OPETUSSUUNNITELMAT; kootut teokset Vuosi 2016 Mikä muuttuu, miksi miten? Esityksen pohjana Ulla Ilomäki-Keisalan ja Irmeli Halisen diat
TOSIASIAN ÄÄRELLÄ Kuinka moni on täällä jostain syystä pakotettuna? MIKSI?
PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMAT KAUTTA AIKOJEN 1. Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinnöt 1 ja 2 (POPS I ja POPS II) 1970 2. Opetussuunnitelman perusteet 1985 3. Opetussuunnitelman perusteet 1994 4. Opetussuunnitelman perusteet 2004 5. Opetussuunnitelman perusteet 2016
POHDITTAVAKSI Mitä ja millaisia kokemuksia Sinulle on kertynyt ops työstä urasi aikana? Mitkä ovat mielestäsi nykyisen vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vahvuudet? Mitä tiedät tämän hetkisestä opetussuunnitelmauudistuksesta?
AJATUKSIA OPETUSSUUNNITELMASTA Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, mitä koulussa pitäisi opettaa. Se on ennalta laadittu kokonaissuunnitelma kaikista niistä toimenpiteistä, joilla pyritään koulukasvatukselle asetettuihin päämääriin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. (Päivi Atjonen) Mutta miksi opetussuunnitelman nimi on OPETUSsuunnitelma? Oma huom.
OPETUSSUUNNITELMATYÖSTÄ Opetussuunnitelmatyön ei pitäisi olla pelkästään asiakirjan tuottamista vaan opettajien, oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien yhteinen työväline. Opetussuunnitelma on keskeisin dokumentti, jolla yhteisö ilmaisee koulutusta koskevan tahtonsa.
TEHTÄVISTÄ 1. Yhteiskuntakehityksen suuntaaja 2. Tavoitteiden rakentaja 3. Koulutusjärjestelmän suunnittelun väline 4. Oppimateriaalien laadinnan ohje 5. Opettajan pedagogisen suunnittelun ohje 6. Arvioinnin perusta (Laukkanen 1983)
Opetussuunnitelma oppimisen polun rakentajana ja pedagogisena työkaluna Koulutukselle asetetut tavoitteet Oppimiselle ja kasvulle asetetut tavoitteet LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Ainespesifit tavoitteet KOULUN OPPIMIS- Oppilaan arviointi Opetus ja ohjaus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki TOIMINTA- KULTTUURI YMPÄRISTÖ Arvoperusta ja oppimiskäsitys Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelma strategisena työkaluna Vuosisuunnitelma Oppimissuunnitelma ja HOJKS Opetussuunnitelma Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Kunnan ja valtakunnalliset strategiat Esiopetus, toiset koulut Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus (1) Opetushallituksen toteuttama opetussuunnitelmaseuranta 2005, 2007 ja 2009 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti, 192/2009 Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit 2008, 2009 ja 2010 - Nykyinen opetussuunnitelmajärjestelmä toimii hyvin; esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita pidetään relevantteina, selkeinä ja oikealla tavalla ohjaavina asiakirjoina - Perusteiden laadinta- ja täytäntöönpanoprosessit 2000-luvun alkupuolella on koettu avoimiksi, osallistuviksi ja hyviksi; ne ovat lisänneet opetussuunnitelmatietoisuutta - Tyytyväisyydessä ei suuria eroja vastaajaryhmien, kieliryhmien tai eri alueiden välillä - Vuoden 2010 oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistukseen liittyneet opetussuunnitelman perusteiden muutokset, erityisesti paikallista työtä koskevien ohjeiden selkeys on saanut hyvää palautetta IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus (2) Opetussuunnitelman perusteet ovat tukeneet ja ohjanneet paikallista opetussuunnitelmatyötä hyvin, perusteet ovat selkeitä ja perusteiden linjauksiin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä 80 % kunnista ja yli 70 % kouluista katsoi, että perusteet tukevat entistä paremmin käytännön opetustyötä Kuntien kokonaisvastuu opetussuunnitelmatyöstä on vahvistunut Noin 90 % kunnista ilmoittaa, että opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön erittäin tai melko paljon Opettajat ovat tavoitetietoisia ja pitävät opetussuunnitelmaa tärkeimpänä työnsä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus (3) Perusteiden kehittämiseen liittyviä haasteita: - Eri kouluasteiden välisen jatkumon ja perusopetuksen sisäisen eheyden vahvistaminen - Tavoitteiden, sivistys- ja kasvatustehtävän sekä toimintakulttuurin selkeämpi määrittely - Yhteiskunnan ja koulujen monikulttuuristumisen huomioonottaminen - Eri oppiaineita yhdistävien ja opetusta eheyttävien kokonaisuuksien ja ilmiöiden kuvaaminen; nykyiset aihekokonaisuudet sisällöltään tärkeitä mutta jääneet eri oppiaineiden opiskelusta irralliseksi - Oppilaiden vuorovaikutusta, erilaisuuden huomioonottamista ja hyvinvointia edistävien työtapojen ja sisältöjen vahvistaminen - Koulun ja kotien yhteistyön vahvistaminen ja roolien selkeyttäminen - Oppilaan arviointiin liittyvän ohjeistuksen selkeyttäminen; kannustavan arvioinnin kriteereiden määrittely ja päättöarvioinnin oikeudenmukaisuus - Perusteiden ohjaavuuden parantaminen ja toisaalta paikallisten IRMELI HALINEN valintojen ja jouston avaaminen; toiminnan arviointi ja kehittäminen
Koontia ja pohdintaa Ohjausjärjestelmän ja perusteiden vahvuudet tulee pyrkiä säilyttämään ja uudistamaan järjestelmää maltillisesti Opetussuunnitelman asema koulun kaikkea toimintaa ohjaavana ja johtamisen ja koulutyön kannalta strategisena työvälineenä on vahvistunut Opetussuunnitelman asema opetushenkilöstön pedagogisena työvälineenä on vahvistunut, pedagogista tukea kaivataan kuitenkin lisää Opetussuunnitelmatyöllä voidaan parhaimmillaan lisätä perusopetuksen sekä horisontaalista että vertikaalista yhtenäisyyttä Opetussuunnitelmaprosessi tulisi osata käyttää sekä koulun sisällä toimivien että koulun ja sen yhteistyökumppaneiden välisen yhteisen keskustelun lisäämiseen ja edistää siten sitoutumista yhteiseen kasvatustyöhön IRMELI HALINEN
HUOKAUSTAUKO Mitä ajatuksia on herännyt?
MIKSI UUSI OPS 2012-2016? Uudistuksen lähtökohtana: Perusopetuksen nykyiset vahvuudet Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen Ulla Ilomäki-Keisala
VUODEN 2014 OPS EI ENÄÄ RIITÄ? (Vrt. Opettaja) Oppisisällöt ovat liian laajat. Aihekokonaisuudet ovat jääneet irrallisiksi. Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet on selkiytettävä. Työtavat ja oppimisympäristöt ovat muuttuneet. Oppilaiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Taito- ja taideaineita toivotaan lisää. Arviointi on kehittynyt monipuolisemmaksi. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on muuttunut. Vuoden 2004 ops ei vastaa koulujen ja oppimisen tulevaisuuden haasteisiin. Ulla Ilomäki-Keisala
KYSYMYKSIÄ Miten kirjoitettu opetussuunnitelma siirtyisi hyviksi käytännöiksi? Onko opetussuunnitelma ennakkoon tehtynä, aikuisten kuvittelemana tulevaisuuden este aidolle oppijakeskeisyydelle, jossa kasvavien lasten ja nuorten oppimisen ja kasvamisen erityistarpeet ovat kaiken lähtökohtana? Missä asioissa tarvitsemme yhtenäisyyttä, jotta oppilaan oppimispolku olisi vihdoinkin yhtenäinen ja peruskoulu rikas ja oppimiseen haastava ympäristö kaikille siellä työskenteleville? (vrt. Päivi Atjonen) Ulla Ilomäki-Keisala
UUDISTUKSEN TAUSTALLA Toimintaympäristön muutokset: Tiedon luonteen muutos ja laaja-alaisten taitojen merkitys Muutokset yhteiskunnan sosiaalisissa rakenteissa sekä lasten ja nuorten kasvuympäristössä Teknologian kehitys Globalisaatio ja suomalaisen yhteiskunnan muutos Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö (Irmeli Halinen) Ulla Ilomäki-Keisala
KOULUTYÖ JA OPPIMINEN Osaamisessa korostuu: 1. eri tilanteisiin sovellettavissa oleva laaja-alainen osaaminen, ajattelu ja ongelmanratkaisu 2. olennaisen löytäminen suuresta informaatiomäärästä 3. kommunikoinnin, verkostoitumisen, yhteistyön ja tiimeissä toimimisen ja oppimisen taidot 4. tietoisuus omasta identiteetistä, itseluottamus ja vastuunotto omasta tulevaisuudesta 5. erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen (Irmeli Halinen) Ulla Ilomäki-Keisala
6. kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen 7. aloitteellisuus, joustavuus, muutososaaminen ja vaikuttaminen 8. nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen ja monipuolinen käyttö, digitaaliset taidot 9. luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet (Irmeli Halinen) Ulla Ilomäki-Keisala
TAVOITTEENA 2012-2016 Tavoitteena saada selkeämpi, entistä suppeampi opetussuunnitelma. Koulua ei saa vaivata kiire! Perusteiden valmistelu tehdään nyt entistä avoimemmin ja laajemmassa sidosryhmäyhteistyössä. Tutustu ja kommentoi 19.11.2013 alkaen: www.oph.fi Ulla Ilomäki-Keisala
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetus 422/2012 Tavoitepykälät otsikoinniltaan lähes samat kuin vuoden 2001 asetuksen pykälät 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen IRMELI HALINEN
Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010 Vuoden vaihteessa 2009 2010 toteutettiin yli 13-vuotiaiden peruskoulun oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden verkkohaastattelu; vastaajia oli kaikkialta Suomesta yhteensä noin 60 000: Kouluun liittyvissä mielikuvissa päällimmäisinä (a) aikataulut, myös kiireen tuntu, (b) kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta sekä (c) haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat Tulevaisuudessa tarvittavina taitoina mainittiin useimmiten kielitaito, matemaattiset taidot, sosiaaliset taidot ja luku- ja kirjoitustaidot sekä omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taidot Noin 75 % katsoo, että koulussa opitaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja että koulutyössä voi käyttää muualla opittuja tietoja ja taitoja Koulun ei katsottu antavan tarpeeksi hyviä eväitä taide- ja taitoaineissa, yhteiskunnan toimintaan, työelämätaitoihin ja talouteen, ilmasto- ja ympäristöasioihin, kansainväliseen toimintaan eikä arjen hallintaan Peruskouluun toivottiin lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia IRMELI HALINEN
Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010 Opetushallituksen toteuttamassa Lasten ja nuorten foorumissa käytiin keskustelua peruskoulun kehittämisestä 2010. Keskustelussa perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta edustavat nuoret: toivoivat opiskeltavien sisältöjen tiivistämistä ja rauhallisempaa etenemistä kannustavaa ja pohdittua arviointipalautetta hyvää työrauhaa ja hyvää opetusta aitoa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon luokassa ja kouluyhteisössä IRMELI HALINEN
Tiedän olevan hyvää ja kaunista enemmän kuin unelma onnesta Kolmas Nainen 1990
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTALLA Lait, asetukset, normit
Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa kansalliset normit ovat tukea antava pohja Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua ja oman työn luovaa rakentamista Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin IRMELI HALINEN
OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Suomalainen koulutuksen ohjausjärjestelmä PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LAIT, ASETUKSET IRMELI HALINEN
Normiperustaisuus Selkeä ja tiivis opetuslainsäädäntö Muutoksia perusopetuslakiin ja asetukseen (työrauha, oppilashuolto, eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät) Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman asema määritelty laissa Uusi valtioneuvoston asetus 422/28.6.2012 Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten perusopetusta varten Perusopetuksen uusi tuntijako Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelma Perusteet Opetushallituksen antamana määräyksenä Virallisesti päätetty paikallinen opetussuunnitelma opettajan työn suunnittelun perustana IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelman perusteet perusopetuslaissa ja -asetuksessa PL 3 Opetuksen järjestämisen perusteet Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään. PL 14 Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvosto päättää tässä tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako) Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelma perusopetuslaissa ja -asetuksessa PL 15 Opetussuunnitelma Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 14 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyöstä sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. Asianomaisen ministeriön luvalla perusopetusta ja lukiokoulutusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetussuunnitelma tai perusopetuksen opetussuunnitelma voi sisältää ammatillisia opintoja. IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelman perusteiden asema Opetussuunnitelman perusteet hyväksyy Opetushallituksen pääjohtaja Perusteet ovat määräys, joita on velvoittavana noudatettava Perusteet valmistellaan laajassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa Valmistelu on avoin prosessi, jonka aikana kuullaan opetuksen järjestäjiä, koulujen henkilöstöä, huoltajia ja oppilaita sekä muita koulutuksen kehittämistä kiinnostuneita tahoja IRMELI HALINEN
Valtioneuvoston asetus perustetyön pohjana Valtioneuvosto päätti esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012 ja antoi asetuksen 422/2012. Tavoitepykälät luovat lähtökohdat ja suunnan opetussuunnitelmatyölle Perusopetuslaki määrittää oppiaineet, mutta valtioneuvoston asetuksella päätetään vuosiluokkien välisistä nivelkohdista ja siitä, miten opetusaika jaetaan eri oppiaineiden kesken IRMELI HALINEN
Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäistuntimäärät eri vuosiluokilla muuttuivat Perusopetusasetus 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. IRMELI HALINEN
Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2- kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi IRMELI HALINEN
Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna Aine Vanha Uusi Muutokset Äidinkieli ja kirjallisuus 14+14+14=42 14+18+10=42 Nivelkohta vaihtuu. A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk. Matematiikka 6+12+14=32 6+15+11=32 Nivelkohta vaihtuu. Ympäristöoppi 9 4+10=14 1-6 vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu. Biologia ja maantieto 3+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Fysiikka ja kemia 2+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Terveystieto 3 3 * Ympäristö ja luonnontietoaineet yht. 9+5+17=31 4+10+17=31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk. 1-6. IRMELI HALINEN
Aine Vanha Uusi Muutokset Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 6+5=11 2+5+3=10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän 3+7=10 5+7=12 Kaksi tuntia enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5 Musiikki 4+3=7 2+4+2=8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän Kuvataide 4+4=8 2+5+2=9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi yhteinen tunti enemmän Käsityö 4+7=11 4+5+2=11 Nivelkohta vaihtuu. Liikunta 8+10=18 4+9+7=20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi tuntia enemmän Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) 62 6+6=12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi tunti vähemmän IRMELI HALINEN
Aine Vanha Uusi Muutokset Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. Vähimmäistuntimäärä yhteensä 222 222 Mahdollinen lisäys päätetään 2013. Vapaaehtoinen A2-kieli 12 12 Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. * ** Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena.* * Rahoituksesta säädetään myöhemmin. ** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi IRMELI HALINEN
HASSUA? MIKSI tuntijako tehdään ensin ja vasta sitten ryhdytään miettimään sisältöjä?
LUONNOS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 14.11.2012 Luvut 1-5 Ulla Ilomäki-Keisala
Luvut SISÄLLÖLLISIÄ TARVEMUUTOKSIA vrt. OPS 2004 1. Opetussuunnitelmasta koulutyöhön 2. Perusopetus yleissivistyksen perustana 3. Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet 4. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri 5. Oppimisen edistäminen koulutyössä
LUKU 1: OPETUSSUUNNITELMASTA KOULUTYÖHÖN Arvot Oppimiskäsitys Toimintakulttuurin muutos Toiminta- ja oppimisympäristön muutokset Oppilaiden osallisuus ja osallistaminen (vrt. työtavat ja eheyttäminen) Laaja-alainen osaaminen (vrt. esim. monilukutaito) Opettajan rooli ja yhteiskunnan muutokset
Kaikissa vaiheissa huomioidaan, että koulujen henkilöstö ja oppilaat sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmaan liittyvien asioiden pohdintaan. Opetussuunnitelma perusteiden uudistamisen ytimessä on toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittäminen. Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen järjestäjän yhteisistä sekä koulukohtaisista osuuksista. Opetussuunnitelman tekeminen seutu- ja kunnallisena yhteistyönä on suositeltavaa voimavarojen yhdistämiseksi säästämiseksi! Ulla Ilomäki-Keisala
LUKU 2: PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA OPPIMISKÄSITYS Oppiminen on oppilaan aikaisempiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin pohjautuvaa päämääräsuuntautunutta toimintaa. Oppilas on aktiivinen toimija: asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Oppilas reflektoi oppimisprosessejaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppiminen on erottamaton osa yksilön kokonaisvaltaista elinikäistä ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän, opettajan, kouluyhteisön jäsenten, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri yhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä: yksin, yhdessä tehden, suunnittelua, ajattelua, tiedon hankintaa ja arviointia. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan (vrt. omien ja toisten tunteiden tunnistaminen). Tavoitteellinen oppiminen on taito > omista oppimisprosesseistaan tietoinen oppilas > itseohjautuvuus > Kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestään oppijana ohjaavat oppmisprosessia.
MITÄ ON HYVÄ OPETTAMINEN? - Kannustava, realistinen palaute - Oikeudenmukainen arviointi - Oppimisympäristöjen turvallisuus, yhteisöllisyys ja kannustavuus - Välittävä ja arvostava vuorovaikutus Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Mitä elinikäinen oppiminen edellyttää? Positiivista asennetta?
LUKU 3: PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen: Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullistaminen
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Syntyy entistä enemmän verkostoissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. kehittyy eri oppiaineita opiskeltaessa, kouluelämän kaikissa tilanteissa ja muussa toiminnassa. auttaa oppilasta löytämään omat voimavaransa ja vahvistamaan haluaan elinikäiseen oppimiseen ja kehittymiseen. edistää oppilaan kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä; tukee hänen valmiuttaan suuntautua tulevaisuuteen ja edistää kestävää kehitystä. Ulla Ilomäki-Keisala
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN EDELLYTTÄÄ MEILTÄ? 1. Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen vaatii jokaisen oppiaineen opetuksen ja koulun muun toiminnan tietoista suuntaamista yhteisiin tavoitteisiin. 2. Tiedostettava, että tieto on moniulotteista ja suurelta osin jatkuvasti muuttuvaa. 3. Koulun arvoperusta ja sen varaan rakentuva toimintakulttuuri vaikuttavat merkittävästi osaamiseen. 4. Osaamisen kehittämisessä tarvitaan oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tiedonrajojen ylittämistä. 5. Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa omaksuttavia tietosisältöjä enemmän se, miten koulussa työskennellään, miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus järjestetään ja miten oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan. Ulla Ilomäki-Keisala
LUKU 4: KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri: Oppiva yhteisö Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi Turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen
Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu - säädöksistä sekä paikallisista ja koulujen omista suunnitelmista - johtamisrakenteista ja työn organisoinnista - oppimiskäsityksestä ja pedagogiikasta sekä - vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä > Osa toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja samalla tahattomia.
MITÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS EDELLYTTÄÄ MEILTÄ? yhteisesti sovittua arvoperustaa ja oppimiskäsitystä. Perusopetuksessa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys hyvään elämään, joka edellyttää kestävää elämäntapaa. Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikken päivittäiseen hyvinvointiin ja koulutyön mielekkyyden kokemukseen. Oppilaat kasvavat koulun toimintakulttuurissa ja omaksuvat huomaamattaankin sen arvoja, asenteita ja tapoja sekä vuorovaikutus- ja kielenkäyttömalleja. Kouluyhteisö vaikuttaa toimintatavoillaan oppilaan hyvinvointiin ja osaamisen kehittymiseen. Ulla Ilomäki-Keisala
LUKU 5: OPPIMISEN EDISTÄMINEN KOULUTYÖSSÄ Keskeistä ovat oppimisympäristöt, uudet työtavat ja yhteistyön tekeminen: 1. Laaja-alaisen osaamisen edistäminen 2. Motivaation vahvistaminen 3. Eriyttäminen 4. Eheyttäminen 5. Yhteisöllisen oppimisen tukeminen 6. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen
AIKATAULU Ennen kuin huomaammekaan on elokuu 2016!
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikallinen ops Paikalliset opsit IRMELI HALINEN Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops
Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana IRMELI HALINEN
VÄITTEITÄ MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVISTA VÄITTEISTÄ? NOSTA PUNAINEN TAI VIHREÄ LAPPU
Uusi ops pystyy aidosti kehittämään koulun toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa
Yhdessä tehty ops-työ lisää kaikkien osapuolten ymmärrystä opetuksen ja koulutyön haasteista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen
Monilukutaito on sanahelinää
Hyvän toimintakulttuurin muuttaminen on tarpeetonta
Koulun arki voi olla kiireetöntä
Paperinkeräys riittää kestävän kehityksen huomioimiseen
Ops ei voi toteutua homekoulussa
Moniammatillinen yhteistyö ops:n ja lukuvuosisuunnitelman teossa sotkee koulun arkea
Ops:a ja muita työtä ohjaavia normeja voi noudattaa koulun oman hengen mukaisesti
Arvoperusta rakentuu toimintakulttuurin varaan
Tulevaisuuden koulussa jokainen oppilas tarvitsee henkilökohtaisen tietokoneen pystyäkseen työskentelemään kunnolla Uusin teknologia on edellytys oppimisen edistämiseen ja tukemiseen
Yksilöllisyys kasvattaa yhteisöllisyyttä
Eheyttävien kokonaisuuksien toteuttaminen on kiinni vain hyvästä tahdosta
Koulujen välinen yhteistyö on helppoa toteuttaa