TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

Transkriptio

1 KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu tulee maltillistumaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana. Noin kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen kunnista tulee olemaan väestöltään kasvavia ja kolmannes väheneviä. Kasvu kohdistuu Turun kaupunkiseudulle. Suhteellisesti voimakkainta kasvua laskelmoidaan Maskuun, Lietoon ja Auraan ja voimakkainta vähennystä Vehmaalle, Marttilaan ja Somerolle. Määrällisesti eniten kasvaisivat Turun lisäksi Lieto ja Kaarina. MALTILLISTUMISEN TAUSTALLA LASKENTAOLETUKSET SEKÄ VAL- LITSEVAN TALOUSSUHDANTEEN VAIKUTUS MUUTTOLIIKKEISIIN Väestönkasvun maltillistumisen syynä ovat muuttuneet laskentaoletukset (kuolleisuus) sekä taloussuhdanteen selvä heijastuminen muuttoliikkeisiin. Heikko taloussuhdanne näkyy aina muuttojen vähenemisenä. Tuolloin maakuntarajat ylittävät muutot kasvukeskuksiin vähenevät kuin myös muutot keskuskaupungista kehyskuntiin. Tämä jälkimmäinen ilmiö näkyy erityisen hyvin Turun seudulla, jossa Turku on viime vuosina kasvanut huomattavasti aiempia vuosia nopeammin samalla kun kehyskuntien väestönkasvu on hidastunut tai jopa kääntynyt negatiiviseksi. Tuoreimman trendilaskelman mukainen kuntien väkilukuarvio vuodelle 2030 onkin pienempi kuin vuonna 2009 laaditun trendilaskelman vastaava väkilukuarvio suurimmassa osassa Varsinais-Suomen kuntia. Kuntien välinen muuttoliike on nollasummapeliä: Kun Turku saa enemmän, jää muille varsinaissuomalaisille kunnille vähemmän. Tuoreimmassa trendilaskelmassa iäkkäiden määrän ei oleteta kasvavan enää niin voimakkaasti kuin aiemmin on arvioitu. Tämä näkyy hyvin koko maakuntaa koskevissa luvuissa (ks. tietoisku maakuntatasoisista laskelmista). SALON VÄKILUKU EI TULE KASVAMAAN KUTEN TRENDILASKELMASSA ARVIOIDAAN Salon kohdalla kasvuvauhti tulee tuskin noudattamaan uusinta trendilaskelmaa. Salon väkiluku on laskenut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Salon väestönkehitys on jo nyt noin 300 henkeä trendinmukaista kehitystä alemmalla tasolla. TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA Parhaassa työiässä (tässä vuotiaat) olevien määrä tulee laskemaan suurimmassa osassa maakunnan kuntia. Työikäisten määrän kasvaisi trendilaskelman mukaan vain Turun seudun itäisissä kunnissa sekä Maskussa ja Oripäässä. Voimakkainta väheneminen on Vakka-Suomen alueella. VOIMAKKAASTI KASVAVISSA KUNNISSA MYÖS IÄKKÄIDEN MÄÄRÄ KASVAA VOIMAKKAASTI Ikääntyminen ei ole vain maaseutumaisten kuntien ilmiö. Ihmiset ikääntyvät myös kasvavilla kaupunkiseuduilla. Sivun 7 karttakuvioista voidaan havaita, kuinka 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa juuri alueilla, jonne trendilaskelma osoittaa muutenkin voimasta väestönkasvua. Tilastokeskus julkaisi kuntakohtaiset väestökehitysarviot eli trendilaskelmat (väestöennusteet) vuoteen 2040 asti. Tietoiskussa käytetyt tiedot tuoreimman trendilaskelman tuloksista on poimittu Tilastokeskuksen ilmaisesta StatFin-tietokannasta. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. Laskelmat päivitetään keskimäärin joka kolmas vuosi. Edellisen kerran laskelmat tehtiin vuosina 2009, 2007, 2004 ja Varsinais-Suomen liitto on arkistoinut aiempina vuosina laaditut ennusteet. 1

2 2

3 Kunta Tilastokeskuksen Väkiluvun toteutunut kehitys Muutos (hlö) Muutos (%) trendilaskelma Varsinais-Suomi ,7 5,1 4,0 4,1 3,2 1,8 Turku ,7 8,4 2,8 4,6 3,2 2,5 Salo ,6 5,6 5,0 2,9 2,4 1,1 Kaarina ,0 9,7 15,6 8,9 5,9 2,8 Raisio ,2 9,6 5,5 5,0 3,8 2,0 Naantali ,1 14,5 12,3 6,0 5,3 2,5 Loimaa ,8-4,7-3,8-4,6-1,6-1,1 Lieto ,5 15,6 14,8 16,9 9,6 4,3 Uusikaupunki ,4-7,7-7,0-5,0-2,8-3,4 Parainen ,9-2,7 1,3 1,3 1,6 0,1 Paimio ,9 2,1 6,0 8,9 6,3 2,9 Masku ,2 12,7 21,8 18,6 11,2 6,1 Somero ,8-2,1-4,7-5,3-3,0-1,8 Pöytyä ,2-1,6 1,9 2,2 3,3 1,8 Laitila ,5-5,6-4,3-2,6-1,9-1,8 Mynämäki ,2 2,6 2,2 0,2 1,8 0,9 Kemiönsaari ,2-8,5-6,2-4,5-1,4-1,3 Rusko ,1 13,9 12,4 5,5 4,8 2,6 Nousiainen ,5 4,8 16,1 3,7 3,5 2,0 Aura ,8 12,8 17,2 13,4 8,1 4,3 Sauvo ,3 1,5 6,8 7,4 7,0 4,3 Koski Tl ,6-9,0-4,5-4,1-3,0-2,2 Vehmaa ,9-8,6-6,3-7,2-1,4-0,7 Pyhäranta ,3-3,1-3,2-3,9-2,0-2,2 Marttila ,2-6,4-6,6-5,9-2,2-1,8 Tarvasjoki ,3 4,5 1,2 0,5 2,3 1,5 Taivassalo ,8-7,8-6,6-0,6 2,5 1,0 Oripää ,5-5,1 5,4 9,8 5,5 3,7 Kustavi ,5-12,3-13,3-1,9 1,1-1,3 3

4 Yllä olevissa neljässä kuviossa on vertailtu, miten Tilastokeskuksen eri vuosina laaditut trendilaskelmat eroavat toisistaan erikokoisissa kunnissa. 4

5 5

6 6

7 7