1 (18) Asianumero 3496/10.02.03/2016 Aluenumero 111603 Ruusutorppa I muutos Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue, osa puistoalueesta 51P44 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä joulukuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7016. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa Etelä-Leppävaaran alueella. Se käsittää katualueita Huvilinnanmäellä, Huvilinnanaukiolla ja Säterinkadulla sekä osan puistosta 51P44. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 28.9.2016. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Kati Kivelä Tarja Pennanen Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 puh. 046 877 3704 puh. 046 877 3002
2 (18) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Maakuntakaava... 5 2.1.2 Yleiskaava... 5 2.1.3 Asemakaava... 6 2.1.4 Rakennusjärjestys... 8 2.1.5 Rakennuskiellot... 8 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.7 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet...12 2.2.5 Suojelukohteet...12 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät...12 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...12 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...12 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...12 3.3 Osallisten tavoitteet...12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...13 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...13 4.2 Mitoitus...13 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...14 4.3.1 Maankäyttö...14 4.3.2 Liikenne...14 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto...14 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...15 4.3.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö...15 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...15 4.5 Ympäristön häiriötekijät...15 4.6 Nimistö...15 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...15 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...15 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...15 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...15 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...16 6.1 Rakentamisaikataulu...16 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...16 6.3 Toteutuksen seuranta...16 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...16 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...16 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...16 7.3 Suunnittelu...16 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...17 Sivu
3 (18) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko Katukartta ja ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.
4 (18) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Leppävaarassa tiiviisti rakennetulla asuinalueella. Se käsittää katualueita Huvilinnanmäellä, Huvilinnanaukiolla ja Säterinkadulla sekä osan puistosta 51P44. Huvilinnanmäki ja Huvilinnanaukio ovat katuluokitukseltaan Etelä-Leppävaaran sisäistä liikennettä palvelevia tonttikatuja. Katualueet ovat niiden osalta hieman normaalia leveämpiä, sillä Raide-Jokerin alkuperäinen linjaus kulki molempien katujen kautta. Molempien katujen varsilla on pitkittäisiä kadunvarsipysäköintipaikkoja sekä niiden lomaan istutettuja nuoria lehtipuita. Pysäköintipaikat ja puut erottavat ajoradasta kevyen liikenteen väyliä Huvilinnanmäen ja Huvilinnanaukion pohjoisosan molemmin puolin. Huvilinnanaukion eteläosa on pihakadunomainen kivetty katu, joka päättyy aukiomaiseen kääntöpaikkaan. Huvilinnanaukio-puisto on pienehkö viheralue, joka muodostuu suurimmaksi osaksi aidatusta lasten leikkipuistosta. Sen eteläreuna on puustoinen rinne, ja pohjoisreunassa kulkee hiekkainen kävelyreitti. Säterinkatu on Etelä-Leppävaaran alueellinen kokoojakatu, jonka varsilla on yleistä pysäköintiä pitkittäispaikkoina. Kuva: ortoilmakuva suunnittelualueen ympäristöstä, suunnittelualueen summittainen rajaus punaisella katkoviivalla. Espoon kaupunki 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavamuutos on osa Alberganesplanadin Raide-Jokeri -järjestelyihin liittyvää kokonaisuutta. Sen tavoitteena on korvata Raide-Jokeri -hankkeen toteuttamisen yhteydessä Alberganesplanadilta katoavat asukaspysäköintipaikat. Alberganesplanadin 60 asukaspysäköintipaikkaa siirretään Huvilinnanaukiokadulle, Huvilinnanmäelle ja Säterinkadulle siten, että alueen asukaspysäköintipaikkojen lukumäärä pysyy samana. Yleisiä pysäköintipaikkoja säilytetään Huvilinnanmäen ja Huvilinnanaukion pohjoisreunoilla sekä Säterinkadulla. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutos on tullut ajankohtaiseksi osana Raide-Jokeri - hankkeeseen liittyviä asemakaavamuutoksia. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 5.9.2016 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli näh-
5 (18) tävillä (MRA 30 ) 3.10. - 17.10.2016. Siitä saadun palautteen perusteella suunnittelualueen rajausta muutettiin siten, että asukaspysäköintipaikkoja sijoitetaan myös Säterinkadun varrelle. Osallisille lähetettiin 1.12.2016 päivätty kirje suunnittelualueen rajauksen muutoksesta. Kirjeessä kerrottiin myös ehdotusvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Marraskuussa 2016 järjestettiin Leppävaaran asukasyhdistyksen aloitteesta kaavakävely, jonka puitteissa asukkaat ja suunnittelijat tutustuivat yhdessä Raide-Jokerin linjaukseen sekä korvaavien pysäköintipaikkojen sijoittamiseen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen KHO 29.4.2016) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka rajoittuu pohjoisessa pääratalinjaukseen ja idässä moottoriväylään (Kehä I). Alueen läheisyydessä on keskustatoimintojen alue sekä pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). 2.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Sen läpi on voimassa olevassa yleiskaavassa merkitty kulkevaksi ohjeellinen uusi raideliikenneyhteys. Raideliikennelinjausta on sittemmin muutettu, ja se kulkee nykyisten suunnitelmien mukaisesti Alberganesplanadia pitkin Leppävaaran asemalle.
6 (18) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (11/2016) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. 2.1.3 Asemakaava Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (8/2016) Suunnittelualueen rajaus kuvassa punaisella katkoviivalla. Espoon kaupunki.
7 (18) Alueella on voimassa useita asemakaavoja: - Ruusutorppa I (alue 114600, hyväksytty 14.5.1997) kattaa Huvilinnanmäki-kadun ja Säterinkadun osan - Ruusutorpanpuisto (alue 111600, hyväksytty 27.3.1996) kattaa katualueen Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Huvilinnantien risteyksen kohdalta - Ruusutorppa I muutos (alue 111601, hyväksytty 19.8.1998) kattaa Huvilinnanaukio -kadun ja -puiston alueet. Suunnittelualue on asemakaavoissa katualueena sekä puistoalueena. Asemakaavassa Ruusutorppa I muutos (alue 111601) Huvilinnanaukio-katu on merkitty kuuluvaksi maanalaisen väestönsuojan rakennusalaan. Asemakaava sallii väestönsuojan vaatimien ilmastointi- sekä henkilöliikennekuilujen sijoittamisen yläpuoliselle puisto- tai katualueelle. Kuva: Suunnittelualueella voimassa olevien asemakaavojen aluerajaukset (11/2016) Espoon kaupunki Lisäksi osalla alueesta on voimassa maanalainen asemakaava Ruusutorpanluola (alue 910100, hyväksytty 27.4.2011). Tällä asemakaavamuutoksella ei muuteta voimassaolevaa maanalaista asemakaavaa.
8 (18) Kuva: Suunnittelualueella voimassa olevan maanalaisen asemakaavan aluerajaus (11/2016) Espoon kaupunki 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset 2.1.7 Pohjakartta Albergan kartano (Raide-Jokeri Alberganesplanadi), alue 111307, on osa Raide-Jokeriin liittyvien kaavamuutosten kokonaisuutta. Hanke on vireillä. Raide-Jokerin edellyttämien kaavamuutosten ehdotusvaiheen materiaali oli nähtävillä lokakuussa 2016. Asemakaava Albergan kartano tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi loppuvuonna 2016. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
9 (18) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu katualueista Huvilinnanmäellä, Huvilinnanaukiolla sekä Säterinkadulla ja osasta puistosta Huvilinnanaukio. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia, vaan se muodostuu yksinomaan katu- ja puistoalueesta. Kaduista Huvilinnanmäki ja Huvilinnanaukio ovat lähinnä asuinalueen sisäistä liikennettä palvelevia tonttikatuja. Säterinkatu on alueellinen kokoojakatu. Suunnittelualueen katujen varsien rakennuskanta koostuu pääosin kerrostaloista. Kaduilla on pitkittäisiä yleisiä pysäköintipaikkoja ja niiden lomaan istutettuja nuoria puita. Suunnittelualueen kaduilla ei ole tällä hetkellä asukaspysäköintipaikkoja. Huvilinnanaukio-puisto on pieni puustoinen saareke korttelin keskellä. Valtaosa puistosta palvelee aidattuna lasten leikkipuistona, muutoin puisto on melko luonnontilainen suurine puineen. Puiston pohjoisreunassa kulkee hiekkainen kävelyreitti. Sisäänkäynti aidattuun leikkipuistoon sijaitsee Huvilinnanaukion ja Huvilinnantien risteyksen tuntumassa. 2.2.2 Maanomistus Kuva: Huvilinnanaukion hiekkainen kävelyreitti ja leikkipuiston sisäänkäynti. Suunnittelualue on katu- ja puistoaluetta, jonka omistaa Espoon kaupunki. Ympäröivät korttelit ovat yksityisomistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Leppävaarassa, joka on tiiviisti rakentunut taajama-alue. Huvilinnanmäen alkupäässä sijaitsee suuri, alueen asukaspysäköintiin tarkoitettu pysäköintirakennus sekä pysäköintikenttä. Huvilinnanaukion leikkipuisto on yksi Etelä-Leppävaaran suurimmista aidatuista leikkipuistoista. Leikkipuistoa ylläpidetään Espoon kaupunkitekniikan keskuksen toimesta valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen VHT 2011 mukaisesti. Puistoa perusparannettiin viimeksi 2014, jolloin sen puustoa korvattiin ja aita uusittiin. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen lähiympäristö on asuinvaltaista. Katuihin rajautuvien rakennusten maantasokerrokset sisältävät lähinnä asumista palvelevia tiloja. Osoitteessa Huvilinnanaukio 8 toimii yksityinen päiväkoti. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa Etelä-Leppävaaran yhdyskuntarakennetta. Katujen varsien rakennuskanta on varsin yhtenäistä: pääosin neljä-viisikerroksisia, 2000- luvun alussa rakennettuja kerrostaloja. Huvilinnanaukion varressa on myös ma-
10 (18) tala, osin uudistettu ja laajennettu puutalokortteli, joka rajautuu pohjoisreunastaan Huvilinnanaukio-puistoon. Kaupunki-/taajamakuva Niin Huvilinnanmäellä, Huvilinnanaukiolla kuin Säterinkadullakin katutilaa on suunnittelualueen lähiympäristössä rajattu katuihin kiinni rakennetuilla asuinkerrostaloilla. Useimmissa rakennuksissa kadun puolen maantasokerros sisältää asumista palvelevia tiloja, kuten varastoja. Osittain katua rajaavat kiviset aidat, joiden takana on asuntojen terassipihoja. Kadunvarsille on katujen rakentamisen yhteydessä istutettu lehtipuita, jotka tällä hetkellä ovat vielä melko matalia. Kuva: Huvilinnanmäen vartta Liikenne Ajoneuvoliikenne Huvilinnanmäki muuttuu Huvilinnantien liittymän jälkeen Huvilinnanaukio nimiseksi kaduksi, joka on päättyvä tonttikatu. Se palvelee ainoastaan siihen rajautuvien kortteleiden liikennettä. Huvilinnanaukion varrelta on myös ajoyhteys Parkvillan kotiseututaloon. Huvilinnanaukiolla on tällä hetkellä kaksi kääntöpaikkaa, toinen kadun puolivälissä ja toinen sen eteläpäässä. Huvilinnanmäki on läpiajettava tonttikatu, joka yhdistää Huvilinnantien kanssa Säterinkadun ja Leppävaarankadun toisiinsa. Säterinkatu on alueellinen kokoojakatu, joka yhdistyy Kehä I:een. Katujen ajoneuvomäärät ovat kuitenkin varsin maltilliset. Huvilinnanaukion keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, Huvilinnanmäen (pohjoispään) noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, Huvilinnantien (eteläpään) noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Säterinkadun länsipään noin 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Säterinkadun itäpään (Alberganesplanadin länsipuolen) noin 3 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen katujen molemmilla puolilla on kevyen liikenteen väylät. Säterinkadun eteläreunassa kulkee pyöräilyn itä-länsisuuntainen seutureitti, jossa jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan. Pyöräilyn pohjois-eteläsuuntainen pääreitti tulee etelästä Säterinpolkua, josta se jatkaa Huvilinnantien ja Huvilannanmäen Huvilinnanpolulle ja siitä edelleen kohti pohjoista.
11 (18) Kuva: PÄÄKAUPUNKISEUDUN PYÖRÄILY- JA ULKOILUKARTTA 2016. Kuva: Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2040. Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Huvilinnanmäki ja Huvilinnanaukio palvelevat lähes yksinomaan asuinalueen sisäisen liikenteen tarpeita. Huvilinnanmäen ja Huvilinnanaukion varsilla on nyt yleisiä kadunvarsipysäköintipaikkoja yhteensä 48 kpl. Nämä paikat ovat sekä asukkaiden että vieraiden käytössä. Kaikilla paikoilla pysäköintiä on aikarajoitettu. Huvilinnanmäen ja Huvilinnanaukion pohjoisosalla pysäköintiaika on rajoitettu enintään neljään tuntiin arkisin klo 06-18 välillä. Huvilinnanmäen eteläosalla aikarajoitus on 15 minuuttia arkisin klo 06-18 välillä (päiväkodin saattoliikenne). Suunnittelualueeseen sisältyvällä Säterinkadun osalla on tällä hetkellä myös aikarajoitettua yleistä pysäköintiä 7 paikan verran. Pysäköintiä on rajoitettu enintään kahteen tuntiin arkisin klo 06-18 välillä.
12 (18) Julkinen liikenne Huvilinnanaukiolla ei kulje joukkoliikenteen linjoja. Huvilinnanmäkeä liikennöi arkisin lähibussi 207, jonka pysäkki on Huvilinnanmäki 7:n kohdalla. Säterinkadulla liikennöi 543 (Leppävaara - Nihtisilta - Suurpelto - Olari - Kivenlahti) ja 206 (Kamppi - Meilahti - Etelä - Leppävaara - Kera) sekä 206A (Kamppi - Meilahti - Etelä - Leppävaara - Kilo - Karakallio - Kera). Säterinkadun suunnittelualueella sijaitsee pysäkki Säterinrinne. Palvelut Suunnittelualueen katujen varsilla ei ole julkisia palveluita. Huvilinnantien varrella suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Etelä-Leppävaaran palveluasema. Osoitteessa Huvilinnanaukio 8 toimii yksityinen päiväkoti. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella ei ole yhdyskuntateknisen huollon asettamia rajoituksia. Erityistoiminnat Suunnittelualueen kohdalla on maanalainen pysäköintihalli ja väestönsuoja. Nykyisessä asemakaavassa tämä huomioidaan sallimalla väestönsuojan vaatimien ilmastointi- sekä henkilöliikennekuilujen sijoittaminen yläpuoliselle puisto- tai katualueelle. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua ympäristöä. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Merkittäviä maaston korkeusvaihteluita ei ole. 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelu- tai muinaismuistokohteita. Säterinkadun liikenne aiheuttaa ympäristöön liikennemelu ja päästöjä. Huvilinnanaukion ja Huvilinnanmäen liikennemäärät ovat pienet, joten melu ja päästöt jäävät vähäisiksi. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää lähialueen asukkaiden asukaspysäköintipaikat nykyisten paikkojen poistuessa Alberganesplanadilta Raide-Jokeri -hankkeen myötä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Etelä-Leppävaaran asukaspysäköintipaikkojen määrä säilyy nykyisellään. Pysäköintipaikkojen käyttäjät ovat lähikortteleiden asukkaita. Huvilinnanmäki ja Huvilinnanaukio sijaitsevat kaupunginosan kannalta keskeisellä paikalla ja ovat siten molemmat soveltuvia asukaspysäköintikäyttöön. Myös Säterinkadun pysäköintipaikat sijaitsevat katualueella Leppävaaran pysäköintiyhtiön velvoitekortteleiden ympäröimänä. Tällä asemakaavan muutoksella muodostettavat pysäköintipaikat ovat palvelutasoltaan vastaavia kadunvarsipysäköintipaikkoja kuin Alberganesplanadilta poistuvat pysäköintipaikat. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.
13 (18) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella Huvilinnanmäen, Huvilinnanaukion ja Säterinkadun katualueista erotetaan 5 kpl autopaikkojen korttelialueita (LPA). Jotta pysäköintipaikat saadaan mahtumaan poikittain, osa Huvilinnanaukiopuiston alueesta liitetään katualueeseen. Poikittaispysäköintiä tehdään vain Huvilinnanaukion osalle, jossa ei ole läpiajoliikennettä ja joka sen seurauksena on ajoneuvomääriltään varsin maltillinen. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 8820 m 2. Muutoksen myötä suunnittelualueelle muodostuu 888 m 2 LPA-korttelipysäköintimaa-alaa. Suunnittelualueella on nykyään yhteensä 55 kadunvarsipaikkaa, jotka ovat kaikki yleisiä pysäköintipaikkoja. - Huvilinnanmäelle ei rakenneta uutta paikoitusta, vaan nykyisistä 30 yleisistä pysäköintipaikoista 19 muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi. - Huvilinnanaukion kadunvarsien pysäköintipaikat lisääntyvät nykyisestä 18 autopaikasta 41 autopaikkaan. Näistä paikoista 35 palvelevat asukaspysäköintipaikkoina ja 6 jää yleisiksi pysäköintipaikoiksi. - Säterinkadun kaava-alueella sijaitsevalla osalla on 7 yleistä pysäköintipaikkaa. Näistä 6 muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi. Kuva: Pysäköintipaikkojen sijoittelu kaavamuutosalueella. Espoon kaupunki
14 (18) Vieraspysäköintipaikat vähenevät kaavamuutoksen myötä nykyisestä 55 autopaikasta 18 autopaikkaan, eli vieraspysäköintipaikkojen lukumäärä pienenee 37 autopaikalla. Etelä-Leppävaaran alueelle jää kaavamuutoksen jälkeenkin runsaasti yleisiä pysäköintipaikkoja katujen, kuten Säterinkadun, Leppävaarankadun, Alberganesplanadin ja Huvilinnantien varsille. Tätä tukee Etelä- Leppävaaran alueella keväällä 2016 tehty pysäköintipaikkaselvitys. Puistoalueesta 51P44 (Huvilinnanaukio) liitetään muutoksen myötä osa katualueeseen. Aidatun leikkipuiston osalta tarkempi mitoitus selviää kaupunkitekniikan keskuksen jatkosuunnittelussa. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavan muutoksella ei vaikuteta alueen kerrosalamääriin. Autopaikkojen korttelialueisiin liitetään (ALUE) -merkintä, joka osoittaa niille mahdollisuuden sijoittaa Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmään kuuluvien kortteleiden autopaikkoja kiinteistöjen ja aluepysäköintiyhtiön välisin sopimuksin. Mikäli aluepysäköintijärjestelmään liittyy myöhemmin muita kuin em. kortteleihin kuuluvia kiinteistöjä, rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä myös tämän kiinteistön autopaikkoja sijoitettavaksi LPA-korttelialueille tai maanalaisiin tiloihin rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Virkistysalueet Huvilinnanaukion puiston alueesta liitetään kaistale katualueeseen. Huvilinnanaukio-puiston pohjoisreunan hiekkainen polku poistuu. Katualue mitoitetaan kuitenkin siten, että sen tilalle saadaan jalkakäytävä. Leikkipuiston pohjoisreunan aitaa suoristetaan pohjoisreunaltaan siten, että aita seuraa kadun laitaa. Katualueet Uudet LPA-korttelialueet muodostetaan katualueille. Maanalaiset tilat Suunnittelualueella säilyy ennallaan Huvilinnanaukion osalta merkintä (v-ma), jolla osoitetaan maanalaisen väestönsuojan rakennusalaa. Väestönsuojan vaatimat ilmastointi- sekä henkilöliikennekuilut saadaan rakentaa yläpuoliselle yleiselle puisto- tai katualueelle. Väestönsuojaan saa sijoittaa liikunta-, harrastusja vapaa-aika-, varasto- sekä autonsäilytystiloja. 4.3.2 Liikenne Asemakaavan muutoksen myötä asukaspysäköintiin tarkoitettuja paikkoja tulee suunnittelualueelle 60. Yleiset pysäköintipaikat vähenevät nykyisestä 37 paikalla. Selvityksen mukaan Etelä-Leppävaaran alueella on silti edelleen riittävästi yleistä pysäköintitilaa. Osa vieraspaikoista ohjataan päiväkodin saattoliikennekäyttöön rajoittamalla pysäköintiaikaa arkisin päiväsaikaan viiteentoista minuuttiin. Muiden vieraspysäköintipaikkojen osalta pysäköintiä rajoitetaan kuten nykyisiä paikkoja: enintään neljä tuntia arkisin päiväsaikaan. Lisääntyvien pysäköintipaikkojen myötä autoliikenne saattaa maltillisesti lisääntyä. Asukasliikenteen luonteen huomioiden autoliikenne painottunee aamun ja illan tunteihin. Jalankulkureitit ja pyöräilyreitit säilyvät ennallaan. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Huvilinnanaukio 6:n kohdalla sijaitseva lumen kasauspaikka poistuu.
15 (18) 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.3.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet 4.5 Ympäristön häiriötekijät 4.6 Nimistö Alueen maaperä on pääosin moreenia, jonka päällä on silttikerros. Rakennettavuusluokitukseltaan se on normaalisti rakennettavaa. Huvilinnanaukion varsilta poistetaan tai siirretään kolme nuorta ruotsinpihlajaa. Huvilinnanaukion mäntypari pyritään säilyttämään. Tätä varten kaavaan tulee aluerajausmerkintä (s-1). Merkinnällä osoitetaan alueen osa, jolla on katukuvallisesti merkittäviä puita, jotka tulee säilyttää. Leikkipuiston puihin asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta. Asemakaavan muutoksella ei muodosteta uusia suojelukohteita. Asemakaavan muutoksella ei lisätä alueelle häiriötekijöitä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä alueen nimistöön ei tule muutoksia. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Huvilinnanaukio-kadun aluetta joudutaan osittain leventämään Huvilinnanaukio-puiston kohdalla sujuvien ajojärjestelyjen varmistamiseksi. Leikkipuiston pohjoisreunan aitaa suoristetaan seuraamaan muodostuvan katualueen reunaa. Tarkemman suunnittelun tekee toteutusvaiheessa kaupunkitekniikan keskus. Turvallinen kulku leikkipuistoon pyritään varmistamaan siten, etteivät pysäköivien autojen ja puistoon saapuvien lasten kulkureitit risteä. Kadun varrella säilyvät männyt voivat toimia leikkipuiston sisäänkäyntiä merkitsevinä kaupunkikuvallisina elementteinä. Suunnittelualueen kohdalla on maanalainen pysäköintihalli ja väestönsuoja. Nykyisessä asemakaavassa tämä huomioidaan sallimalla väestönsuojan vaatimien ilmastointi- sekä henkilöliikennekuilujen sijoittaminen yläpuoliselle puisto- tai katualueelle. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tämä määräys ja rakennusalamerkintä säilytetään. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Pääosin ajojärjestelyt eivät suunnittelualueella muutu. Ajoyhteys (pelastusreitti) Parkvillan kotiseututalolle säilyy nykyisellään. Huvilinnanaukion pään kääntöpaikka säilyy nykyisellään. Yksityisen päiväkodin saattoliikennejärjestelyt muuttuvat saattoliikennepaikkojen siirtyessä Huvilinnanaukio-kadun toisen käätöpaikan reunalle. Huvilinnanaukio 6:n edessä oleva avonainen tila toimii tällä hetkellä lumen kasauspaikkana. Asemakaavan muutoksen seurauksena lumen kasauspaikka siirretään kaupunkitekniikan keskuksen harkinnan mukaiseen paikkaan. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan muutoksen seurauksena katualuetta Huvilinnanaukion pohjoisosassa joudutaan leventämään. Katualueella sijaitsee kaksi mäntyä, joiden olemassaolo pyritään turvaamaan niin, että ne eivät vaurioituisi muutostöiden tai alueen normaalikäytön aikana. Muutoksen yhteydessä poistetaan tai siirretään kolme pientä kadun varren ruotsinpihlajaa.
16 (18) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Leikkipuistoon saapuvien lapsiryhmien turvallinen reitti puistoon kulkee Huvilinnanaukion itäreunan ja siitä edelleen pohjoisreunan kevyen liikenteen väylällä. Turvallinen ylityskohta on suojatiellä Huvilinnanaukion alkupäässä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan muutos on osa Raide-Jokeri -hankkeen järjestelyitä. Pysäköintipaikkojen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi nykyisten paikkojen poistuessa Alberganesplanadilta. Aikatauluttaminen ja mahdolliset väistöpaikat ovat osa tarkempaa hankesuunnittelua. Muutostyöt edellyttävät lainvoimaista asemakaavaa. Töistä vastaa Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus. Katusuunnitelman tekee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskus. Toteutusta valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut ajankohtaiseksi osana Raide-Jokeri - hankkeeseen liittyviä asemakaavamuutoksia. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 28.9.2016. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 3.10.2016-17.10.2016 (OAS on selostuksen liitteenä). 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Kati Kivelä. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen.
17 (18) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 5.9.2016 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 28.9.2016 Kuulutus kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta 3.10. - 17.10.2016 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin kymmenen kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä oltiin huolissaan leikkipuiston pienenemisestä ja lisääntyvän liikenteen aiheuttamista turvallisuusriskeistä. Pysäköintipaikkojen mitoituksen ja lisääntymisen koettiin heikentävän lähiympäristön laatua Huvilinnanaukiolla. Huvilinnanaukion varren mäntyjen säilyttämistä toivottiin. 1.12.2016 Kaava-alueen suunnittelualueen rajauksen laajentamisesta Säterinkadulle lähetettiin 1.12.2016 päivätty kirje sekä uusille että vanhoille osallisille. Kirjeessä kerrottiin myös ehdotusvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. 14.12.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Kati Kivelä arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja