Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa Ennakointituloksia koulutuksen aloituspaikkojen muutostarpeista 2010-luvulla

Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa Julkaisija: Varsinais-Suomen liitto 2008 ISBN 952-5599-32-9 Kanne kuva:turun kaupungin kuvapankki

Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa Ennakointituloksia koulutuksen aloituspaikkojen muutostarpeista 2010-luvulla Varsinais-Suomen liitto 21.01.2008

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. ENNAKOINTITYÖN TAUSTAA 6 2.1 Varsinais-Suomen lähtökohdat ja tulevaisuuden haasteet... 6 2.2 Koulutustarpeiden ennakoinnin kytkeytyminen maakunnan suunnittelujärjestelmään... 9 2.3 Varsinais- Suomen liiton panostukset koulutukseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen... 11 2.4 Koulutustarpeiden ennakointityö Varsinais-Suomessa vuodesta 2002 lähtien... 11 3. VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIPROSESSIN KUVAUS 12 3.1 Ennakointiprosessin eri vaihteet lyhyesti... 12 3.2 Perusura- ja tavoiteura... 12 3.3 Väestö- ja työpaikkasuunnitteet... 13 3.4 Ammattirakennesuunnitteet... 15 3.5 Poistumat ammateista ja avautuvat työpaikat... 16 3.6 Koulutustarvelaskelmat... 16 4. TAUSTAOLETUKSET JA MAAKUNNAN SUUNNITTEET 17 4.1 Työllisyyden kehitys... 17 4.2 Työpaikkakehitys eri toimialoilla... 18 4.3 Muutokset ammattirakenteessa... 20 4.4 Poistumat työvoimasta... 22 4.5 Avautuvat työpaikat... 24 5. ENNAKOINTILASKELMIEN MUKAISET KOULUTUSTARPEET 26 5.1 Ammatillinen peruskoulutus... 27 5.2 Ammattikorkeakoulutus... 29 5.3 Yliopistokoulutus... 30 5.4 Opetushallituksen näkemys laskentatuloksiin vaikuttaneista tekijöistä... 30 6. MAAKUNNAN ESITYS KOULUTUSTARPEEKSI VUONNA 2012 31 6.1 Ammatillinen peruskoulutus... 31 6.2 Ammattikorkeakoulutus... 32 6.3 Yliopistokoulutus... 32 6.4 Aikuiskoulutuksen rooli nuorten ammatillisen koulutuksen täydentäjänä... 33 6.5 Lukiokoulutuksen mitoitus... 34 7. LOPUKSI 34 7.1 Arviointia ennakointityöstä ja siihen liittyviä johtopäätöksiä... 34 7.2 Arviointia laskentatyökaluista ja laskentaprosessista... 35 AIHEESEEN LIITTYVÄÄ LÄHDEAINEISTOA 36 LIITTEET 37 4 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

1. JOHDANTO Varsinais-Suomi on yksi Suomen ja sekä Euroopan hyväosaisimmista ja menestyneimmistä alueista ja sellainen se aikoo olla myös tulevaisuudessa. Korkealaatuinen ja osuva koulutus on yksi keinoista, jolla maakunnan menestys aiotaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Koulutuskysyntään ja -tarjontaan vaikuttaminen ovat maakunnan kehittämisen kannalta oleellisia asioita. Tämä edellyttää koulutuksen tarjonnan ja kysynnän tuntemusta myös pitkällä tähtäimellä. Koulutuksen osuva mitoitus edellyttää määrällistä ja laadullista ennakointia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ennakoinnissa tulisi huomioida sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehityksen että väestössä tapahtuvat muutokset, mutta myös näiden aiheuttamat sosioekonomiset vaikutukset yhteiskuntaan ja toisinpäin. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan yhden prosessin aikana, vaan ennakoinnin tulisi olla jatkuva uudistuva prosessi, jonka yhtenä tärkeimpänä elementtinä on yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Toistaiseksi määrällinen ennakointi on ollut yleisempää kuin laadullinen. Laadullisen ennakoinnin ongelmana pidetään sitä, että sen tuloksia on vaikea hyödyntää päätöksenteossa. Tarve lisätä laadullista ennakointia sekä tulosten hyödynnettävyyttä on korostunut viime vuosina. Oli sitten kyse määrällisestä tai laadullisesta ennakoinnista tulosten hyödynnettävyys paranee, kun jo ennakointiprosessin alkuvaiheessa tiedetään, minkä tahojen päätöksenteon tueksi ennakointia tehdään. Elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna ennakoinnin aikajänne vaikuttaa yleensä tarpeettoman pitkältä, koska pitkälle tulevaisuuteen on erittäin vaikea kenenkään nähdä. Ennakointia ei tulisikaan nähdä tulevaisuuden näkemisenä vaan ennen kaikkea tulevaisuuden tekemisenä. Kestää useita vuosia ennen kuin nuori, joka tekee parhaillaan ammatinvalintapäätöstään, siirtyy kokopäiväisesti työelämään. Esimerkiksi vuonna 2010 opintonsa aloittava nuori siirtyy työelämään aikaisintaan vasta 3 5 vuoden päästä vuosina 2013 2015. Suoritetun tutkinnon avulla työtä pitäisi riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Tämän takia nuorten koulutuksen mitoittamista ei voida tehdä vain katsomalla muutama vuosi eteenpäin. Nuorten koulutus luo sen osaamispohjan, jolla maakunta ja Suomi menestyvät jatkossakin. Aikuiskoulutuksen ensisijainen rooli on täydentää työikäisen väestön osaamispohjaa. Koulutuksen ennakointia on Varsinais-Suomen liitossa tehty nykyisen kaltaisessa muodossaan vuodesta 2002 lähtien. Painopisteenä on ollut pitkän aikavälin nuorten koulutuksen määrällinen ennakointi. Vuosien 2006 2007 aikana Varsinais-Suomen liitto koordinoi alueellaan nuorten koulutuksen ennakointiprosessia, jonka tähtäin oli asetettu vuosille 2015 2020. Tämä ennakointiprosessi tehtiin samanaikaisesti kaikissa maakunnissa opetushallituksen ohjauksessa 1. Opetushallitus on laatinut kaikkien maakuntien ennakointituloksista erillisen yhteenvetoraportin 2 syksyllä 2007. Opetusministeriön pyynnöstä maakunnat esittivät elokuussa 2007 omat koulutustarvearvionsa vuodelle 2012. Tässä raportissa kerrotaan Varsinais-Suomen liiton vuosina 2006 2007 koordinoimasta maakunnan ennakointiprosessista sekä sen keskeisistä tuloksista: toimialojen kehitysnäkymistä, ammattirakenteen muutoksista, poistumasta ja laskennallisesta koulutustarpeesta ja maakunnan omasta aloituspaikkaesityksestä. Laskelmien luvut koulutustarpeesta pitävät sisällään sekä suomen- että ruotsinkielisen koulutuksen. Opetushallitus tuottaa ruotsinkielisestä koulutustarpeesta erillisen valtakunnallisen selvityksen myöhemmin. Varsinais-Suomen liitto toivoo, että tästä raportista on hyötyä varsinaissuomalaisille koulutuksen järjestäjille, opinto-ohjaajille sekä muille koulutuksen ennakoinnin kanssa työtä tekeville. 1 Maakuntien prosessi on ollut osa OPH:n Mitenna 2006- hanketta, jonka tuloksia on hyödynnetty OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2007 2012 2 Opetushallitus: Alueiden työvoima- ja koulutustarpeiden muutoksia 2010-luvulla Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista, moniste 17/2007 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 5

2. ENNAKOINTITYÖN TAUSTAA 2.1 Varsinais-Suomen lähtökohdat ja tulevaisuuden haasteet Maakunnan väkiluku on ollut kasvussa ja ennusteiden 3 mukaan väkiluku nousee nykyisestä noin 460 000 asukkaasta yli 490 000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Suhteellisti tarkasteltuna kasvu on koko maata nopeampaa. Väestönkasvusta huolimatta nuorisoikäluokat pienevät pitkällä tähtäimellä ja eläkeikäisten lukumäärä kasvaa. Parhaassa työiässä olevien eli 20 64-vuotiaiden määrä kääntyy laskusuuntaan vuonna 2010 suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Työelämään tai korkea-asteen opintoihin suuntaavien nuorten ikäluokka 4 (19 21-vuotiaat) kasvaa vielä vuoteen 2014 asti. Kun tarkastellaan nuorempia ikäluokkia (kuvio 1), laskusuunta alkaa jo paljon aikaisemmin. Peruskouluikäisten eli 13 15-vuotiaiden määrä lähtee laskuun jo tänä vuonna. Tämänkaltainen väestökehitys tekee nuorten koulutuksen oikean mitoittamisen entistä tärkeämmäksi. Oppilaitosverkoston (ammatilliset oppilaitokset sekä lukiot) laajuuden tarkistaminen on tarpeen, sillä nuorisoikäluokkien kutistumisella on vaikutusta myös oppilaitosverkostoon. Kuvio 1. Eri ikäryhmien kehitys Varsinais-Suomessa, indeksisarja 2006=100 Viime vuosina työllisyys on kehittynyt maakunnassa selvästi koko maata paremmin. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa iäkkäämpien työntekijöiden työllisyysaste ja työmarkkinoille osallistuminen 5 ovat nousseet, erityisesti naisten kohdalla. Tällä hetkellä 50 59-vuotiaiden naisten työllisyysaste (kuvio 2) ja työmarkkinoille osallistuvuus (kuvio 3) ovat vastaavan ikäisiä miehiä parempia. Sukupuolten välinen ero sitä iäkkäämpien joukossa myös kapenee. Kehitys on ollut ennakoitavissa, sillä tulevat naissukupolvet ovat edeltäjiään koulutetumpia ja siksi innokkaampia olemaan työelämässä myös pidempään. Tällä kehityksellä on myös merkittävä vaikutus työvoimakehitykseen. 3 Tilastokeskuksen tuottama trendiennuste kevät 2007 4 Kun tarkastellaan 19 21-vuotiaiden ikäryhmän ennustetta, on huomioitava se, että ennusteeseen vaikuttaa myös maakunnan koulutustarjonta, erityisesti yliopistoissa. Kyseisen ikäryhmän kaikki nuoret eivät ole kotoisin Varsinais-Suomen alueelta. Mitä enemmän alueella on aloituspaikkoja, sitä enemmän sillä on positiivista vaikutusta kyseisen ikäluokan väestöennusteeseen. Toisaalta alueelta myös lähtee nuoria muualle opiskelemaan 5 Työmarkkinoille osallistumisella tarkoitetaan tässä työvoiman (työllisten + työttömien) osuutta väestöstä. Tätä mittaria käytetään usein myös silloin, kun halutaan mitata työssä jaksamista. 6 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Kuvio 2. Työllisyysaste ikäryhmittäin Varsinais-Suomessa vuonna 2005 Kuvio 3. Työvoiman (työlliset + työttömät) osuus väestöstä Varsinais-Suomessa sekä Varsinais-Suomen liiton arvio sen kehityksestä tulevaisuudessa tavoiteuran mukaan. Historiatieto perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Varsinais-Suomen liitossa tehtyjen laskelmien 6 mukaan työvoiman kokonaismäärä ei olennaisesti vähene nykytasosta vuoteen 2025 mennessä (kuvio 4), sillä vaikka työikäisten määrä lähteekin laskuun, eläkeiän nousu kompensoi työikäisten määrän vähenemistä. Kuviosta 3 on kuitenkin huomattava merkittävä lasku nuorten työmarkkinoille osallistumisessa. Tämä johtuu siitä, että nuoret opiskelevat aiempaa kauemmin. 6 Laskelmia asiasta on tehty vuosien 2005 ja 2006 aikana. Skenaariotyyppisten laskelmien tuloksia on esitelty Varsinais-Suomen liiton julkaisemassa Maakunnan tila 1/2005 -katsauksessa. Laskentatyö oli pohjaa Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa 2005 2008 esitetyille väestö- ja työpaikkasuunnitteille Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 7

Kuvio 4. Varsinais-Suomen liiton arvio työvoiman määrän kehityksestä Väestönkasvusta ja työhön osallistuvuuden noususta huolimatta monilla toimialoilla työvoimapula on jo talouskasvun ja hyvinvoinnin esteenä. Samaan aikaan alueella on noin 15 600 7 työtöntä. Koska kokonaistyövoiman määrä ei tule olennaisesti vähenemään maakunnassa, on väärin puhua yleisestä työvoimapulasta, vaan ennemminkin vakavasta työvoiman kohtaanto-ongelmasta. Tämän ongelman ratkaisuina pidetään nuorten koulutuksen oikeaa mitoitusta, aikuiskoulutuksen lisäämistä sekä työperäistä maahanmuuttoa. Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi monikulttuurisin maakunta heti Uudenmaan jälkeen, jos monikulttuurisuutta mitataan vieraskielisten määrällä. Tällä hetkellä maakunnassa on noin 16 000 vieraskielistä asukasta. Kun tuohon lukuun lasketaan myös arviot 8 alueella työskentelevästä ulkomaisesta vuokratyövoimasta, lukumäärä nousee jo yli 20 000 henkeen. Maakunnassa on arvioitu 9, että vuonna 2025 vieraskielisiä asukkaita olisi jo vähintään 40 000. Monikulttuurisuus on sekä voimavara että haaste. Varsinais-Suomen omassa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa 10 onkin esitetty ne kärkitoimenpiteet, joilla edistetään alueen uussuomalaisten hyvinvointia, kotoutumista ja työllistymistä alueelle. Jos muutokset väestörakenteessa tulevat olemaan merkittävät, tulevat ne olemaan merkittävät myös työelämässä. Tulevaisuudessa työssäkäyntialueet tulevat olemaan entistä laajemmat. Suurin osa työpaikoista tulee sijaitsemaan edelleen maakuntakeskus Turussa, mutta työntekijät tulevat yhä useammin jopa seutukunnan ulkopuolelta. Seutukunta ei enää muodosta selvästi omaa työssäkäyntialuetta 11. Varsinais-Suomi ei ole säästynyt viime vuosina teollisuuden rakennemuutoksilta. Esimerkiksi Wärtsilä, Finlux, Leaf, HK-ruokatalo, Nypro ja Aspocomp ovat siirtäneet tuotantoaan pois Varsinais-Suomesta vuosina 7 Työministeriön tietojen mukaan välillä joulukuu 2006 marraskuu 2007 oli keskimäärin 15 600 työtöntä. Työttömyydessä on suuret kausivaihtelut vuoden sisällä. 8 Alueella on arvioitu, että Varsinais-Suomessa työskentelee tällä hetkellä n. 4000 ulkomaalaista vuokratyöntekijää mm. teollisuudessa (erityisesti telakkateollisuudessa) ja rakennusalalla. Tarkkaa lukumäärä ei ole mahdollista saada, koska kyseiset työntekijät eivät näy missään rekistereissä eivätkä siten työpaikkoina työpaikkatilastoissa. 9 Varsinais-Suomen liiton tarkistetut väestö- ja työpaikkasuunnitteet, syksy 2006 10 Monikulttuurinen Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 11 Vasanen Antti: Loimaan, Paraisten ja Uudenkaupungin asema Varsinais-Suomen aluerakenteessa, Turun yliopisto 2005, maantieteen pro gradu -työ. Saatavana myös Varsinais-Suomen liiton julkaisuna (2006). 8 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Kuvio 5. Vieraskielisten, ulkomaalaisten ja ulkomailla syntyneiden määrän Varsinais-Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaisten määrän kehityksen viimeisten vuosien hidastumiseen vaikuttaa kansalaisuuslain muutos (kaksoiskansalaisuuden laajempi hyväksyminen), joka tuli voimaan 1.6.2003. Lakimuutoksen nojalla jälkeen kaksoiskansalaisuuden saaneet tilastoidaan suomalaisiksi eikä ulkomaalaisiksi. 2004 2007 juuri nousu-/korkeasuhdanteen aikana. Teollisuuden rakennemuutos tuskin pysähtyy tähän. Elinkeinoelämässä syklit ovat entistä lyhyempiä. Uusia kasvualoja syntyy ja kuolee nopeaan tahtiin. Tämä asettaa entistä suurempia odotuksia koulutuksen suunnitteluun. Uudet työpaikat tulevat olemaan yhä enemmän pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa tarvitaan moniosaajia, jollaisiksi mikään koulutus ei suoraan valmista. Lisähaastetta pienyritysten työvoimaongelmiin aiheuttaa yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset. Ainakin yksi on varma asia tulevaisuuden koulutuksessa: Se on elinikäinen oppiminen. Yksi tutkinto ei takaa lopuksi elämää työpaikkaa vaan jokaisella on velvollisuus kehittää ammattitaitoaan oma-aloitteisesti pysyäkseen kiinni leivän syrjässä. Myös työnantajien tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota alaistensa osaamisen tason turvaamiseen. Hinnalla ja määrällä emme voi kilpailla globalisaatiota vastaan vaan korkealla ja monipuolisella osaamisella. 2.2 Koulutustarpeiden ennakoinnin kytkeytyminen maakunnan suunnittelujärjestelmään 2.2.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä yleisesti Maakuntien suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20 30 vuotta). Suunnitelmaa toteutetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Maakuntaohjelma on keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen lähivuosien alueellista kehittämistyötä. Ohjelma on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista. Maakuntakaavalla luodaan pitkällä aikavälillä (10 20 vuotta) alueidenkäytölliset edellytykset ja suuntaviivat maakunnan tavoitetilan saavuttamiseksi. Myös maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 9

saattavat edellyttää alueidenkäytön suunnittelua. Toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman toimenpitein. Aluetasolla alueiden kehittämiseen liittyviä tehtäviä hoitavat maakuntien liitot. Liittojen johdolla valmistellaan joka neljäs vuosi laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa maakuntaohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan. Ohjelmassa otetaan kantaa koko maakunnan lähivuosien kehittämiseen ja siihen osallistuvien toimijoiden väliseen työnjakoon sekä arvioidaan toteutukseen tarvittava rahoitus. Vuosittain laaditaan lisäksi maakuntaohjelman toteuttamista tarkentava toteuttamissuunnitelma. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet sekä sovitetaan yhteen kaikki alueella toteutettavat kansalliset ja EU:n rahoittamat ohjelmat. Kaavio 6. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 2.2.2 Koulutuksen ennakointi osana Varsinais-Suomen kehittämistavoitteita Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman, jonka tavoitevuosi on 2025, mukaan maakunnan elinkeinoelämän vetureina toimivat elektroniikka- ja perusteollisuus. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomi on ICT-, bio-, lääke-, elintarvike- sekä laivanrakennus- ja autoteollisuuden merkittävin suomalainen tuotantoalue sekä huomattava keskus metalli- ja kemianteollisuuden, materiaaliteknologian ja liike-elämän palvelujen aloilla. Maakuntasuunnitelman mukaan Varsinais-Suomi on myös merkittävä pohjoismainen matkailualue ja kulttuurituotannon vahva maakunta ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittää valtakunnallista meriklusteria ja siihen liittyviä toimintoja. Suomen laivanrakennusteollisuuden keskus sijaitsee lounaisessa Suomessa. Logististen palvelujen merkitys tulee edelleen kasvamaan Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa on hyväksytty maakunnan pitkän tähtäimen kehittämistavoitteet mm. toimialojen kehitysnäkymät sekä tavoitteet koulutuksen kehittämiselle. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa tavoitteena on, että maakunnassa on kansainvälisesti merkittävä ja monipuolinen korkeakoulukeskittymä, Turun akatemia. Maakunnan koulutustarjonnan tulee olla erittäin laaja-alaista ja koko maakunnan kattavaa sekä peruskoulun alimmilta luokilta lähtien maan kärkitasoa. Lisäksi tavoitteena on nostaa maakunnan koulutustaso maan keskiarvon yläpuolelle. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutuksen työelämälähtöisyyteen sekä tieteellisen ja ammatillisen huippuosaamisen kehittämiseen. 10 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa 2005 2008 osaamisen kehittäminen painottuu selkeästi. Osaamisen ja koulutuksen painopisteinä ovat huippuosaamisen kehittäminen ja ammatillisesti koulutetun työvoiman saannin turvaaminen. Tiedossa oleva koulutustarve puolestaan tulee suuntaamaan maakuntaohjelmassa esitettäviä toimenpiteitä. Opetushallituksen vetämässä nuorten koulutustarpeita käsittelevässä hankkeessa tavoitteena oli saada esiin maakuntien kehittämisen painopisteiden mukaiset laskelmat tulevasta koulutuksen aloittajatarpeesta vuonna 2012. 2.3 Varsinais- Suomen liiton panostukset koulutukseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen Varsinais-Suomen kehitystä ohjataan maakuntaohjelman avulla. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2005 2008 toimintalinjat ovat: Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä Osaamiseen ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvillä toimintalinjoilla on selkeä kytkentä koulutuksen kysyntään ja tarjontaan. Käytettävissä olevaa hankerahoitusta, sekä kansallista että EU-rahoitusta, myönnetään maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti. Vuosina 2000 2006 hankerahoitusta eri rahoittajatahot myönsivät Varsinais-Suomessa yhteensä 226 miljoonaa euroa. Hankerahoituksella kehitettiin eniten maakuntaohjelman toimintalinjaa Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen, 93 miljoonan euron tukisummalla. Toimintalinjan Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky toimenpiteitä toteutettiin 71,7 miljoonan eurolla. Ohjelmatyön ja hankerahoituksen lisäksi maakunnan liitoilla on useita muita mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Maakuntakaavassa esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin pyritään turvaamaan toimiva aluerakenne yhteiskunnan eri toiminnoille. Lisäksi liitoilla on merkittävä rooli maakunnan edunvalvonnassa, joka käsittää mm. lausuntoja ja kannanottoja, neuvotteluja, henkilökohtaisia yhteydenottoja ym. maakunnan tavoitteiden edistämiseksi. 2.4 Koulutustarpeiden ennakointityö Varsinais-Suomessa vuodesta 2002 lähtien Maakuntien liitot ovat osallistuneet kahteen otteeseen opetushallituksen alueelliseen koulutuksen ennakointityöhön. Molemmat kierrokset ovat liittyneet opetusministeriön kerran neljässä vuodessa laadittavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman laadintaan. Ensimmäinen kierros käytiin vuosina 2002 2003, jolloin opetushallitus toteutti Koulutustarve 2008 -hankkeen osana Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa 2003 2008. Tuolloin maakunnan koulutustarve 2008 -hanke toteutettiin siten, että Varsinais-Suomen liitolla oli hankkeen vetovastuu. Asiantuntijaelimenä toimi TE-keskuksen koulutuksen hankinta- ja ennakointitoimikunta. Vuonna 2002 aloitti toimintansa Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu, joka on Varsinais-Suomen TE-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton perustama elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehitystä analysoiva ja siitä tiedottava palvelu. Alueellisen koulutuksen ennakointiin liittyvät asiat valmisteltiin ryhmässä, jossa oli liiton, lääninhallituksen, Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelun edustajat sekä kaksi oppilaitosten edustajaa. Hankkeen loppuvaiheessa kuultiin oppilaitoksia aloituspaikkalaskelmista. Aikataulu koulutustarvelaskelmien laatimi- Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 11

sessa oli niin tiukka, että ei jäänyt riittävästi aikaa kuulla oppilaitosten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden asiantuntijatahojen kannanottoja laskelmien tuloksiin. Tämän kierroksen aikana selvisi, että jatkossa oppilaitosten tulee olla voimakkaammin mukana koulutuksen pitkäntähtäimen ennakoinnissa. Toinen kierros toteutettiin vuosina 2006 2007. Opetushallituksen johdolla toteutettiin maakuntien Koulutustarve 2012 -hanke (osana Mitenna 2006 -hanketta), joka liittyi uuden Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 2012 laadintaan. Maakuntien liitot olivat jälleen mukana alueellisten koulutustarpeiden määrittelyssä. Vuoden 2006 alussa Varsinais-Suomeen perustettiin maakunnan yhteistyöryhmän alainen koulutusjaosto, jonka yhtenä tehtävänä on koulutustarpeen alueellinen ennakointi. Koulutusjaosto koostuu Varsinais-Suomen liiton, TE-keskuksen, lääninhallituksen, työmarkkinajärjestöjen, yrityselämän ja oppilaitosten edustajista. Tätä toista kierrosta on käsitelty yksityiskohtaisesti seuraavassa luvussa. 3. VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIPROSESSIN KUVAUS 3.1 Ennakointiprosessin eri vaihteet lyhyesti Laskelmat koulutustarpeista eri maakunnissa ovat syntyneet monivaiheisen prosessin tuloksena. Prosessin jokaisen välivaiheen tulokset ja laskelmat vietiin maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostolle kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi. Laskelmien lähtökohtana ovat olleet maakuntien syksyllä 2006 asettamat tavoitteelliset suunnitteet väestöstä, työvoimasta sekä työpaikkojen kehityksestä. Työpaikkasuunnitteiden (toimialoittain) pohjalta maakunnat arvioivat kevättalvella 2007 ammattien ja ammattirakenteen kehittymistä omilla alueillaan. Maakuntien laatimien ammattirakennesuunnitteiden pohjalta opetushallitus tuotti alkukesästä 2007 laskelmat koulutustarpeista. Kesällä 2007 maakunnat analysoivat ja kommentoivat opetushallituksen tuottamia koulutustarvelaskelmia ja vertasivat niitä nykyisiin koulutuksen aloituspaikkoihin. Nuorten koulutuksen pitkän tähtäimen määrällinen ennakointiprosessi sai päätöksen elokuussa 2007, kun maakunnat esittivät opetusministeriön pyynnöstä maakuntien tavoitteet nuorten koulutuksen aloituspaikoiksi vuodelle 2012 koulutustasoittain ja -aloittain. Raportin viimeisessä luvussa on esitetty prosessiin liittyviä arvioita ja kehittämisehdotuksia. Itse ennakointiprosessin numeraalisista taustaoletuksista ja tuloksista on kerrottu raportin luvuissa 6 ja 7. 3.2 Perusura- ja tavoiteura Kaikista suunnitteista ja laskelmista tehtiin sekä perus- että tavoiteuran mukaiset luvut vuoteen 2025 asti. Kuitenkin koulutustarvelaskelmien pohjalla käytetään vain lukuja, jotka ulottuvat vuoteen 2020 asti. Perusuran luvut kuvaavat trendin mukaista kehitystä. Se tarkoittaa kehitystä, joka oletettavasti toteutuisi, jos mitään suurempia panostuksia alueella ei tehtäisi. Perusura tarkoittaa käytännössä hieman pessimististä tulevaisuuskuvaa, jossa sekä taloudellinen että väestöllinen huoltosuhde heikkenee rajusti suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Koulutustarvelaskelmien osalta maakuntien esittämiä perusuran mukaisia suunnitteita on sovitettu yhteen työministeriön 12 valtakunnallisen perusuran kanssa, jotta maakuntien yhteenlasketut suunnitteet eivät ylittäisi liikaa valtakunnallista perusuraa. Tämä yhteensovitus on tehty vuoteen 2020 asti ulottuvista luvuista, koska koulutustarvelaskelmatkin tehtiin vuoteen 2020 asti ulottuvista luvuista. Maakuntien suunnitteiden sovittamisesta vastasi sisäasiainministeriö. Varsinais-Suomen suunnitteita muutettiin sovittamisen yhteydessä hyvin vähän. 12 Valtakunnallista työllisyyskehitystä on arvioitu työministeriö työpoliittisessa tutkimuksessa: Työvoima 2025 Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähentyessä. Työpoliittinen tutkimus 325/2007. 12 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Tavoiteuran mukaiset luvut sisältävät, kuten nimi jo kertookin, maakunnallisia tavoitteita. Lukujen avulla kuvataan maakunnan tahtotilaa. Tavoiteura ei ole siten ennuste, kuten ei perusurakaan. Tavoitevaihtoehto kuvaa kehitystä, jossa tuotanto ja tuottavuus kasvavat peruskehitystä nopeammin. Työllisyydessä saavutetaan se taso, missä oltiin ennen 90-luvun lamaa. Se, missä suhteessa maakuntien tavoiteurissa on tavoitteellisuutta ja realismia, vaihtelee. Sen takia maakuntien tavoiteurien mukaisessa kehityksessä (varsinkin suhdelukuihin perustuvissa tarkasteluissa) on yllättävän suuria, epäuskottavia, eroja. Varsinais-Suomessa tavoiteura on pidetty maltillisena, toteutumiskelpoisina. Tavoiteuran mukaisia suunnitteita ei ole sovitettu työministeriön laatiman valtakunnallisen tavoiteuran mukaisiksi. Tässä raportissa kerrotaan pääasiassa maakunnan oman tavoiteuran mukaisesta kehityksestä. 3.3 Väestö- ja työpaikkasuunnitteet Kuvio 7. Varsinais-Suomen liiton arvio työllisyyden kehityksestä tavoiteuran mukaan 3.3.1 Taustaa Väestö- ja työpaikkasuunnitteet tarkistetaan maakunnissa joka neljäs vuosi osana maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laatimisprosessia. Varsinais-Suomessa suunnitteet on esitetty osana maakuntaohjelmaa. Väestö- ja työpaikkasuunnitteita on liitoissa käytetty eniten maakunnan ja kuntien kaavoitustyössä, joten neljän vuoden välein tehtävä suunnitteiden tarkistus on ollut sopivan mittainen aikaväli. Myös opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU), jonka pohjaksi koulutustarvelaskelmia tehdään, laaditaan joka neljä vuosi. Aikataulullisesti Varsinais-Suomen maakuntaohjelman ja KESU:n pohjalle laadittavien koulutustarvelaskelmien laatimisprosessit menivät tällä kierroksella eri aikataulussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa, joka hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa kesäkuussa 2005, esitetyt suunnitteet olivat jo melko vanhoja nuorten koulutuksen määrällistä mitoitusta varten. Elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi nuorten koulutustarpeisiin. Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 13

Maakuntaohjelmassa esitetyt suunnitteet laadittiin jo vuonna 2004, jolloin Varsinais-Suomessa saatiin kuulla monen ison tuotantoyksikön lakkautuspäätöksistä. Nämä uutiset heijastuivat joidenkin teollisuuden toimialojen työpaikkasuunnitteisiin ehkä liiankin negatiivisesti, sillä maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeen Varsinais-Suomen talous suuntasi jyrkkään nousuun teollisuuden alalla käynnissä olevasta rakennemuutoksesta huolimatta. Siitä asti jatkunut huomattavasti aiempaa positiivisempi kehitys työllisyydessä ja taloudessa sekä tuoreemmat työpaikkatilastot antoivat aihetta tarkistaa työpaikkasuunnitteita, erityisesti seuraavien 10 vuoden tähtäimellä. Työllisyystilanne heijastuu aina myös väestönkehitykseen ja työvoiman määrän, joten väestösuunnitteita (sisältäen työvoimasuunnitteet) oli aiheellista tarkistaa samaan aikaan työpaikkasuunnitteiden kanssa syksyllä 2006. Tällä tavalla opetushallituksella olisi käytössään mahdollisimman tuoreet luvut alueellisten koulutustarvelaskelmien pohjaksi. 3.3.2 Prosessikuvaus Kuvio 8. Varsinais-Suomen liiton arvio työpaikkojen kehityksestä Väestö- ja työpaikkasuunnitteet laadittiin maakunnissa HEMAASU-laskentatyökalun 13 avulla. Työkalu on kehitetty Pohjois-Savon liitossa erityisesti maakuntien ja sisäasiainministeriön käyttöön. Maakunnissa on perinteisesti ladattu ylisuuria toiveita työpaikkatavoitteisiin. Niitä on kritisoitu siitä, että työpaikkatavoitteita laadittaessa ei ole huomioitu työvoiman asettamia rajoitteita. HEMAASU-työkalun avulla työpaikkasuunnitteita ei voi laatia huomioimatta väestönrakenteen asettamia rajoitteita. Työkalun avulla maakunnat voivat tehdä omia maakuntatasoisia väestö- ja työpaikkasuunnitteita asettamalla erilaisia lähtöoletuksia tulevaisuuden kehityksestä koskien muuttoliikettä (erikseen maan sisäistä muuttoa ja siirtolaisuutta), pendelöintiä 14, työhön osallistuvuutta, tuottavuuden kehitystä jne. Varsinais-Suomessa laskelmat väestö- ja työpaikkasuunnitteista tehtiin Varsinais-Suomen liitossa. Laskelmien kommentoimista varten ei perustettu erillistä työryhmää, kuten joissakin maakunnissa. Riittävä työpaikkojen toimialakohtaisten kehitysnäkymien asiantuntijuus huolehdittiin sillä, että laskelmien eri vaiheita vietiin kommentoitavaksi alueen asiantuntijoille ja maakunnassa jo olemassa oleville yhteistyöfoorumeille. 13 Lisätietoja mallista löytyy Pohjois-Savon liiton kotisivuilta osoitteesta www.pohjois-savo.fi kohdasta tietopalvelu -> ennakointi. 14 Pendelöinti tarkoittaa työmatkaliikennettä. Monissa maakunnissa käydään töissä yli maakuntarajan 14 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Laskentatyö alkoi väestösuunnitteiden laatimisesta. Väestökehitys ja sitä kautta kokonaistyövoiman määrän kehitys asetti rajat kokonaistyöpaikkojen määrän kehitykselle. Väestösuunnite siis antoi rajat sille, millaiseen kokonaistyöpaikkojen kehitykseen maakunnassa on mahdollisuudet työvoiman osalta. Toimialakohtaisista työpaikkasuunnitteista alettiin tehdä laskelmia vasta sen jälkeen, kun karkeat arviot kokonaistyöpaikkojen määrästä oli saatu laskettua. Toimialakohtaisten työpaikkasuunnitteiden laatimisen alkuvaiheessa Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelun asiantuntijarooli ja näkemykset korostuivat. Myös maakunnan yhteistyöryhmän elinkeinojaoston sekä Turun Kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsenet kommentoivat ja antoivat arvionsa liitossa laadituista suunnitteista. Väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä niiden taustaoletukset olivat maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston käsittelyssä ennen kuin maakuntahallitus vahvisti suunnitteet käytettäväksi koulutustarvelaskelmien pohjaksi. Ennen prosessin seuraavaa vaihetta (ammattirakennesuunnitteet) maakuntien työpaikkojen toimialasuunnitteiden luokitusta muutettiin opetushallituksessa yhdistämällä joitakin teollisuuden toimialoja sekä pilkkomalla joidenkin palvelualan toimialoja pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Tätä kutsutaan ns. Mitenna 2006 -luokitukseksi (liite). Historiatietojen osalta toimialojen uudelleen jaottelu tehtiin Tilastokeskuksen tarkemman toimialaluokituksen pohjalta. Tulevaisuutta koskevien suunnitteiden kohdalla asia ei ollut näin selkeä. Opetushallitus on joutunut tekemään oletuksia erityisesti palvelusektorin osalta. Se, millaisia periaatteita noudattaen uusi palvelusektorin jaottelu tehtiin, ei ole tiedossa. Koulutustarvelaskelmien pohjana olevat työpaikkasuunnitteet eivät siten ole suoraan niitä lukuja, joita maakunnat ovat esittäneet. Tässä raportissa toimialoja tarkastellaan Mitenna 2006 -luokituksen mukaisena. 3.4 Ammattirakennesuunnitteet Ammattirakennesuunnitteiden laatiminen oli prosessin työläin ja ehkä myös tärkein vaihe, sillä suunnitteet ovat pohjana sille, miten paljon tarvitaan eri koulutustason ja -alan omaavia työntekijöitä. Asian työstämistä helpotti huomattavasti opetushallituksen maakuntien käyttöön laatima ammattirakennetyökalu, jolla analysoitiin ammattien kehittymistä yhteensä 60 eri ammatissa jokaisella 28 toimialalla erikseen. Kokonaisuus pidettiin hallinnassa tarkastelemalla ammattirakennetta kokonaisuutena, yhteenlaskettuna yli toimialojen. Koska ammattien osuus eri toimialoilla muuttuu ajan myötä, asiaa lähdettiin aluksi tarkastelemaan selvittämällä, miten arvioitavana olevien ammattinimikkeiden määrä muuttuisi, jos rakenteet (suhteet) säilyisivät samana myös tulevaisuudessa. Tämän jälkeen arvioitiin, minkä ammattien painoarvo tulee nousemaan, pysymään ennallaan tai laskemaan tulevaisuudessa. Tämä tarkastelu kohdistettiin toimialakohtaisessa tarkastelussa erityisesti 10 15 toimialan yleisimpään ammattiin. Toimialan vähemmän yleisten ammattien kohdalla tulevaisuutta koskevat luvut jätettiin joko nykytasolle tai asetettiin nollaksi. Ammattirakennesuunnitteiden osalta tavoiteura tehtiin ennen perusuraa. Tavoiteurassa asiantuntijatehtävien osuus on suurempi kuin perusurassa. Analyysiä vaikeutti yritysten ulkoistamistoimenpiteistä aiheutuneet seuraukset myös tilastotuotantoon. Ulkoistettujen työntekijöiden työpaikka siirtyy tilastoissa yleensä toiselle toimialalle, usein teollisuudesta palvelusektorille. Jos teollisuuden palkkalistoilla ollut kiinteistötyöntekijä tai siivooja, joka oli aiemmin ollut teollisuuden alalla toimivan yrityksen palkkalistoilla, ulkoistetaan siivousalan yrityksen palkkalistoille, hänen työpaikkansa näkyy tilastoissa jatkossa palvelusektorilla siivousalan yrityksen toimialan mukaan. Samalla lailla vuokratyöntekijöinä työskentelevät ravintolatyöntekijät eivät välttämättä näy hotelli- ja ravintola-alan toimialalla vaan liike-elämän palveluita tarjoavalla toimialalla. Tämä kehitys oli jotenkin otettava huomioon. Jotta monet ulkoistamisen kohteeksi joutuneet ammatit, jotka eivät varmastikaan katoa ammattina tulevaisuudessa, eivät analyysien yhteydessä katoaisi suunnitteista, ammattirakennesuunnitteista tehtiin välitarkistuksia summaamalla ammatit yhteen yli toimialojen. Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 15

Ammattinimikkeiden joukossa oli myös tuntematon-luokka, jonka kehitystä tuli myös arvioida jotenkin. Ammattirakennesuunnitetyössä oletettiin, että tuntematon-luokka sisältää ammatteja, joille ei ole vielä tähän päivään mennessä vakiintunut mitään erityistä nimikettä. Perusurassa tuntemattoman osuus asetettiin vakioksi eli nykytasolle. Tavoiteurassa tuntematon-luokan kokoa pienennettiin. Oletettiin, että tuntematon-luokassa olevista ammateista osa vakiintuu tulevaisuudessa erilaisiksi asiantuntijatehtäviksi sekä palvelu- että teollisuuden alalle mutta myös työntekijätehtäviksi palvelusektorille. Toimialojen ammattirakennesuunnitteet laadittiin Varsinais-Suomen liiton johdolla koulutusjaoston laajennetussa sihteeristössä, jossa oli liiton edustajien lisäksi Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelun, TE-keskuksen, lääninhallituksen ja oppilaitoksen edustajia. Elinkeinoelämän eri toimialojen edustajien kommentteja laskelmista pyydettiin sähköpostilla, tosin heikolla menestyksellä. Koulutusjaosto hyväksyi suunnitteet lähetettäväksi opetushallitukseen koulutustarvelaskelmien laatimista varten. Tästä eteenpäin koulutustarvelaskelmien tekeminen siirtyi kokonaan opetushallitukselle tehtäväksi. 3.5 Poistumat ammateista ja avautuvat työpaikat Koulutustarvelaskelmien tuloksiin eivät vaikuta pelkästään työpaikkojen kehitysnäkymät maakunnissa vuosina 2005 2020 vaan myös poistumat kyseisellä aikajaksolla. Avautuvien työpaikkojen määrä saadaan, kun työpaikkojen määrän muutokseen lisätään poistumat: Työpaikkojen määrän muutos 2004 2020 + poistumat ajalla 2005 2020 = avautuvat työpaikat vuoteen 2020 mennessä. Poistumalla tarkoitetaan tässä henkilöiden pysyvää siirtymistä työvoiman ulkopuolelle ennustejakson aikana joko eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman kautta. Näissä laskelmissa poistumaa työllisistä ammattiryhmittäin on arvioitu vuoden 2004 työllisten osalta. Arvioissa on käytetty apuna ammatti- ja ikäryhmäkohtaisia kertoimia, jotka perustuvat vuosina 2001 2003 alkaneiden eläkkeiden tilastoihin (Eläketurvakeskus, Tilastokeskus). Laskelmissa henkilön oletetaan siirtyvän eläkkeelle sinä vuonna, kun hän täyttää 65 vuotta. Laskelmien taustalla olevat oletukset eläköitymisestä ja kuolleisuudesta on oletettu olevan samanlaisia eri maakunnissa. Tosiasiassa maakuntien välillä on tässäkin suhteessa eroja. Poistumalaskelmissa ei ole otettu huomioon työllisten siirtymistä toiseen ammattiin tai maassamuuttoa. Yksittäisen ammattiryhmän näkökulmasta katsottuna tämänkaltaisen poistuman vaikutus voi olla merkittäväkin. Laskelmat poistumista ja avautuvista työpaikoista on tehty opetushallituksessa. Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin -luvut ovat juuri niitä lukuja, joihin koulutustarvelaskelmat perustuvat. Poistumilla on siten erittäin suuri merkitys koulutustarvelaskelmien lopputulokseen. Laskelmat poistumista ja avautuvista työpaikoista julkaistiin maakunnille vasta yhdessä koulutustarvelaskelmien kanssa. 3.6 Koulutustarvelaskelmat Koulutustarvelaskelmat tehdään siis avautuvien työpaikkojen pohjalta. Laskelman tulokset kertovat, kuinka paljon tarvitsee kouluttaa uutta työvoimaa, jotta avautuvien työpaikkojen työvoimantarve saadaan tyydytettyä. Laskentaprosessin aikana avautuvista työpaikoista johdetaan aloituspaikkatarpeet, kun ammattinimike ja siihen tarvittava koulutus liitetään yhteen ns. vastaavuusavaimen avulla. Vastaavuusavainta laadittaessa 16 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

on ensin selvitetty, millaisen koulutuksen omaavia ihmisiä työskentelee kyseisellä ammattinimikkeellä nykyisin. Osalla näistä ei ole joko mitään koulutusta tai koulutus on aivan toiselta alalta, joten nykytietoon perustuvaa avainta ei ole käytetty suoraan. Laskelmissa käytetty vastaavuusavain on tavoitteellisempi, koska siinä oletetaan, että kaikilla ammattinimikkeen alla työskentelevillä on alalle sopiva koulutus. Vastaavuusavain poikkeaa siten erittäin paljon olemassa olevasta tilanteesta, mikä heijastuu merkittävästi myös koulutustarvelaskennan tuloksiin. Vastaavuusavain on laadittu jokaiselle maakunnalle erikseen, jotta maakuntien erilaiset ammattipainotukset ammattiryhmien sisällä tulevat huomioiduksi. Vastaavuusavaimessa on yritetty huomioida se, että aina ei ole yhtä oikeaa koulutusta alalle, vaan tarvitaan monenlaisen koulutuksen omaavia. Edellisen lisäksi koulutustarvelaskennan tuloksiin vaikuttavat myös koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja toimivuutta kuvaavat tunnusluvut: koulutusväylät ja moninkertainen koulutus sekä koulutuksen läpäisyasteet. Koulutusjärjestelmän tunnusluvut, jotka kuvaavat tavoitteellista tilannetta, ovat kaikissa maakunnissa samat ja vaihtelevat ainoastaan koulumuodoittain tai koulutus/opintoaloittain. Nämä näkyvät laskennan tuloksissa aloituspaikkojen määrän vähenemisenä. Aloittajatarpeiden tarkastelussa on siis kiinnitetty enemmän huomioita myös koulutusjärjestelmän tehokkuuteen eli aloittaneiden määrän ohella myös työelämän tarvitsemiin tutkinnon suorittaneiden määrään. Koulutustarvelaskelmien tulokset ovat monen eri vaiheen tulos. Jokaisessa vaiheessa on varmasti tehty vääriä oletuksia tulevaisuuden kehityksestä, koska tulevaisuutta ei kukaan voi tietää. Tämän takia tulokset ovat suuntaa antavia arvioita siitä, miten koulutuksen aloituspaikkoja tulisi jatkossa suunnata nykyisestä. Ne kertovat sen, millä aloilla ja asteilla aloituspaikkoja tulisi mahdollisesti vähentää, lisätä tai pitää ennallaan, jos niitä verrataan nykytilanteeseen. Toteutuessaan sellaisenaan laskelmiin perustuvat tulokset merkitsisivät erittäin suuria muutoksia nykyiseen koulutustarjontaan Varsinais-Suomessa ja myös muualla Suomessa. OPH:n laskentatulokset valmistuivat toukokuussa 2007 ja sen jälkeen niihin tehtiin vielä Tilastokeskuksen uusien ikärakenne-ennusteiden mukaiset korjaukset. Tarkistetut laskelmat olivat käytettävissä kesäkuun 2007 lopulla. Koulutusjaosto käsitteli tuloksia kokouksessaan kesäkuussa ja laskelmien pohjalta oppilaitokset koulutusasteittain arvioivat yhteisesti tulevaa aloituspaikkatarvetta opintoaloittain. Oppilaitosten antamien palautteiden perusteella liitossa laadittiin esitys maakunnan aloituspaikkatarpeesta vuoteen 2012. Esityksen sisältöä on käsitelty luvussa 6. 4. TAUSTAOLETUKSET JA MAAKUNNAN SUUNNITTEET 4.1 Työllisyyden kehitys Koulutustarvelaskelmien tuloksissa oletetaan, että Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä nousee vuoteen 2020 mennessä n. 210 000 työpaikkaan. Tämä tarkoittaa n. 10 000 työpaikan kasvua nykyisestä. Työvoiman määrän oletetaan nousevan vielä n. vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen se lähtee hitaasti laskemaan. Vuonna 2020 työvoiman määrän oletetaan olevan samalla tasolla, kuin se on tällä hetkellä (kuvio 9). Se, että työvoiman määrä ei oleteta lähtevän jyrkkään laskuun, johtuu sekä eläkeiän ja naisten työmarkkinoille osallistuvuuden noususta. Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 17

Työllisyyttä kuvaavilla indikaattoreilla 15 tarkasteltuna työllisyysaste nousee vastaavalla ajanjaksolla 72,5 %:iin ja työttömyysaste 6,1 %:iin eli kummassakin tapauksessa tasolle, jossa oltiin ennen 90-luvun lamaa (kuvio 7). Vuoden 2020 jälkeen työllisyyden oletetaan paranevan vielä entisestään. Kuvio 9. Varsinais-Suomen liiton arvio työpaikkojen, työllisten ja työvoiman kehityksestä tavoiteurassa 4.2 Työpaikkakehitys eri toimialoilla Teollisuuden osuus maakunnan työpaikoista on ollut koko maan keskiarvoa suurempi. Näin oletetaan olevan myös tulevaisuudessa, vaikka palvelusektorin osuus kasvaakin. Palvelusektorin kasvu edellyttää myös sitä, että teollisuus on merkittävä työllistäjä myös tulevaisuudessa. Toimialoittain tarkasteltuna alkutuotannon osuus Varsinais-Suomen kaikista työpaikoista laskee vuoteen 2020 mennessä 3,3 %:iin (4,9 % vuonna 2004). Jalostuksen osuus laskee hieman vähemmän, 25,4 %:iin (26,8 % vuonna 2004). Palvelujen osuus puolestaan kasvaa 69,9 %:iin (66,4 % vuonna 2004). Työpaikkojen toimialarakenteen oletetaan säilyvän myös jatkossa erittäin monipuolisena (kuvio 10). Työpaikkojen määrä alkutuotannossa on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja supistumisen odotetaan jatkuvan edelleen. Varsinais-Suomi edullisena puutarha- ja kasvistuotantoalueena tosin pystyy kasvattamaan työntekijämääräänsä, mutta ei siinä määrin kuin perinteisestä maataloudesta poistuu työvoimaa. Myös perinteisessä teollisuudessa työvoiman määrä on laskenut viime vuosina, etenkin kulkuneuvoteollisuudessa, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa. Lähitulevaisuu- 15 Sekä työllisyys- että työttömyysasteiden osalta käytetään erilaisia lähteitä. Tässä tarkoitetaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukuja, koska se on ainut tilasto, josta saa vertailukelpoista aineistoa aiempien vuosien kehityksestä maakunnittain, sukupuolittain sekä ikäryhmittäin. Vertailukelpoista aineistoa tarvitaan HEMAASU-laskentamallissa. Työllisyysasteen ja työttömyysasteen kohdalla käytetään usein myös Tilastokeskuksen otokseen perustuvaa työvoimatutkimuksen lukua. Noissa luvuissa työllisyysaste on n. 2 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin työssäkäyntitilaston luku. Työttömyysasteen kohdalla työvoimatutkimuksen luku on taas n. 1 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin työssäkäyntitilaston luku. Noiden lisäksi työttömyyttä kuvataan myös työministeriön työttömyysasteella, joka on vajan yhden prosenttiyksikön alhaisempi kuin työssäkäyntitilaston työttömyysaste. Näiden eri työllisyystilastojen eroja on tarkasteltu Varsinais-Suomen liiton julkaisemassa Maakunnan tila 1/2005 -katsauksessa. 18 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

dessa koko teknologiateollisuuden näkymät ovat kuitenkin huomattavasti valoisammat kuin 2000-luvun alun kehitys. Metallituotteiden valmistuksessa ja koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa on odotettavissa vähäistä kasvua vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuudessaan teollisuustyöpaikkojen oletetaan olevan vuonna 2020 vuoden 2004 tasolla. Rakennustoiminta on ollut selvässä kasvussa 1990-luvun alun jälkeen ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Palvelusektori on voimakkaasti kasvava toimiala. Kaupan toimialan työpaikat ovat lisääntyneet viime vuosina ja kasvu jatkuu voimakkaana vuoteen 2020. Myös kuljetuksen, matkailun ja liiketoimintaa palvelevien toimintojen odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. E18 moottoritien valmistuminen sekä alueen muut logistisia palveluja tukevat hankkeet tulevat nopeuttamaan logististikan alan työvoiman kysyntää. Lentoliikenteen kehityksen uskotaan maakunnassa lähtevän kasvuun. Meriliikenne säilyttänee asemansa suurena työllistäjänä myös tulevaisuudessa Varsinais-Suomen sijainnista johtuen. Posti- ja teleliikenteen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan työllisten määrä tulee laskemaan nykyisestä. Henkilökohtaisten palvelujen kasvu tulee olemaan voimakasta. Kokonaisuutena julkisten palvelujen osalta työvoiman määrän kasvu on voimakasta erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta. Vähennystä tulee olemaan julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa ja järjestystoimessa. Kuvio 10. Piirakkakuvio esittää Varsinais-Suomen tavoiteuran mukaista toimialarakennetta vuonna 2020. Toimialaluokitus on Mitenna 2006 -luokituksen mukainen. Osa kuvan toimialoista on esitetty yhdistettynä. Yhdistettyjen toimialojen lopussa olevat numerot kertovat, mitä alkuperäisluokkia yhdistetty luokka esittää. Verrattaessa Varsinais-Suomen kehitystä muun Etelä-Suomen tai koko maan toimialojen kehitykseen suurimmat erot toimialojen suhteellisessa kehityksessä ovat alkutuotannossa, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, posti- ja teleliikenteessä, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, maanpuolustuksessa ja järjestystoimessa, julkisessa hallinnossa sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. Maa-, riistaja kalatalouden työpaikkojen supistuminen on Varsinais-Suomessa voimakkaampaa kuin muualla maassa. Vastaavasti metsäteollisuudessa on pientä työpaikkojen lisäystä Varsinais-Suomessa, kun ne muualle maassa vähenevät. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa työpaikkojen odotetaan vähenevän Varsinais-Suomessa Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 19

noin 8 %, kun niiden koko maassa oletetaan kasvavan yli 10 %:a. Kuljetuksen työpaikat kasvavat Varsinais-Suomessa muuta maata voimakkaammin. Posti- ja teleliikenteessä, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, maanpuolustuksessa ja järjestystoimessa, julkisessa hallinnossa sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa työpaikkojen väheneminen on Varsinais-Suomessa selvästi voimakkaampaa kuin muualla maassa. Järjestötoiminnan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen kasvu on Varsinais- Suomessa muuta Etelä-Suomea ja koko maata hitaampaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu on Varsinais- Suomessa puolestaan muuta maata voimakkaampaa. 4.3 Muutokset ammattirakenteessa Toimialojen sisäisessä ammattirakenteessa tapahtuu koko ajan muutoksia. Vuoden 2020 ammattirakennetta arvioitaessa lähtökohtana on ollut se, että asiantuntijatyön rooli korostuu kaikilla toimialoilla ja työntekijätasoisten tehtävien osuus laskee. Vuoteen 2020 mennessä asiantuntijatehtävien osuus kaikista työpaikoista oletetaan nousevan n. 32 %:iin nykyisestä 28 %:sta. Vähän ammattitaitoa vaativien töiden määrä pienenee. Vähän ammattitaitoa vaativalla työllä tarkoitetaan tässä työtehtäviä, joihin ei vaadita ammatillista koulutusta. Kuvio 11. Varsinais-Suomen ammattirakenne (pääammattiryhmät) vuonna 2020 tavoiteuran mukaan Pääammattiryhmittäin tarkasteltuna työllisten määrä on tällä hetkellä suurin teollisessa työssä (22,6 %) ja palvelutyössä (22,1 %). Tulevaisuudessa teollisen työn osuus tulee hieman laskemaan ja palvelutyön osuus tulee kasvamaan. Vuoteen 2020 mennessä työllisten määrä lisääntyy kaikissa muissa pääammattiryhmissä paitsi maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä. Lisäys on suurinta sosiaali- ja terveysalan työssä. Vuonna 2004 suurin yksittäinen ammattiryhmä Varsinais-Suomessa oli kauppiaat ja myyjät, n. 16 700 henkeä. Muita suuria ammattiryhmiä ovat opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat, sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat, sekä taloushallinnon toimistotyöntekijät. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta nämä säilyvät suurimpina ryhminä myös vuonna 2020. Suhteellisesti eniten lisääntyvät puutarhayrittäjien ja työntekijöiden, matematiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoiden, yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoiden, tietotekniikan johtajien ja asiantuntijoiden sekä tutkimus- ja kehitysjohtajien ammattiryhmät. Suhteellisesti eniten supistuvat pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijöiden sekä maatalousyrittäjien ja 20 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa

Kuvio 12. Toimialojen työpaikkojen suhteellinen muutos ajalla 2004 2020 Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomessa ja koko maassa tavoiteuran mukaan työntekijöiden ammattiryhmät. Verrattaessa pääammattiryhmittäin Varsinais-Suomea, Etelä-Suomea 16 ja koko maata kovin suuria eroja ei ole havaittavissa. Samat pääammattiryhmät ovat kasvussa ja supistumassa koko maassa. Varsinais- Suomessa arvioidaan kulttuuri- ja tiedotustyön, muun johto- ja asiantuntijan työn, opetus- ja kasvatustyön sekä turvallisuusalan ammattiryhmien kasvavan muita alueita voimakkaammin. Toimistotyön ja maa- ja metsätaloustyön ammattiryhmät supistuvat suhteellisesti voimakkaammin Varsinais-Suomessa kuin muualla maassa. 16 Etelä-Suomi koostuu seuraavista maakunnista: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Kymeenlaakso. Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa 21

Varsinais-Suomen laskelmissa oletetaan myös, että tuntematon-luokassa olevista ammateista osa vakiintuu tulevaisuudessa erilaisiksi asiantuntijatehtäviksi sekä palvelu- että teollisuuden alalle mutta myös työntekijätehtäviksi palvelusektorille. Tämän takia tuntematon-luokan osuus supistuu huomattavasti (kuvio 13). 4.4 Poistumat työvoimasta Varsinais-Suomen vuoden 2004 työvoiman 17 poistuma vuoteen 2020 mennessä on yhteensä 87 220 henkeä eli 41,1 % työvoimasta. Näistä vanhuuseläkkeelle siirtyy 41 885, työkyvyttömyyseläkkeelle 38 608 henkeä ja kuolleisuus on 6 728 henkeä. Työvoiman poistuma koostuu sekä työllisten poistumasta (79 450 henkeä) että työttömien poistumasta (7 770 henkeä). Kuvio 13 Poistuman rakenne pääammattiryhmittäin Varsinais-Suomessa Työvoiman poistuma on määrällisesti suurinta seuraavissa ammattiryhmissä: kauppiaat ja myyjät (5987 henkeä), taloushallinnon toimistotyöntekijät (5053 henkeä), sosiaalialan työtekijät ja ohjaajat (4825 henkeä), maatalous- ja puutarhatyöntekijät (4715 henkeä), metallityöntekijät (4264 henkeä), opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat (4174 henkeä) sekä siivoustyöntekijät (4088 henkeä). Suhteellisesti suurinta poistuma on seuraavissa ammattiryhmissä (yli 55 % työvoimasta): sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat, maatalous- ja puutarhatyötekijät sekä isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät. Poistuma on pienintä seuraavissa ammattiryhmissä (alle 30 % työvoimasta): tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat, sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat, muut turvallisuustyöntekijät sekä taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat. Verrattaessa Varsinais-Suomen poistumatietoja Etelä-Suomen tietoihin niin määrällisesti suurin poistuma on samoissa ryhmissä kuin Varsinais-Suomessakin. Suhteellisesti merkittävintä (yli 55 % työvoimasta) pois- 17 Tarkoittaa tässä työllisiä ja työttömiä yhteensä. Työllisten osalta se tarkoittaa niitä työllisiä, joiden työpaikka sijaitsee Varsinais- Suomessa. Kokonaisuudessaan vuonna 2004 Varsinais-Suomessa oli työllisiä n. 200 000. Osa heistä siis käy töissä maakunnan ulkopuolella. Maakuntatasoisessa tarkastelussa työlliset ja työpaikat ovat kaksi eri asiaa. Koko maan tarkastelussa työpaikat ja työlliset tarkoittavat taas samaa asiaa, sillä työssäkäyntitilasoissa ei huomioida työssäkäyntiä yli maan rajan 22 Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa