TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

Transkriptio

1 TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen

2

3 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite - mutta nettona mahdoton ( ) Uusia työpaikkoja syntynyt paljon, mutta vanhoja tuhoutuu enemmän. Siksi uuden työpaikan synty on saavutettavissa oleva tavoite yhden hallituskauden aikana, mikäli ei oteta työpaikkojen tuhoutumista huomioon. Nettolisäyksenä se ei ole saavutettavissa! (Alatalo, Maunu, Räisänen, Tuomaala, 2015).

4 Ok työpaikkaa nettona on mahdoton yhdessä vaalikaudessa.entä v mennessä? Riittävätkö kotimaiset voimat, jos työttömyys painuisi historiallisen alas v mennessä? Jos ei Voiko v alkanut äkillinen maahanmuutto olla avain riittävän työlliseen saavuttamiseen?

5 SISÄLTÖ 1. Aineisto 2. Rakenteellinen työttömyys 3. Väestörakenne ja ennusteet 4. Työllisyystavoitteet

6 AINEISTO Dioissa esiteltävät kuviot ja laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja väestötietoihin. Kaksi huomioitavaa asiaa: - Rekisteriaineisto vuotiaat

7 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Työssäkäyntitilasto on noin 40 rekisterin tietoja yhdistämällä koottu laaja tietokokonaisuus, joka sisältää tietoja muun muassa opiskelusta, eläkkeistä, työssäkäynnistä ja työttömyydestä vuosilta Työssäkäyntitilaston työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat tiedot on kerätty rekistereistä, joten ne poikkeavat kyselytutkimuksella toteutetun työvoimatutkimuksen luvuista. Työssäkäyntitilastosta ei ole mahdollista saada luotettavasti tietoja alle 18-vuotiaiden työssäkäynnistä.

8 TYÖTTÖMYYDEN TILASTOINTI Larja & Pyykkönen 2015

9 TYÖTTÖMYYDEN TILASTOINTI Larja & Pyykkönen 2015

10

11 VOISIKO RAKENTEELLISTA TYÖTTÖMYYTTÄ ARVIOIDA TYÖTTÖMIEN TAUSTATEKIJÖIDEN KAUTTA?

12

13

14 T. Pyykkönen & Myrskylä 2015

15 T.Pyykkönen NOMMOC SEUGOLAID & Myrskylä OSK / PYYKKÖNEN JUSSI 2015

16 T. Pyykkönen & Myrskylä 2015

17

18

19 RAKENTEELLINEN TYÖTTÖMYYS JA TYÖLLISYYSTAVOITTEET? Yhteenveto: - Rakenteellisen työttömyyden taso on n. 6-8 % haarukassa (riippuen määritelmästä). Alustavien arvioiden mukaan rakenteellinen työttömyys on pysynyt samalla tasolla myös viime vuosina (Tulossa: Pyykkönen & Pyykkönen (2016) Rakenteellinen työttömyys suurimmissa kaupungeissa) - Todennäköisyyksien valossa helposti työllistyvien potentiaali on henkeä. - Käytännössä rakenteellisen työttömyyden taso laskee eläköitymisen myötä hiljalleen, mikäli rakenteellista työttömyyttä ei synny lisää.

20

21 1980 LUVUN LOPPU: HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN HUIPPUVUODET - Ei työllisyysongelmaa (Työllisyysaste nousi vuotiaiden osalta lähes 75 %) - Ei huoltosuhde ongelmaa (Työllisten osuus väestöstä 48 %) - Ei rakenteellista työttömyyden ongelmaa (Työttömyys alimmillaan 4 %) - Väestö kasvoi -> työllisyys kasvoi

22

23 2000-LUVUN TAAPERRUS - Työllisyysaste jämähtänyt pysyvästi alemmalle tasolle n. +/- 70 % - Rakenteellinen työttömyys n. 6-8 % - Työikäinen väestö vähenee n vuodessa - Työllisyys ei voi kohentua v mennessä (nykyväestöpohjalla) hengellä, vaikka vienti alkaisi vetämään ja saavutettaisiin huippuvuosien työllisyysaste - Jos kysynnässä ei muutoksia, työllisten määrä tulee laskemaan työikäisen väestön vähentyessä

24

25 Työllisten osuus väestöstä (2012 ennuste) 47,7 % 37,0 % 44,7 % 42,2 % 42,1 % Työllisten osuus väestöstä (2015 ennuste) 47,7 % 37,0 % 44,7 % 42,2 % 42,6 % Työllisyysaste 74,8 % 58,6 % 71,2 % 69,4 % 75,1 %

26 TAUSTALLA OLETUS OSALLISTUMISASTEEN PYSYMISESTÄ STABIILINA Laskelmissa oletetaan osallistumisasteen säilyvän pitkän aikavälin trendin tasolla Osallistumisasteen nostaminen hankalaa: - Vaikuttavimmat interventiot voisivat kohdistua miesten osalta asevelvollisuuteen ja naisten osalta perhepolitiikkaan Toistaiseksi päätetty: Eläkeuudistus (ETK) (mahd työllistä lisää)

27 Tilastokeskuksen vuosien 2012 ja 2015 väestöennusteiden eroavaisuudet (uusi ennuste) (uusi ennuste) 65+ (uusi ennuste) 0-17 (vanha ennuste) (vanha ennuste) 65+ (vanha ennuste)

28 TILASTOKESKUKSEN VUOSIEN 2012 JA 2015 VÄESTÖENNUSTEIDEN ERO Alle 18 v(ennusteiden ero) ennusteiden ero) 65 + (ennusteiden ero)

29 Turvapaikanhakijat

30 MITÄS JOS? Esittelen kaksi vaihtoehtoista skenaariota maahanmuuton kehityksestä sekä sen vaikutuksista työllisyystavoitteisiin Turvapaikanhakijoista on toistaiseksi saatavailla heikosti aineistoa. Seuraavissa laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia: - Turvapaikanhakijoiden määrä v on Turvapaikan saa noin joka toinen hakijoista (vastaa aiempien vuosien toteutumia) - Perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt säilyvät ennallaan ja taso on lähellä nykyistä (Vaikea luoda oletuksia) - Maastamuutto vastaa aiempien vuosien toteumaa (n. 5 %) - Turvapaikanhakijoiden ikäjakauma vastaa Suomen ja Ruotsin irakilaistaustaisen väestön rakennetta. Siirtymille ikäluokkien välillä laskettu kertoimet (ei mahdollisuutta kohorttikohtaiseen tarkasteluun)

31 SKENAARIOT 1 & 2 Skenaario 1: - Turvapaikanhakijoiden määrä saavuttaa huipun vuonna 2015 ja kääntyy hitaaseen laskuun. Maahanmuutto jatkuu erityisesti vuosien aikana perheenyhdistämisten johdosta. Skenaario 2: - Turvapaikanhakijoiden määrä saavuttaa huipun vuonna 2015 ja tilanne säilyy samankaltaisena vuoteen 2020 asti kääntyen hitaaseen laskuun. Maahanmuutto on suurimmillaan välisenä aikana perheenyhdistämisten ja suoran maahanmuuton johdosta

32 Maahanmuutto väestöennuste (2015) ja skenaariot 1 & Maahanmuutto, ennuste Maahanmuutto, skenaario 1 Maahanmuutto, skenaario 2

33 Turvapaikanhakijat skenaario 1, Muutos nettomaahanmuutossa vuositasolla Alle 18 v, suora v, suora 65 täyttänyt, suora Alle 18 v, perheenyhdistäminen v, perheenyhdistäminen 65 täyttänyt, perheenyhdistäminen

34 Turvapaikanhakijat skenaario 1, Muutos nettomaahanmuutossa kumulatiivisesti , skenaario , skenaario 1 65+, skenaario 1

35 35000 Turvapaikanhakijat skenaario 2, muutos nettomaahanmuutossa vuositasolla Alle 18 v, suora v, suora 65 täyttänyt, suora Alle 18 v, perheenyhdistäminen v, perheenyhdistäminen 65 täyttänyt, perheenyhdistäminen

36 Turvapaikanhakijat skenaario 2, nettomaahanmuutto kumulatiivisesti , skenaario , skenaario 2 65+, skenaario 3

37 Muutokset suhteessa väestöennusteeseen , väestöen 18-64, väestöen 65+, väestöen 0-17, skenaario , skenaario 2 65+,skenaario , skenaario , skenaario 1 65+, skenaario 1

38 Skenaario 1 - Jos 75 % työllisyysaste, uutta työllistä ja huoltosuhde paranisi 0,4 % - Jos 53 % työllisyysaste, uutta työllistä ja huoltosuhde säilyisi ennallaan Skenaario 2 - Jos 75 % työllisyysaste uutta työllistä ja huoltosuhde paranisi 0,7 % - Jos 53 % työllisyysaste uutta työllistä ja huoltosuhde säilyisi ennallaan

39 YHTEENVETO 1980-luvun lopun työllisyystasoa (työllisten osuus väestöstä) ei voida saavuttaa, vaikka maahanmuuton taso nousisi turvapaikanhakijoiden myötä. Mikäli tavoitteena on saavuttaa finanssikriisiä edeltänyt työllisyystaso (työllisten osuus väestöstä v.2007,2008), tulisi maahanmuuton moninkertaistua (esim. skenaario 2) ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousta Eurooppalaiselle tasolle. Nykyisen kaltaisella heikolla työllisyysasteellakin maahanmuutto parantaa ja yli 65 v välistä taloudellista huoltosuhdetta (eläkekestävyys)