Yleinen taloustilanne kohenee lievästi, julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen taloustilanne on hienoisesti piristynyt viime vuosien huonoon kehitykseen verrattuna. Valtiovarainministeriön uusimman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää 1 % tuntumaan. Ennusteen mukaan bruttokansantuote (BKT) on vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Taloudellisen katsauksen mukaan Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten päätöksillä kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja, joiden avulla voidaan rahoittaa julkiset menot. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2016 -raportin mukaan talousnäkymät ovat lievästi kohentumassa myös Varsinais-Suomessa. Meyerin Turun telakan tilanne on edelleen merkittävästi vahvistunut vuonna 2016 uusien tilauksien ansiosta. Meriteollisuuden hyvä tilauskanta vahvistaa Turun alueen taloutta jatkossa. Tilaukset mahdollistavat uudet investoinnit, työvoiman rekrytoinnin suunnittelun ja kilpailukyvyn pitkäjänteisen kehittämisen. Myönteisiin kehityspiirteisiin kuuluu myös lääketeollisuuden (henkilöstö noin 1 600) menestys. Orion Pharma ja Bayer kasvattavat tuotantoaan ja rekrytoivat työntekijöitä. Rakentamisen näkymissä tapahtui käänne myös Varsinais-Suomessa vuoden 2015 lopulla. Rakentamisen suhdannetilanne on normaalia parempi. Turun seudulla on meneillään asuntorakentamisen lisäksi monia merkittäviä julkisia rakennushankkeita, mm. Turun yliopiston alueella, ja Naantalissa Turun Seudun Energiatuotanto Oy rakennuttaa 260 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitosta. Vuonna 2017 valmistuvan voimalan biopolttoaineen hankinta-, jalostus- ja kuljetusketju luo Varsinais-Suomen alueelle noin 250 uutta työpaikkaa. Varovaisen myönteisistä kehitysnäkymistä huolimatta Varsinais-Suomen ja Turun seudun työttömyysluvut ovat edelleen korkeita. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli korkein Turussa (15,9 %) ja alin Ruskolla (6,8 %). Naantalin työttömyysprosentti oli 9,4 % (10,4 % syyskuussa 2015). Naantalin kuukausittaiset työttömyysprosentit ovat olleet kuluvan vuoden kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 1,2 % pienempiä kuin vuonna 2015. Naantalin suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömien suuri osuus. Kaupungin työllistämistoimenpiteet on sen vuoksi kohdistettava ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen.
Naantalin talous kiristyy, tarve tulopohjan vahvistamiseen kasvaa Naantalin kaupungin tilinpäätökset vuosina 2013 2015 ovat olleet ylijäämäisiä. Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksestä on tulossa selvästi parempi talousarvioon verrattuna. Vaikka viime vuodet ovat olleet suotuisia Naantalin kannalta, Naantalin talous kiristyy lähivuosina. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä: - valtionosuudet vähenevät selvästi, vaikka laskelmissa on otettu huomioon hallituksen ehdottaman saaristolisän vaikutus (+ 1,2 miljoonaa euroa) - sosiaali- ja terveysmenojen kasvu jatkuu, mikä johtuu mm. siitä, että kehitysvammaisten ja vanhuspalvelujen uudet asumisyksiköt lisäävät nettomenoja - verotulot kasvavat vaatimattomasti kilpailukykysopimuksen vaikutusten ja hitaan taloudellisen kasvun vuoksi - omaisuuden luovutusten nettotuottojen ja maankäyttösopimustuottojen määrät ovat selvästi alhaisempia viime vuosiin verrattuna. Tuloveroprosenttiin maltillinen korotus Nykyisillä veroprosenteilla ja palvelumaksujen perusteilla kaupungin tilikauden tulos 2017 olisi selvästi negatiivinen. Myös investointien tulorahoitus jäisi liian alhaiselle tasolle, minkä seurauksena kaupunki alkaisi velkaantua nopeasti. Mikäli kaupungin talous olisi epätasapainossa ja velkamäärät kasvussa, Naantalin asioiden hoitaminen sote- ja maakuntauudistuksen toteuduttua olisi vaikeaa, koska kuntien veroprosenttien korotuksia todennäköisesti rajoitetaan uudistuksen voimaantulon jälkeisinä vuosina. Kasvavan velkamäärän hoitamista vaikeuttaisi se, että kuntien talousarviot puolittuvat nykyiseen verrattuna. Kaupungin tuloveroprosenttia vuodelle 2017 ehdotetaan korotettavaksi 19,00 %:iin (+ 0,50 %). Korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 1,95 miljoonaa euroa vuodessa. Ansiotuloverot vuosille 2017 2020 on arvioitu korotetun veroprosentin mukaisesti. Koko maan tuloveroprosentin ennakollinen painotettu keskiarvo vuoden 2016 tuloista on 19,87 %, joten Naantalin tuloveroprosentti olisi alhainen korotuksen jälkeenkin. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 1,35 %:iin (+ 0,30 %). Korotus lisää tuloja noin 0,2 miljoonaa euroa.
Muita keskeisiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa huomioon otettuja perusteita ovat - kilpailukykysopimuksen vaikutukset - perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi ja kokonaan valtion rahoitettavaksi alkuvuodesta 2017 - sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt korottaa asiakas- ja potilasmaksuja 1.1.2017 alkaen, joten maksujen tuotot arvioidaan tämän päätöksen mukaisesti - omaisuuden luovutusten nettotuotoksi arvioidaan 1,0 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 1,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2018 2020 - poistojen määrän arvioidaan vuonna 2017 laskevan noin 0,8 miljoonaa euroa vuoteen 2016 verrattuna. Kaupungin ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen perustuvia ja satamatoimintaan liittyviä korvauksia ei ole budjetoitu lainkaan suunnitelmakaudelle. Yhtiö on kiistänyt maksuvelvollisuutensa. Erimielisyys on välimiesoikeuden käsiteltävänä. Ratkaisu asiassa saadaan todennäköisesti keväällä 2017. Tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva budjetointi pienentää toimintatuottoja 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Sote- ja maakuntauudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Kuntaliitto on suositellut, että kunnat laativat taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei oteta huomioon mahdollista tulevaa. Kaupungin taloussuunnitelma on valmisteltu tämän suosituksen mukaisesti. Kaupunki on tilannut laskelman mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Naantalin talouteen. Laskelma valmistuu lokakuun lopussa. Kaupunki arvioi vuoden 2017 aikana tarkemmin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia. Raportti vaikutuksista kaupungin omaan toimintaan, talouteen ja organisaatioon on tarkoitus valmistella 30.9.2017 mennessä.
Kaupungin menojen kasvu on ollut vähäistä vuodesta 2013 alkaen. Myös henkilöstömenot ovat vähentyneet usean vuoden ajan. Uusien vanhustenhoidon asumisyksiköiden toiminnan aloittaminen Aurinkosäätiöltä vuokratuissa tiloissa vuoden 2017 aikana lisää henkilöstön määrää ja henkilöstömenoja. Siitä huolimatta, että kaupunki tehostaa monin tavoin toimintaansa, on todennäköistä, että vertailukelpoiset henkilöstömenot kasvavat vuosina 2017 ja 2018, minkä jälkeen on mahdollista vuosittain pienentää maltillisesti näiden menojen määrää. Taloussuunnitelmaan sisältyvät ateria- ja siivouspalveluiden sekä kiinteistönhoidon tehostamistoimenpiteet. Palvelut tuotetaan kaupunginhallituksen elokuussa 2016 tekemän palvelustrategiapäätöksen mukaisesti pääosin kaupungin omana työnä. Tavoitteena on saavuttaa vuonna 2017 ulkoisissa toimintamenoissa 0,4 miljoonan euron vuosittainen säästö. Vuoden 2017 verotulojen arvioidaan olevan pienemmät kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu ennen kaikkea kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Vuosina 2018 2020 verotulojen arvioidaan kasvavan maltillisesti. Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden valtionosuusjärjestelmän taloudelliset vaikutukset ovat tulleet asteittain voimaan ja vähentävät Naantalin saamien valtionosuuksien määrää useana vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 valtionosuuksien arvioidaan olevan noin 1,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2016 siitä huolimatta, että valtionosuuksiin sisältyy 1,2 miljoonan euron suuruinen saaristolisä. Vuoden 2017 valtionosuuksien määrää pienentää toimeentulotukiuudistus. Valtionosuuksien määrän arvioidaan laskevan edelleen suunnitelmakauden loppuvuosina
Kaupunki toteuttaa mittavat investoinnit Kaupungin investointimenot suunnitelmakaudella 2017 2020 ovat mittavia. Kauden bruttoinvestoinnit ovat noin 31,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 30 miljoonaa euroa. Investointivarauksia on suunniteltu purettavan suunnitelmakauden aikana 1,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 on tarkoitus aloittaa Kalevanniemen koulurakennuksen seuraava peruskorjausvaihe, jonka kustannusarvio on 1,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 osuus kustannuksista on 1,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 osuus 0,5 miljoonaa euroa. Mittavin kunnallistekniikan hanke vuonna 2017 on Aurinkotien ja Kreivinkadun kiertoliittymän rakentaminen, johon on varattu 470 000 euron määräraha. Investoinnin toteuttaminen luo edellytykset sille, että keskusta-alueen uuden asemakaavan perusteella voidaan luovuttaa ensimmäiset asuntotontit. Luolalan teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentamiseen esitetään 450 000 euron määrärahaa, jotta alueelta voidaan luovuttaa uusia yritystontteja. Liikenneväylien päällystämiseen on tarkoitus käyttää vuosina 2017 2020 vuosittain 250 000 euroa. Jokaisena vuonna osa määrärahasta käytetään kevyenliikenteen väylien päällystämiseen. Uuden opetussuunnitelman edellyttämien perusopetuksen taulutietokoneiden hankintaan on varattu vuodesta 2017 alkaen 200 000 euroa vuodessa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa jonkin verran vuosina 2017 ja 2018 ja laskee sen jälkeen. Velkamäärän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa nykyisellä tasolla eli noin 1 675 euroa asukasta kohti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian kesäkuussa 2015. Kaupunkistrategia sisältyy talousarvio- ja taloussuunnitelmaasiakirjaan. Strategian perusteella on asetettu vuodelle 2017 sekä kaupunkitason yhteisiä strategisia tavoitteita että tehtäväalueiden strategisia tavoitteita. Tulevina vuosina on tärkeää jatkaa tarkkaa taloudenpitoa ja hakea määrätietoisesti uusia keinoja tehostaa toimintaa. Terveen talouden ja Naantalin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on lisäksi välttämätöntä panostaa kaupungin kilpailukyvyn vahvistamiseen asuin- ja yrityskuntana. Määrätietoisesti on tehtävä työtä sen varmistamiseksi, että kaupungissa on mahdollisimman monipuolista asuntorakentamista. Kilpailukykyinen yritystonttitarjonta edellyttää maanhankintaa, tehokasta kaavoitusta ja uusien yritysalueiden esirakentamista.
TALOUSARVIO 2017 JA KUNTALAISEN PALVELUT Palvelutaso säilyy hyvänä, toimintaa tehostetaan - talousarvioehdotukseen ei sisälly palvelutason heikennyksiä - hoito- ja vanhuspalveluita kehitetään O vaikeasti muistisairaille tarkoitetut uudet ryhmäkodit aloittavat toimintansa 1.4.2017 ja 1.10.2017 (Viialan ryhmäkodin asukkaat ja henkilökunta siirtyvät huhtikuusta alkaen uuteen yksikköön) O syksyllä 2017 aloitetaan kotisairaalatoiminnan ja kotiin kuntoutustoiminnan pilotit - ateria- ja siivouspalveluiden ja kiinteistönhoidon toimintaa tehostetaan O palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omana työnä O vuonna 2017 tavoitteena saavuttaa ulkoisissa toimintamenoissa 0,4 miljoonan euron säästö - kaksi pientä päiväkotia (Karvetin pikkutalo ja Suovuoren päiväkoti) suunnitellaan lakkautettavan 1.8.2017 alkaen ja korvaavat hoitopaikat osoitetaan muista palveluyksiköistä
20 000 NAANTALIN VÄESTÖHISTORIA IKÄRYHMITTÄIN Lähde Tilastokeskus 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0-6 yht 7-18 yht 19-64 yht 65-74 yht 75-100+ yht
NAANTALI TYÖIKÄISTEN (15-64 v) JA EI-TYÖIKÄISTEN (alle 15 ja yli 64) MÄÄRÄN KEHITYS SEKÄ TYÖIKÄISTEN ENEMMYYS 20 000 7 000 18 000 6 000 16 000 14 000 5 000 12 000 4 000 10 000 8 000 3 000 6 000 2 000 4 000 2 000 1 000 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 työikäiset ei työikäiset Työikäisten enemmyys, oikea ast.
TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallituksen ehdotus 1.11.2016 TP15 TA16 TPE16** TE17 TA17 TS18 TS19 TS20 TOIMINTATUOTOT 47 252 756,35 43 337 999 44 664 197 42 685 390 42 592 087 43 084 000 43 336 000 43 591 000 Myyntituotot 19 013 744,56 18 398 760 18 867 060 18 417 635 18 424 202 18 608 000 18 794 000 18 982 000 Maksutuotot 6 114 998,64 6 191 160 6 239 358 6 575 275 6 575 275 6 641 000 6 707 000 6 774 000 Tuet ja avustukset 1 970 890,89 1 600 624 1 875 624 855 300 855 300 855 000 855 000 855 000 Vuokratuotot 16 523 130,64 15 890 450 15 845 450 15 480 360 15 380 490 15 380 000 15 380 000 15 380 000 Muut tuotot 3 629 991,62 1 257 005 1 836 705 1 356 820 1 356 820 1 600 000 1 600 000 1 600 000 VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 218 074,26 187 200 187 200 240 000 231 500 231 500 231 500 231 500 TOIMINTAKULUT 136 277 579,48 135 794 691 138 927 962 135 721 716 135 067 267 136 297 000 136 677 000 137 263 000 Henkilöstökulut 52 610 162,88 52 813 826 52 513 826 52 079 894 51 535 688 52 190 000 51 990 000 51 990 000 Palvelujen ostot 55 549 189,95 55 420 166 58 527 416 57 562 375 57 465 960 58 041 000 58 621 000 59 207 000 Aineet, tarvikkeet 9 388 149,16 9 543 988 9 735 989 9 678 250 9 679 107 9 679 000 9 679 000 9 679 000 Avustukset 6 532 539,18 6 483 314 6 483 314 4 874 614 4 844 614 4 845 000 4 845 000 4 845 000 Vuokrat 11 976 595,53 11 380 722 11 430 722 11 323 484 11 338 799 11 339 000 11 339 000 11 339 000 Muut kulut 220 942,78 152 675 236 695 203 099 203 099 203 000 203 000 203 000 TOIMINTAKATE -88 806 748,87-92 269 492-94 076 565-92 796 326-92 243 680-92 981 500-93 109 500-93 440 500 VEROTULOT 80 687 750,77 79 423 000 81 900 000 81 900 000 82 442 000 84 545 000 87 030 000 VALTIONOSUUDET 16 219 460,00 17 000 000 17 342 848 15 602 000 14 500 000 14 200 000 13 900 000 RAHOITUSERÄT KÄYTTÖKATE 8 100 461,90 4 153 508 5 166 283 5 258 320 3 960 500 5 635 500 7 489 500 Korkotuotot 660 088,94 482 000 660 000 660 000 660 000 660 000 660 000 Muut rahoitustuotot 740 197,07 900 000 1 000 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000 Korkokulut -299 179,74-400 000-400 000-420 000-420 000-420 000-420 000 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Muut rahoituskulut -1 222,54-30 000-30 000-30 000-30 000-30 000-30 000 VUOSIKATE 9 200 345,63 5 105 508 6 396 283 6 718 320 5 420 500 7 095 500 8 949 500 Suunnitelmapoistot -8 339 687,57-8 135 473-8 135 473-7 311 200-7 200 000-7 100 000-6 900 000 Kertaluonteiset poistot -86 548,21 Arvonalentumiset SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 774 109,85-3 029 965-1 739 190-592 880-1 779 500-4 500 2 049 500 POISTOERO LIS-/VÄH+ 70 451,52 70 452 70 452 70 452 70 452 70 452 70 452 VARAUKSET LIS-/VÄH+ 1 000 000 1 000 000 1 000 000 300 000 300 000 300 000 RAHASTOT LIS-/VÄH+ TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ 844 561,37-1 959 513-668 738 477 572-1 409 048 365 952 2 419 952
Milj. euroa NAANTALI - TALOUSARVIO 2017 VERORAHOITUS JA VUOSIKATE 120 100 80 60 40 20 0 TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TP14 TP15 TPE16 TA17 TS18 TS19 TS20 Verotulot Valtionosuudet
INVESTOINNIT 2017 YHTEENSÄ 9,6 MILJ. EUROA KAUPUNKI INVESTOI 5,7 MILJ. EUR; TILALAITOS 3,0 MILJ. EUR JA VESIHUOLTO 1,0 MILJ. EUR MERKITTÄVIÄ KAUPUNGIN INVESTOINTEJA VARAUS MAANOSTOON 0,5 MILJ. EUR KESKUSTAKORTTELIT 0,5 MILJ. EUR KAILON SILTA 0,4 MILJ. EUR AURINKOTIEN JA KREIVINKADUN KIERTOLIITTYMÄ 0,5 MILJ. EUR AURINKOTIEN VENEVALKAMANTIEN KIERTOLIITTYMÄ 0,3 MILJ. EUR KUORMAKADUN (Luolala) KUNNALLISTEKNIIKKA 0,5 MILJ. EUR TILALAITOKSEN INVESTOINTEJA KALEVANNIEMEN KOULURAKENNUS 1,4 MILJ. EUR KALEVANNIEMEN TUOTANTOKEITTIÖ 0,3 MILJ. EUR VESIHUOLLON INVESTOINTEJA LUONNONMAAN PAINEVIEMÄRIN SANEERAUS 0,2 MILJ. EUR VERKOSTON SANEERAUS 0,2 MILJ. EUR