Katsaus toimintaan ja talouteen kaudelta Yhtymähallitus

Katsaus toimintaan ja talouteen kaudelta 1.1. 31.3.2014 Yhtymähallitus 20.5.2014 58

Katsaus Karviaisen toimintaan ja talouteen kaudelta 1.1. 31.3.2014... 2 Karviaisen tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2014... 3 ASIAKASNÄKÖKULMA... 3 PROSESSINÄKÖKULMA... 6 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA... 10 TALOUSNÄKÖKULMA... 11 Hankkeet... 13 Talousarvion menot ja rahoitus... 14 Katsauksen liitteet:... 16 1

Katsaus Karviaisen toimintaan ja talouteen kaudelta 1.1. 31.3.2014 Tämä asiakirja on perusturvakuntayhtymä Karviaisen osavuosikatsaus toiminnasta ja taloudesta ajalta 1.1. 31.3.2014. Osavuosikatsaus on toiminnan ja talouden osalta laadittu maaliskuun 2014 tietojen pohjalta. Osavuosikatsaus sisältää lyhyen arvion talousarviotavoitteiden toteutumisesta, ennusteen talousarvion kuntaosuuksien toteutumisesta tuoteryhmittäin pohjautuen laskelmaan tuotteittain ja toimipisteittäin. Ennuste on suuntaa antava eikä sitä pidä lukea absoluuttisina lukuina. Ptky Karviaisen palvelut muodostuvat 19 tuoteryhmästä. Osavuosikatsauksessa ennakoidaan, että tuoteryhmistä 13 pysyy vuoden 2014 talousarviossa tai alittaa talousarvion määrärahat. 6 tuoteryhmän ennakoidaan ylittävän määrärahansa, joista osa voidaan kattaa muiden tuoteryhmien säästöillä. Kattamatta muilla säästöillä jäisi seuraavien toimintojen menoja: Lastensuojelu: Vuoden 2013 loppupuolella oli useita kiireellisiä lasten huostaanottoja, joista seurasi lastensuojelun avohuollon tekemiä lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Nämä lastensuojelun asiakkuudet ovat jatkuneet myös alkuvuonna 2014. Ennusteen mukaan sijoitusten lukumäärä loppuvuonna 2014 pienenee. Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityössä on ylittymässä kunnan osuudet työttömyysajan markkinatuen palautuksista Kelalle ja lisäksi toimeentulotukimenot (Vihdin osalta). Vuoden 2014 talousarvio sisältää suunnitelman, miten kuntien työttömyysajan työmarkkinatuen sakkomaksuja voisi pienentää. Suunnitelmaa ei ole alkuvuodesta päästy toteuttamaan, koska Vihdin kunta ei ole pystynyt osoittamaan toiminnalle tiloja. Tässä yhteydessä voisi myös harkita sitä vaihtoehtoa, että työttömyysajan työmarkkinatuen palautukset Kelalle olisivat vain kuntien budjetissa, koska työllistäminen ei lähtökohtaisesti ole sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen kuuluva asia. Työllistämistä edistävä ja tukeva kuntouttava työtoiminta sen sijaan on Karviaisen vastuulla olevaa toimintaa. Ikäihmisten asumispalvelut ja laitoshoito: Alkuvuodesta on tavoitteena ollut erikoissairaanhoidon ja päivystyksen vuodeosastotoiminnan hoitoketjun painopisteen muuttaminen siten, että asiakkaat olisivat Vihdin ja Karkkilan alueella Lohjan toimintojen sijasta. Lohjan päivystysyksikkö on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen hoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että on lisätty toimenpiteitä, joilla prosessin vetoa voidaan kiihdyttää. Nämä toimenpiteet merkitsivät alkuvuonna panostusta tehostetun asumispalvelun toimintoihin (lähinnä Karkkilan osalta). Vuodeosastohoidon ostopalvelut osoittavat vielä budjetin ylittymistä, koska hoitoketjun pullonkaulat on saatu selvitettyä vasta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi laitoshoidon ostopalveluja rasittavat eräät kotikuntalakiin liittyvät asiakkuudet, joista tieto on saatu hiljakkoin (lähinnä Vihdin osalta). Erikoissairaanhoito: Erikoissairaanhoidon osalta ennakoidaan määrärahojen alittuvan (Karkkila). Husin suorittama palautus kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta oli merkittävä. Erikoissairaanhoidon ennuste on kuitenkin tehty aika varovasti. Määrärahan alitus voi olla jatkossa suurempikin. Toistaiseksi eri- 2

koissairaanhoidon säästöllä on tarkoitus kattaa hoitoketjun painotukseen liittyvää muutosta. Laaditun ennusteen mukaan kasvua edelliseen tilinpäätökseen olisi n. 3 %. Karviaisen tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2014 ASIAKASNÄKÖKULMA 1. Tyytyväiset asiakkaat Tavoitteena on asiakkaiden luottamus Karviaisen toimintaan ja asiakastyytyväisyys. Talousarvion 2014 mukaan asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan ikäihmisten linjalla vuodeosastolla, kotihoidossa sekä asumispalveluyksiköissä, työikäisten palvelulinjalla lääkärien ja hoitajien vastaanottopalveluissa ja lasten ja nuorten palvelulinjalla neuvolapalveluissa. Tavoitteena on palveluihin tyytyväinen asiakas siten, että asiakastyytyväisyys saavuttaa kyselyssä keskimäärin tason hyvä. Ikäihmisten linjalla on jo toteutettu kotihoidon asiakkaille asiakaspalautehaastattelu vuoden 2014 alussa. Vastuuhoitajien toteuttamaan haastatteluun saatiin vastauksia 179. Kysymykset liittyivät hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumiseen sekä millaisia palveluja asiakas kokee tarvitsevansa. Vastaajista 92 % kokee oman kodin parhaaksi asumisvaihtoehdoksi ja 95 % saa tukea kotona asumiseensa. Asiakkaista 88 % saa kotihoidon palveluja itselle sopivana ajankohtana sekä 96 %:lle asiakkaita kotihoito vastaa heidän tarpeisiinsa. Tavoitetta asiakastyytyväisyyden osalta seurataan vuosittain myös oikaisuvaatimusten ja hallintovalitusten määrää ja niitä tehneiden asiakkaiden määrää seuraamalla, mittaus tehdään vuoden 2014 päätyttyä ja tulokset raportoidaan toimintakertomuksessa. Alustavasti voidaan todeta, että oikaisuvaatimusten, hallintovalitusten ja niitä tehneiden asiakkaiden määrä on pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2013 toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa. 1.1 Lääkärin vastaanotoilla kiireettömälle vastaanotolle pääsee 2 viikon kuluessa ajanvarauksesta Mittari: odotusajat kuukausittain Vihti Karkkila tammikuu 13 12 helmikuu 11 4 maaliskuu 39 26 1.2 Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn odotusaika lyhenee verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisenä vuonna 3

Mittari: odotusajat kuukausittain Vihti Karkkila 2013 2014 2013 2014 tammikuu 180 12 180 13 helmikuu 180 4 180 14 maalikuu 180 26 180 14 1.3 Aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa tehostetaan asiakassuunnitelmien, palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laatimista Mittari: laadittujen palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien määrä Toiminnan tehostaminen on alkanut sekä aikuissosiaalityössä että vammaispalveluissa. Asiakas- ja aktivoimissuunnitelmia on tammi-maaliskuussa 2014 tehty enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2013, mutta niiden määrää nostetaan loppuvuodesta edelleen. Vammaispalveluihin on maaliskuun jälkeen saatu rekrytoitua uusi sosiaalityöntekijä, joten erityishuolto-ohjelmien ja palvelusuunnitelmien määrän odotetaan kasvavan loppuvuotta kohden. 1.4 Ikääntynyt pääsee sosiaalipalvelun arviointiin määräajassa (7 päivän sisällä) ja saa oikean sosiaalipalvelun oikeaan aikaan palvelutarpeen mukaisesti (odotusaika enintään kolme kuukautta päätöksestä) Mittari: määräajassa toteutetut arvioinnit ja järjestetyt palvelut: Laki ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemisesta eli Vanhuspalvelulaki 26 velvoittaa kunnat julkaisemaan puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö saa hakemansa palvelut. STM:n ohjeen mukaan palvelun odotusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen kun iäkäs henkilö on tosiasiallisesti saanut hakemansa palvelut. Ajalta 1.7-31.12.2013 tulokset julkaistiin helmikuussa 2014 (www.karviainen.fi). Palvelu Keskimääräinen Lisätietoja odotusaika kotihoito 1-3 vrk palvelutarpeen mukaan, akuutissa tilanteessa heti ateriapalvelu 1-3 vrk jos tilaus ennen klo 9 palvelu jo samana päivänä, muutoin seuraavana päivänä arkisin viikonloppuisin tapahtunut pyyntö toimitetaan ensimmäisenä arkipäivänä omaishoidontuki 5-6 viikkoa myönnetään määrärahojen puitteissa shl kuljetuspalvelu 7 viikkoa myönnetään määrärahojen puitteissa päätöksen jälkeen tilataan kuljetuspalvelukortti, joka tulee 1-2 viikon kuluessa päätöksestä tehostettu asumispalvelu 6 kk vuoden 2013 aikana sijoitettujen keskimääräinen odotusaika 4

1.5 Lastensuojelussa lastensuojelun tarpeen selvitys toteutetaan kolmessa kuukaudessa Mittari: määräajassa toteutetut lastensuojelun selvitykset Tammi maaliskuussa 2014 lastensuojelutarpeen selvityksistä määräajassa tehtiin 79 %. Keskimääräinen määräajan ylitys oli noin neljä päivää. Ylitykset johtuivat sosiaalityöntekijöiden puuttumisesta ja rekrytoinnin vaikeuksista. 2. Terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä Asiakasvaikuttavuuden näkökulmasta menestystekijä läpi elämänkaaren on riittävä panostus ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä työssäkäynnin ja kotona asumisen tukemiseen. 2.1 Runsaasti terveyspalveluja tarvitseville potilaille aloitetaan asiakasvastaavapalvelu. Mittari: asiakasvastaavatoiminnan piirissä olevien potilaiden käyntimäärät lääkärivastaanotolla 2013/2014 Kaksi hoitajaa valmistuu asiakasvastaavaksi kesäkuussa. Toimintaa on pilotoitu alkuvuoden ajan ja säännölliseksi (1 hoitajan työpanos) se muuttuu 1.9.2014. 2.2 Tehostetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista havaitsemista ja palveluohjausta kouluttamalla Karviaisen eri yksiköiden työntekijät ottamaan nämä ongelmat puheeksi asiakaskontakteissa. Mittari: koulutettujen työntekijöiden määrä Alustavan suunnitelman mukaan kesäkuun loppuun mennessä kaikki työikäisten terveyspalvelukeskuksen työntekijät on koulutettu. Koulutusta tullaan tarjoamaan kaikille Karviaisen yksiköille kuluvan vuoden aikana. 2.3 Laaditaan kehittämissuunnitelma ikäihmisten hyvinvointia edistäviin palveluihin kotona asumisen tukemiseksi vanhuspalvelulain hengessä Mittari:Valmis kehittämissuunnitelma Vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on tällä hetkellä valmisteilla yhteistyössä Vihdin kunnan eri hallintokuntien kanssa. Suunnitelmassa laaditaan kunnan toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn, ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvejujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. 2.4 Lapsiperheiden kotipalvelun avulla tavoitetaan tuen tarpeessa olevat lapsiperheet ja ennaltaehkäistään ongelmien vaikeutumista. Mittari: lapsiperheiden kotipalvelun asiakkuudet Lapsiperheiden kotipalvelussa aloitti tammikuun 2014 puolivälissä kolmas työntekijä, jolloin ostopalveluista voitiin luopua kokonaan. Asiakkuuksien määrä lisääntyi 51 % verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Arviolta noin 10 % asiakkaista tarvitsee pitkäkestoista kodinhoitoapua ja arjen tukea, muut tulevat autetuiksi alle kahden kuukauden mittaisella tilapäisellä tuella. 5

PROSESSINÄKÖKULMA 3. Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Lasten ja nuorten palvelulinjan päätavoitteena on tukea vanhemmuutta erilaisissa perheissä osana perheiden arkea. Tässä onnistutaan tarjoamalla perheiden ja lapsiväestön palveluita oikea-aikaisesti ja käyttämällä hoito- ja tukimenetelmiä, joiden avulla saadaan aikaan positiivisia muutoksia lasten ja perheiden elämässä. Tavoitteena on siten asiakkaan toimintakyvyn paraneminen. Toimintakyky kehittyy vuorovaikutuksessa asiakkaan ympäristöön, josta kunnalliset palvelut ovat tärkeä osa (neuvola, varhaiskasvatus, koulu yms.) Mitä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa toimintakyvyn kehittymistä tuetaan sitä kustannustehokkaampaa toiminta on. Toisaalta toiminta on vaikuttavaa myös jos menetettyä toimintakykyä saadaan palautettua ja voidaan palata erityispalveluista yleisten palveluiden piiriin. Mittarit: 3.1.Lastensuojelun kustannusten kehittyminen. Ajatuksena on, että toiminnan ollessa vaikuttavaa ja asiakkaan toimintakykyä parantavaa se vähentää tarvetta kalliisiin korjaaviin palveluihin. Raportoidaan toimintakertomuksessa. 3.2 Lastensuojelun perhehoidon hoitovuorokausien osuus kaikista sijaishuollon vuorokausista. Tavoitteena on 60 %. Mittari: hoitovuorokaudet (perhehoidon hoitovuorokausien osuus kaikista hoitovuorokausista ) Sijaishuollon hoitovuorokaudet. Koko Karviaisen alueella lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokausista 47 % on perhehoitoa. Ongelmana on se, että sijaishuollon asiakkaista suuri osa on nuoria ja heille on vaikea löytää perhehoitopaikkoja. Perheiden ja lapsiväestön toimintakyvyn kehittymiseksi ja parantamiseksi on Karviaisen alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa (Karviaisen lasten ja nuorten palvelulinja sekä Karkkilan ja Vihdin sivistystoimet) valittu neljä tavoitetta, joihin keskitytään kuluvan valtuustokauden ajan. Seuraavassa esitellään tavoitteita Karviaisen osalta: Perheen kanssa tehtävän yhteistyön, asiakkaan osallisuuden ja vanhemmuuden tukeminen: o Neuvolatoiminta vastaa asetuksessa määriteltyä tasoa, jolla tähdätään vanhempien tukemiseen ja perheen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen huomioimiseen: neuvolat pystyvät toteuttamaan asetuksessa määritellyt työn tavoitteet, mutta Nummelan alueella Vihdissä asiakasmäärän kasvu ylittää neuvolan terveydenhoitajan asiakasmääristä annetut suositukset, mikä alkaa näkyä mm. pidempinä hoitoonpääsyaikoina. o Jalkautuvien työmuotojen kehittäminen ja perhetyön tehostaminen, esim. terapeuttisen jalkautuvan perhekuntoutuksen käynnistäminen lastensuojelun asiakkaille yhdessä perheneuvolan kanssa ei ole toteutunut henkilöstömuutosten vuoksi, mutta sen sijaan Karkkilassa tarjotaan perheneuvolan ja lastensuojelun palveluja lähipalveluna viikoittain. Palvelujen saamisen kriteereitä on madallettu ja esim. Nuorisoasema työskentelee myös perheiden kanssa ja tekee paljon jalkautuvaa työtä. 6

o Lastensuojelun avohuolto vastaa lapsen/nuoren/perheen tuen tarpeisiin ja ehkäisee kodin ulkopuolisen sijoituksen tarvetta: Karkkilassa tavoite toteutuu, mutta Vihdissä ongelmana on pätevän sosiaalityöntekijän puute ja rekrytoinnin epäonnistuminen sekä siitä johtuen kohtuuttoman suuri avohuollon asiakasmäärä. Sosioemotionaalisen kehityksen tukeminen: o Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen kehitettyjä menetelmiä, joiden juurruttamiseksi henkilökunnalle tarjotaan konsultatiivisia vertaisryhmiä, joita ohjaavat psykologi ja erityislasten-tarhanopettaja. o Varhaiskasvatuksen sekä Karviaisen terveys- ja terapiapalveluiden johto seuraa toiminnan vaikuttavuutta kaksi kertaa vuodessa päiväkodinjohtajien kanssa pidettävissä seurantakokouksissa. Koulunkäynnin tukeminen: o Karviaisen asiantuntijajäsenet osallistuvat sovitusti oppilashuoltoryhmien kokouksiin. Oppilashuoltoryhmien rakennetta ja toimintamallia ollaan muokkaamassa uuden 1.8 voimaan tulevan opiskelu ja oppilashuoltolain mukaiseksi, mikä tarkoittaa psykologi- ja kuraattoripalveluiden laajenemista toiselle asteelle ja entistä enemmän monialaisena yhteistyönä tapahtuvaa oppilahuoltoa. Jatkossa lapsen/nuoren asioita ja koulun/kunnan yleisiä oppilashuoltoon liittyviä asioita käsitellään eri ryhmissä. o Talousarvioon kirjattiin tavoitteeksi hoidollispedagogisen konsultoivan työparin (erityisopettaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja) tarjoama jalkautuva työ oppilaan omaan lähikouluun ja perheeseen koulun omien tukikeinojen tehostamiseksi: psykiatrinen erikoissairaanhoitaja on tehnyt em. jalkautuvaa työtä, mutta erityisopettajalla tuntikehys ei antanut tähän mahdollisuutta. Psyk. sairaanhoitaja sanoutui irti tehtävästään, mistä johtuen 1.4 1.8 välisenä aikana palvelua ei ole tarjolla. Myös hoidollispedagogisen luokan psykiatrinen sairaanhoitaja lopetti tehtävässään maaliskuun lopussa. Hänen tilalleen ei ole tarkoitus palkata uutta henkilöä, vaan toimenkuvia muokataan ja tilalle palkataan vain yksi henkilö kahden sijaan. Nuorille suunnattujen tukipalveluiden kehittäminen: o Puolustusvoimat esitteli Time Out mallia Karviaiselle viime syksynä ja toivoi sen käyttöönottoa Vihdissä ja Karkkilassa. Malliin perehdyttäessä todettiin, että vastaava toimintatapa on jo käytössä etsivässä nuorisotyössä. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat tulevat esiin useimmiten kutsuntatarkastuksissa joko terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. o Vuonna 2013 käynnistettiin ehkäisevän työn toimintamalli, jossa kaksi kouluterveydenhoitajaa tarjoaa neuvontaa ja ehkäisevää terveydenhuoltoa (terveystarkastuksia) nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön asiakkaille sekä Vihdissä että Karkkilassa. 7

4. Kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrää ja laatua säätelevät lukuisat lait ja asetukset kuten nk. neuvola-asetus neuvolatyön, lääkärivastaanottojen ja suun terveydenhuollon osalta. Lisäksi sosiaalihuollon lait määrittelevät aikarajat, joissa palvelu on tarjottava ja palvelun sisällön, vammaispalvelulaki määrittää asiakkaiden saamia palveluja määrällisesti ja laadullisesti. Lisäksi hoitoonpääsyn aikarajat on kirjattu terveydenhuoltolakiin. Kaikkia edellä mainittuja aikarajoja ja muita laadullisia tai määrällisiä kriteerejä seurataan valtakunnallisesti ja kriteerien noudattamatta jättäminen aiheuttaa sanktioita valvontaviranomaisten taholta. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus asiakkaille on valtakunnallisten suositusten mukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen. Tavoitteena on myös, että Karviaisen alueella palvelujen saatavuus ja etuuksien käsittelyajat noudattavat erilaisia normitettuja käsittelyaikoja (esim. hoitotakuu/terveydenhuoltolaki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki), mikä on palveluilta vaadittava minimitaso. Palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan systemaattisesti jonotietoja ja käsittelyaikoja seuraamalla. Toimeentulotukihakemukset on tammi-maaliskuussa pystytty 89 prosenttisesti käsittelemään vaaditussa seitsemässä arkipäivässä. Ajoittainen ylitys on ollut korkeintaan 1 päivä ja tilanne on korjattu nopeasti resurssia uudelleen kohdentamalla, mikä puolestaan on valitettavasti hidastanut asiakassuunnitelmien tekemistä. Vammaispalvelussa hakemukset on pystytty käsittelemään lain mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa niiden saapumisesta. Joissakin palveluissa tavoitteena on minimitasoa korkeampi palvelutaso, kuten esimerkiksi lääkärien vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Kiireelliset tai päivystysluontoiset asiat hoidetaan välittömästi. 4.1 Antikoagulaatiohoitopotilaille (verenohennushoito) tarjotaan vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä omahoitoa vahvistaen ottamalla käyttöön sähköiset palvelut Mittari: omahoitoon siirtyneiden potilaiden määrä Sähköinen palvelu on hankittu, asennus on käynnissä. Palvelun käyttö alkaa elokuussa. 4.2 Aikuissosiaalityössä vakiinnutetaan sähköisen toimeentulotukihakemuksen käyttö Mittari: sähköisten hakemusten määrä Sähköisen tomeentulotukihakemuksen käyttö on lisääntynyt. Palvelun käynnistyessä lokakuussa 2013 sähköisten hakemusten määrä kaikista hakemuksista oli 4 %; maaliskuussa 2014 määrä oli 12 %. 4.3 Päivätoimintaa ja psykiatrista kotihoitoa lisätään mielenterveysasiakkaille Karkkilan palvelukeskuksessa Mittari: asiakasmäärät 8

Päivätoimintaa tarjotaan 15 viikottaisessa ryhmässä. Asumispalveluyksikön ulkopuolisia asiakkaita päivätoiminnassa on 16. Psykiatrista kotihoitoa lisätään marraskuussa, kun työvoimaa vapautuu ikäihmisten hoidosta. 4.4 Mielenterveysasiakkaiden päivätoiminta aloitetaan Nummelassa Mittari: asiakasmäärä Toiminta on suunniteltu aloitettavan syys/lokakuussa. 4.5 Suun terveydenhuollossa tehostetaan suuhygienistien aikuispotilaiden vastaanottotoimintaa uusilla työjärjestelyillä Mittari: yli 18 -vuotiaiden käyntien määrä suuhygienistillä 2013 2014 tammikuu 277 338 helmikuu 231 303 maaliskuu 222 305 Yli 18 vuotiaiden käyntejä suuhygienisteillä on ollut keskimäärin 30 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2013. 4.6 Kotihoidon prosesseja tarkastellaan ja välitöntä työaikaa lisätään asteittain siten, että se on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 30 % vuoteen 2016 mennessä toiminnan-ohjausjärjestelmää hyödyntäen. Asiakas saa toimintakykyynsä nähden oikean palvelun. Mittari: Rava ja Rai toimintakyky mittari; välitön työaika Toteutuminen: Rai ja Rava koulutukset ovat toteutuneet kevään 2014 aikana. Välittömän työajan mittauksen tulokset vuodelta 2014 julkaistaan toimintakertomuksessa. 4.7 Vuodeosasto toiminnan (omat yksiköt ja ostopalvelu) akuutissa hoidossa korostuu kuntoutuksen edistäminen. Tavoitteena on keskimääräinen hoitoaika alle 30 hoitopäivää. Mittari: keskimääräinen hoitoaika Toteutuminen: Tavoiteltu keskimääräinen hoitoaika ei vielä toteudu. 5. Ikäihmisten palvelurakenteen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Ikäihmisten palvelujen osalta tavoitteena on palvelurakenteen kehittäminen STM:n ja Kuntaliiton ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti. Karviaisessa tavoitteena vuonna 2014 on että yli 75 vuotiaista 5.2. asuu kotona Karkkilassa 91 %, Vihdissa 90 % 5.3. säännöllisen kotihoidon piirissä on Karkkilassa 15 % ja Vihdissä 11 % 5.4. tehostetun asumispalvelun piirissä on Karkkilassa 6 % ja Vihdissä 6 % 5.5. omaishoidon tuen saajia on Karkkilassa ja Vihdissä 5 % 9

5.6. pitkäaikaisessa laitoshoidossa on Karkkilassa ja Vihdissä enintään 2 % Mittari: ko. palveluiden peittävyysprosentti yli 75 vuotiaiden osalta. Toteutuminen: Ikäihmisten palvelujen osalta olemme saavuttaneet Kuntaliiton ja Ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset tavoitteet muilta osin, kuin Vihdin kotihoidon ja omaishoidon osalta vuoden 2013 Pegasostilastojen mukaan. Vuoden 2014 talousarvio tavoitteiden mukaiset toteutumaluvut raportoidaan toimintakertomuksessa. Vuoden 2013 Pegasos tilastojen mukaan kotona asuu Karkkilassa 90,7 % ja Vihdissä 90,9 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä on Karkkilassa 16,4 % ja Vihdissä 10,8 %. Tehostetussa asumispalvelussa on Karkkilassa 7,5 % ja Vihdissä 6,0 %. Omaishoidon tuen piirissä on Karkkilassa 5,6 % ja Vihdissä 4,7 %, pitkäiaikaishoidossa Karkkilassa 2,0 % ja Vihdissä 1,9%. Palvelurakenteen kehittämisessä on keskeistä terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan, kotona ja kodinomaisessa yksikössä asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 6. Ammattitaitoinen, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Vuoden 2014 painopistealueita ovat työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, tuloksellinen johtaminen ja työergonomian parantaminen ja työhyvinvoinnin seurannan kehittäminen. Henkilöstön määrä oli 569 (564 vuonna 2013 vastaavana ajankohtana). Tavoitteita mitataan vuonna 2014 seuraavilla mittareilla: 6.1 Henkilöstökysely tehdään vuonna 2014 ja kyselyyn vastanneiden osuus kasvaa ja kyselyn tulokset ovat paremmat kuin vuoden 2012 kyselyssä Mittari: vastaajien määrä tulosten paraneminen Kyselyä valmistellaan. 6.2 Sairauspoissaolot vähenevät Mittari: sairauspoissaolojen määrä sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sairauspoissaoloja on työpäivinä 1933, kun vuonna 2013 oli 1729 työpäivää. Sairauspoissaolojen kustannukset olivat 127 tuhatta euroa. 6.3 Tapaturmien määrän väheneminen Mittari: läheltä-piti ilmoitusten määrä 10

tapaturmien määrä Läheltä-piti ilmoitusten määrä on kasvanut ja niitä on tehty alkuvuonna 30 kappaletta. Uuden sähköisen ilmoitusjärjestelmän myötä on ilmoitusten tekeminen helpompaa, mikä saattaa osaltaan selittää kasvun. Tapaturmia oli 5 (4 vuonna 2013). 6.4 Henkilöstön työurien pidentäminen Mittari: osa-aikaeläkeläisten määrä työssä jatkavien, eläkeiän saavuttaneiden määrä varhaiseläkemaksujen kustannukset Mittarilla mitataan koko tilikauden tilannetta. Osa-aikaeläkeläisten määrä on pienentynyt. Eläkeiän saavuttaneiden työntekijöiden määrä on alkuvuonna pienempi kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle on lähtenyt 4 henkilöä. 6.5 Henkilöstön osaamisen varmistamisen Mittari: koulutukseen osallistuneiden lukumäärä Koulutuksiin on osallistunut enemmän työntekijöitä (197 työntekijää) kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Koulutuspäivien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta ja oli alkuvuonna 199 työpäivää. Henkilöstön rekrytoiminen on edelleen haasteellista tiettyjen ammattiryhmien osalta. Aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin on aikaisempaa paremmin saatu kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojeluluun on saatu kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytoinnissa on onnistuttu. TALOUSNÄKÖKULMA 7. Toiminnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin Palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hallinta voidaan saavuttaa hillitsemällä palvelutarpeen kasvua ja allokoimalla voimavaroja uudelleen palvelurakenteita kehittämällä. Tätä tavoitetta tukee, että Karviaisen jäsenkunnat ottavat huomioon hyvinvoinnin ja terveyden näkökohdat päätöksenteossaan. Myös riittävän suuri väestöpohja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestettäessä liitettynä toimipaikkojen tuotantotaloudelliseen käyttöön sekä kustannustehokkaisiin hoitoketjuihin luo taloudellista tehokkuutta toimintaan. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää, että palvelutuotannon johtaminen ja organisointi tukee edellä mainittuja tavoitteita ja että palvelujen tarjonta sekä palvelurakenne ovat oikeassa suhteessa väestön määrään, rakenteeseen ja sijaintiin. Vuonna 2014 resursseja kohdennetaan uudelleen seuraavasti: 7.1 Lohjan sairaanhoitoalueella on suljettu kaksi psykiatrista osastoa vuoden 2013 aikana. Näin ollen mielenterveyspalvelujen resursseja kohdennetaan erikoissairaanhoidon laitos- ja poliklinikkamuotoisesta palvelusta perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivätoimintaan sekä asumispalveluihin. Mittari: kustannusrakenteen muutos > painottuu kevyempiin palveluihin Tukiasumisyksikkö on aloittanut toimintansa tammikuussa Nummelassa. 11

Vihdin toinen psykiatrinen sairaanhoitaja aikuisten mielenterveystyöhön on rekrytoitu ja hän aloittaa työt toukokuussa. Hoidonporrastuksen suunnittelu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on käynnissä. Kustannusrakenteen kehittyminen raportoidaan toimintakertomuksessa. 7.2 Erikoissairaanhoidon kuntoutuspoliklinikan asiakkaiden kuntouttaminen siirretään asteittain Karkkilan palvelukeskukseen asiakaskohtaisen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella Mittari: Siirtyneiden asiakkaiden määrä ja siitä saatu kustannussäästö Tammi-maaliskuussa 11 asiakasta on siirtynyt Palvelukeskuksen päivätoimintaan. He käyvät ryhmissä kolme kertaa viikossa, kuten kävivät kuntoutuspoliklinikallakin. Kuntoutuspoliklinikalla kuukausikustannus näiden 11 asiakkaan osalta olisi ollut 4 800. Palvelukeskuksessa kustannus kuukaudessa on noin 2 900 euroa. 7.3 Lääkinnällisessä kuntoutuksessa siirretään aikuisten fysioterapioita mahdollisimman paljon Karviaisen omaksi toiminnaksi. Toimintamallilla saadaan myös aikaan aikaisempaa paremmin toiminnan vaikutusten seurantaa. Mittari: ostopalveluna tuotettujen fysioterapiajaksojen määrän ja kustannusten muutos verrattuna omaan toimintaan Hallituksen kokouksessa 29.4. esitetyn raportin mukaan puolen vuoden kustannussäästö on n. 10 000. Lisäksi seurataan palvelun vaikuttavuutta. 7.4 Sosiaalisessa kuntoutuksessa kehitetään ja lisätään aktivointitoimenpiteitä kuntouttavassa sosiaalityössä Mittari: aktivointitoimenpiteissä olevien asiakkaiden määrä ja kunnan osuuden kustannuskehitys työmarkkinatuesta Työpajatoiminta on aloitettu Vihdissä yhden työntekijän voimin. Uudet työntekijät on rekrytoitu ja he aloittavat työnsä huhtikuussa. Toiminnan laajenemista hidastaa toimitilojen puute. Aktivointitoimenpiteiden kehittäminen on aloitettu porrastamalla kuntouttava työtoiminta, joka parantaa työtoiminnan tavoitteellisuutta. Tehdyt toimenpiteet eivät ole vielä vaikuttaneet kunnan osuuteen työmarkkinatuesta, koska toiminta on vasta aloitusvaiheessa. 7.5 Ikäihmisten palveluissa vuoden 2014 loppupuolella kohdennetaan resursseja uudelleen laitospalveluiden ja asumispalvelujen kesken siten, että laitospalvelujen osuus yli 75-vuotiaiden palveluissa pienenee. Vuoden 2014 lokamarraskuun vaihteessa Karkkilaan valmistuu suunnitelmien mukaan ikäihmisten 60 paikkainen asumispalvelujen yksikkö. Tuolloin joulukuun 2014 alussa palvelurakennetta muutetaan siten, että Karkkilan nykyinen 32-paikkainen vuodeosasto jatkaa 20-paikkaisena akuuttivuodeosastona. Samalla kahden tehostetun asumispalvelujen tuottajan pitkäaikainen sopimus (yhteensä 24 paikkaa) loppuu, jolloin asukkaat siirtyvät uuteen asumispalveluyksikköön. Lisäksi vuonna 2014 varaudutaan Vihdin kirkonkylän hoivaosaston toiminnan korvaamiseen tehostetulla asumispalvelulla vuoden 2015 alusta. Mittari: Laitospalveluiden ja kodinomaisten palvelujen jakauma euromääräisenä ja paikkoina. Tämä palvelurakennemuutos toteutuu suunnitelmien mukaan loppuvuodesta 2014, kun Karkkilan uusi yksikkö aloittaa joulukuun alussa. Vihdin kirkonky- 12

län hoivaosaston paikkamäärä alenee sitä mukaa, kun paikka vapautuu. Vuonna 2015 osasto jatkaa arvion mukaan 20-paikkaisena. Uudet pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat asiakkaat sijoittuvat tehostettuun asumispalveluun. Vuodeosaston mitoituksesta vapautuva henkilöstö sijoittuu Karviaisen avoimiin tehtäviin muissa toimintayksiköissä. Karviainen on käynnistänyt yhdessä peruskuntiensa kanssa hyvinvointikertomuksen laadinnan. Kuntien tulee laatia hyvinvointikertomus valtuustokausittain, jotta toiminta kohdentuu oikein painottuen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla toimialoilla. Hankkeet Kaste 2 - Kotona kokonainen elämä on hankekokonaisuus, joka jakautuu neljään tavoitteeseen, joita ovat asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, palvelutarpeen arviointi ja hyvinvointia edistävä toiminta, kotihoidon sisällön kehittäminen sekä toimijoiden yhteistyö ja verkostot. Hanke kattaa Etelä-Suomen kuntia, ja sitä hallinnoi Hyvinkää. Risto - riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn -hanke, on Kaste - ohjelmaan kuuluva osahanke, jossa uudistetaan ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä. Tavoitteena on terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen, uusien toimintamallien tuottaminen esim. gerontologiseen sosiaalityöhön, ravitsemustilan arviointiin ja neuvontaan sekä moniammatillisen kuntoutuksen toimintakyvyn arviointi osaamiseen, vahvistetaan alueellista asiantuntemusta sekä asiakkaan osallisuutta. Hankeen hallinnoijana toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Kaste 2 - Mielen avain hanke - KOHO eli kokonaisvaltaisen hoidon hanke mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkuu vuoteen 2015 saakka. Hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki. Hankkeen aikana juurrutetaan käyttöön lyhytterapiamenetelmä IPT ja välitetään tätä osaamista koko hankealueelle, toteutetaan päihdehuollossa selviämisaseman suunnittelu sairaanhoitoalueelle ja edistetään ikääntyneiden ja nuorten ennalta ehkäisevää mielenterveys- ja päihdehoitoa. Lisäksi selvitetään asiakaskohtaisia kustannuksia mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja otetaan käyttöön informaatioteknologiaan perustuvia terapiamenetelmiä. Toiminta on käynnistynyt kaikkien tavoitteiden osalta. Kaste hanke Hyvä vastaanotto (VOTKE) toteutetaan lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla sekä suun terveydenhuollossa. Hankkeen tavoitteena on parantaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa vastaanottotyössä sekä suun terveydenhuollossa että lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla. Lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla on hankkeessa osatavoitteina 1) Sujuvasti sisälle kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen kiireettömän vastaanoton osalta, 2) Mallikkaasti Marevania osahankkeessa tarkoituksena on löytää erilaisille antikoagulaatiohoidossa oleville (=verenohennuslääkettä käyttäville) potilasryhmille hyvin toimivia tapoja seurata veren hyytymisaikaa ja määrittää lääkkeen annos hyödyntäen käytössä olevia teknologisia ratkaisuja, 3) MBO hanke haltuun (Metabolinen oireyhtymä; valtimosairaudet) tarkoittaa, että aiemmin luotuja toimintamalleja täsmennetään ja varmistetaan toiminnan jalkautuminen osaksi kaikkien vastaanottotyötä tekevien jokapäiväistä työtä. Jo aloitettua ryhmätoimintaa lisätään ja etsitään uusia kohteita, joihin ryhmätoimintaa voidaan käyttää. 4) Asiakasvastaava auttaa..asiakasvastaavat eli 2 sairaanhoitajaa ovat parhaillaan kouluttautumassa tähän toimintaan. 13

Talousarvion menot ja rahoitus Jäsenkuntien maksuosuudet vuoden 2014 talousarvion mukaan ovat: Karkkila 29,8 milj. euroa (29,1 milj. euroa tp 2013) ja Vihti 47,7 milj. euroa (47,0 milj. euroa tp 2013) Osavuosikatsauksen liitteenä on ennuste kuntaosuuslaskelmaksi tuoteryhmittäin pohjautuen tuote- ja toimipistekohtaisiin laskelmiin. Laaditut ennusteet perustuvat maaliskuun lopun tulojen ja menojen ja suoritteiden toteutumislukuihin. Arvio on suuntaa antava eikä lukuja pidä tulkita absoluuttisina. Laadittujen ennusteiden perusteella voidaan vetää seuraavat johtopäätökset: Alkuvuoden toteutumatiedon ja toiminnan tarkastelun perusteella laaditun ennusteen mukaan talousarvio tulisi ylittymään 1,3 %. Ennuste on suuntaa antava ja tarkentuu seuraavassa osavuosikatsauksessa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna nettomenojen kasvu olisi 3 %. Ennusteen yhteenveto palvelulinjoittain on seuraava: tuhansina euroina TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 E14/TP13 E14/TA14 31.3. % muutos % muutos Yhteenveto palvelulinjoittain Lasten linja 8 975,3 9 167,6 9 231,5 9 357,4 10 284,2 10 346,3 10 565,9 2,7 2,1 Työikäiset 26 253,8 28 152,5 29 342,5 30 748,8 32 214,8 32 809,5 32 886,5 2,1 0,2 Ikäihmiset 17 897,2 18 499,9 19 205,4 20 587,1 21 826,2 21 984,3 22 784,8 4,4 3,6 Erikoissairaanhoito 31,7 104,6 144,3 139,6 10 851,9 11 304,4 11 216,6 3,4-0,8 Hallinto 992,0 818,5 864,3 947,7 963,9 1 029,8 1 009,2 4,7-2,0 Karviainen yhteensä 54 150,0 56 743,1 58 788,0 61 780,6 76 141,0 77 474,3 78 463,0 3,0 1,3 Hallinnon toteutumisennusta vuodelle 2014 alittaa talousarvion. Työikäisten linjan osalta ennuste on jokseenkin talousarvion mukainen sisältäen kuitenkin kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Ikäihmisten linjan osalta ennuste on 3,6 % yli talousarvion. Ennusteessa näkyvät ne panostukset, jotka alkuvuonna on tehty ikäihmisten linjan toimintoihin liittyen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen vuodeosastotoiminnan hoitoketjun painopisteen muuttamiseksi siten, että asiakkaat olisivat Vihdin ja Karkkilan alueella Lohjan toimintojen sijasta. Lasten ja nuorten palvelulinjan talousarvion ennakoidaan ylittyvän 2,1 %. Vuoden 2013 loppupuolella oli useita kiireellisiä lasten huostaanottoja, joista seurasi lastensuojelun avohuollon tekemiä lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Nämä lastensuojelun asiakkuudet ovat jatkuneet myös alkuvuonna 2014. Ennusteen mukaan sijoitusten lukumäärä loppuvuonna 2014 pienenee. Erikoissairaanhoidon määrärahojen ennakoidaan alittuvan. Husin suorittama palautus kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta oli merkittävä. Erikoissairaanhoidon ennuste on kuitenkin tehty aika varovasti. Määrärahan alitus voi olla jatkossa suurempikin. Kokonaisuudessaan ennakoitu kasvu vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden olisi 3 %. Vuoden 2014 talousarvio toteutuisi noin prosentin tarkkuudella. 14

Yhteenveto kunnittain (vuodet 2009-2012 muutettu vuoden 2013 rakenteen mukaiseksi) tuhansina euroina TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 E14/TP13 E14/TA14 31.3. % muutos% muutos Karkkila 15 780,8 16 440,7 17 225,0 17 884,3 29 149,2 29 783,7 30 149,1 3,4 1,2 Lasten linja 1 590,9 1 830,6 1 894,5 2 198,9 2 209,1 2 267,7 2 347,4 6,3 3,5 Työikäiset 7 314,7 7 877,0 8 243,9 8 470,8 8 376,5 8 684,6 8 418,1 0,5-3,1 Ikäihmiset 6 622,6 6 489,7 6 810,3 6 940,3 7 557,2 7 363,6 8 002,8 5,9 8,7 Erikoissairaanhoito 7,3 41,8 63,4 43,7 10 773,8 11 217,4 11 137,3 3,4-0,7 Hallinto 245,3 201,6 212,9 230,6 232,6 250,4 243,5 4,7-2,8 Vihti 38 369,2 40 302,4 41 563,0 43 896,3 46 991,8 47 690,6 48 313,9 2,8 1,3 Lasten linja 7 384,4 7 337,0 7 337,0 7 158,5 8 075,1 8 078,6 8 218,5 1,8 1,7 Työikäiset 18 939,1 20 275,5 21 098,6 22 278,0 23 838,3 24 124,9 24 468,4 2,6 1,4 Ikäihmiset 11 274,6 12 010,2 12 395,1 13 646,8 14 269,0 14 620,7 14 782,0 3,6 1,1 Erikoissairaanhoito 24,4 62,8 80,9 95,9 78,1 87,0 79,3 1,5-8,9 Hallinto 746,7 616,9 651,4 717,1 731,3 779,4 765,7 4,7-1,8 Karviainen yhteensä 54 150,0 56 743,1 58 788,0 61 780,6 76 141,0 77 474,3 78 463,0 3,0 1,3 Jäsenkunnista Vihdin kunnan osalta talousarvio vuodelle 2014 olisi toteutumassa 1,3 %:n tarkkuudella ennustetun ylityksen ollessa 0,6 milj. euroa. Ennusteen mukaan ylittyisivät seuraavat määrärahat: lastensuojelu (kiireelliset huostaanotot 2013), kunnan osuus työttömyysajan työmarkkinatukeen ns. Kela-palautukset (korvaavaa toimintaa ei ole päästy aloittamaan suunnitelmien mukaisesti), toimeentulotuki, vammaispalvelut (palveluasumisessa asiakasmäärä talousarviota suurempi), ikäihmisten laitoshoito (mm. ennakoimattomat kotikuntakorvaukset). Kasvua edelliseen tilinpäätökseen olisi 2,8 %, mikä on sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvuprosentiksi pieni varsinkin, kun Vihdin kunta on väestöltään kasvava kunta. Karkkilan osalta Karkkilan talousarvio olisi toteutumassa1,2 % ntin tarkkuudella ennustetun ylityksen ollessa 0,36 milj. euroa. Ennusteen mukaan ylittymässä olisivat seuraavat määrärahat: lastensuojelu (kiireelliset huostaanotot 2013), ikäihmisten asumispalvelut ja laitoshoito (päivystyksen ja vuodeosastotoiminnan hoitoketjun painopisteen muutos). Työikäisten linjan määrärahojen alituksella voidaan toistaiseksi peittää lastensuojelumenojen ylitys. Ikäihmisten linjan ylittyviä määrärahoja voidaan toistaiseksi osittain kattaa ennustetulla erikoissairaanhoidon määrärahojen alituksella. Kokonaisuudessaan Karkkilan osalta kasvu edelliseen tilinpäätökseen olisi ennusteen mukaan 3,4 %, ilman erikoissairaanhoitoa 2,4 %. Yhtymähallituksen kokouksessa 29.4.2014 hyväksyttiin Vihdin kunnalle annettu selvitys mahdollisista säästötoimenpiteistä. Selvitys sisälsi koosteen Karviaisen palveluista, jotka eivät ole lakisääteisesti pakollisia. Kokouksessa tuolloin käydyn keskustelun perusteella ehdotetaan, että vuonna 2014 tässä vaiheessa edetään seuraavasti: Vihdin kunnan osalta lastensuojelun määrärahaa korotetaan 140.000 euroa. Karkkilan osalta lastensuojelun määrärahaa korotetaan 80.000 euroa, mutta samalla pienennetään määrärahaa mielenterveyspalvelujen osalta, joissa ennakoidaan syntyvän säästöjä. Vammaispalvelujen budjetissa subjektiivisten oikeuksien lakisääteinen laajentaminen useana vuonna on merkinnyt voimakasta kustannusten lisäystä ja budjetin ylityksiä. Alkuvuodesta Karviaisen vammaispalvelujen osalta jäsenkuntatulot ovat pääsääntöisesti kattaneet menot varsinkin kehitysvammaisten palvelujen osalta. Vihdin kunnan osalta vammaispalvelujen ennuste osoittaisi ylitys- 15

tä n. 147.000 euroa. Esitetään, että määrärahan mahdollista lisätarvetta arvioidaan näiltä osin uudestaan kesäkuun kokouksessa. Lakisääteisesti ei-pakollisten tehtävien osalta ikäihmisten päivätoimintaa ei jatketa 1.6.2014 lähtien. Arvioitu säästö on 65.000 euroa (72.000 euroa vuonna 2015) Vihdin kirkonkylän hoivaosaston paikkamäärää alennetaan sitä mukaan, kun paikka vapautuu. Vuonna 2015 osasto jatkaa arvion mukaan 20-paikkaisena. Uudet pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat asiakkaat sijoittuvat tehostettuun asumispalveluun. Vuodeosaston mitoituksesta vapautuva henkilöstö sijoittuu Karviaisen avoimiin tehtäviin muissa toimintayksiköissä. Arvioitu säästö on 60.000 euroa (200.000 euroa vuonna 2015) Poistetaan toiminnallinen kuntakohtainen korvamerkintä henkilöstön osalta seuraavista toiminnoista: äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, sosiaalityö, kotihoito ja kotiutustiimit. Korvamerkinnän poistamisen tavoitteena on resurssien entistä tehokkaampi käyttö. Nämä palvelut ovat kuitenkin edelleen saatavina jäsenkunnassa lähipalveluna. Arvioitu säästö on 60.000 euroa (180.000 euroa vuonna 2015) Päivystys- ja vuodeosastotoiminnan muutokseen Karkkilan osalta käytetään toistaiseksi erikoissairaanhoidosta vapautuvia määrärahoja. Nyt laadittu erikoissairaanhoidon ennuste ei vielä osoita sitä, että ikäihmisten asumispalvelut ja laitoshoidon kustannukset kokonaisuudessaan vielä peittyisivät erikoissairaanhoidon säästöillä. Tässä vaiheessa ei vielä esitetä määrärahan korottamista. Säästötoimenpiteitä esitetään jatkossakin sitä mukaa, kun niihin avautuu mahdollisuus. Katsauksen liitteet: Liite Kuntaosuuslaskelma tuoteryhmittäin 1.1. 31.3.2014 ja ennuste vuodelle 2014. Oheismateriaali Jäsenkuntalaskelma tuotteittain ja toimipisteittäin ajalta 1.1. 31.3.2014 ja ennuste vuodelle 2014 16