarkkuudella turmellaanko siirron yhteydessä joitakin ympäristöarvoja. Kaavaluonnosvaiheessa ei vuodenajasta johtuen tällaisia selvityksiä ollut mahdollista laatia. Näiden kohteiden osalta on ennen kaavaehdotusvaihetta tehty luontoinventointi ja arkeologinen inventointi. Inventointien oleelliset asiat on esitetty kaavaselostuksessa kunkin kohteen kohdalla. Näiden inventointien tietojen perusteella on joidenkin kohteiden kaavaluonnoksen mukaista ratkaisua muutettu ympäristöarvojen turvaamiseksi. Arkeologinen inventointi on tehty seuraavien muutoskohteiden osalta: 1, 5, 6, 8, 22, 23, 26, 28, 29, 30, 31 ja 32. Luontoinventointi on tehty seuraavien muutoskohteiden osalta: 1, 5, 6, 8, 26, 28, 29. Muutoksista rakennuspaikkojen siirtoja on 13 kpl. Rakennuspaikkoja poistuu 13:sta eri paikasta. Rakennuspaikkoja lisätään yhteensä 24 kpl. Lisätyt rakennuspaikat ovat vanhoja rakennettuja rakennuspaikkoja, jotka ovat jääneet voimassaolevasta kaavasta virheellisesti merkitsemättä. Kuva 11. Muutoskohteiden sijainti. Numerointi vastaa alaotsikoinnin numerointia 23

4.1 Hiilake Muutoskohde sijaitsee Hiijärven eteläosassa noin 100 metrin etäisyydellä Venäjän rajasta tilalla Hiilake (689-418-1-69). Kuva 12. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Muutos on kuvattu karttaan lilalla nuolella. 4.1.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilan luoteisosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka, jolle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus. Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tilalle on myönnetty poikkeamislupa, jonka perusteella lomarakennuspaikka voidaan rakentaa tilan itäosaan. 4.1.2. Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan 4.1.3 Muutoksen kuvaus Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kaavaa myönnetyn poikkeamisluvan mukaiseksi eli tilan lomarakennuspaikka siirretään tilan keskiosaan. 4.1.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin toimesta maastokäynti 19.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.1.5 Muutoskohteen luonto Paikka, johon rakennuspaikka siirretään on nykyisellään jo rakennettu. Suuri osa rakentamatonta piha-aluetta on ilmeisesti istutettu nurmelle. Rakennuspaikan kaakkoisosassa sijaitsevalla maaston kohoumalla kasvaa varttunutta kuusikkoa (läpimitta rinnankorkeudelta 15-20 cm) mustikkatyypin (MT) tuoreella kankaalla. Muualla rakennuspaikan alueella puusto koostuu lähinnä yksittäisistä nuorista koivuista. Ainoastaan rakennuspaikan koillisosassa alkuperäistä puustoa ja kasvillisuutta on säilynyt hieman enemmän. Muutoksen kohteena olevalla rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei todettu olevan erityisiä luontoarvoja. 4.1.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksen seurauksena vapaanyhtenäisen rannan osuus pienenee 200 metristä noin 150 metriin. Vanhalla rakennuspaikalla oleva rakennus tulee poistaa, mikäli se palvelee muuta kuin maaja metsätalouskäyttöä. 24

4.2 Rantalehto Muutoskohde sijaitsee Kivijärven länsiosassa tilalla Rantalehto (689-432-4-52). Kuva 13. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.2.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty pääasiassa suojelualueeksi. Lisäksi tilan kaakkoisosaan on merkitty lomarakennuspaikka, jossa on olemassa olevaa vanhaa rakennuskantaa. Tila kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sillä perusteella, että tilalla on Martinkonnun rantalehto. Suojelupäätös luonnonsuojelualueen muodostamiseksi on tehty 16.1.1995. Maanomistaja on saanut menettämästään taloudellisesta hyödystä korvauksen. Suojelupäätöksen mukaan alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. Maanomistaja on hakenut poikkeamislupaa rakentaa tilalle uudisrakennuksen, mutta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen suojelupäätöksen perusteella. Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi. Kuva 14. Kuva voimassa olevan kaavan mukaiselta rakennuspaikalta. 4.2.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja. 4.2.3 Muutoksen kuvaus Kaavamuutoksella poistetaan kaavaan merkitty lomarakennuspaikka, joka on ristiriidassa olemassa olevan suojelupäätöksen kanssa. 4.2.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty kaavanlaatijan toimesta 9.5.2011 maastokäynti, jossa on tarkistettu alueen rakentamistilanne. 4.2.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksen seurauksena Martinkonnun rantalehdon käyttö saadaan Rautjärven rantayleiskaavaan sen tarkoituksen mukaiseksi. 25

4.3 Alatalo Muutoskohde sijaitsee Särkijärven eteläosassa tilalla Alatalo (689-420-12-22). Muutoksen kohteena ovat myös ympäröivät tilat. Kuva 15. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.3.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA-2 merkinnällä, jolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Kaava-alueella on myös muita vastaavia RA-2-merkinnällä merkittyjä rakennuspaikkoja, joille määritetään rakennusoikeus. Katso kohta 3.4.2. Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.3.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja. 4.3.3 Muutoksen kuvaus RA-2 merkinnöille määritetään rakennusoikeus. 4.3.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.3.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Tilojen rakennusoikeus selviää ja kunnan rakennusvalvonnan tehtävä helpottuu. 26

4.4 Ruokolahti Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan ja Ruokalahden kunnan rajalla Sarajärvellä olevassa saaressa. Kohde on Ruokolahden kunnan alueella. Kuva 16. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.4.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa saari on merkitty RA merkinnällä. 4.4.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja. 4.4.3 Muutoksen kuvaus Alue poistetaan Rautjärven rantayleiskaavasta. 4.4.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.4.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rautjärven rantayleiskaavan rajaus korjaantuu ja epäselvyydet vähenee. 27

4.5 Räystäskivi Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven eteläosassa Kulklahdessa tilalla Räystäskivi (689-417-4-24). Muutokseen liittyvät pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat. Kuva 17. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.5.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Räystäskivi on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa. Pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi. Lohkotut rakennuspaikat sijaitsevat osin noin 70 metriä leveässä salmessa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.5.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan. 4.5.3 Muutoksen kuvaus Tilalle Räystäskivi merkityt 2 lomarakennuspaikkaa siirretään pohjoispuoleisille lohkotuille lomarakennuspaikoille. Tämän lisäksi tilan 4:71 rakennuspaikalle annetaan erityinen määräys rakennuspaikalla oleva hautaröykkiön säilyttämiseksi sekä maksimirakennusoikeudeksi 150 k-m². Rakennuspaikkaa myös laajennetaan hieman, jotta rakennuksia ei ole tarpeen rakentaa röykkiön päälle. 4.5.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin toimesta maastokäynti 18.5.2011. mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi. Lisäksi alueelle on tehty museoviraston toimesta arkeologinen inventointi, jossa pohjoiselta rakennuspaikalta (tilalta 4:71) on löytynyt hautaröykkiö. 4.5.5 Muutoskohteiden luonto Muutoskohdealueen eteläiselle rakennuspaikalle on jo rakennettu yksi lomarakennus ja yksi talousrakennus. Puuston hakkuut, maansiirrot ja pengerrykset ovat muuttaneet alkuperäisen kasvillisuuden lähes koko eteläisen rakennuspaikan alueelta. Rakennuspaikka sijoittuu mustikkatyypin (MT) tuoreelle kankaalle, mutta aluetta hallitsee tällä hetkellä hiekka- ja sorakenttä, jolle pioneerilajisto on vähitellen tunkeutumassa. Ainoastaan rakennuspaikan etelä- ja kaakkoisreunassa on säilynyt varttunutta kuusivaltaista havusekametsää, jonka kenttäkerroksessa kasvaa vallitsevana esiintyvän mustikan lisäksi metsäkastikkaa, kevätpiippoa ja oravanmarjaa. Rantavyöhykkeeseen on jätetty suojapuustoksi vähän nuoria hieskoivuja ja leppiä. Pohjoisella rakennuspaikalla puusto on nuorempaa koostuen kuusesta, rauduskoivusta ja männystä. Ainoastaan rakennuspaikkojen rajalla kasvaa varttunutta kuusta. Nuoren metsän kenttäkerros on heinävaltainen. Runsaslukuisimpia lajeja ovat metsäkastikka, sananjalka, oravanmarja, puolukka, mustikka ja kevätpiippo. Muutoksen kohteena olevilla rakennuspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei todettu olevan erityisiä luontoarvoja. 4.5.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutokset seurauksena 70 metriä leveässä salmessa on vastakkain 2 + 2 lomarakennuspaikkaa, jotka saattavat aiheuttaa toisilleen häiriötä. 28

4.6 Lahtela Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven kaakkoisosassa Lahdenkylän lahdessa tilalla Lahtela (689-410-5-0) sekä sen eteläpuolisilla rakennuspaikoiksi lohkotuilla kolmella tilalla. 4.6.1 Nykytilanne Kuva 18. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Lahtela on merkitty 3 asuinrakennuspaikkaa. Eteläpuoliset rakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi, näistä kahdelle pohjoisimmista on rakennettu uudehkot asuinrakennukset. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. 4.6.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan. 4.6.3 Muutoksen kuvaus Tilalle Lahtela merkityt 3 asuinrakennuspaikkaa siirretään eteläpuoleisille lohkotuille rakennuspaikoille. 4.6.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin toimesta maastokäynti 18.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.6.5 Muutoskohteiden luonto Muutoskohdealueen rakennuspaikoista kaksi pohjoisinta on jo rakennettu. Pohjoisin rakennuspaikka rajautuu luoteessa ja lännessä mustikkatyypin (MT) tuoreeseen kangasmetsään, jonka puusto on lännessä mäntyvaltaista ja luoteessa kuusivaltaista sekä varttunutta. Rakennuspaikan luoteisreunassa myrsky on kaatanut puita. Rakennuspaikan raivauksen, maansiirtojen ja pengerryksen jäljiltä alkuperäistä, mustikan hallitsemaa kasvillisuutta tavataan lähinnä tilan eteläosassa. Puita (varttunut mänty) on jäljellä niukasti tien vieressä sekä rantaviivan läheisyydessä suojavyöhykkeenä. Keskimmäisellä rakennuspaikalla mustikan varvustosta muodostuva alkuperäinen kasvillisuus on pohjoisimman rakennuspaikan tapaan niukkaa ja lähes kaikki puusto on poistettu. Eteläisimmän rakennuspaikan lounaisreuna on entistä peltomaata, jolla kasvaa muun muassa siankärsämöä, voikukkaa, poimulehteä, maitohorsmaa, koiranputkea, ahopukinjuurta, ahomansikkaa, paimenmataraa ja heiniä. Rakennuspaikan koillisosa on avohakattua mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. Rantaviivan tuntumassa kasvaa lisäksi suovarpuja. Rantavyöhykkeen suojapuusto koostuu varttuneesta männystä ja nuoremmasta hieskoivusta. Erityisesti rakennuspaikan kaakkoisnurkassa esiintyy myös tervaleppää ja aluskasvillisuuskin hieman rehevöityy. Muutoksen kohteena olevilla rakennuspaikoilla ei todettu olevan suojelua vaativia luontoarvokohteita, mutta eteläisimmän rakennuspaikan kaakkoisnurkassa kasvavaa rantavyöhykkeen tervalepikkoa ja järeämpää puustoa olisi toivottavaa säästää hakkuilta mahdollisuuksien mukaan. 4.6.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutokset seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus lisääntyy 280 metristä 320 metriin. 29

4.7 Liirinsaari Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan pohjoisosassa Simpelejärven rannalla Liirinsaari (689-431-4-62). Kuva 19. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.7.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Liirinsaari on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille on kaavakarttaan merkitty kysymysmerkki. Pohjakartan perusteella rakennuspaikoille on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Lomarakennuspaikoille ei ole toistaiseksi löytynyt rakennuslupaa. Maastokäynnin perusteella on todettu, että molemmille lomarakennuspaikoille on rakennettu lomarakennukset noin 60 70 luvulla. Rakennuspaikoille ei ole tieyhteyttä. Kuva 20. Pohjoisemman rakennuspaikan rakennukset. Kuva 21. Eteläisemmän rakennuspaikan rakennukset. 4.7.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja. 4.7.3 Muutoksen kuvaus Kysymysmerkit poistetaan ja rakennuspaikat merkitään kaavaan RA rakennuspaikkoina. 4.7.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty kaavanlaatijan toimesta maastokäynti 9.5.2011. 4.7.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaavan sisältö selkenee. 30

4.8 Kangasranta Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven länsiosassa tilalla Kangasranta (689-417-9-19). Kuva 22. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.8.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kangasranta on merkitty YV-alue sekä VR-alue. Lisäksi tilan eteläosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka. Seutu- ja Maakuntakaavassa alueelle läpi on merkitty kulkevaksi voimajohto. Seutukaavaan koko Kangasrantatila on merkitty VR-alueeksi. 4.8.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Kunta omistaa tilan. 4.8.3 Muutoksen kuvaus YV-aluetta laajennetaan vastaamaan kunnan tarpeita. 4.8.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin toimesta maastokäynti 18.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.8.5 Muutoskohteen luonto Laajennettu YV-alue sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle, joka on jäänyt myrskytuhojen alle. Maastokäynnin yhteydessä puusto oli saatu raivattua pois. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus on kärsinyt myrskytuhoista sekä niiden korjaamisesta. Kasvupaikkatyyppi on kuitenkin tunnistettavissa alueen eteläosassa tuoreeksi kankaaksi (MT) ja pohjoisosissa kuivahkoksi kankaaksi. Myös YV-aluetta pohjois-eteläsuunnassa halkovan tien länsipuolella metsätyyppi muuttuu rinteessä puolukkatyypin (VT) kuivahkoksi kankaaksi. Myrsky on tuhonnut myös rantavyöhykkeen suojapuuston noin 50 metrin pituiselta osuudelta rantaviivaa. Ranta on loivasti syvenevää hiekkarantaa. Laajennetun YV-alueen pohjoisosassa sijaitseva soistuma ei metsänuudistuskäsittelyn jälkeen ole erotettavissa muutoin kuin vetisenä ja myllättynä turvekenttänä. Soistuman alkuperäisestä kasvillisuudesta on havaittavissa enää mustikka, koivu ja rahkasammalet. Voimassa olevan rantayleiskaavan mukaisella YV-alueella sijaitsee entuudestaan rakennuksien lisäksi laavu ja hiekkapohjainen pelikenttä. Laajennetulla YV-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei todettu olevan erityisiä luontoarvoja. 4.8.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutos mahdollistaa alueen kehittämisen jatkossa. Alueella ei ole erityisiä ympäristöarvoja, jotka tuhoutuvat muutoksen seurauksena. 31

4.9 Puronsuu Muutoskohde sijaitsee Kankainen-järven itäosassa tilalla Puronsuu (689-413-5-0). Muutoskohteeseen liittyy koko Wellingin ranta-asemakaava-alue. Kuva 23. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.9.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on epäselviä merkintöjä. Alue on merkitty kaavaan ranta-asemakaavoitetuksi alueeksi, mutta kaava-alueen rajaus ei pidä paikkaansa. Lähistöllä on voimassa Wellingin ranta-asemakaava. Lisäksi kaavassa on sininen rajaus, jolle ei ole selitystä. Tilalle on merkitty kaavaan lomarakennuspaikka ja tilalle on rakennettu lomarakennus. Kaavasta ei selviä tilan Puronsuu rakennusoikeus. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.9.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.9.3 Muutoksen kuvaus Rantayleiskaavaa muutetaan siten, että se vastaa voimassa olevaa Wellingin ranta-asemakaavaa sekä rakentamistilannetta. Siniselle rajaukselle lisätään apv-merkintä kuvaamaan arvokastapienvesistöä. 4.9.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti rakentamistilanteen tarkentamiseksi. 4.9.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta. 32

4.10 Särkilampi Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan länsiosassa Varislammen pohjoispuolella tilalla Särkilampi (689-420-4-43). Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat. Kuva 24. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.10.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavasta puuttuu aluevarausmerkinnät. Tiloille on rakennettu loma/ asuinrakennuksia. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.10.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.10.3 Muutoksen kuvaus Rantayleiskaavaan lisätään olemassa olevan rakentamisen mukaiset aluevarausmerkinnät. 4.10.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti10.5.2011, jossa tarkentui alueen rakentamistilanne. 4.10.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta. 33

4.11 Katajaniemi Muutoskohde sijaitsee Sammalus-järven länsirannalla tilalla Katajaniemi (689-417-8-73). Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat. Kuva 25. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.11.1 Nykytilanne Alueella on useita lomarakennuspaikkoja. Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava. Rantayleiskaava on ristiriidassa ranta-asemakaavan kanssa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.11.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.11.3 Muutoksen kuvaus Rantayleiskaava muutetaan vastaamaan voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. 4.11.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö. 4.11.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta. 34

4.12 Valmala Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven länsirannalla tilalla Valmala (689-417-5-36). 4.12.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA-2-alueeksi. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.12.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.12.3 Muutoksen kuvaus Selvitetään tilan todellinen rakennusoikeus ja merkitään se kaavaan. 4.12.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti 10.5.2011, jossa tarkentui alueen rakentamistilanne. 4.12.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava selkeytyy. 35

4.13 Jounila Muutoskohde sijaitsee Purnujärven länsipäässä tilalla Jounila (689-412-2-121). Kuva 26. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.13.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilan itäpuoleiselle tilalle on merkitty uusi lomarakennuspaikka, joka on rakennettu. Tilalle on rakennettu kymmenen vuoden sisällä lomarakennus, sauna sekä talousrakennuksia. Päärakennukselle on myönnetty rakennuslupa vuonna 2001. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. Kuva 27. Päärakennus ja sauna. 4.13.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.13.3 Muutoksen kuvaus Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne. Mikäli tilan rakennuspaikka olisi ollut tiedossa kaavaa laadittaessa, ei viereiselle tilalle olisi muodostunut uutta rakennuspaikkaa. 4.13.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen rakentamistilanne. 4.13.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava selkeytyy. 36

4.14 Rantala Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven itäosassa Lahdenkylänlahdessa tilalla Rantala (689-421-1-14). Kuva 28. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.14.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu vanha vaatimaton lomarakennus/sauna. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. Kuva 29. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.14.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.14.3 Muutoksen kuvaus Kaavaa ei muuteta tilan osalta, koska olemassa olevaa rakennusta ei voida pitää selkeästi lomarakennuspaikkana. Rakennus on lisäksi huonokuntoinen, eikä sille ole löytynyt rakennuslupaa. 4.14.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen rakentamistilanne. 4.14.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava selkeytyy. 37

4.15 Kiehinen Muutoskohde sijaitsee Ridanlammen etelärannalla tilalla Kiehinen (689-410-3-20). Muutoskohteeseen kuuluu myös viereinen tila. Kuva 30. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.15.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Kiehinen on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. 4.15.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.15.2 Muutoksen kuvaus RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia. 4.15.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.15.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta. 38

4.16 Hirvirinne Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Hirvirinne (689-408-1-60). Muutoskohteen liittyy kaakkoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat. Kuva 31. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta 4.16.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Hirvirinne on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. 4.16.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.16.3 Muutoksen kuvaus RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia. 4.16.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.16.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta. 39

4.17 Kiviranta Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Kiviranta (689-408-1-61). Muutoskohteen liittyy luoteispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat. Kuva 32. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.17.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu lomarakennuskäyttöä varten. Tilat ovat rakentamattomia. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. 4.17.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.17.3 Muutoksen kuvaus RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia. 4.17.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.17.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta. 40

4.18 Tuomela Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80). Kuva 33. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.18.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. Kyseiseen paikkaan on myönnetty lomarakennuksen rakennuslupa vuonna 1973. Tilan pohjoispuolella olevalla tilalla 9:109 on kaavassa A-rakennuspaikka, jolla ei ole rakennuksia, eikä rakennuslupaa asuinrakennukselle. Samalla tilalla kyseisenrakennuspaikan pohjoispuolella on RArakennuspaikka, joka on merkitty kaavaan olemassa olevana rakennuspaikkana. Tilan 9:109 pohjoispuolella on lomarakennuspaikoiksi lohkottuja tiloja, joille on merkitty kaavaan uusia lomarakennuspaikkoja. Pohjakartan mukaan tilan 9:109 ja sen pohjoispuolisen tilan rajan tuntumaan on rakennettu rakennus. Rakennus on ollut rakennettu alueelle noin vuonna 2 000, koska se näkyy 2002 suoritetussa viistoilmakuvauksessa. Alueelle tehdyn maastokäynnin perusteella rakennettu rakennus on pieni lomarakennus tai sauna. Tästä hieman kaakkoon mäen rinteeseen on rakennettu hieman suurempi lomarakennus. Mäenrinteen rakennukselle on rakenteilla oma tieyhteys kaakosta. Kuva 34. Tilalla Tuomela oleva lomarakennus. Kuva 35. Tilalla 9:109 olevat rakennukset. Ilmeisimmin on tapahtunut niin, että tilan 9:109 lomarakennus on rakennettu ko. tilan pohjoispuolella olevan tilan rajalle, jonka jälkeen pohjoispuolisesta tilasta on ostettu lisämaata siten, että lomarakennus on jäänyt kokonaisuudessaan tilan 9:109 alueelle. 41

4.18.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.18.3 Muutoksen kuvaus Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne. 4.18.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti 10.5.2011, jossa tarkentui alueen rakentamistilanne. 4.18.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaavan selkeytyy. 42

4.19 Oivala Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven Suurisaaressa tilalla Oivala (689-408-1-45). Kuva 36. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.19.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M- ja RA-alueeksi. Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus M-alueelle. Rakennukselle on myönnetty 1987 lomarakennuksen rakennuslupa. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.19.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.19.3 Muutoksen kuvaus Siirretään kaavan rakennuspaikka olemassa oleva rakentamistilanteen mukaiselle paikalle. 4.19.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Tarkempia selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.19.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava selkeytyy. 43

4.20 Joenlahti Muutoskohde sijaitsee Latvajärven eteläosassa tilalla Joenlahti (689-413-2-29). Kuva 37. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.20.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa ja M-aluetta. Kaavamääräys on lisäksi tulkinnanvarainen, sillä siitä voi saada käsityksen, että tilan rakennusoikeus on 2 x 2 RA. Tilalle on rakennettu loma- ja talousrakennuksia RA-alueiden ulkopuolelle. Rakennuksille on myönnetty rakennusluvat. Seutu- ja maakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu voimajohtolinja. 4.20.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.20.3 Muutoksen kuvaus Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne. 4.20.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti 13.10.2010, jossa tarkentui alueen rakentamistilanne. 4.20.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava selkeytyy. 44

4.21 Rantala Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Rantala (689-424-1-106). Kuva 38. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.21.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan pohjoisosaan on rakennettu uudehko asuinrakennus sekä talousrakennuksia RA-rajauksen ulkopuolelle. Asuinrakennukselle on myönnetty poikkeamislupa. Seutukaavassa ei ole osoitettu muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Maakuntakaavassa alueen lounaispuolelle on osoitettu muinaismuisto. 4.21.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.21.3 Muutoksen kuvaus Muutetaan kaavaa siten, että rakennuspaikkaa laajennetaan olemassa olevan rakentamistilanteen mukaiseksi. Lisäksi rakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi. 4.21.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen rakentamistilanne. 4.21.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rantayleiskaava selkeytyy. 45

4.22 Rantama Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön eteläosassa tilalla Rantama (689-419-4-48). Kuva 39. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.22.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka, M-aluetta sekä erillinen saunarakennus. Seutukaavassa alue on osa laajempaa am-merkintää. Maakuntakaavassa alue on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Rantayleiskaavaan merkitylle rakennuspaikalla on vanha lomarakennus. Tilalle on myönnetty poikkeamislupa, jonka perusteella rakennuspaikka voidaan siirtää tilan länsiosaan, joka on jo rakennettu. Tilan itäpuolella on hautausmaa. Kuva 40. Tilan länsiosan uusi rakennuspaikka. Kuva 41. Tilan itäosan vanha rakennuspaikka. 4.22.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.22.3 Muutoksen kuvaus Kaavaa muutetaan siten, että tilan itäosaan merkitty rakennuspaikka siirretään poikkeamisluvan mukaisesti tilan länsiosaan. 4.22.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.22.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Hautausmaan länsiraja muuttuu rauhallisemmaksi ja lomarakennuspaikka siirtyy tarkoituksenmukaisemmalle paikalleen. Muutoksesta ei aiheudu erityisiä vaikutuksia. 46

4.23 Mäkelä Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Mäkelä (689-408-2-22). Tilalla on rantaviivaa noin 700 metriä. Kuva 42. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 5.23.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty rantaan 1 lomarakennuspaikka, takamaastoon 1 A-2-rakennuspaikka, M-aluetta ja M-alueelle erillinen saunan rakennuspaikka. Tilan eteläosa on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi. Rantayleiskaavan mukaiset RA- ja A-2-rakennuspaikat on rakennettu. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 5.23.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. 5.23.3 Muutoksen kuvaus Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty erillinen saunan rakennuspaikka siirretään tilalla oleva RA-rakennuspaikan lounaispuolelle. 5.23.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen nykytilanne sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 5.23.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa. 47

5.24 Vuorenranta Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-16). Kuva 43. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 5.24.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila on otettu kokonaisuudessaan METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi. 5.24.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. 5.24.3 Muutoksen kuvaus Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila kokonaisuudessaan SL-alueeksi. 5.23.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 5.23.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa. 48

5.25 Riittala Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Riittala (689-409-1-26). Tilalla on rantaviivaa noin 400 metriä. (ks. kuva 43) 5.25.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta. Tilan on rakentamaton. Osa tilasta kuuluu maisemallisesti merkittävään alueeseen (m). Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila on otettu kokonaisuudessaan MET- SO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi. 5.25.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. 5.25.3 Muutoksen kuvaus Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila kokonaisuudessaan SL-alueeksi. 5.25.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 5.25.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa. 49

4.26 Tuomela Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80). Tilalla on rantaviivaa noin 1 kilometri. 4.26.1 Nykytilanne Kuva 44. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 5 uuttaa lomarakennuspaikka ja M- aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole muutoksen kannalta alueelle kohdistuvia oleellisia merkintöjä. 4.26.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. 4.26.3 Muutoksen kuvaus Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää uusia rakennuspaikkoja. Alkuperäisenä maanomistajan toivomana tarkoituksena on ollut siirtää tilan pohjoisin rakennuspaikka tilan eteläisimmän rakennuspaikan viereen ja toiseksi pohjoisin rakennuspaikka siirtää viereisen korttelin jatkeeksi. (ks. kuva 46) Alueelle tehdyn luontoselvityksen perusteella säästetään liito-oravien kannalta tärkeimmät alueet rakentamisen ulkopuolelle ja rakennuspaikat siirretään alla olevan kuvan mukaisesti. 4.26.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Kuva 45. Ote lopullisesta rantayleiskaavan muutoksesta. Alueelle on tehty biologin toimesta maastokäynti 18.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi. Selvityksessä on tarkistettu turmellaanko kaavaluonnoksessa esitetyssä ratkaisu luontoarvoja. Lisäksi on tehty arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 50

Kuva 46. Ote kaavaluonnoksessa esitetystä maanomistajan toiveen mukaisesta ratkaisusta. 4.26.5 Muutoskohteiden luonto Kaavaluonnoksessa esitetty luoteinen rakennuspaikka Tuomelan tilan luoteisosaan siirrettäväksi suunniteltu lomarakennuspaikka sijoittuu pieneen taimikkoon, joka kasvaa mäntyä, hies- ja rauduskoivua sekä pihlajan vesaa. Metsävarpujen lisäksi kenttäkerroksessa tavataan valoisien metsäaukioiden pioneerilajistoa kuten maitohorsmaa, metsäkastikkaa ja sananjalkaa. Rantavyöhykkeeseen on jätetty suojapuustoksi varttunutta mäntyä, hieskoivua ja tervaleppää. Rantatörmä rantatieltä vedenpinnantasolle on hyvin jyrkkä. Myös rakennuspaikan koillisosan rinne on suhteellisen jyrkkä. Rantavedessä kasvaa kapealti harvaa ruovikkoa. Kaavaluonnoksessa esitetty kaakkoinen rakennuspaikka Toisen rakennuspaikkamuutoksen kohdealueella, Hossiiniemen kaakkoisrannalla, kasvaa varttunutta havusekametsää (kuusi, mänty). Metsätyyppi on tuoretta mustikkatyypin (MT) kangasta. Tarkasteltavalta rakennuspaikalta puustoa on jo poistettu reilusti ja kantoja kaivettu maasta. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus on kärsinyt hakkuista. Rantavyöhykkeeseen on jätetty pystyyn muutamia tervaleppiä ja hieskoivuja. Rakennuspaikan halki kulkee oja, jossa oli maastokäynnin aikaan vettä vain pohjoisosassa. Pohjoisessa rakennuspaikka rajautuu soistuneeseen alueeseen, jolla kasvaa nuorta mäntyä ja koivua, mustikkaa, puolukkaa, pallosaraa, rämerahkasammalta ja korpirahkasammalta. Itään ja länteen päin kasvillisuus jatkuu rakennuspaikan kaltaisena (, mutta ilman voimallisia hakkuita). Liito-oravan elinympäristö rakennuspaikkojen läheisyydessä Muutoksen kohteena olevien rakennuspaikkojen tarkistuskäynnin yhteydessä havaittiin myös muilla voimassa olevan rantayleiskaavan lomarakennuspaikoilla liito-oravan jätöksiä. Liito-orava on luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Liito-oravan papanahavaintojen takia tilan 9:75 pohjoispuolelle (jo rakennetun tontin sekä Hossiiniemen kärkeen vievän hiekkatien väliin) merkittyjä uusia rakennuspaikkoja on myös tarpeen siirtää. Tilan 9:75 pohjoispuolella hiekkatien rajaamalla alueella metsä on kokonaisuudessaan liito-oraville soveltuvaa varttunutta kuusikkoa, missä kasvaa sekapuuna muutamia haapoja (läpimitta rinnankorkeudelta noin 20 cm). Liito-oravan papanoita havaittiin kuitenkin ainoastaan tilan 9:75 rakennuspaikan pohjoispuolelta, missä haapaa kasvaa ympäröiviä alueita runsaammin. Haapakeskittymä, liito-oravan papanahavainnot ja elinympäristöt on merkitty kartalle alla olevaan kuvaan. Kahden haavan juurelta papanoita havaittiin vain muutamia. Kolmannen tienvierushaavan ja sen tyvellä olleen papanamäärän perusteella, paikan voidaan kuitenkin katsoa olevan luonnonsuojelulain 49 :n mukainen levähdyspaikka. 51

Kuva 47. Alueelta löytyneet liito-orava havainnot. Myös tontilla 9:75 sekä sen itä- ja eteläpuolella esiintyy yleisesti haapaa (läpimitta rinnankorkeudelta yleisimmin 5-20 cm). Puusto on lähes mäntyvaltaista seuranaan koivua. Sen sijaan liitooraville suojaa tarjoavia kuusia on varsin vähän ja nekin varsin nuoria. Tontin 9:69 reunamilla on muutamia järeämpiä kuusia, joista kahden tyveltä havaittiin liito-oravan papanoita. Tontin 9:69 ja 9:77 välissä on nuorta kasvatusmännikköä, joka ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Kaiken kaikkiaan ranta-alueilla havaitut puukohtaiset papanamäärät olivat varsin vähäisiä, eivätkä rantametsät mäntyvoittoisuudessaan ole kaikkein tyypillisimpiä liito-oravan suosimia elinympäristöjä. Liito-oravareviirin ydinalueet näyttäisivätkin sijaitsevan etäämpänä Torsajärven rannasta. Tuomelan tilan koillisosassa taimikkoalueen kaakkoispuolella kasvaa varttunutta sekametsää, mistä löydettiin kaksi liito-oravan mahdollista pesäpuuta ja runsaasti papanoita. Todennäköiset pesäpaikat sijoittuvat tilan rajan läheisyyteen. Maaston notkelmassa sijaitsevan pienen lampareen (muutama aari) eteläpuolelta nousevassa rinteessä kasvaa kaksi järeähköä haapaa (läpimitta rinnankorkeudelta 40 ja 50 cm), joista toisessa on yksi kolo, ja toisessa kaksi koloa noin viiden metrin korkeudella. Papanoita kummankin haavan tyvellä oli satakunta. Muut alueen papanahavainnot tehtiin metsikön suurimpien kuusien tyviltä. Kaikkia papanoita ei metsiköstä pyritty löytämään, joten liito-oravat saattavat hyödyntää aluetta laajemminkin. Kuusta, koivua ja mäntyä kasvava sekametsä on talouskäytössä ja harvennushakattua. Kasvupaikkatyyppi on tuoretta kangasta. Liito-oravan elinympäristöksi metsän puusto on varsin nuorta (valtapuuston läpimitta rinnankorkeudelta on noin 20 senttimetriä) ja kooltaan poikkeuksellisen tasalaatuista. Lisäksi männyn osuus on paikoin suuri. Valtapuulaji vaihtelee paikkakohtaisesti. Haapaa esiintyy metsikössä vain muutamia (joskin liito-oravan suosimia järeitä ja suojaisia) yksilöitä. Liito-oravat ilmeisesti täydentävätkin kesäruokailualuettaan Hossiiniemen läntisellä rantaalueella kasvavilla haavoilla. Edellä mainittuja varttuneita metsikköalueita erottaa toisistaan 20-50 metriä leveä kaistale nuorta mäntyä ja koivua kasvavaa talousmetsää, jota liito-orava ei voi hyödyntää suojaa antavana levähdysalueena. Puustoa tulisi kuitenkin säilyttää myös nuoren metsän alueella helpottamaan liito-oravan liikkumista ruokailu- ja lisääntymisalueelta toiselle. Tuomelan tilan koillisosan varttunut sekametsä on kauttaaltaan taimikoiden sekä mäntyä ja koivua kasvavien nuorten metsikkövaiheiden ympäröimä. Toimenpidesuositukset Tontin 9:75 pohjoispuolelle ja Hossiiniemen kärkeen vievän tien lounaispuolelle sijoittuvat uudet rakennuspaikat suositellaan siirrettäväksi tonttien 9:69 ja 9:77 väliin tuoreella kankaalla sijaitsevaan nuoreen kasvatusmännikköön ja/ tai Hossiiniemen kärkeen vievän tien luoteispuolelle taimikkoalueelle. Mikäli rakennuspaikkojen sijainti säilytetään ennallaan, tulisi tien vierustan haaparyhmä säästää hakkuilta liito-oravan ruokailu- ja levähdyspaikan turvaamiseksi. Myös haaparyhmän keskellä ja reunamilla kasvavia kuusia tulisi jättää pystyyn suojapuiksi. 4.26.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaavamuutoksen myötä liito-oravien elinmahdollisuudet paranevat. 52

4.27 Suoja-Kekäleniemi Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven etelärannalla tilalla Suoja-Kekäleniemi (689-408-1-65). Tilalla on rantaviivaa noin 1 kilometri. Kuva 48. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.27.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 7 uuttaa lomarakennuspaikka ja M- aluetta. Tila on rakentamaton. Seutukaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Maakuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi. Lisäksi maakuntakaavassa tilalle on osoitettu virkistyskohde. Tilalle on perustettu Natura-alue sekä luonnonsuojelualue. 4.27.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on siirtynyt perintönä Suomen valtiolle. 4.27.3 Muutoksen kuvaus Tilan rakennuspaikat poistetaan ja tila merkitään suojelualueeksi. 4.27.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.27.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus kasvaa ja alueen virkistysmahdollisuudet paranevat. Lisäksi muutoksella edistetään Natura-alueen toteutumista. 53

4.28 Kangasranta Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön länsirannalla tilalla Kangasranta (689-417-9-19). Tilalla on rantaviivaa Nurmijärven puolella noin 600 metriä ja Kankaisen puolella noin 170 m. Kuva 49. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.28.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on pääosain merkitty retkeily- ja virkistyskäyttöön VRmerkinnällä. Tilalle on lisäksi osoitettu alue huvi- ja viihdekäyttöön tarkoitetulle rakentamiselle (YV) sekä melontareitin tukikohta (lv). YV-merkinnän mukaiselle rakennuspaikalle on rakennettu rakennuksia, muutoin tila on rakentamaton. 4.28.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan. 4.28.3 Muutoksen kuvaus Tilan eteläosaan osoitetaan kaksi uutta lomarakennuspaikkaa, jotka siirretään tiloilta Vuorenranta (689-409-1-16) ja Riittala (689-409-1-26) 4.28.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin maastokäynti 18.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.28.5 Muutoskohteiden luonto Uudet lomarakennuspaikat sijoittuvat laajalle myrskytuhoalueelle. Maanpinta on laajalti rikkoutunut ja aluskasvillisuus voimakkaasti vaurioitunut. Eteläisempi rakennuspaikka sijoittuu maaston kohoumalle, jonka kasvupaikkatyyppi on juuri ja juuri määritettävissä kuivahkoksi kankaaksi (VT). Metsävarvusto ulottuu rantatörmälle asti, saaden rannan läheisyydessä kuitenkin seurakseen vähän suovarpuja (juolukka, suopursu). Turpeisesta rantatörmästä ulospäin ranta on loivasti syvenevää hiekkarantaa. Myrskyn jäljiltä rantavyöhykkeen suojapuustoksi on jäänyt lähinnä nuorta hieskoivua ja leppää. Muutoksen kohteena olevilla rakennuspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei todettu olevan erityisiä luontoarvoja. 4.28.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksesta ei aiheudu erityisiä vaikutuksia. 54

4.29 Lahtela Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön Lahdenkylän lahdella tilalla Lahtela (689-410-5-0). Tilalla on rantaviivaa noin 600 metriä. 4.29.1 Nykytilanne Kuva 50. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty yksi olemassa oleva asuinrakennuspaikka sekä 3 uutta asuinrakennuspaikkaa (A). Muutoin tila on maa- ja metsätalousaluetta M ja MT. Tilalle on rakennettu yksi asuinrakennuspaikka. Muutoskohde liittyy aiemmin esitettyyn Lahtela tilaan liittyvään muutoskohteeseen, jossa rakennuspaikat siirretään niille lohkotuille rakennuspaikoille. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.29.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan. 4.29.3 Muutoksen kuvaus Tilalle Lahtela osoitetaan uusi matkailupalvelujen alue RM-1. 4.29.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin maastokäynti 18.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.29.5 Muutoskohteen luonto Matkailupalvelujen alue muodostuu nykyisellään pääasiassa avoimesta peltoalueesta ja entisestä peltomaasta, joka kasvaa nykyään nuorta koivua. Maastokäynnin ajankohta oli varhainen niittylajiston kartoitusta varten, mutta vanhalla petomaalla havaittiin kasvavan ainakin nurmitädykettä, voikukkaa, poimulehteä, paimenmataraa, koiranputkea, ahopukinjuurta, siankärsämöä, ahomansikkaa, maitohorsmaa, vadelmaa, ruusuruohoa, mesiangervoa, maahumalaa, vuohenputkea, särmäkuismaa ja mahdollisesti peurankelloa. Kangasmetsämaata tavataan vain pari pientä laikkua alueen länsireunassa sekä rannan tuntumassa. Alueen länsiosassa, pellon reunassa on pieni notkelma, johon kerääntyy sulamisvesiä ympäröiviltä alueilta ja painauma on osin rahkasammalten soistama. Matkailupalveluiden alueen luoteisessa rantavyöhykkeessä kasvaa runsaasti tervaleppää, sekapuuna kookkaitakin mäntyjä (läpimitta rinnankorkeudelta 20-40 cm) sekä pari iäkkäämpää hieskoivua. Aluskasvillisuutta muodostavat tuomen ja pihlajan vesat, punaherukka, oravanmarja, nurmilauha, korpi-imarre ja muut sanikkaiset, mesimarja, kortteet, riidenlieko, rönsyleinikki, ahomansikka, mustikka ja puolukka. Matkailupalvelujen alueella ei todettu olevan suojelua vaativia luontoarvokohteita, mutta rantavyöhykkeen tervalepikkoa ja järeämpää puustoa olisi toivottavaa säästää hakkuilta mahdollisuuksien mukaan. 55

4.29.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rakentamisen sijoittuessa peltoaukealle muuttuu hieman alueen maisemallinen luonne. Rakennusten sijoittuminen ratkaistaan tarkemmin ranta-asemakaavalla. Rantapuuston säilyttämiseksi on yleinen määräys. Muutos ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. 4.30 Suviranta Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan luoteisosassa Ruokolahden rajan tuntumassa tilalla Suviranta (689-420-1-63). Kuva 51. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.30.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Seutukaavassa alue on merkitty laajan arvokkaan harjualueen sisälle (ah). Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus. Maastokäynnin perusteella rakennusta ei voida pitää lomarakennuksena. Toistaiseksi tilalle ei ole löytynyt rakennuslupaa. Kuva 52. Tilalla oleva rakennus (Suvirannan rakennus) Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.30.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa. 4.30.3 Muutoksen kuvaus Kaavaprosessin aikana selvitetään tilan luvanvarainen rakentamistilanne ja merkitään tarkoituksen mukaisella tavalla rantayleiskaavaan. 4.30.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maasto käynti 10.5.2011. Tämän perusteella on todettu, että kaavaa ei ole tarpeen tilan osalta muuttaa. Lisäksi on tehty arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.30.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksesta ei aiheudu vaikutuksia. 56

4.31 Apaja Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön kaakkoisosassa tilalla Apaja (689-410-1-41). 4.31 Nykytilanne Kuva 53. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on myönnetty rakennuslupa vuonna 2001, jolla on laajennettu tilan Mäntyranta (689-410-1-10) rakennuspaikkaa. Tilalle on rakennettu vanha päärakennus aivan rantaan sekä uusi päärakennus mäenpäälle. Vanha päärakennus toimii jatkossa saunarakennuksena. Seutukaavassa alue on merkitty RA-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.31.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Kuva 54. Tilan Apaja rantapuustoa päärakennukselta Nurmijärvelle. Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa. 4.31.2 Muutoksen kuvaus Tilan 1:10 rakennuspaikkaa laajennetaan koko tilan 1:41 alueelle. 4.31.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelijan maastokäynti 10.5.2011 sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.31.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Muutoksen seurauksena kaava tulee vastaamaan olemassa olevaa rakennettua tilannetta. Rakennuspaikalla on muutoksen johdosta mahdollista hyödyntää paremmin korkeampaa rakennusoikeutta. Lisäksi jätevesihuolto on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisemmin. Rannan ollessa melko harvapuustoinen rakennukset näkyvät melko hyvin vesistölle. 57

4.32 Kuukallio Muutoskohde sijaitsee Kuulammen itärannalla tilalla Kuukallio (689-414-11-19). 4.32.1 Nykytilanne Kuva 55. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA ja M-alueeksi. Tilalle on rakennettu lomarakennus. Rakennuspaikka on lohkottu siten, että se ei osu RA-alueen kohdalle. Seutukaavassa ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 4.32.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa. 4.32.3 Muutoksen kuvaus RA-merkintä merkitään tilan Kuukallio mukaisesti. Samalla siirretään pohjoispuolella olevia rakennuspaikkoja tilojen rajojen mukaisesti. 4.32.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty biologin maastokäynti 19.5.2011 mahdollisten luontoarvojen selvittämiseksi sekä arkeologinen inventointi keväällä 2011. Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 4.32.5 Muutoskohteiden luonto Kuukallion tilalle merkityt kolme rakennuspaikkaa ovat kaikki jo rakennettuja. Pohjoisimmat rakennuspaikat sijoittuvat tuoreelle mustikkatyypin (MT) kankaalle, jolla kasvaa pääasiassa nuorta 25-30-vuotiasta mäntyä ja sekapuuna joitakin kuusia, eteläisemmällä rakennuspaikalla myös muutamia koivuja. Rakentamiselta on säästynyt hieman metsää tonttien reunamilla, erityisesti itäosassa. Kenttäkerroksessa mustikan varvusto on varsin tiheä ja yhtenäinen. Lisäksi esiintyy vähän puolukkaa, kanervaa ja kevätpiippoa. Pohjakerrosta hallitsee seinäsammal. Eteläisimmän rakennuspaikan rannassa kasvaa varttunutta mäntyä, jonka läpimitta rinnankorkeudelta on 20-40 senttimetriä. Lehtipuita ei esiinny edes rantaviivalla lukuun ottamatta paria pensasmaista nuorta tervaleppää ja hieskoivua. Kasvupaikkatyyppi on tuoretta kangasta. Kenttäkerrosta hallitsee mustikka ja pohjakerrosta seinäsammal. Rannan läheisyydessä esiintyy myös kanervaa, puolukkaa, kynsisammalia, poronjäkäliä ja vähän suovarpuja. Rakennuspaikan pohjoisreunassa puusto on nuorempaa ja monilajista (kuusi, koivu, mänty, haapa). Rakennuspaikan eteläreunassa kasvaa nuorta kuusta ja lehtipuita (haapa, koivu, pihlajan ja harmaalepän vesat). Aluskasvillisuuden valtalaji on metsäkastikka. Kaakkoiskulman kalliopohjaisella rinteellä kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat puolukka, kanerva, sananjalka ja metsäkastikka. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa. Muutoksen kohteena olevilla rakennuspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei todettu olevan erityisiä luontoarvoja. 4.32.6 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 58

4.33 Viimolan alue Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön länsipuolella Viimolan kylässä. Kuva 56. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.33.1 Nykytilanne Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on epäselvästi osoitettu kaava-alueen raja, koska kaavaalueen rajan ulkopuolelle on osoitettu kaavanmukaisia aluevarauksia. 4.33.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.33.3 Muutoksen kuvaus Kaikki rantaosayleiskaava-alueen rajan ulkopuoliset aluevarausmerkinnät poistetaan. 4.33.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti keväällä 2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.33.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 59

4.34 Silamusjoen alue Muutoskohde sijaitsee Silamusjärven eteläpuolella. Kuva 57. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.34.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu Silamusjoen eteläpuolelta 4 asuinrakennuspaikkaa ja yhden lomarakennuspaikan osalta puuttuu RA-merkintä. Myös kaava-alueen ulkopuolelle on osoitettu yksi asuinrakennuspaikka. 4.34.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.34.3 Muutoksen kuvaus Rantaosayleiskaava-alueen rajan ulkopuoliset aluevarausmerkinnät poistetaan. Olemassa olevat asuinrakennuspaikat merkitään kaavaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti. 4.34.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti keväällä 2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.34.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 60

4.35 Herajoen alue Muutoskohde sijaitsee Harajärven luoteispuolella Herajoen varressa. 4.35.1 Nykytilanne Kuva 58. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu rakennuspaikka, johon on rakennettu metsästysmaja. 4.35.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.35.3 Muutoksen kuvaus Olemassa oleva metsästysmaja merkitään kaavaan lomarakennuspaikkana RA. 4.35.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti keväällä 2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.35.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 61

4.36 Kekäleniemen alue Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvenjärven pohjoispuolella. Kuva 59. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.36.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu kolme rakennettua asuinrakennuksen rakennuspaikkaa, jotka eivät rajoitu rantaan. Kaksi rakennuspaikoista sijaitsee rantayleiskaavan mukaisella kulttuurimaisema-alueella KM. Alue on kulttuurimaisema-alueista yksi näyttävimmistä. 4.36.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.36.3 Muutoksen kuvaus Olemassa olevat rakennuspaikat merkitään kaavaan A-2 merkinnällä. 4.36.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti keväällä 2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.36.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 62

4.37 Pitkäjärven alue Muutoskohde sijaitsee Pitkäjärven eteläpuolella. Kuva 60. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.37.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu kaksi rakennettua asuinrakennuksen rakennuspaikkaa, jotka eivät rajoitu rantaan. Kaksi rakennuspaikoista sijaitsee rantayleiskaavan mukaisella kulttuurimaisema-alueella KM. Lisäksi kolmesta aluevarauksesta, joista kahdelle on rakennettu asuinrakennukset ja yhdelle lomarakennus puuttuvat merkinnät. Tämän lisäksi kaavassa on muitakin aukkoja, joille ei ole osoitettu maankäyttömuotoa. Tällainen on esimerkiksi peruskartassa näkyvä urheilukentän alue, jonka vieressä on In-ka toimintakeskus. 4.37.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.37.3 Muutoksen kuvaus Olemassa olevat rakennuspaikat merkitään kaavaan A-2 merkinnällä. Tämän johdosta kaavaan lisätään 4 asuinrakennuspaikan ja yksi lomarakennuspaikan merkintää. Toimintakeskus alue urheilukenttineen merkitään kaavaan palvelujen alueeksi P. 4.37.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti keväällä 2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.37.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 63

4.38 Haukilammen alue Muutoskohde sijaitsee Haukilammen itäpuolella. Kuva 61. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.38.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu yksi rakennettu asuinrakennuksen rakennuspaikka, joka ei rajoitu rantaan. Lisäksi kaavaan merkitty virheellisesti rantaan rajoittumattomia rakennuspaikkoja A-merkinnällä A-2-merkinnän sijaan. 4.38.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.38.3 Muutoksen kuvaus Olemassa olevat rakennuspaikat merkitään kaavaan A-2 merkinnällä olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti. 4.38.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti 9.5.2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.38.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta. 64

4.39 Torsanjoen alue Muutoskohde sijaitsee Silamusjärven ja Torsan välisellä Torsanjoella. Kuva 62. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.39.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu kuusi rakennettua lomarakennuksen rakennuspaikkaa. Lisäksi kaavasta puuttuu yksi rakennettu asuinrakennuksen rakennuspaikka. Torsanjoella sijaitsevan Kurun myllyn kohdalla ei ole lainkaan aluevarausmerkintää. Mylly on luokiteltu 1990-luvulla museoviraston inventoinneissa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. 4.39.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.39.3 Muutoksen kuvaus Olemassa olevat lomarakennuspaikat merkitään kaavaan RA- merkinnällä ja asuinrakennuspaikat A-2 -merkinnällä olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti. Kurun mylly merkitään kaavaan merkinnällä SR-2 eli paikallisesti arvokas rakennuskulttuurikohde. Kohteesta on tarkemmat kuvaukset liitteessä 7. 4.39.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti 10.5.2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.39.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta ja olemassa olevia rakennuspaikkoja on mahdollista luvanvaraisesti rakentaa uudelleen tai laajentaa. Kaavalla turvataan Kurun myllyn kulttuurihistoriallisia arvoja paremmin. 65

4.40 Hiijärven alue Muutoskohde sijaitsee Hiijärven länsipuolella. Kuva 63. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.40.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavassa on rajattu kaksi asuinrakennuspaikkaa sekä MT-alue virheellisesti. Lisäksi rantaan on osoitettu yhden asuinrakennuksen rakennuspaikka A, vaikka todellisuudessa rakennuspaikkoja on kolme. Rantaan on lisäksi osoitettu yksi olemassa oleva lomarakennuksen rakennuspaikka RA, vaikka todellisuudessa alueelle ei ole rakennettu ja ranta on alavaa ja näin ollen huonosti rakentamiseen soveltuvaa. 4.40.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.40.3 Muutoksen kuvaus Rakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti ja MT-aluetta laajennetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Lisäksi kaavaan lisätään kaksi asuinrakennuspaikkaa (A) olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti ja poistetaan yksi lomarakennuspaikka RA. 4.40.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti 10.5.2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.40.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta ja olemassa olevia rakennuspaikkoja on mahdollista luvanvaraisesti rakentaa uudelleen tai laajentaa. 66

4.41 Pajarinkylän alue Muutoskohde sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa Pitkäjärven länsipuolella. Kuva 64. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.41.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavasta puuttuu kaksi rakennettua asuinrakennuspaikkaa. Lisäksi yksi A-2 ja yksi RA rakennuspaikka on rajattu liian suppeaksi, jolloin pihapiirin rakennuspaikkoja jää rakennuspaikan ulkopuolelle. 4.41.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Virheet on havaittu kaavamuutos prosessin yhteydessä ja ne korjataan Rautjärven kunnan aloitteesta. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 4.41.3 Muutoksen kuvaus Rakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakentamistilanteen mukaisesti ja kaavaan lisätään kaksi asuinrakennuspaikkaa (A-2) 4.41.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty suunnittelija toimesta maastokäynti 10.5.2011. Muita erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.41.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkiytyy alueen osalta ja olemassa olevia rakennuspaikkoja on mahdollista luvanvaraisesti rakentaa uudelleen tai laajentaa. 67

4.42.Niemelä Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven rannalla tilalla Niemelä 4:65. Kuva 65. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.42.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 uutta lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikat ovat rakennettavuudeltaan huonolla paikalla, koska ranta on jyrkkäpiirteinen. 4.42.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Tilan maanomistaja on esittänyt muutosta kaavaluonnosvaiheessa. Alue on yksityisessä omistuksessa. 4.42.3 Muutoksen kuvaus Rakennuspaikkoja siiretään noin 100 m etelämmäksi siten, että rakennuspaikat on mahdollista sijoittaa niin, että mäen harjanne jakaa rakennuspaikat. 4.42.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.42.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Rakennuspaikat on helpompi rakentaa maanpinnan korkeusvaihteluita hyväksikäyttäen ilman merkittäviä maanmuokkaustöitä. 68

4.43 Arponen Muutoskohde sijaitsee Untamo-järven rannalla tilalla Arponen 1:7. Kuva 66. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.43.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 uutta lomarakennuspaikkaa sekä yksi olemassa oleva rakennuspaikka. Uusista lomarakennuspaikoista eteläisempi on rakennettavuudeltaan huonolla paikalla, koska alueelle on suuria kivilohkareita. 4.43.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Tilan maanomistaja on esittänyt muutosta kaavaluonnosvaiheessa, jossa huonosti rakennettava rakennuspaikka siirretään Herniemeen. Alue on yksityisessä omistuksessa. 4.43.3 Muutoksen kuvaus Huonosti rakennettava rakennuspaikka siirretään olemassa olevan lomarakennuspaikan pohjoispuolelle ja näin jätetään Herniemi rakentamisen ulkopuolelle ja vapaanyhtenäisen rantaviivan osuus pitkäksi. 4.43.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Alueelle on tehty Rautjärven kunnan toimesta maastokäynti. Muita erityisiä selvityksiä ei ole laadittu. 4.43.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Siirretty rakennuspaikka on helpompi rakentaa vähemmillä maanmuokkaustoimilla. 69

4.44 Tuulikallio Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön eteläosissa Nikonjoen varrella tilalla Tuulikallio 4:6. Kuva 66. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 4.44.1 Nykytilanne Voimassa olevasta rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 olemassa olevaa lomarakennuspaikkaa, jotka ovat rakennettu osin rakennusalueiden ulkopuolelle. 4.44.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus Rautjärven kunta on esittänyt aloitteen kaavamuutokselle. Alue on yksityisessä omistuksessa. 4.44.3 Muutoksen kuvaus Rakennuspaikat rajataan olemassa olevan lupa/rakentamistilanteen mukaisesti. 4.44.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia. 4.44.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset Kaava selkeytyy tilan osalta vastatessaan olemassa olevaa rakentamistilannetta. 70

5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle Rautjärven rantayleiskaava-aluetta laajennetaan muutosprosessin yhteydessä Hiitolanjoen alueelle. Laajennusalueen yleiskaavoitusta varten on laadittu erillisselvitykset luonnon ja linnuston osalta. Lisäksi on laadittu erillinen rantarakennusoikeuslaskelma sekä arkeologinen inventointi. Erillisselvitykset ovat kaavaselostuksen liitteenä lukuun ottamatta arkeologista inventointia. 5.1 Nykytilanne Hiitolanjoki lähtee Simpelejärvestä ja laskee Venäjän puolelle Laatokkaan. Joki on kokonaisuudessaan 53 kilometriä pitkä, josta 8 kilometriä on Suomen puolella. Joki on ollut vanha vesireitti, kalastusjoki, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen, puunjalostus- ja paperitehtaiden sekä vesivoimaloiden voimanlähde. Joki ei ole nykyisin luonnontilainen. Alueelle on laadittu erillinen luonto- ja linnustoselvitys, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä 4 ja 5. Selvitysten perusteella alueella on todettu olevan luontoarvoiltaan merkittävä. Alue on mm. ollut ehdolla Natura -2000 verkostoon. Kuva 67. Kaavoitettavan alueen rajaus. Kaavoitettavaa aluetta on pyritty kehittämään luonto-, kalastus ja kulttuurimatkailukohteena 1990-luvun alusta saakka, johon alueella on hyvät puitteet. Luonnon osalta erityistä on lajistollinen rikkaus, kalastuksen osalta Laatokasta nouseva Laatokan lohi ja kulttuurimatkailun osalta vanha vesivoimarakentaminen. Alueella on toiminnassa ensimmäisiä Suomeen rakennettuja vesivoimaloita. 71

Kuva 68. Kangaskosken laavu. 5.1.1 Luonto Rantayleiskaavan laajennusta varten on tehty erilliset selvitykset luonnon ja linnuston osalta. Selvitykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. 5.1.2 Vesivoimalat ja kulttuurihistoria Hiitolanjoen Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, ovat valjastettu sähköntuotantoon. Näistä Kangaskoski on kaava-alueella. Venäjän puolella Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa (1924). Kuva 69. Hiitolanjoen voimalaitokset. 72

Kangaskosken voimalassa (1925) on alkuperäinen koneisto yhä toiminnassa. Voimala on samalla paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901-1920) paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski on yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Simpeleen tehtaitten Hiitolanjoen yläjuoksulle sijoittuneen tuotantoalueen yhteydessä on edelleen toiminnassa Juvankosken voimalaitos (1948). Kolmikerroksiseen rakennukseen on sijoittunut myös muita toimintoja, alunperin tehtaan keskusvarasto ja korjaamo. Ritakosken vesivoimalaitos on Ylä-Ritakosken myllyn paikalle 1920 valmistunut selkeälinjainen, klassistisia piirteitä ilmentävä, tiilinen koneasemarakennus. Vanha tekninen laitteisto on osittain säilynyt. Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen laitteisto on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla. Kuva 70. Kangaskosken voimala. Alueelle tehdyn arkeologisen inventoinnin perusteella alueeln pohjoisosasta Lahnasen pohjoispuolelta on löytynyt 3 hautaröykkiötä. 5.1.3 Rantarakentaminen Kaava-alueelle on rakennettu 8 asuinrakennusta, joissa asutaan vakituisesti. Näistä 4 rajoittuvat rantaan. Joenpolvessa on lisäksi vanha vaatimaton, mutta käytössä oleva lomarakennus. Alueella on myös vanha rajavartioasema, joka on nykyisin Rautjärven kunnan omistuksessa ja vuokrattuna matkailukäyttöön. Kangaskosken voimalarakennus sijoittuu myös kaava-alueelle. 73

Kuva 71. Hiitolanjoen alueen rakennuspaikat. Kuva 72. Joenmutkassa sijaitseva lomarakennus. 5.1.4 Kaavoitus ja aluetta koskevat suunnitelmat Seutukaavaan ei ole merkitty alueeseen kohdistuvia erityisiä merkintöjä. Kaava-alueen rajojen tuntumaan on merkitty laajempia varauksia maatalouskäyttöön (MT). 74

Kuva 73. Seutukaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty karttaa mustalla viivalla. Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu useampia merkintöjä. Joen eteläpuolelle on osoitettu vihreällä katkoviivalla merkintä, joka kuvaa viheryhteystarvetta/ekologinen käytävää. Tämän viereen on osoitettu vihreällä pisteviivalla ohjeellinen retkeily-/ulkoilureitti. Hiitolanjokeen on osoitettu sinisellä pisteviivalla melontareitti. Ritakosken, Lahnasen ja Kangaskosken voimalaitokset on merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi (ma/ kv). Vihreällä kolmiolla on merkitty kaksi virkistyskohdetta ja sinertävällä kolmiolla luontomatkailun kehittämisen kohde. Koko osayleiskaavoitettava alue on rajattu keltaisen mv-alueen sisään, joka kuvaa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. mv-alueen määräys on seuraava: Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyspalveluiden kehittämisen kannalta merkittäviä ja ympäristöltään vetovoimaisia vyöhykkeitä, joilla on edellytykset kehittyä monipuolisiksi matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuksiksi. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin, asumiseen ja maaomistukseen liittyviä rajoituksia. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto- ja maisema, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä ettei kyseisiä arvoja vaaranneta.» 75

Kuva 74. Maakuntakaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty karttaa mustalla viivalla (Hiitolanjoki maakuntakaava) Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Alueelle on tehty suunnitelmia virkistysreitin toteuttamiseksi ja joen kunnostamiseksi siten, että Laatokan lohella olisi edellytykset nousta koko joki ylös. 5.2 Tavoitteet Laajennuksen tavoitteena on ratkaista ja yhteen sovittaa alueen virkistyskäyttö-, maanomistajien tasapuolinen kohtelu sekä alueen ympäristöarvot. Virkistyksen kannalta erityisenä tavoitteena on osoittaa tasokas ulkoilureitti Kangaskosken ja Ritakosken välille. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi on laadittu emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeuslaskelma. 5.3 Mitoitusperiaatteet Tilojen rantarakennusoikeudet määritetään Rautjärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti. 5.3.1 Muunnetturantaviiva Voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperiaatteista ei selvästi ilmene millaisella muuntoperiaatteella muunnetturantaviiva on määritetty. On oletettu, että siinä on käytetty Etelä-Savon maakuntaliiton muunnetunrantaviivan määrittämisen periaatetta. 76

Kuva 75. Muunnetunrantaviivan määritys Etelä-Savon maakuntaliiton muuntoperiaatteilla. Hiitolanjoki on kauttaaltaan alle 50 metriä leveä. Etelä-Savon maakuntaliiton mallin mukaan tällöin käytetään muuntokerrointa 0,25. Hiitolanjoen rantarakennusoikeuksia määritettäessä on kuitenkin lähdetty siitä, että joki poikkeaa tavanomaisesta järvestä niin paljon, että Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämä malli ei sovellu jokialueille. Hiitolanjoen muunetturantaviiva onkin määritetty etäisyyksien perusteella kertoimella 0,5. Tämä perustuu siihen, että vähintään toinen puoli rakennuskelpoisesta joesta tulee huomioida täysimittaisena. Tämän lisäksi on käytetty vastaavia rakennettavuuskertoimia kuin Rautjärven rantayleiskaavassa. Tavanomaisilla rannoilla on käytetty kerrointa 1, peltoon rajoittuvilla rannoilla kerrointa 0,5 ja rakennuskelvottomilla rannoilla on käytetty kerrointa 0. Alueella on rantaviivaa 10,8 km ja muunnettua rantaviivaa 4,5 km. Kuva 76. Rakennettavuuden perusteella määritetyt muuntokertoimet. 77

Kapeat joenrannassa olevat tilat eivät muodosta rakennusoikeutta, koska ne eivät sovellu rakentamiseen. Yhtyneet paperitehtaat Oy on hankkinut ko. alueita itselleen suorittamalla siten kertakorvauksen aiheuttamastaan lietehaitasta ranta-alueen maanomistajille. Kuva 77. Esimerkki rantakaistaleesta. 5.3.2 Mitoitusvyöhyke Rautjärven rantayleiskaavassa rakennusoikeutta muodostuu erilaisilla mitoitusvyöhykkeillä eritavoin. Tiheimmillään sallitaan 7 rp/muunnetturantaviivakilometri ja alhaisimmillaan 3,5 rp/mrvkm. Alle 1 hehtaarin suuruisilla saarilla ja lammilla ei muodostu rakennusoikeutta. Erivyöhykkeet kuvauksineen ovat seuraavat: Vyöhyke rp/mrvkm Kuvaus 1 7 Kyläkeskusten alueet (AT-1 ja AT-2) 2 3,5 Erityisten luonnonarvojen alue (SL) 3 3,5 Luonnonsuojelun kannalta merkittävä alue tai kohde (s) 4 3,5 Luonnonarvoiltaan arvokas pienvesistö (apv) 5 4,5 Arvokkaat maisema-alueet (am) 6 5 Maiseman kannalta merkittävät alueet (m) 7 4 Kulttuurimaisema-alueet, joiden luonne tulee säilyttää (km) 8 Alle 20 hehtaarin saarissa rakennusoikeus muodostuu saaren pinta-alan perusteella 9 4-10 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 4 rp/mrvkm 1 4 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka alle hehtaarin lammilla ei ole rakennusoikeutta 10 6 Muu vesistöalue Koska laajennusaluetta voidaan pitää vyöhykkeiden 2 4 mukaisina käytetään Hiitolanjoen rantarakennusoikeuden määrittämisessä mitoitusta 3,5 rp/mrvkm. 78

5.3.3 Emätilaperiaate Rakennusoikeus jaetaan huomioiden emätilaperiaate. Periaatteen tarkoituksena on, että ne tilat, joista on lohkottu paljon rakennuspaikkoja eivät saa uusia rakennuspaikkoja niin paljoa kuin ne tilat, joista ei ole lohkottu. Emätilaperiaatteen leikkausvuotena käytetään ajankohtaa 1.1.1960. Kaikki rakennuspaikat, jotka on lohkottu tämän jälkeen, katsotaan kuluttavan rakennusoikeutta. Kiinteistön muodostumispäivämäärä on kiinteistörekisteriin merkitty päivämäärä. Joidenkin kiinteistöjen osalta tästä on poikettu kun on voitu todistaa, että muodostuminen on laitettu vireille huomattavasti vuotta 1960 aiemmin. Tällaisia tiloja ovat: 689-432-16-0 Mäntymäki ja 689-432-2-223 Hiekkaharju. 5.3.4 Muita tarkennuksia Yksi rantaan rajoittuva rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta yhden rantarakennuspaikan. Rantaan rajoittumaton rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 rantarakennuspaikkaa. Matkailupalvelualueiden osalta voidaan poiketa mitoituslaskelmasta. Näillä alueilla uudisrakentaminen vaatii kuitenkin ranta-asemakaavan laatimisen. 5.4 Kuvaus ja perustelut 5.4.1 Asutus ja rantarakentaminen Rantayleiskaavan laajennuksella Hiitolanjoen alueelle muodostuu 6 uutta rantarakennuspaikkaa. Lisäksi yksi rakennuspaikka muodostuu Rautjärven kunnan omistamalta tilalta Ahomäenkangas. Tämä rakennusoikeus on siirretty vanhan raja-aseman yhteyteen, johon on merkitty matkailupalvelujen alue. Rantarakennusoikeudet perustuvat mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rantarakennusoikeuslaskelmaan. Laskelma on esitetty liitteessä 6. Uusille lomarakennuspaikoille on sallittu rakennettavan maksimissaan 150 k-m². Tällä on pyritty siihen, että rakennuspaikat eivät erottuisi maisemasta, eikä rakentaminen olisi niin massiivista kuin tavanomaisilla järvialueilla. Kokonaisuutena alueelle on osoitettu yhteensä 16 rakennuspaikkaa, joista 3 eivät rajoitu rantaan. Nämä katsotaan kuluttavan puolen rantarakennusoikeuden verran rantarakennusoikeutta. Alueen kokonaismitoitus on näin ollen 3,2 rp/mrvkm. 5.4.2 Virkistys Kaavoituksen yhtenä tärkeimmästä tavoitteesta on muodostaa virkistysreittiyhteys Ritakoskelta Kangaskoskelle. Yhteys on osoitettu kulkemaan joen etelä/länsipuolta. Kaavaprosessin yhteydessä on tutkittu useita erilaisia polkuvaihtoehtoja yhteistyössä Etelä-Karjalan virkistyssäätiön sekä alueen maanomistajien kanssa. Polkua on mahdollista kehittää lenkkinä kaava-alueen ulkopuolella esim. olemassa olevia teitä pitkin. 5.4.3 Luonto Luonnon osalta on laadittu erillinen selvitys. Kaavaan ei ole merkitty kaikkia luontoselvityksessä esiintuotuja arvoja, koska kaikki arvot eivät ole sellaisia, että ne vaatisivat erillisen merkintänsä. Erityisinä luonnon kannalta arvokkaina asioina kaavaan on merkitty koko Hiitolanjoen kattava luo-1 merkintä, jolla pyritään turvaamaan joen ja sen ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi kaavaan on merkitty Lahnasen alue omalla merkinnällään, koska siellä painottuvat uhanalaisten lajien sijaan linnustolliset sekä muut kasvistolliset arvot. Luo-3 merkinnällä on merkitty yksi kapea liito-oravan elinalueen osa sekä luo-4 merkinnällä puronotkelma, jossa virrannee läpi vuoden pohjavesi. 79

Luontoselvityksen kohteet, joita ei ole merkitty kaavaan: Jokelan puronotkelma, jota ei ole huomioitu metsätaloussuunnitelmassa sekä on maanomistajan mukaan kaivettu uoma. Pikkusiepon esiintymisalue varttuneessa kuusikossa Kokkosuon länsipuolella Noroista on huomioitu edustavimmat. Muut selvityksen norot saattavat olla kausikuivia, eikä niille kohdistu rakentamistoimia, jotka vaikuttaisivat norojen säilymiseen. 5.4.4 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Kangaskosken voimalan ympäristö on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi RKY-aineiston mukaisesti. Lisäksi voimalarakennus on merkitty rakennuskulttuurin kannalta maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Lahnasen pohjoispuolelta löytynyt hautaröykkiö on merkitty muinaisjäännöskohteeksi. 5.4.5 Palvelut ja matkailu Vanhalle rajavartioasemalle on merkitty matkailupalvelujen alue, jolla pyritään edistämään matkailupalvelujen muodostumista. Kaavaan merkitty virkistys- ja melontareitti tukee matkailupalveluja. Pienempialainen, mutta uusi matkailupalvelu-merkintä on merkitty Lahnasen eteläpuolelle. Alue on liikenneyhteyksiltään, sijainniltaan ja rannaltaan hyvä vesillelaskuun. Lisäksi ranta on mantereen puolelta loiva ja näin soveltuva rakentamiseen. Merkintä on osoitettu maanomistajan aloitteesta. Alueen toteuttaminen vaatii ranta-asemakaavan laatimisen. Kuva 78. Vanha rajavartioasemarakennus (RM-1) 5.4.6 Suhde muihin kaavoihin ja suunnitelmiin Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen tukiessaan alueen virkistystoimintaa sekä matkailua. 5.5.Laaditut selvitykset Kaavaselostuksessa esiintuotujen asioiden lisäksi on laadittu erillisselvitykset luonnon- ja linnuston osalta sekä rakennusoikeuslaskelma. (LIITTEET 4, 5 ja 6). Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on lisäksi laadittu erillinen muinaisjäännösinventointi museoviraston toimesta. 80