Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta

1 Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5.2011, se pyrkii häivyttämään rajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Lain velvoittamana Kymenlaakson kunnat aloittivat yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen. Carean alueen kuntien yhteinen potilastietorekisteri otettiin käyttöön kesällä. Lain mukanaan tuoma potilaan valinnanvapaus kunnan sisällä terveysasemien välillä ei aiheuttanut suurta vaihtuvuutta. Sairaankuljetuksen siirtoa sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle 1.1.2013 mennessä on valmisteltu Carean ja kuntien yhteistyönä. 1.7.2009 voimaan tullut kansanterveysasetus (380/2009) velvoitti kuntia järjestämään asetuksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset 1.1.2011 alkaen neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa. Kotkassa terveystarkastukset aloitettiin vuoden 2011 alussa. Avoterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa tämä on tarkoittanut työntekijöiden työpanoksen siirtoa näihin palveluihin. Kotikuntalakia (201/1994) ja sosiaalihuoltolakia (710/1982) on muutettu 1.1.2011 voimaan tulleilla laeilla (1377/2010 ja 1378/2010). Lakimuutosten tavoitteena on, että perustuslaissa säädetty yksilön oikeus vapaasti valita oma asuinpaikka toteutuisi nykyistä paremmin erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1053/2011) tulivat voimaan 1.10.2011. Kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija ohjaa ja valvoo kaikkia alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Valvontatehtävään kuuluu ei-ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja koskevien ilmoitusten vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen luvanvaraisista palveluista ja rekisteriin merkittävistä ilmoituksenvaraisista palveluista. Omaishoidon tuesta annettuun lakiin (318/2011) lisättiin 1.8.2011 voimaan tullut uusi säännös, jonka mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon myös toimeksiantosopimuksella. Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan 1.9.2011. Laissa määritellään kunnan tehtävät aiempaa tarkemmin ja lain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Toimeentulotukilakia muutettiin 1.1.2011 alkaen. Muutos mahdollisti perusosan alentamisen 20 %:lla määritellyissä tapauksissa sekä jatkoi ns. etuoikeutetun ansiotulon (max 150 euroa/kk) jättämistä asiakkaan käyttöön. Lastensuojelulain muutokset koskivat kunnan velvollisuutta järjestää palvelut lastensuojelun sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti, perhehoidon ensisijaisuutta sekä ilmoitusvelvollisuutta poliisille seksuaalirikosepäilyistä. Perhehoitajalain muutokset koskivat vapaa järjestämistapaa sekä ennakkovalmennusta ja oikeutta vastuutyöntekijään. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistusta valmistellaan edelleen STM:ssä. Sosiaalihuoltolakia valmistelevan työryhmän määräaikaa on pidennetty 30.6.2012 saakka. Vanhuspalvelulaki (ikälaki) on niin ikään edelleen valmistelussa ja tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle vuoden 2012 aikana.

2 Luottamuselinten kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Eija Rommi KOK varapuheenjohtaja - Seija Aalto KD - Topias Kotiniemi KOK - Seppo Simola SDP - Tarja Ahvenainen VAS - Raimo Oksala VIHR - Juha Peltola SDP - Kari Sihvola VAS - Anneli Vainikka SDP - Freddy van Wonterghem PS - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Petri Pekkola VAS puheenjohtaja - Tuija Lindberg KOK varapuheenjohtaja - Seija Aalto KD - Mika Arola KOK - Seppo Simola SDP - Anneli Vainikka SDP Vammaisneuvosto - Jouni Viitanen puheenjohtaja - Liisa Valtonen varapuheenjohtaja - Matti Paavola - Seija Piipponen-Pekkola - Eva Pukkila - Leena Heino - Timo Pulkkinen - Seija Jokinen - Markku Kärmeniemi - Pirkko Leskinen - Marjatta Tuominen Vanhusneuvosto - Riitta Haikonen puheenjohtaja - Arja Virtanen varapuheenjohtaja - Liisa Piri - Unto Siirilä - Esa Tähti - Sirkku Lipponen - Sannamari Paldanius jäsen, 1.9.2011 saakka - Seppo Eerola jäsen, 26.10.2011 alkaen - Juha Peltola - Nina Rask - Eija Rommi - Susan Sutela

3 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin 2008 2009 2010 2011 2008 2009 2010 2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto 12 8 9 10 13 8 7 8 12 7 10 10 11 8 9 7 199 84 89 88 204 99 76 74 202 73 104 89 205 78 82 62 Yhteensä 39 36 39 35 460 453 468 427 Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Tauno Telaranta 31.8.2011 saakka - Palvelujohtaja Jorma Haapanen 1.9.2011 alkaen - Sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall 9.9.2011 saakka - Vs. sosiaalijohtaja Anna Liakka 10.9.2011 alkaen - Terveysjohtaja Anne Hiiri - Vt. vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist 30.11.2011 saakka - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist 1.12.2011 alkaen Jaosto: - Sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall 9.9.2011 saakka - Vs. sosiaalijohtaja Anna Liakka 10.9.2011 alkaen - Vt. vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist 30.11.2011 saakka - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist 1.12.2011 alkaen Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Markku Kärmeniemi - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Heikki S. von Hertzen - Tauno Telaranta Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Raimo Korjus A-klinikkasäätiön valtuuskunta - Tauno Telaranta A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto - Marja-Liisa Grönvall

4 Julkaisut 2011 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.2.2011 alkaen Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelma 2010 2012 Kaakon SOTE-INTO/Etelä-Kymenlaakson osahanke 1.11.2008 31.10.2012 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2010 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2011 2014 ereseptin kehityksen ja käyttöönoton loppuraportti Arjen keskiössä - asumisen ja elämisen uudet rakenteet ja palvelumallit Lapsen ääni - Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkosto 2009 2011

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 5 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Hoito ja palvelutakuu toteutuvat Terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui kaikilla palvelualueilla. Sosiaalihuollossa palvelutakuu toteutui vammaispalveluissa täysin toimeentulotuessa 98 %:ssa hakemuksia, lastensuojeluilmoituksista 89 % käsiteltiin määräajas- Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Sote-piiri- ja hyvinvointipuistouudistusten suunnittelun eteneminen (laadullinen arvio) Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, vanhusten huolto ja terveydenhuolto) (%) Sähköisen asioinnin (ml. sosiaalinen media) hyödyntäminen (laadullinen arviointi) Sähköisten palveluiden piirissä olevat asiakkaat (kpl) Yhteinen SoTe-piiri valmistelussa (laadullinen arvio etenemisestä) E-K:n kunnat tekevät sote-piirin perustamisesta päätöksen ja hyvinvointipuiston hankesuunnitelma on valmis ja hyväksytty kaupunginhallituksessa Lakisääteiset/suositellut henkilöstömitoitukset toteutuvat Sähköisen asioinnin mahdollisuudet lisääntyvät sa Ei toteutunut. Haminan kaupunki irtisanoutui jatkovalmisteluista. Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma hyväksytty Kotkassa 03/2011. Vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa toteutunut suositusten mukainen 0.6. mitoitus Terveyskioskille avattiin omat Facebooksivut. Tekstiviestimuistutuspalvelun käyttöönottoa valmisteltiin. 100 Terveydenhuollossa Forsante-sähköisten palvelujen piirissä 405 asiakasta, sosiaalihuollossa noin 90. Päätös sote-piirin perustamisesta tehdään kaikissa E-K:n kunnissa Ei toteutunut. Haminan kaupunki irtisanoutui jatkovalmisteluista.

Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Palvelujen kilpailutusten määrä lisääntyy Toimivat sosiaali- ja terveyden palvelumarkkinat 6 Kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen kilpailutettu. Mielenterveystyön kuntouttavan palveluasumisen ja kotikuntoutuksen palveluseteliä valmisteltiin. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Ohjelma on päivitetty. Etelä-Kymenlaakson maahanmuuttoohjelman toteutusaste (laadullinen arvio) Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelma on päivitetty ja hyväksytty kaikissa kunnissa Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Arviointikriteerit/ mittarit Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset per asukas. Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. Kustannukset vertailukuntien (suuret kaupungit) joukossa edelleen mediaanikustannuksia alemmat Vuonna 2010 keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa Kotkan terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat 1682 e/as. Kustannukset olivat 2,7 % kaupunkien keskiarvoa ja 31 mediaania korkeammat. Perusterveydenhuollon osalta kustannukset olivat vertailukaupunkien pienimmät ja erikoissairaanhoidon kustannukset 11 % keskiarvoa korkeammat. Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan ulkoiset toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 11 557 897 euroa. Ylityksestä asiakaspalveluiden ostoihin kohdistui 8,5 milj. euroa ja tästä erikoissairaanhoidon kustannuksiin 4,8 milj. euroa, muiden terveyspalveluiden järjestämiseen 0,8 milj. euroa, vanhustenhuollon ostoihin 0,5 milj. euroa ja sosiaalihuollossa yhteensä 2,4 milj. euroa, josta vammaispalveluiden järjestämisen kustannukset ylittyivät 1,5 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin kirjattiin jononpurkukuluja, Carean vuoden 2010 alijäämän kattaminen sekä uuden kuntalaskutusmallin mukaisesti ennakoiden ja tuotelaskutuksen välinen clearing. Muiden palveluiden ostot ylittyivät n 2 milj. euroa, ylityksestä huomattava osa (1,1 milj. euroa) käytettiin työpanoksen ostoihin terveydenhuollossa, missä määrärahavaraukset henkilöstökuluissa kattavat osittain asiantuntijapalveluiden ostoja.

7 Avustukset kotitalouksille ylittyivät alkuperäisestä arviostaan n. 3 milj. euroa, sosiaalityössä 2,1 milj. euroa, vammaispalveluissa ja maahanmuuttopalveluissa yhteensä noin miljoona euroa. Maahanmuuttopalveluiden maksamat avustukset valtio korvaa kunnalle täysimääräisenä. Yllä mainittuja määrärahaylityksiä kattavat henkilöstökulujen ja muiden toimintakulujen säästöt (n. 2 milj. euroa). Toimintatuotot kasvoivat alkuperäisestä talousarviosta n. 2 milj. euroa, mikä kertyi lähinnä valtionkorvauksista ja -osuuksista sosiaalihuollossa. Kaupunginvaltuusto myönsi sosiaali- ja terveyslautakunnalle lisämäärärahaa menojen ylittymiseen 9 058 857 euroa ja korotti tuloarviota 1 666 857 euroa, jolloin toimintakatteen ylitykseksi arvioitiin 7 392 000 euroa. Tilinpäätöksessä toimintakatteen ylitys alkuperäiseen talousarvioon on 8 928 352 euroa. Tuloslaskelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 2010 2011 2010/2011 2012 Toteuma Toteuma Muutos Budjetti 3 Toiminta- 300 Liiketoiminnan myyntituotot 120 926 261 592 116,32 7 315 946 tuotot 308 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta 8 994 976 8 404 357-6,57 0 310 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 550 491 639 178 16,11 0 313 Muut suoritteiden myyntituotot 104 607 106 042 1,37 0 30 Myyntituotot 9 771 000 9 411 168-3,68 7 315 946 321 Terveydenhuollon maksut 4 130 591 3 001 404-27,34 0 325 Sosiaalitoimen maksut 5 822 456 6 823 197 17,19 0 329 Muut palvelumaksut 916 3 959 332,06 9 639 550 32 Maksutuotot 9 953 964 9 828 572-1,26 9 639 550 330 Tuet ja avustukset 6 342 194 7 649 228 20,61 6 822 583 33 Tuet ja avustukset 6 342 194 7 649 228 20,61 6 822 583 340 Vuokratuotot 522 491 628 148 20,22 0 350 Muut toimintatuotot 605 639 538 683-11,06 1 424 983 34 Muut toimintatuotot 1 128 130 1 166 831 3,43 1 424 983 Toimintatuotot yht. 27 195 287 28 055 799 3,16 25 203 062 4 Toimintakulut 400 Palkat ja palkkiot -38 623 722-40 969 321 6,07-44 170 275 410 Henkilösivukulut -13 018 893-14 205 440 9,11-15 340 293 40 Henkilöstökulut -51 642 615-55 174 761 6,84-59 510 568 430 Asiakaspalvelujen ostot -86 636 882-90 933 095 4,96-85 567 229 434 Muiden palvelujen ostot -14 260 262-16 699 618 17,11-15 644 151 43 Palvelujen ostot -100 897 144-107 632 713 6,68-101 211 381 450 Ostot tilikauden aikana -2 970 256-3 048 113 2,62-3 096 167 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 970 256-3 048 113 2,62-3 096 167 470 Avustukset kotitalouksille -16 676 925-18 578 665 11,40 0 474 Avustukset yhteisöille -2 915 849-3 023 119 3,68-20 607 324 47 Avustukset -19 592 774-21 601 784 10,25-20 607 324 480 Vuokrat -522 297-437 495-16,24-442 801 490 Muut toimintakulut -297 205-145 997-50,88-164 769 48 Muut toimintakulut -819 502-583 492-28,80-607 570 Toimintakulut yht. -175 922 291-188 040 863 6,89-185 033 010 ULK. TOIMINTAKATE -148 727 003-159 985 065 7,57-159 829 948 4S Sisäiset S98 Sisäiset tuotot 800 897 737 315-7,94 816 274 erät S8 Sisäiset tuotot 800 897 737 315-7,94 816 274 S99 Sisäiset kulut -10 274 759-9 891 009-3,73-9 981 573 S9 Sisäiset kulut -10 274 759-9 891 009-3,73-9 981 573 Sisäiset erät yht. -9 473 862-9 153 694-3,38-9 165 299 TOIMINTAKATE -158 200 865-169 138 759 6,91-168 995 247

8 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Toteutuma Poikkeama Aineeton käyttöomaisuus Meno -162-120 42 Ensikertainen kalustaminen Meno -130-77 53 Irtain omaisuus Meno -32-31 1 Meno yhteensä -324-228 96 Irtaimen omaisuuden hankintana on uusittu suun terveydenhuollon laitteistoa, ensikertaisena kalustamisena Pihlakodin ja Hovinsaaren hoivakoti 2:n kalusteiden hankinnat ja aineetonta käyttöomaisuutta on hankittu effica-järjestelmien laajennuksilla. Kehittämistoiminta Hankkeet, jotka olleet käynnissä vuosien 2009-2011 aikana ja joihin on hankerahoitusta: Vastuualue Hanke Hyväksytyt kustannukset 31.12.2011 Toteutuneet kust. Ulkopuolinen rahoitus Kunnan maksuosuus Terveydenhuolto 1.1. - 31.12.2011 Tapaturmien ehkäisy -hanke 83 200 66 171 55 000 11 171 1.1.2011 - KASTE/ESTER/IVA ja arviointi 205 721 18 572 154 174 51 547 31.10.2013 (Bud. arvio) (Bud. arvio) 1.1.2011 - KASTE/ESTER/Nuoret pudokkaat (Bud. arvio) (Bud. 185 600 19 228 139 094 46 506 31.10.2013 arvio) Vanhustenhuolto 1.11.10 31.12.12 KASTE/ SOTEINTO 2 Etelä- Kymenlaakso hanke 543 380 281 638 409 035 (Bud. arvio) 84 500 (Bud. arvio) Sosiaalihuolto 1.4.10-31.12.11 MINFO2 hanke 380 000 344 409 300 000 80 000 1.4.10-31.12.11 EMMA2 hanke 162 000 147 064 150 000 12 000 1.6.09-31.12.10 APAJA -hanke 637 100 542 611 318 550 224 061 1.4.09-31.10.11 KASTE/Perhepalveluverkosto 1 249 000 978 951 849 348 121 245 1.4.09-31.10.11 KASTE/Kehittämisverkosto 745 884 737 635 702 392 35 435 Yhteistyö- ja tutkimushankkeet, joihin Kotkan rahoitusosuus: - Aktorista osaajaksi- hanke 11 380,- - Voi hyvin nuori hanke 10 000,- - EMPATHOS - ehkäisevä työ Suomen ja Venäjän raja-alueilla 22 330,- - KUPERA hanke 11 691,- - Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt 1 000,- - Ikääntyvien hyvinvointitarpeet 1 000,- - Johtaminen sos/terv.palveluissa 3 562,- - MIETIPPÄ- hanke 70 797,-

9 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja viranhaltijoille. Vuoden 2011 aikana vammaisneuvosto kokoontui yhdeksän kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti Esteetön Kotka -työryhmän kanssa Esteettömyyspäivän 20.8.2011 Kotkan kauppatorilla. Vammaisneuvosto antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostojen seudullinen yhteistapaaminen toteutui 4.3.2011 Kotkan kaupungintalon valtuustosalissa. Vanhusneuvosto Vanhuusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Vanhusneuvosto tutustui vuoden aikana hoivapalveluihin ja hoiva-asumiseen Hovinsaaren hoivakodissa, ehkäise Tapaturmat - hankkeeseen ja hoivapalveluiden ajankohtaisiin asioihin. Kertomusvuoden aikana vanhusneuvoston jäseniä on osallistunut Vanhustyön 2011 messuille ja Esteetön kylä ja kaupunki -tilaisuuteen. Neuvosto teki kaksi aloitetta, toinen seniorikortista kaupungin uimahalleihin ja kuntosaleille 65 vuotta täyttäneille kotkalaisille ja toinen ilmaisista bussikuljetuksista yli 65-vuotiaillle. Diakonirahasto Kumppanuushanke Kotka-Kymin seurakuntayhtymän kanssa on jatkunut. Diakoniarahasto on myöntänyt vuonna 2011 pienluottoja kaikkiaan 158 (103 vuonna 2010). Kaupunki kartutti rahaston pääomaa 10 000 eurolla vuonna 2011. Rahaston johtokunta on kokoontunut vuoden 2011 aikana kuukausittain, luotonmyöntämisen lisäksi kokouksissa on keskusteltu mm. luotonmyöntämisen toimintalinjoista, vapaaehtoistukihenkilötoiminnasta ja muista käsittelyprosessiin liittyvistä asioista. Erityisesti paneuduttiin perintään menevien luottojen vähentämiseen. Vuonna 2010 perintään siirtyneiden luottojen osuus oli 13,7 % ja vuonna 2011 se oli 10,7 %.

10 Lautakuntaa nähden sitovat tavoitteet TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Hoitotakuu toteutuu Toteutuminen Puhelinpalvelu vastausprosentti 80%, hoitotakuu 3 kk ja suun th 6 kk toteutuvat Puheluihin vastausprosentti 89%, hoitotakuu 3kk ja suun terveydenhuollon 6 kk Rekrytointi Täyttöaste Saadaan avoimet vakanssit täytettyä ja Karhulan terveysaseman toiminta omaksi toiminnaksi Henkilöstöohjelma Sairauspoissaolot Arvio tarvittavista resursseista tarve/suositus Poissaolojen määrä/työntekijä/v Ohjelman toteutuminen Poissaolot vähenevät toteutui. Lääkärivakansseista vakituisesti tai määräaikaisesti täytetty 78% (loput ostopalveluina), hoitajavakansseista 100% täytetty. Hoitajamitoitukset suosituksen 0,6 mukaisia sairaalassa. Terveydenhuollon sairauspoissaolopäivät/työntekijä noin 2 vähemmän kuin 2010. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Kotkan kaupungin terveydenedistämisen strategia 2008-2012 Elinympäristö on terveyttä edistävä Strategian toteuttaminen terveydenhuollon osana terveydenhuollon toimintaa 1.8. aloittanut terveydenedistämisen koordinaattori toimeenpanee terveyden edistämisen strategiaa. Ehkäise tapaturmat - hanke paneutuu osaltaan turvalliseen ympäristöön Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Terveydenhuollon Terveydenhuollon kustannukset ikävakioidut kustannukset /asukas per asukas. Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. Kustannukset vertailukuntien (suuret kaupungit) joukossa edelleen mediaanikustannuksia alemmat Vuonna 2010 keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa Kotkan terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat 1682 e/as. Kustannukset olivat 2,7 % kaupunkien keskiarvoa ja 31 mediaania korkeammat. Perusterveydenhuollon osalta kustannukset olivat vertailukaupunkien pienimmät ja erikoissairaanhoidon kustannukset 11 % keskiarvoa korkeammat.

Yleistä 11 eresepti -hanke työllisti terveydenhuollon henkilökuntaa alkuvuonna 2011 testausten ja käyttöönottokoulutusten osalta. Sähköinen resepti otettiin kerralla käyttöön kaikissa terveydenhuollon toimipaikoissa ja Kotkan apteekeissa huhtikuun alussa. Vuodenvaihteessa yli puolet Kotkan kaupungin terveydenhuollon resepteistä oli sähköisessä muodossa. Terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5. Uusi laki lisäsi potilaan valinnanmahdollisuuksia kunnan terveysasemien välillä ja erikoissairaanhoidon osalta koko HUS:n Erva-alueen sairaaloiden välillä. Syksyllä Kymenlaakson kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat aloittivat terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimistyön valmistelun. Vuoden 2011 loppupuolella aloitettiin Kotkan kaupungin sosiaali-, terveyspalveluiden ja neuvoloiden tulevaisuuden kolmen eri rakenneratkaisun selvitystyö. Tavoitteena on, että selvitystyö valmistuu toukokuun 2012 aikana. Terveydenhuollon esimiesten yhteiset POMOpajat järjestettiin toukokuussa ja joulukuussa. Teemoina olivat ajan hallinta sekä terveydenhuollon perustehtävät ja prosessikuvaukset. Vuonna 2011 alkaneissa terveydenhuollon hankkeissa paneuduttiin erityisesti terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ja nuoriin pudokkaisiin (osa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa KASTE ESTER-hanketta) sekä terveyskeskusten tuottavuuteen (Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, VATT). Edellisinä vuosina alkaneet hankkeet keskittyivät tapaturmien ehkäisyyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama hanke), ulkomaalaistaustaisen terveydenhuollon henkilöstön ohjaamiseen ja kotouttamiseen (Mediko-hanke) sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön (Mietippähanke). Avoterveydenhuolto Karhulan terveysaseman toiminta otettiin 1.3.2011 alkaen takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi viiden ulkoistamisvuoden jälkeen. Siirto sujui terveysasemalla kitkattomasti. Lääkäriresurssien jakaminen kaupungin terveysasemin kesken vaikeutti kuitenkin kiireettömien vastaanottoaikojen saamista varsinkin Kotkansaaren terveysasemalla. Puhelinyhteyden saanti Kotkan terveysasemille säilyi korkeana. Keskimäärin 89 %:iin terveysasemille tulleista puheluista pystyttiin vastaamaan ja keskimääräinen jonotusaika oli noin 5 minuuttia. Aukioloaikojen ensimmäisinä tunteina puheluja tuli edelleen paljon, jolloin puhelinliikenne ajoittain ruuhkautui. Kiireelliseen hoitoon kaikilla terveysasemilla pääsi saman päivän aikana. Kiireettömään hoitoon Kotkassa pääsi keskimäärin 1-4 viikon sisällä. Terveysasemien välillä oli eroja kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuudessa. Keväällä lääkärien saaminen terveysasematyöhön oli erittäin haasteellista. Vuoden aikana panostettiin lääkärien rekrytointiin osallistumalla kaikkiaan kuuteen lääkärien koulutus- tai rekrytointitilaisuuteen sekä ilmoittamalla Kotkan työpaikoista lääkäriopiskelijoiden sähköpostilistoilla ja julkaisuissa. Kesän aikana tilanne parani ja terveysasemat pystyivät toimimaan lähes normaalisti. Vuoden 2011 lääkäreiden työpanosta tarvittiin aiempaa enemmän vastaanottotoiminnan ohella neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisiin tarkastuksiin sekä hoivaasumisyksiköiden lääkärikäynteihin. Hoitajien lyhytaikaisten sijaisten saanti oli edelleen vaikeaa. Työntekijäjärjestöjen kanssa neuvoteltiin tiettyjen työtehtävien siirrosta (synnytysten jälkitarkastukset ja rajattu lääkkeenmääräämisoikeus) lääkäreiltä hoitajille lisäkoulutuksen jälkeen sekä niihin liittyvistä korvauksista. Terveyskioskin toiminnan valmistelu kauppakeskus Pasaatin tapahtui kesän 2011 aikana. Terveyskioskikokeiluun saatiin Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoitusta yhteensä 65 000 euroa ja vuoden 2012 alussa Seutuvaliokunnalta 20 000 euroa. Kymenlaakson ammattikorkea koulu toteuttaa kokeilun arvioinnin. Terveyskioski avattiin syyskuun alussa. Saadun palautteen perusteella väestö on ollut tyytyväinen Terveyskioskin palveluihin. Verenohennuslääkettä käyttävien potilaiden sähköistä asiointia lisättiin ottamalla maaliskuussa käyttöön laboratoriotulosten ja potilasohjeistuksen tekstiviestintä. Tämä vähentää näiden potilaiden puhelinsoittojen tarvetta terveysasemille. Vuoden 2011 lopussa Forsanten sähköisten palvelujen piirissä oli jo 405 potilasta ja vuodelle 2012 tavoitteeksi on asetettu 800 potilasta.

12 Terveyskeskussairaala Osastot toimivat läpi vuoden 100 %:n kuormituksella lukuun ottamatta jaksoa marras-joulukuussa, jolloin ilmastointi- ja hoitajakutsujärjestelmän remontoinnin vuoksi osastotoimintaa supistettiin. Tuossa vaiheessa tuottamatta jäi noin 750 hoitopäivää. Keskimääräiset hoitojaksot osastokohtaisesti venyivät muutamilla päivillä edellisvuoteen verrattuna. Syynä tähän oli hoiva- tai vanhainkotipaikkaa odottavien potilaiden odotusjaksojen venyminen. Seurauksena keskussairaalasta jatkopaikkaa jonottavien määrä nousi enimmillään yli 40:een. Koko vuotta tarkasteltuna kuitenkin siirtoviivepäivät ja - eurot kuitenkin vähenivät 60 %:lla. Hoitopaikkojen toimivana pitämisessä arvokas apu oli Haminan hoito- ja kuntoutussairaalasta ostetuilla hoitojaksoilla. Hoitajamitoitus korjattiin vaadittavalle tasolle (0,6) kesäkuun alussa. Osastosihteerityöpanosta parannettiin jo vuoden 2010 aikana. Poliklinikkatoiminnassa pysyttiin edellisvuoden tasolla ja hoitotakuun puitteissa. Maha- suolikanavan tähystysten osalta volyymi pysyi ennallaan (noin 1000 tähystystä / vuosi), samoin rasitus-ekgtutkimusten osalta. Skopiatoiminta toimii ulkoistetusti, muu poliklinikkatoiminta omin lääkärivoimin. Muistipoliklinikan jonojen hallinnassa käytettiin oman toiminnan ohella vuoden alkupuolella ostopalvelugeriatria. Geriatrinen keskus -toimintamallin mukaisesti järjestettiin lääkäripalvelu päiväsairaalaan ja SAStoimintaan, vanhainkotitasoille ja loppu vuoden aikana myös suljetun Paimenportin vanhainkodin tilalle avautuneeseen hoivakotiin. Mielenterveystyö Mielenterveystyön alkuvuoden budjetin ylitys johtuu opiaattikorvaushoitojen määrän kasvusta ja Myllykylässä asumispalveluissa olevien kuntoutujien siirryttyä palvelualueen kustannettavaksi 1.1.2011 alkaen. Korvaushoidossa jo pidemmälle päässeiden hoidon siirto A-klinikan ostopalveluista osaksi mielenterveystyön toimintaa alkoi syyskuun puolivälissä ja tällä pyrittiin ostojen kustannusten hillintään. Erikoissairaanhoidon psykiatriset hoitojaksot ovat vähentyneet 31 %, avohoidon käynnit lisääntyneet alkuvuoden aikana. Kaupungin mielenterveyskuntoutujien yksikkö Miekun toiminta on ollut joustavaa ja monimuotoista. Hoitojaksojen määrä on kasvanut toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Uusien tilojen suunnittelu on edennyt aikataulun mukaan ja rakentaminen on alkanut syksyllä 2011. Miekun vastaanottokävijöiden määrä on kasvanut ja lyhytaikaiset kuntoutusjaksot ovat lisääntyneet. Kotiutushoitajien työnkuva on alkanut muotoutua (palvelutarpeen arviointi ja toimenpiteet hoitopaikan muuttuessa). Vuoden aikana on saatu rekrytoitua henkilökuntaa avoimiin toimiin ja virkoihin (mm. mielenterveysjohtaja, apulaisylilääkäri ja kaksi kotiutushoitajaa). Henkilöstön osaamista on varmennettu palvelualueelle räätälöidyllä kognitiivisella koulutuksella, joka on alkanut marraskuussa 2011 (osallistujia 27 henkilöä). Mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen, palveluasumisen ja kotiin annettavan tuen palvelusetelin käyttöönottoa vuoden 2012 alusta on valmisteltu luomalla palveluohjauksen ja päätöksenteon toimintamalli, informoimalla palvelunkäyttäjiä ja -tuottajia palvelusetelistä sekä laatimalla toimintamenettely palvelutuottajaksi hakeutumisesta (sisältövaatimukset, hakeutumisprosessi).

13 Suun terveydenhuolto Asetus lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollosta toi mukanaan velvoitteen useiden ikäluokkien määräaikaisista terveystarkastuksista. Kotkassa määräaikaistarkastukset on suun terveydenhuollossa toteutettu jo ennen vuotta 2011, joten se ei tuonut muutosta. Lapsiin ja nuoriin kohdistettavaa ennaltaehkäisevää työtä vahvistettiin toimintavuoden aikana. Alakoulujen kakkosluokilla aloitettiin noin neljä kertaa vuodessa toteutettavat harjausopetukset, joiden tavoitteena on parantaa koululaisten suuhygienian hoidon tasoa, mikä tutkimusten mukaan on suomalaislapsilla huolestuttavan heikolla tasolla. Alkuvuonna valmistauduttiin hammaskuvien digitalisointiin, joka tapahtui toukokuun aikana. Hammaskuvien digitalisointi on tehostanut palveluprosessia, koska se on poistanut kuvien kehittämisen. Kehittäminen on vaihtunut kuvan skannaukseen, joka on huomattavasti nopeampi toimenpide. Digitaalisessa muodossa olevat kuvat ovat myös tarvittaessa heti katsottavissa myös muissa toimipisteissä. Toiminnassa on tapahtunut kasvua sekä käynneillä että asiakkaiden määrällä mitaten. Käyntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 428 käynnillä eli noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Lukumääräisesti suurin kasvu oli aikuisten (18-vuotiaiden ja sitä vanhempien) käynneissä. Aikuisten käyntien osuus oli 64 %, kun se edellisenä vuonna oli 62 %. Aikuisten käyntien määrän kasvu merkitsi myös asiakasmaksutulojen kasvua. Asiakkaita oli 221 enemmän eli kasvua oli 1,3 %. Aikuisasiakkaiden määrä oli 62 %, kasvua edelliseen vuoteen 1,9 prosenttiyksikköä Hoitoonhakeutuminen on vilkasta ja todettua hoidon tarvetta erityisesti aikuisväestössä on runsaasti. Ajoittain on vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheuttaa sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Voidaankin todeta, että hoitotakuulain kirjain pystytään täyttämään, mutta lain henki hoitoonpääsyn turvaamisesta kohtuullisessa ajassa ei toteudu. Tilanne on henkilökunnankin osalta erittäin kuormittava. Päivystyskäyntejä on käynneistä edelleen noin viidesosa eli 21 %. Tietyt lasten ja nuorten ikäluokat (8-v, 12-v ja 15-v) tarkastetaan mahdollisimman kattavasti, jotta kerättävät terveysindeksit olisivat luotettavia. 12-vuotiaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi oli 0,18 ja DMF-indeksi 0,62. Tämä on erittäin hyvää pohjoismaista tasoa. Näin ollen huolestuttavat viestit lasten ja nuorten hammasterveyden osalta eivät pidä paikkaansa tämän ikäluokan osalta. Onkin ollut havaittavissa, että hammasterveys heikkenee yläkouluikäisillä ja tämä on otettu huomioon ennaltaehkäisevän hoidon suunnitelmaa tehtäessä. Laajaa vertailutietoa on kuitenkin ole tällä hetkellä saatavissa vain 12-vuotiaista. Henkilökunnan riittävyys on ollut ongelmallista koko vuoden. Hammaslääkärisijaisia saatiin alkuvuonna tyydyttävästi, joskaan osa-aikaisten virkojen vajausta ei saatu täytetyksi. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy myös henkilökunnassa, sillä toimintavuoden aikana jäi kolme hammaslääkäriä eläkkeelle. Kaksi virkaa saatiin täytetyksi ja lokakuusta alkaen suun terveydenhuollossa toimi myös yksi vuokrahammaslääkäri. Työvoiman vajaus kuitenkin kasvoi, sillä kaksi hammaslääkäriä irtisanoutui. Suuhygienistityövoimassa on vajaan yhden toimen verran vajausta eikä sijaista ole saatu. Myöskään hammashoitajien äkillisiin sairauslomiin ei työvoimaa aina ole saatavilla. Toimitilaongelma on hankaloittanut merkittävästi hoitajavastaanottojen toimintaa. Sekä Kotkansaaren että Karhulan hammashoitolassa hoitohuoneiden puute on rajannut hoitajavastaanottojen pitämistä. Tilaa on jommassakummassa hoitolassa vain muutamana päivänä viikossa. Tilanne edellyttää tarkkaa suunnittelua henkilökunnan, potilaiden ja hoitohuoneen osalta. Hoitajavastaanottojen pitäminen on kuitenkin tärkeää, jotta lasten ja nuorten määräaikaiset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevät käynnit pystytään toteuttamaan. Tilojen osalta Länsi-Kotkan tilanne on kohtuullinen, joskin sielläkin hoitotila on pieni ja hoitokone vanhentunut. Hoitoaikoja jätettiin käyttämättä noin 7 % verran mikä tarkoittaa kaikkiaan 3150 käyntiä. Erityisen suurta oli 15 17 -vuotiaissa poisjääntien osuus 15 %, mutta myös pienten lasten vastaanottoaikoja jätettiin käyttämättä. Esimerkiksi kuusivuotiaiden osalta varatuista vastaanottokäynneistä liki viidennes jäi käyttämättä.

14 Erikoissairaanhoito Vuonna 2011 erikoissairaanhoidon avokäynnit lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna koko sairaanhoitopiirin alueella 7,2 %. Kotkan osalta lisääntymistä oli hieman vähemmän eli 5,1 %. Kotkan terveydenhuollon avokäynnit erikoissairaanhoidossa lisääntyivät eniten sisätautipoliklinikalla (1 168 käyntiä enemmän kuin edellisvuonna) ja kirurgian poliklinikalla (1 128 käyntiä enemmän kuin v. 2010). Psykiatrian avokäyntien määrä pysyi sairaanhoitopiirin alueella lähes samana kuin edellisvuonna, mutta kotkalaisten psykiatrian avokäynnit lisääntyivät 4,8 %. Lisääntymistä tapahtui lasten ja nuorten avokäynneissä, aikuisten avokäynnit sen sijaan vähenivät. Diagnoosiin perustuvien ryhmien (DRG)-hoitojaksoja keskussairaalassa oli saman verran kuin edellisvuonna. Psykiatrian sairaalahoitopäivien määrä väheni koko sairaanhoitopiirin alueella 11,8 % vuoteen 2010 verrattuna. Kotkassa vähenemä oli 12,8 %. Jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidosta jonottaneiden määrä ja siirtoviivemaksujen suuruus vähenivät noin 60 % edellisvuoteen verrattuna (4 600:sta potilaasta 1 855:een ja 1,2 miljoonasta eurosta 471 000 euroon). Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2009 TP2010 TA2011 TP2011 Suoritetavoitteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuollon lääkärien asiakkaat 24 614 26 072 27000 25 760 + Hyvinvointineuvolan asiakkaat 3 610 3964 4 365 + Hoivapalvelujen asiakkaat 366 - Avoterveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden 26 498 30 536* 27 000 26 080 asiakkaat - Suun terveydenhuolto 17 139 17 562 16 000 17 783 - Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta 2207 2 379 2 000 2 479 +Hoivapalveluiden asiakkaat 293 - osastohoito (Karhulan sairaala) 951 918 1 000 954 - Mielenterveystyö - avohoito 1 676 1 550 1 700 1559 - psykiatriset hoitokodit 122 152 178 - psykiatrinen avohoito 646 638 700 709 - psykiatrinen laitoshoito 294 264 300 245 - Somaattinen erikoissairaanhoito - avohoito 18 530 18 733 18 500 19 071 - laitoshoito 5 955 5 871 6 000 5 875 Vaikuttavuus/ peittävyys Palvelujen peittävyys, palveluja käyttäneiden %-osuus väestöstä - Avoterveydenhuolto % 57,7 64,5 60,0 57,2 - Suun terveydenhuolto, % 31,3 35,0 32,4 Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,31 0,26 0,25 0,18 Prosessit ja rakenteet Avoterveydenhuollon lääkäreiden ilta- ja viikonloppu- 23,2 22,7 23,0 24,6 päivystyskäyntien %-osuus Resurssit Vakanssit, joihin määräraha 301,8 * Vuonna 2010 avoterveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden asiakasmäärää nostivat alkuvuoden sikainfluenssarokotukset

15 Talous Terveydenhuolto 2009 2010 2011 300 Liiketoiminnan myyntituotot 5 776 651 6 972 308 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta 367 396 450 084 400 611 310 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 408 745 387 621 368 991 313 Muut suoritteiden myyntituotot 50 132 66 489 90 641 30 Myyntituotot 832 049 904 845 867 215 321 Terveydenhuollon maksut 2 492 498 2 776 942 2 677 845 325 Sosiaalitoimen maksut 105 949 176 510 122 094 329 Muut palvelumaksut 0 873 3 970 32 Maksutuotot 2 598 447 2 954 325 2 803 909 330 Tuet ja avustukset 103 337 98 939 118 891 33 Tuet ja avustukset 103 337 98 939 118 891 340 Vuokratuotot 22 087 31 223 23 855 350 Muut toimintatuotot 29 343 34 746 115 838 34 Muut toimintatuotot 51 431 65 969 139 693 Toimintatuotot yhteensä 3 585 263 4 024 077 3 929 667 Myyntituotot: sopimukset terveyspalvelujen järjestämisestä ympäristökunnille, valtion korvaukset veteraanikuntoutuksen avopalveluista Maksutuotot: asiakasmaksut avo- ja suun terveydenhuollon palveluista, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut Tuet ja avustukset: valtionosuus hankekustannuksiin Muut tuotot: korvaukset opiskelijoiden ohjauksesta, vuokratuotot mielenterveyskuntoutujien asumisesta Terveydenhuolto 2009 2010 2011 430 Asiakaspalvelujen ostot -64 279 963-67 190 594-66 988 248 434 Muiden palvelujen ostot -6 406 679-6 678 055-9 297 721 43 Palvelujen ostot -70 686 643-73 868 648-76 285 969 Asiakaspalveluiden ostot: Suun terv.huolto: kiireellisen päivystyksen ostot muilta kunnilta Avoterv.huolto: puhe- ja toimintaterapia, joukkotutkimukset, tautuntataudit. Vastaanottotoiminta: kiireellisen päivystyksen ostot muilta kunnilta, päivystyksen järjestäminen (Carea) Kuntoutus: lääkinnällinen kuntoutus, veteraanikuntoutus, apuvälinelainaamo TK-sairaala: siirtoviivemaksut Erikoissairaanhoito (Carea) MTT: psykiatria (Carea), asumis- ja avopalv. ostot, korvaushoito, kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoito

16 Muiden palveluiden ostot/terv.huolto 2009 2010 2011 4340 Toimisto-ja hallintopalvelujen ostot -1 782 625-1 982 414-2 799 653 4341 Huolto- ja kiinteistöpalvelujen ostot -237 297-269 821-279 938 4342 Majoitus-ja ravitsemispalvelut -478 227-422 645-522 010 4343 Matkustus-ja kuljetuspalvelut -300 734-314 980-333 037 4344 Sosiaali-ja terveyspalvelut -2 351 984-2 563 756-3 355 652 4345 Koulutuspalvelut -65 650-61 991-81 883 4346 Muut yhteistoimintaosuudet -677 047-568 108-1 373 770 4347 Muut palvelut -513 114-494 340-551 777 Yhteensä -6 406 679-6 678 055-9 297 721 Yllä olevaan toimisto- ja hallintopalveluun sisältyy: Asiantuntijapalvelut 2009 2010 2011 SUTH Suun terveydenhuolto -244 169-48 596-51 540 AVOT Avoterveydenhuolto -564 715-1 032 023-1 499 734 TKSA Terveyskeskussairaala -312 728-261 831-484 021 MTTY Mielenterveystyö -43 686-9 310-60 096 TERV Terveydenhuollon vastuualue -1 165 299-1 351 760-2 095 390

17 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut Omatoimisten 75-66 % selviytyy ilman 63,9 % toimivat laaja- vuotta täyttä-neiden julkisia vanhustenhuol- alaisesti, laadukkaasti % - osuus lon palveluita ja kustannusvaikuttavasti (poikkileikkaustilanne 31.12.) Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä ikäihmisten palveluissa Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä ja %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (poikkileikkaustilanne 31.12.) Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos etenee 75 -vuotta täyttäneiden tarveselvityksen toteutuminen Hyvinvointia edistävät ryhmätapaamiset ja kotikäynnit 80- ja 85 vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/ kk Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/kk Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen pitkäaikaispäätöksellä odottavien lukumäärä. Eteläisillä kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaiset toimintamallit ja palvelurakenteet sekä toimiva yhteistyöverkosto Kotihoidossa 25 % Hoiva-asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 9 % Paimenportin 2- vaihe valmistuu 3-vaiheen suunnittelu aloitetaan. Eskolan 1 vaiheen rakentaminen alkaa ja 2 vaiheen suunnittelu jatkuu 7 vuorokauden kuluessa ja kiireelliset viiveettä 50% kohderyhmästä osallistuu ryhmätapaamisiin ja / tai saa kotikäynnin 26,5 % 9,6 % 0 hoitopäivää viiveettä 0 hoitopäivää viiveettä Alle 25 27 Kotkassa on käytössä Kaste-hankkeen ykkösvaiheessa kehitettyjä toimintamalleja. Kaste-hankkeen toinen vaihe etenee suunnitelmien mukaisesti, kehitetyt toimintamallit otetaan sovitusti käyttöön Kotkassa. Toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään yhteisissä verkostokokouksissa Paimenportin 2-vaihe valmistui lokakuussa. 3-vaiheen rakentaminen aloitettu. Eskolan rakentamista ei ole aloitettu vuonna 2011. Toteutuu noin 60% sai ohjauksen ja neuvonnan; kotikäynti, ryhmätapaaminen tai puhelinohjaus Käytössä seuraavat toimintamallit: Omaishoidon toimintamalli ja kriteerit Hoiva-asumisen toimintamalli Ikäihmisten ohjaus ja neuvontapalvelut (hyvinvointia edistävät kotikäynnit, jalkautuva palveluohjaus, palveluohjauksen uudet muodot)

Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit 18 Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Äkillisen yleistilan laskun toimintamalli ja raportointiohjelma Vaara ja haittatapahtumien seurantajärjestelmä (HaiPro) Asunnon muutostyön toimintatavat Kriittiset menestystekijät Henkilöstömitoitus ja toiminta tasapainossa suhteessa talousarvioon ja palvelutarpeeseen. Hoitohenkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus Arviointikriteerit/ mittarit Suunnittelukauden aikana tavoitteellista kotihoidon henkilöstön rakennemuutosta pyritään nopeuttamaan, 16 kotiavustajan tointa muutetaan pääsääntöisesti lähihoitajan toimiksi. Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. Toteutuu henkilöstösuunnitelman mukaisesti Kotihoidossa 14 kotiavustajan tointa. Kotihoidossa ei nimikemuutoksia Hoivapalveluissa kodinhoitaja -> fysioterapeutti kodinhoitaja -> sairaanhoitaja yövalvoja -> lähihoitaja 2 laitosapulaista->2 lähihoitajaa kotiavustaja -> fysioterapeutti Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Hoivapalveluiden hoitohenkilökuntamitoitus suositusten mukainen mitoitus 0,6 Moniammatillinen esimiestyö Sairauspoissaolojen määrä Mitoitukset toteutuvat Työtyytyväisyyskyselyn tulokset paranee Sairauspoissaolot vähenevät Mitoitus toteutuu omissa ja ostopalveluissa Tulokset käytössä 2012 Vähentynyt 1 päivän / vakanssi Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä Kriittiset Arviointikriteerit/ menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan huollon palvelumark- Toimivat vanhustenkinat Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. Palvelutuottajien määrä ja monimuotoisuus kasvaa 2 uutta tuottajaa/ kotiin annettavat palvelut ja ateriapalvelut Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Vanhustenhuollon kustannukset/vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2011 Toteutuma 31.12. 100% 98%

19 Yleistä Toiminnan painopistealueet olivat kotona asumisen tukeminen, hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos, jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen/kotihoitoon, palveluohjaus ja ennaltäehkäisevä toiminta, johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstöstrategiset linjaukset. 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 90,4 % asuu kotona (valtakunnallinen tavoite 91-92 %). Heistä 63,5 % selviytyy ilman vanhustenhuollon julkisia palveluja. Hoiva-asumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon palveluja saa 9.6 % (valtakunnallinen tavoite 8-9) ja kotihoidon eri palveluja 26.9 %. Hoidonporrastus- ja kotiutusprosesseja on kehitetty yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Seudullinen äkillisen hoidon tarpeen toimintamalli on otettu käyttöön hoivaasumisessa, kotihoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Palvelutarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille toteutuu määräajassa ja kiireelliset tapaukset viiveettä. Kartoituskäyntejä tehtiin yhteensä 1083, joista 75 vuotta täyttäneille 795. Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos ei ole edennyt suunnitelmien mukaan. Viivästystä on aiheuttanut rakentamisen viivästyminen Eskolan alueella ja kilpailutuksesta tehty valitus markkinaoikeuteen. Hoiva-asumisen kilpailutus on saatu päätökseen (Stl 14.12.2011) ja hankintasopimuksia valittujen tuottajien kanssa valmistellaan. Vanhustenhuollon esimiespajoja pidettiin 2. Teemoina oli yhtenäinen esimiestyö, yhteiset toimintatavat ja varhainen tuki. Kotka ei päässyt mukaan Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntahankkeeseen, mutta jatkossa hyödynnetään hankkeen tuotoksia ja kehitetään omaa toimintaa valtakunnallisten hyvien käytäntöjen ja tutkitun tiedon pohjalta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1053/2011) tulivat voimaan 1.10.2011. Sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluja tuottavat yksityiset palvelun tuottajat siirtyvät kunnan ylläpitämään rekisteriin. Uusia tuottajia on merkitty rekisteriin 2. Aluehallintovirasto siirtää vanhat tuottajat omasta rekisteristään kunnan rekisteriin 30.3.2012 mennessä. Valvontakäyntejä on tehty kuuteen yksityisen ympärivuorokautisen hoivaasumisen yksiköihin. Vuoden aikana on järjestetty 2 yhteistä tuottajatapaamista kotihoidon ja hoiva-asumisen tuottajille. Tuottajaksi hakeutumisen ja valvontaprosessien kuvaaminen on aloitettu. Kotihoito Kotona asumisen tukeminen Kotihoitoasiakkaiden kotona asumista on tuettu mm. säännöllisillä intervallijaksoilla, päivähoidolla, päiväsairaalajaksoilla, turvapalveluilla, yöpartion käynneillä sekä kotiin vietävillä tukipalveluilla yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien kanssa. Omaishoidon asiakkaita oli yhteensä 494 (2010 /510). 75 vuotta täyttäneistä saa omaishoitoa 5 % (valtakunnallinen tavoite 5-6 %). Asiakasvaihtuvuus on parin viimevuoden aikana ollut runsasta. Palvelun piiristä vuonna 2010 poistuneita asiakkaita oli 99 ja uusia 134. Vuoden 2011 aikana poistuneita asiakkaita oli 103 ja uusia tuli 95. Omaishoitoperheitä on tuettu mm. omaishoidon tukitiimin ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksien ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta, Muistojen talon muistelutyön projektin avulla, hyvinvointi-tv:n avulla sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoitajille järjestettiin myös yhteistapaamisia eri puolilla Kotkaa. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat virkistys- ja kuntoutustoimintaa, mm. Kymenlaakson Muistiluotsi on aloittanut Muistikahvila toiminnan Kotkassa.

20 Kotisairaalan toiminta mahdollistaa aikuis- ja lapsipotilaiden sairaalatasoisen hoidon toteuttamisen kotona tai kodinomaisissa oloissa. Vuoden 2011 aikana kotisairaala tuotti palvelut 538 asiakkaalle ja heille tehtiin 18661 kotikäyntiä. Saattohoitopotilaita oli 66, heille tehtiin 7272 käyntiä. Saattohoito toteutetaan tiiviissä yhteistyössä potilaan, omaisten sekä alueellisen kotihoidon kanssa. Saattohoitajien rekrytointiin liittyvät ongelmat heikensivät hetkittäin saattohoidon koordinointia. Kotihoito on osallistunut liikuntatoimen hallinnoimaan TERLI hankkeeseen, jonka avulla 70 vuotta täyttäviin kohdennetaan erityistä liikuntapainotteista ohjausta terveyden edistämiseksi. Kotihoitoon palkattu liikunnanohjaaja (50% työpanos) on toteuttanut lisäksi erilaisia ryhmäliikuntamuotoja kotona asuville ikäihmisille (kuntosaliryhmät, vesiliikuntaryhmät, liikunta ja keskusteluryhmät). Vuoden aikana liikuntaryhmissä kävi 1531 asiakasta ja ryhmäkertoja kertyi 217. Liikunnanohjaaja koulutti myös kotihoitohenkilöstöä Voitas-koulutuksien kautta toteuttamaan voima- ja tasapainoharjoitteita kotikäyntien yhteydessä. Koulutustilaisuuksia oli 4, joihin osallistui 45 työntekijää. Kotihoidon fysioterapeutti piti kotihoidon, kotisairaanhoidon ja omaishoidon asiakkaiden kuntosaliryhmiä kaksi kertaa viikossa. Kotihoitoon perustettiin liikuntavastaavien verkosto, joka suunnittelee henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman sisällyttämistä jokaisen kotihoitoasiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Viiveetön kotihoitoon pääsy ja sairaalasta kotiutuminen Sitovan tavoitteen mukaisesti vanhustenhuollon tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuollon vastuualueen kanssa viiveettömän jatkohoidon järjestäminen. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Eri tahot ovatkin tehostaneet omia prosessejaan sekä määritelleet erilaisia kotiutumista ja jatkohoitoon siirtymistä edistäviä toimenpiteitä. Kotiutumisprosessikuvauksen mukaisesti kotihoidon aktiivista otetta ja kotiutumisen ennakointia tehostetaan edelleen. Kotiutushoitaja on mukana vaativissa erikoissairaanhoidon kotiutuksissa. Näitä vaativia kotiutuksia oli yhteensä 426, potilaista siirtyi omaan kotiin 122 ja lyhytaikaispaikoille 304. Äkillisen yleistilan laskumallin käyttöönottoa on jalkautettu kotihoitoon, sairaanhoitajien työpanosta on kohdennettu viikonloppuihin ja kotiutuksia vastaanotetaan kaikkina viikonpäivinä, myös iltaisin. Kotiutustiimiin on saatu palkattua puuttuva sairaanhoitajapanos, joka on edesauttanut toiminnan tehostamista. Leporannan palvelutalosta on ostettu vuonna 2011 kaksi hoivakatkaisuhoitopaikkaa yhdessä terveydenhuollon vastuualueen ja vammaispalvelun kanssa tehostamaan päihdepotilaiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista jatkohoitoa. Myös kotona asuvat päihdeasiakkaat ovat voineet saada tarkoituksenmukaista katkaisuhoitoa kuormittamatta sairaaloita. Hoivakatkaisutoimintaa seurataan ja kehitetään säännöllisten seurantapalaverien ja saatujen palautteiden avulla. Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta Palveluohjauspäiviä on toteutettu korttelikodeissa ja Kotkan kirjastolla kerran kuukaudessa. Uutena palveluohjauspisteenä käytettiin myös terveyskioskia muutaman kerran. Jatkossa terveyskioskilla aloitetaan palveluohjauspäivät kerran kuukaudessa. Palveluohjaajat järjestivät lisäksi toritempauksia, joihin osallistuivat myös liikuntatoimi, erityisliikunta ja korttelikodit. Tavoitteena oli palveluohjauksen ja neuvonnan lisääminen, liikuntaneuvonnan antaminen, korttelikotitoiminnan esitteleminen sekä erilaisten valistusmateriaalien jakaminen. Syksyllä toteutettiin kolme alueellista ikäfoorumitilaisuutta yhteistyössä liikuntatoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kansaa. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa vanhuspalveluista, annettiin liikuntaneuvontaa ja ohjausta sekä esiteltiin erilaisia kolmannen sektorin toimijoita ja toimintaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen on yksi kotihoidon tärkeistä painopistealueista. Ikä-ohjelmaan liittyen kotihoidossa on jatkettu 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja ryhmätapaamisten järjestämistä henkilöille, jotka eivät ole kotihoi-

21 don palvelujen piirissä. Kaikille (401) 80- ja 85 -vuotta 2011 täyttäville lähetettiin kutsukirje, jossa tarjottiin mahdollisuutta kotikäyntiin tai osallistumista alueelliseen ryhmätilaisuuteen. Ryhmätilaisuuksia pidettiin Kotkansaarella 3, Karhulassa 2 ja Länsi-Kotkassa 1. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 104 henkilöä. 80-vuotiaista tavoitettiin 168 henkilöä eli 65 % joko puhelinkontaktilla, ryhmätilaisuudessa tai kotikäynnillä. Vastaavasti 85-vuotiaista tavoitettiin 91 henkilöä eli 62 %. Ryhmätilaisuuksien vetäjinä toimivat alueen palveluohjaaja ja kotihoidon alueiden vastuutyöntekijät. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat myös osana ennaltaehkäisevää toimintaa. Näitä kotikäyntejä tehtiin 82. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on vahvistettu mm. esimiespajatoiminnan, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten jne. avulla. Kotihoitoon on vakinaistettu, liikunnanohjaaja, lähihoitaja(teknologia vastaava) ja sairaanhoitaja. Tiimityöskentelyä on vahvistettu tiimivastaavilla, joille on laadittu oma tehtävänkuvaus. Aputyövoimana erilaisiin avustaviin tehtäviin on palkattu mm. palkkatukityöllistettyjä ja kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavia henkilöitä. Lähihoitaja-, sairaanhoitaja-, sosionomi-, ja geronomiopiskelijoita on ohjattu, opastettu ja perehdytetty kotihoidon eri tehtäviin. Työntekijöiden ammatillista osaamista on lisätty kouluttamalla henkilöitä lääkehuollon, toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen, voima- ja tasapainokoulutusten sekä kuntouttavan työn menetelmäkoulutusten avulla. Osa koulutuksista on toteutettu oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä on hakeutunut omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen jne. Henkilöstön osaamisen johtaminen on noussut yhdeksi tärkeäksi johtamisen osa-alueeksi, johon tullaan panostamaan tulevina vuosina yhä enemmän. Henkilöstöstrategiset linjaukset Avoimet toimet on täytetty ja niihin on ollut riittävästi hakijoita. Sijaistyövoimapula on osittain vaikeuttanut työn sujuvuutta, kuormittanut työntekijöitä ja tuonut esiin laatupoikkeamia. Vuonna 2012 sisäisten varahenkilöiden vakinaistamisen ja uusien sisäisten varahenkilöiden rekrytointien toivotaan helpottavan työstressiä ja vähentävän jatkuvan perehdyttämisen tarvetta. Osastonhoitajien liiallinen työkuorma ja liian suuri alaismäärä ovat vaikeuttaneet lähiesimiehenä toimimista ja henkilöstöhallintotehtävien toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2012 osastonhoitajien resurssia tullaan lisäämään kahdella henkilöllä, työnkuormaa tasamaan sekä tehtävänjakoja uusimaan. Sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu ja varhaisen tuen mallin käyttöä on lisätty. Kotihoito on osallistunut kansaneläkelaitoksen kyky-hankkeeseen siivoustoimen sekä Kymijoen työterveyden kanssa. Hankeen tavoitteena on aikaansaada prosessit, joiden avulla tuetaan työntekijöiden paluuta työelämään ja samalla estetään työntekijöiden työkyvyttömyyden pitkittyminen. Työntekijöille on tarjottu myös erilaisia kuntoutuskursseja sekä panostettu työhyvinvoinnin lisäämiseen mm. tyhy-ryhmätyöskentelyn avulla. Halukkaille on myös tarjottu työnohjausta. Henkilöstön työnkiertomahdollisuuksia on lisätty ja mm. lähihoitajia on lähtenyt työnkiertoon hoiva-asumisen yksiköihin. Tilat Kolkansaaren kotihoitotiimi siirtyi Temppelikadulta Karhulan kotihoidon tiloihin joulukuussa 2011. Kolkansaaren vapautuviin tiloihin siirtyi omaishoidontiimi, joka jatkossa kehittää toimintaa omaishoidontukikeskus tyyppiseksi toiminnaksi. Vammaistiimi ja Karhulan kotihoidon osastonhoitaja siirtyivät päiväsairaalan tiloihin. Kotkansaaren kotihoito Merikadulla sai lisätilaa omaishoidon palveluohjaajien siirryttyä Temppelikadulle. Merikadun alakerrasta vuokrattiin lisätilaa kotihoidon johtajalle, toimistosihteereille sekä kokoustilaa yhteiseen käyttöön.