Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Luottamuselinten kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Eija Rommi KOK varapuheenjohtaja - Seija Aalto KD - Topias Kotiniemi KOK - Seppo Simola SDP - Tarja Ahvenainen VAS - Raimo Oksala VIHR - Juha Peltola SDP - Kari Sihvola VAS - Anneli Vainikka SDP - Freddy van Wonterghem PS - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Petri Pekkola VAS puheenjohtaja - Tuija Lindberg KOK varapuheenjohtaja - Seija Aalto KD - Mika Arola KOK - Seppo Simola SDP - Anneli Vainikka SDP Vammaisneuvosto - Jouni Viitanen puheenjohtaja - Liisa Valtonen varapuheenjohtaja - Matti Paavola - Seija Piipponen-Pekkola - Eva Pukkila - Leena Heino - Timo Pulkkinen - Seija Jokinen - Markku Kärmeniemi - Pirkko Leskinen - Marjatta Tuominen Vanhusneuvosto - Riitta Haikonen puheenjohtaja, saakka - Unto Siirilä puheenjohtaja, alkaen - Arja Virtanen varapuheenjohtaja - Jorma Ahvenainen jäsen, alkaen - Liisa Piri - Esa Tähti - Seppo Eerola - Sirkku Lipponen - Juha Peltola - Nina Rask - Eija Rommi - Susan Sutela

3 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Yhteensä Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Anne Hiiri - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Vs. sosiaalijohtaja Anna Liakka saakka - Sosiaalijohtaja Heli Sahala alkaen - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Markku Kärmeniemi - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Heikki S. von Hertzen - Tauno Telaranta Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Raimo Korjus A-klinikkasäätiön valtuuskunta - Tauno Telaranta A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen

4 Julkaisut 2012 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2011 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Kymenlaakson kuntien sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueen kuntien Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Kysely terveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi. Tulokset 2012 Toimintakykyä edistävä työote kotihoidossa Etelä-Kymenlaakson toimintamalli Vammaispoliittinen ohjelma Vammaisena Kotkassa Kotkan soveltamisohjeita vammaispalveluihin alkaen

5 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueitt. (kyllä/ei) Hoito- ja palvelutakuu toteutuvat Hoitotakuu toteutui. Lastensuojelussa osin, toimeentulotuessa ka 2,2, pv, mutta 3 % myöhässä. Vammaispalveluissa kyllä. 75-vuotta täyttäneiden ja/tai kelan korkeinta hoitotukea saavan palvelutarpeen arvioinnit ovat toteutuneet säädetyn käsittelyajan Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Hyvinvointipalveluiden toiminta- mallien suunnittelun eteneminen (laadullinen arvio) Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, vanhustenhuolto ja terveydenhuolto) (%) Sähköisen asioinnin (ml. sosiaalinen media) hyödyntäminen (laadullinen arviointi) Sähköisten palveluiden piirissä olevat terveydenhuollon as (kpl) Tulevien vuosien tavoitteena on integroidut perusterveydenhoidon, sosiaalihuollon, hyvinvointineuvolan ja erikoissairaanhoidon palvelut. Vuonna 2012 toimintamallien selvittely ja suunnittelu jatkuu. Lakisääteiset/ suositellut henkilöstömitoitukset toteutuvat Sähköisen asioinnin palvelut lisääntyvät eli 7 päivän kuluessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys valmistui 06/12. KV:n päätöls 09/12. Kaupungin palveluverkkostrategia valmistui syksyllä. Suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat terveyskeskussairaalassa ja vanhustenhuollossa. Sähk. toimeentulotuen jatkohakemus käytössä toukokuusta 2012 Terveydenhuollossa sähköisten palvelujen piirissä noin 700 asiakasta. Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma tehdään yhteistyössä muiden Kymenlaakson kuntien kanssa 350 Järjestämissuunnitelma on valmis Sosiaalihuollon sähk. asioinnin asiakkaita kaikkiaan 452. Järjestämissuunnitelma valmis 11/2012.

6 Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Palvelujen kilpailutusten määrä lisääntyy 2 Toimivat sosiaali- ja terveyden palvelumarkkinat Aikuisten työpajatoiminta kilpailutettiin. Rintamaveteraaneille kotiin annettavat palvelut kilpailutettiin kesällä. Mielenterveystyön päivätoiminta kilpailutettiin. Palvelusetelit otettiin käyttöön hoivaasumisessa ja mielenterveyskuntoutuksessa Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Aalborgin sitoumuksen toteutuminen sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Toimeentulotukea saavien osuus vähenee -siitä alle 25- vuotiaiden osuus Pitkäaikaistyöttömien osuus vähenee Asunnottomien määrä laskee (123 11/2010) Toimeentulotukiruokakuntien määrä kasvoi 10 %. Alle 25-v oli 26 % päämiehistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi, mutta odotettua vähemmän. Asunnottomien määrä aleni (94 /marraskuu 2011). Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Arviointikriteerit/ mittarit Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset Tavoitetaso 2012 Toteutuma Kustannukset vertailukuntien (keskisuuret kaupungit) joukossa keskiarvoa alemmat Keskisuurten kaupunkien vertailussa Kotkan terveydenhuollon ikävakioidut kokonaiskustannukset +0,1% keskiarvosta. Perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset 4,6 M alle keskiarvon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 4,7 M yli keskiarvon.

7 3 Talous Tilinpäätöksessä sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitys alkuperäiseen talousarvioon on euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa ulkoisten toimintakulujen ylittymiseen euroa ja sisäisiin kuluihin euroa. Samalla tuloarviota korotettiin euroa. Alkuperäiseen tuloarvioon verrattuna myyntituottoja kertyi 1,5 milj. euroa arvioitua enemmän, vastaavasti maksutuottoja 0,3 milj. euroa, tukia ja avustuksia 0,5 milj. euroa ja muita tuottoja 0,1 milj. euroa enemmän. Myyntituottoja kirjattiin valtionkorvauksina sosiaalityöhön ja maahanmuuttajapalveluihin sekä perhehoidon seudullisen toimintamallin tuomina tuloina. Henkilöstökuluja maksettiin 57,9 milj. euroa, mikä on 1,5 milj. euroa arvioitua vähemmän. Tämä johtuu pääosin määrärahavarauksista vakansseihin, joita ei ole saatu täytettyä ja työpanos on ostettu asiantuntijapalveluna lähinnä terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa em. palvelun kustannus oli n. 2 milj. euroa. Henkilöstökuluihin kirjautuu myös eläkemeno- ja varhaiseläkemaksut 4,8 milj. euroa ja kuluja vähentävänä eränä sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset 1 miljoona euroa. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 99 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden ylitys on 13,5 milj. euroa, mistä Carean jonopäivien laskutus sekä tuotelaskutuksen tasaus ennakkoon nähden on noin 8,6 miljoonan euron ylitys yhdessä psykiatrian erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi kuntoutus- ja jatkohoidon järjestämisen kustannukset yhdessä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kanssa ylittyivät 0,7 milj. euroa. Vanhustenhuollon ostopalvelut hoiva-palveluissa ylittyivät n. 1 milj. euroa ja kotihoidossa 0,5 milj. euroa. Sosiaalihuollon ostojen ylitys on 2,4 milj. euroa, pääosin sijaishuollon ja vammaispalvelujen järjestämisestä sekä päihdehuollon palveluista. Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 17,5 milj. euroa. Tähän erään sisältyy myös aiemmin mainitut asiantuntijapalveluiden ostot. Asiantuntijapalvelut sisältää terveydenhuollossa myös päivystyspalveluiden järjestämistä sekä polikliiniset tutkimuspalvelut. Yhteensä määräraha ylittyi 1,8 milj. euroa. Avustuksiin käytettiin 24,6 milj. euroa. Toimeentulotukea maksettiin 12,1 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuutta 3,5 milj. euroa, vammaispalvelulain mukaisia avustuksia 2,8 milj. euroa ja omaishoidon tukea 2,5 milj. euroa. Niin avustukset kuin muutkin edellä mainitut erät pitävät sisällään myös valtion korvaamat kustannukset. Avustuksiin varatut määrärahat ylittyivät n. 4 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Sisäisten erien osalta ylitystä syntyi siivous- tila- ja puhelinkustannuksista. Osa ylittymisestä johtuu mm. Kotkansaaren vuodeosaston toiminnasta ja uusien tilojen käyttöönotosta loppu vuoden aikana niin sijaishuollossa kuin mielenterveystyössä. Sisäisissä tuotoissa ei täyttynyt arviot terapia- ja kuntoutuspalveluiden myynnissä.

8 4 Tuloslaskelma Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma Toteuma Toteuma K Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,18% 32 Maksutuotot ,36% 33 Tuet ja avustukset ,18% 34 Muut toimintatuotot ,01% 3 Toimintatuotot ,39% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,74% 43 Palvelujen ostot ,66% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,68% 47 Avustukset ,99% 48 Muut toimintakulut ,25% 4 Toimintakulut ,07% ULK. TOIMINTAKATE ,87% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,17% S9 Sisäiset kulut ,79% 4S Sisäiset erät ,84% TOIMINTAKATE ,97% 6 Rahoitustuotot ja - kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,97% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset 7 Poistot ja arvonalentumiset ,09% ,09% TULOS ,94% 7S Hallinnon vyörytykset SH Hallinnon vyörytykset /0 7S Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,90%

9 Irtaimen omaisuuden hankintana on uusittu suun terveydenhuollon laitteistoja, ensikertaisena kalustamisena on hankittu nuorten vastaanottokoti Kotomäen ja mielenterveyskuntoutujien hoitoyksikkö Miekun tilojen kalustukset ja aineetonta käyttöomaisuutta on hankittu effica-järjestelmien laajennuksilla. 5 Aineeton käyttöomaisuus Ensikertainen kalustaminen Investointihankkeet vuonna 2012 Toteuma Budjetti Tot% Menot Menot Menot Sos.-ja terv.toimen ATK-järj./Effica / Sos.-ja terv.toimen ATK-järj./sos.toimi /0 KAINEETON Aineeton käyttöomaisuus ,00% Nuorten vastaanottokoti Kotomäki / Mieku /0 KENSKERKAL Ensikertainen kalustaminen ,22% Irtain omaisuss Hammashoidon hoitoyksikön uusiminen / Karhulan sairaalan tutkimuslaitteet /0 KIRTAIN Irtain omaisuus ,16% KINVEST Investointihankkeet ,01% Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille. Vuoden 2012 aikana vammaisneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Esteetön Kotka -työryhmän kanssa Esteettömyyspäivän Karhulan torilla. Vammaisneuvosto antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2012 aikana esittelijöinä mm. rakennustarkastaja Vesa Yrjönen ja Ehkäise tapaturmat -hankkeesta aluekoordinaattori Anne Heikkilä. Vammaisneuvostojen seudullinen yhteistapaaminen toteutui Haminassa Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Vanhusneuvosto tutustui vuoden aikana Ikäihmisten liikuntaan, korttelikotien nykytilanteeseen, ennalta ehkäisevään toimintaan ikäihmisten palveluissa, kotihoidon asiakasmaksujen valmistelutilanteeseen sekä hoiva-asumisen maksuihin.

10 6 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Hoitotakuu toteutuu Toteutuminen Puhelinpalvelu vastausprosentti on 100 %, hoitotakuu 3 kk ja suun th 6 kk toteutuvat Puhelinpalvelun vastausprosentti 88%, hoitotakuu kiireettömässä hoitoon pääsyssä toteutui. Peruuttamattomat ja käyttämättömät vastaanottoajat 6000:sta --> 3000:een Rekrytointi Täyttöaste Hoitajien vakanssit 100 % täytetty, lääkäreiden vakansseista vähintään 80 % täytetty Henkilöstöohjelma Sairauspoissaolot Arvio tarvittavista resursseista tarve/ suositus Poissaolojen määrä/työntekijä/v Ohjelman toteutuminen Poissaolot vähenevät Peruuttamattomia poissaoloja Hoitajien vakanssit 100% täytetty, lääkäreiden vakanssit 82%. Henkilöstöohjelman mukainen toteuma. Sairauspoissaoloja 0,1 pv/työntekijä vähemmän kuin v Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Kotkan kaupungin terveydenedistämisen strategia Elinympäristö on terveyttä edistävä Terveydenhuolto on aktiivinen toimija terveellisen, turvallisen ja ekologisen elinympäristön luomisessa Terveydenedistämisen yksikkö sekä Ehkäise tapaturmathanke paneutuvat myös turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma valmisteilla. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Terveydenhuollon kustannukset /asukas Arviointikriteerit/ mittarit Ikävakioitu kustannus per asukas Tavoitetaso 2012 Toteutuma Kustannukset maan keskitasoa Keskisuurten kaupunkien vertailussa Kotkan terveydenhuollon ikävakioidut kokonaiskustannukset +0,1% keskiarvosta. Perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset 4,6 M alle keskiarvon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 4,7 M yli keskiarvon.

11 7 Yleistä Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä neuvolatoiminnan palvelurakenne- ja toimintasuunnitelma valmistui kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakennetta kehitetään vaiheittain suunnitelmassa esitetyn pääosin keskitetyn rakennevaihtoehdon mukaisesti. Terveydenhuoltolain mukaista terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa laadittiin yhdessä Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Järjestämissuunnitelma valmistui marraskuussa. Myös terveydenhuoltolain velvoittaman potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen aloitettiin vuonna Vuonna 2012 terveydenhuollon hankkeissa paneuduttiin terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ja nuoriin pudokkaisiin (sosiaali- ja terveysministeriön pääosin rahoittama KASTE Esterhanke). Osana terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista laadittiin Kotkan kaupungin hyvinvointikertomusta. Nämä hankkeet jatkuvat vielä vuonna Lisäksi vuonna 2012 terveydenhuollon hankkeita olivat terveyskeskusten tuottavuustutkimus (Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, VATT), tapaturmien ehkäisy -hanke (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama hanke), ulkomaalaistaustaisen terveydenhuollon henkilöstön ohjaamisen ja kotouttamisen Mediko-hanke sekä mielenterveys- ja päihdetyön Mietippä-hanke. Nämä hankkeet päättyivät vuoden 2012 lopussa. Toiminnan tehostamiseen ja asiakaslähtöisyyteen panostettiin lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Vuoden lopussa noin 2/3 kirjoitetuista resepteistä oli sähköisiä. Verenohennuslääkitystä käyttävien potilaiden sähköiseen asiointiin tekstiviestipalvelun avulla panostettiin vuoden alussa ja potilaiden määrä palvelussa lisääntyi kolminkertaiseksi. Lisäksi otettiin vaiheittain toukokuusta alkaen käyttöön tekstiviestimuistutus vähentämään peruuttamattomia poisjääntejä mielenterveyskeskuksessa, suun terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Vuonna 2012 peruuttamattomien poisjääntien kokonaismäärä ei kuitenkaan vähentynyt vuoteen 2011 verrattuna. Yksi syy tähän oli mm. se, että vuoden 2012 alkupuoliskolla oli nähtävissä selkeä nousu peruuttamattomissa käynneissä. Tekstiviestimuistutuksen avulla todennäköisesti pystyttiin hillitsemään tätä nousua ja jopa vähentämään niitä. Peruuttamattomien poisjääntien vähenemä suun terveydenhuollossa ja mielenterveystyössä vuonna 2011 ja 2012 on kuvattu alla olevissa kuvissa. Suun terveydenhuolto Asiakkaiden osallistumista terveydenhuollon kehittämiseen lisättiin perustamalla asiakasraati. Asiakasraati kokoontui kaikkiaan kuusi kertaa. Keväällä toteutetun kaikille kuntalaisille avoimen terveyspalvelukyselyn tulokset raportoitiin lokakuussa sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

12 8 AVOTERVEYDENHUOLTO Vuonna 2012 keskimäärin 88 %:iin terveysasemille tulleista puheluista pystyttiin vastaamaan. Kiireelliseen hoitoon kaikilla terveysasemilla pääsi pääsääntöisesti saman päivän aikana ja kiireettömään hoitoon Kotkassa pääsi keskimäärin 2-4 viikon sisällä. Terveysasemien välillä oli jonkin verran eroja. Asiakkaiden kokonaismäärä avoterveydenhuollon palveluissa pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla, mutta käyntimäärät lisääntyivät yhteensä käynnillä. Osittain suurta käyntimäärän nousua selittävät uutena palveluna terveyskioskikäynnit (yhteensä yksilö- tai ryhmäkäyntiä) sekä terveysasemien ja puhe- ja toimintaterapiakäyntien lisääntyminen. Avoterveydenhuollossa Karhulan terveysasema toimi kevään 2012 väistötiloissa Kotkansaarella terveysaseman remontin takia. Kesäkuun alussa terveysasema muutti takaisin Karhulaan ja sen alakertaan muutti puhe- ja toimintaterapiayksikkö sekä terveyden edistämisen yksikkö. Terveyskioski-kokeilu jatkui vuoden 2012 loppuun asti osittain Sitran ja Seutuvaliokunnan rahoittamana. Kokeilun arviointiraportin laati Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Terveyskioskitoiminta jatkui kokeilun jälkeen Kotkansaarella ja laajeni alkuvuonna 2013 Karhulaan. Lääkäritilanne vuonna 2012 oli kokonaisuudessaan melko hyvä, joskin ajoittaista pulaa oli mm. sairauslomista johtuen. Loppukeväästä lääkäreistä oli pulaa erityisesti Kotkansaaren terveysasemilla. Vuoden aikana panostettiin edellisvuoden tapaan lääkärien rekrytointiin osallistumalla kaikkiaan neljään lääkärien koulutus- tai rekrytointitilaisuuteen sekä ilmoittamalla Kotkan työpaikoista lääkäriopiskelijoiden sähköpostilistoilla ja julkaisuissa. Hoitajien sijaisten saanti oli edelleen vaikeaa. Terveydenhuolto osallistui espanjalaisten sairaanhoitajien rekrytointiin ja Karhulan sairaalaan saapui joulukuun alussa kolme espanjalaista sairaanhoitajaa. Työntekijäjärjestöjen kanssa neuvoteltiin mm. sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuteen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvistä korvauksista. Kaksi terveysasemalla työskentelevää sairaanhoitajaa aloitti edellä mainitussa koulutuksessa tammikuussa SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuollossa tapahtui kasvua sekä käynneillä (+1 715) että asiakkaiden määrällä (+565) mitaten. Hoitoon pääsy kiireettömissä tapauksissa hipoi hoitotakuun kuuden kuukauden takarajaa. Tekstiviestimuistutus otettiin käyttöön kesäkuun alussa ja sen vähensi peruuttamattomia poisjääntejä lähes kolmanneksen vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuositasolla peruuttamattomat poisjäännit laskivat 14,9 %. Peruuttamattomia poisjääntejä oli 448 edellisvuotta vähemmän. Suun terveydenhuollossa panostettiin aiempien vuosien tapaan suun omahoidon ja erityisesti hampaiden harjauksen tehostamiseen. Harjausopetusta käytiin antamassa koulujen 2. luokkalaisille neljästi vuodessa ja lisäksi suunterveydenhuollon ammattilaiset jalkautuivat hoivakoteihin. Ennaltaehkäisevä työ on tuottanut myös tulosta, sillä kotkalaisten 12-vuotiaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi oli 0,21. Tämä on erittäin hyvää pohjoismaista tasoa. Henkilökunnan riittävyys oli ongelmallista koko vuoden. Hammaslääkärisijaisia ei ole ollut saatavilla ja siksi osin jouduttiin turvautumaan ostohammaslääkäreihin. Myöskin suuhygienistien tai hammashoitajien sijaisia oli huonosti saatavilla. Alkuvuonna valmisteltiin hammaskuvien digitalisointia. Käyttöönotto tapahtui toukokuun aikana. Hammaskuvien digitalisointi on tehostanut palveluprosessia, koska se poisti kuvien kehittämisen. Kehittäminen vaihtui kuvan skannaukseen, joka on huomattavasti nopeampi toimenpide. Digitaalisessa muodossa olevat kuvat ovat myös tarvittaessa heti katsottavissa myös muissa toimipisteissä. Toimitilapuute hankaloitti vastaanottotoimintaa suun terveydenhuollossa. Vuonna 2012 avattiinkin kaksi uutta hoitotilaa, yksi Kotkansaarelle ja yksi Länsi-Kotkaan.

13 9 MIELENTERVEYSTYÖ Mielenterveystyössä hoitojaksoja ja asiakkaita on ollut edellisvuotta enemmän ja hoitoon pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestynyt keskimäärin 14.3 vuorokaudessa. Mielenterveyskeskuksen lähetepoliklinikan ja Miekun toiminnan sujuvuutta on kuitenkin vaikeuttanut lääkärityövoiman vähyys. Lokakuussa valmistui mielenterveyskuntoutujien yksikkö Miekulle uudet tilat Hovinsaarelle. Miekussa hoitojaksot ovat lyhentyneet ja hoidettavien potilaiden moniongelmaisuus on lisännyt työkuormitusta. Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan toteutuneiden hoitovuorokausien määrä ylittyy ennakoidusta (+1141). Kustannuskehitystä asumispalveluissa ja kotikuntoutuksessa on hillinnyt kotiutustiimin suunnitelmallinen toiminta palveluohjauksessa. Mielenterveystyössä omaa ja ostettua palvelutoimintaa tehostettiin ja sovitettiin yhteen siten, että avopalveluissa palvelujen peittävyyttä saatiin parannettua. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön alueella tehtiin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa laaditun mielenterveysreseptin levittämiseksi sekä pidettiin alustuksia ja tietoiskuja eri kohderyhmille. Maakunnallinen mielenterveys- ja päihdestrategia valmistui loppuvuonna ja sen jalkauttamisen suunnittelu alkoi. Syksyllä alkoi psykiatristen sairaanhoitajien jalkautuminen terveysasemille puolen vuoden kokeiluna. Talousarvio ylittyi Carean aikuispsykiatrian hoitopäivien ennakoimattoman kasvun vuoksi. Toisaalta asumispalvelujen ostot ovat vähentyneet. Palveluseteli on otettu käyttöön mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa. Myönnettyjä palveluseteleitä on toistaiseksi vähän johtuen palvelukäyttäjien valinnoista. Henkilöstön saatavuus (erityisesti erikoislääkärit ja psykologit) on ollut haasteellista. Henkilöstön sairaudesta johtuvat poissaolot vähentyivät merkittävästi edelliseen kertomusvuoteen verrattuna. Koulutukseen, ergonomiaan ja keskustelevaan työkulttuuriin on panostettu. TERVEYSKESKUSSAIRAALA Karhulan terveyskeskussairaalan osastot toimivat 99 %:n kuormituksella. Hoitojaksoja oli 73 enemmän kuin vuonna Hoitojaksojen lisääntyminen lyhensi hoitojaksojen pituutta. Poliklinikkatoiminnassa muistipoliklinikan hoitokäynnit lisääntyivät lähes 400 käynnillä ja potilaiden hoitoon pääsy muistipoliklinikalle nopeutui. Maha- suolikanavan tähystysten osalta volyymi pysyi ennallaan (noin 1000 tähystystä / vuosi), samoin rasitus-ekg-tutkimusten osalta. Tähystystoiminta toimi ulkoistetusti, muu poliklinikkatoiminta omin lääkärivoimin. Sisätautipoliklinikan tutkimuksiin pääsi edelleen noin kahden viikon sisällä. Keskussairaalasta terveyskeskussairaalaan jonottavien hoitopäivät lisääntyivät 17 % edelliseen vuoteen verrattuna. Jonopäivistä 40 % kertyi vuoden kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Tällöin avattiin vanhustenhuollon vastuualueelle väliaikainen 20 paikan hoivaosasto Kotkansaaren sairaalan tiloihin. Siirtoviivemaksut putosivat heti hoivaosaston avaamisen jälkeen. Vuoden lopussa keskus-sairaalasta terveyskeskussairaalaan jonotti 25 potilasta ja terveyskeskussairaalasta eteenpäin 15 potilasta. Geriatrinen keskus toimintamallin mukaisesti tarjottiin lääkäripalvelut päiväsairaalaan ja SAStoimintaan, vanhainkotitasoille sekä väliaikaiselle Kotkansaaren hoivaosastolle.

14 10 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon keskussairaalan avohoitokäynnit lisääntyivät 6,2 % ja hoitojaksot 0,7 % vuoteen 2011 verrattuna. Vastaavasti erikoissairaanhoidon psykiatriset avohoitokäynnit lisääntyivät 9,1 % ja hoitopäivät 12,9 % edellisvuoteen verrattuna. Kotkan terveydenhuollon avohoitokäynnit erikoissairaanhoidossa lisääntyivät eniten kirurgian poliklinikalla (1 102 käyntiä enemmän kuin v. 2011) ja sisätautipoliklinikalla (645 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna). Myös naistentautien, silmätautien, korva-nenä-kurkkutautien, iho-ja sukupuolitautien, syöpätautien ja neurologian avohoitokäynnit lisääntyivät Fysiatrian avohoitokäynnit vähenivät lähes 300:lla. Jatkohoitopaikkaa erikoissairaanhoidosta jonottaneiden määrä ja siirtoviivemaksujen suuruus lisääntyivät noin 16 % edellisvuoteen verrattuna (1 855:sta potilaasta 2 225:een ja eurosta euroon). Terveydenhuolto/ennakoitujen riskien toteutuminen - Sairaanhoitopiirin palvelujen tarve ja käyttö lisääntyvät: riski, että tuotelaskutus kasvaa Riski toteutui avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien lisääntyessä ja se johti laskutuksen ennakoimattomaan ylitykseen ja 4,8 me clearingmaksuun. - Terveydenhuoltolain mukainen potilaiden valinnanvapaus erikoissairaanhoidon palvelujen suhteen HUS:n ERVA-alueella: riskinä kunnan maksamien kustannusten nouseminen Ei toteutunut. - Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisia tarkastuksia ei pystytä suorittamaan: riskinä, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston edellyttää uhkasakon voimalla asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamista Ei toteutunut. - Suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: riskinä, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä Ei toteutunut. - Karhulan sairaalassa merkittävä osa potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa vanhustenhuollon palveluyksiköihin: riskinä keskussairaalan jonojen uudelleenmuodostuminen tai ulkopuolisten palvelujen ostojen tarve kasvaa Riski toteutui, erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä kasvoi, Karhulan sairaalassa jonotettiin hoivapaikkaa ja sairaala osti palveluja mm. Hoikusta Haminasta osin jonojen lyhentämiseksi ja osin kuntoutusta varten. Siirtoviivemaksut olivat euroa ja Hoikun ostot euroa. - Henkilöstön eläköityminen lähivuosina: riskinä työvoimapula - Toteutui osittain, ei toimintaa lamauttavasti. Jouduttu ostamaan vuokratyövoimaa tilalle.

15 11 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2010 TP2011 TA2012 TP2012 Suoritetavoitteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuollon lääkärien asiakkaat Hyvinvointineuvolan asiakkaat Hoivapalvelujen asiakkaat Avoterveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden * asiakkaat - Suun terveydenhuolto Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta Hoivapalveluiden asiakkaat osastohoito (Karhulan sairaala) Mielenterveystyö - avohoito psykiatriset hoitokodit psykiatrinen avohoito psykiatrinen laitoshoito Somaattinen erikoissairaanhoito - avohoito laitoshoito Vaikuttavuus/ peittävyys Palvelujen peittävyys, palveluja käyttäneiden %-osuus väestöstä - Avoterveydenhuolto % 64,5 57,2 65,0 56,3 - Suun terveydenhuolto, % 32,1 32,4 35,0 33,5 Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,26 0,18 0,25 0,21 Prosessit ja rakenteet Avoterveydenhuollon lääkäreiden ilta- ja viikonloppu- 22,7 24,6 23,0 21,7 päivystyskäyntien %-osuus * Vuonna 2010 avoterveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden asiakasmäärää nostivat alkuvuoden sikainfluenssarokotukset

16 12 Talous Toimintatuotot TP 2010 TP 2011 TP Liiketoiminnan myyntituotot Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Opetus- ja kultturitoimen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Myyntituotot: sopimukset terveyspalvelujen järjestämisestä ympäristökunnille, valtion korvaukset veteraanikuntoutuksen avopalveluista Maksutuotot: asiakasmaksut avo- ja suun terveydenhuollon palveluista, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut Tuet ja avustukset: valtionosuus hankekustannuksiin Muut tuotot: korvaukset opiskelijoiden ohjauksesta, vuokratuotot mielenterveyskuntoutujien asumisesta Terveydenhuolto TP 2010 TP 2011 TP Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Yhteensä Asiakaspalveluiden ostot: Suun terveydenhuolto: kiireellisen päivystyksen ostot muilta kunnilta Avoterveydenhuolto: puhe- ja toimintaterapia, joukkotutkimukset, tautuntataudit. Vastaanottotoiminta: kiireellisen päivystyksen ostot muilta kunnilta, päivystyksen järjestäminen (Carea) Kuntoutus: lääkinnällinen kuntoutus, veteraanikuntoutus, apuvälinelainaamo TK-sairaala: siirtoviivemaksut ja kuntouttavat jaksot Erikoissairaanhoito (Carea) Mielenterveystyö:: psykiatria (Carea), asumis- ja avopalveuluiden ostot, korvaushoito, kaksoisdiagnoosi-asiakkaiden hoito

17 13 Muiden palveluiden ostot/terveydenhuolto TP 2010 TP 2011 TP Toimisto-ja hallintopalvelujen ostot Huolto- ja kiinteistöpalvelujen ostot Majoitus-ja ravitsemispalvelut Matkustus-ja kuljetuspalvelut Sosiaali-ja terveyspalvelut Koulutuspalvelut Muut yhteistoimintaosuudet Muut palvelut Yhteensä Yllä olevaan toimisto- ja hallintopalveluun liittyy: Asiantuntijapalvelut TP 2010 TP 2011 TP 2012 SUTH Suun terveydenhuolto AVOT Avoterveydenhuolto TKSA Terveyskeskussairaala MTTY Mielenterveystyö Yhteensä

18 14 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Omatoimisten 75- vuotta täyttäneiden % - osuus (poikkileikkaustilanne ) 66 % selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon palveluita 63.8 % selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä ja %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (poikkileikkaustilanne ) Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos etenee 75 -vuotta täyttäneiden tarveselvityksen toteutuminen Hyvinvointi edistävä ohjaus 80- ja 85 vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/ kk Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/kk Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen pitkäaikaispäätöksellä odottavien lukumäärä. Kotihoidossa 25 % Hoiva-asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 9 % Paimenportin 3 - vaihe valmistuu loppuvuodesta. Eskolan 2-3 vaihe valmistuu. 1 vaiheen (saneeraus ja lisäsiipi) suunnittelu ja rakentaminen etenee 7 vuorokauden kuluessa ja kiireelliset viiveettä 50% kohderyhmästä osallistuu joko ryhmätapaamisiin tai saa kotikäynnin tai puhelinohjauksen ja infopaketin Kotihoidon palvelujen piirissä on 25,6% Hoiva- asumisessa 7.6 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3 %. Yhteensä 10.6 % Paimenportin 3- vaihe valmistui marraskuussa. Paimenportin 4 hoivakodin ja Eskolan kahden hoivakodin rakentaminen etenevät suunnitelmien mukaan. Eskolan vanhainkodin saneerauksen suunnittelu on aloitettu. Väliaikainen hoivaosasto 22 paikkaa oli toiminnassa Toteutuu viiveettä Infopaketti lähetettiin kaikille eli 526:lle. Ryhmätilaisuuksiin osallistui (98) ja kotikäynti (53) tehtiin yhteensä 28.7%:lle. 0 hoitopäivää Toteutui joitain yksittäisiä tilanteita lukuunottamatta viiveettä 0 hoitopäivää Toteutui viiveettä Alle 25 14

19 Kriittiset menestystekijät 15 Arviointikriteerit/ mittarit Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa (poikkileikkauspäivät 30.4, 31.8,31.12) Tavoitetaso 2012 Toteutuma Alle 5 % noin 2% Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä ikäihmisten palveluissa Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä Eteläisillä kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaiset toimintamallit ja palvelurakenteet sekä toimiva yhteistyöverkosto Viive korkeintaan 5 pv Kotkassa on käytössä Kaste-hankkeen ykkösvaiheessa kehitettyjä toimintamalleja. Kaste-hankkeen toinen vaihe etenee suunnitelmien mukaisesti, kehitetyt toimintamallit otetaan sovitusti käyttöön Kotkassa. Toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään yhteisissä verkostokokouksissa Viive on ollut 2-7 päivää. Käytössä seuraavat toimintamallit: Omaishoidon toimintamalli ja kriteerit Hoiva-asumisen toimintamalli Ikäihmisten ohjaus ja neuvontapalvelut (hyvinvointia edistävät kotikäynnit, jalkautuva palveluohjaus, palveluohjauksen uudet muodot) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli Äkillisen yleistilan laskun toimintamalli ja raportointiohjelma Vaara ja haittatapahtumien seurantajärjestelmä (HaiPro) Hoiva-asumisen valintakriteerit ja päätösprosessi Lyhytaikainen perhehoito Hyvinvointi- tv Henkilöstömitoitus ja toiminta tasapainossa suhteessa talousarvioon ja palvelutarpeeseen. Hoitohenkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus Suunnittelukauden aikana tavoitteellista kotihoidon henkilöstön rakennemuutosta viedään eteenpäin niin, että 16 kotiavustajan tointa muutetaan pääsääntöisesti lähihoitajan toimiksi. Toteutuu henkilöstösuunnitelman mukaisesti Yhtenäiset kotihoidon maksujen perusteet 5 kotiavustajan tointa on muutettu lähihoitajan toimiksi

20 Kriittiset menestystekijät Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sairauspoissaolojen määrä 16 Tavoitetaso 2012 Toteutuma Mitoitukset toteutuvat Arviointikriteerit/ mittarit Hoivapalveluiden hoitohenkilökuntamitoitus suositusten mukainen mitoitus 0,6 Moniammatillinen esimiestyö Työtyytyväisyyskyselyn tulokset paranee Sairauspoissaolot vähenevät Toteutuvat omassa ja ostopalveluissa Vanhustenhuollon sairauspoissaolot 27.9 pv /työntekijä, laskua 0.5 päivää Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2012 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Toimivat vanhustenhuollon palvelumarkkinat Palvelutuottajien määrä ja monimuotoisuus kasvaa 3 uutta tuottajaa; 2 tukipalvelutuottajaa ja yksi kotihoidon tuottaja Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Vanhustenhuollon kustannukset / vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2012 Toteutuma % 99 %, lisätalousarviosta Toiminnan painopistealueet olivat kotona asumisen tukeminen, hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos, jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen ja kotihoitoon, palveluohjaus ja ennalta ehkäisevä toiminta, johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstöstrategiset linjaukset. 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 89.4 % asuu kotona (tavoite 91 %). Heistä selviytyy 63,8 % ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja (tavoite 66 %). Hoivapalveluja saa 10,6 % (hoiva-asuminen 7,6 %, vanhainkoti / tk- sairaalan pitkäaikaishoito 3 %) ja kotihoidon eri palveluja 25,6 %. Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti korkea sairastavuus ja yli 85-vuotiaiden ikäryhmän kasvu. Palvelustrategian keskeisenä tavoitteena on palveluiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikääntyvän väestön kohdalla ennaltaehkäisevillä palveluilla tuetaan toimintakykyä ja kotona asumista sekä kannustetaan aktiiviseen elämään. Tavoitteena on siirtää säännöllisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja avun tarve myöhemmälle iälle. Kotkan kaupungin ikäihmisten ennaltaehkäisevien palveluiden kokonaisuutta valmistelee työryhmä, johon on kuulunut edustajat vanhustenhuollosta, terveydenhuollosta, liikuntapalveluista ja kulttuuripalveluista. Työryhmän toiminnan tarkoituksena on koota yhteen ennaltaehkäisevien palveluiden kokonaisuus ja kehittää toimintaa eri hallintokuntien, kolmannen sektorin, seurakuntien ja ikäihmisten edustajien yhteistyönä. Yhteenveto valmistui maaliskuussa Kotihoidossa on tehty asiakkaiden RAVA-mittaus (hoidon / palvelun tarve) keväällä ja työajan seurantamittaus syksyllä. Asiakas mittauksessa tuli esille, että palveluja annetaan myös vähän hoitoa ja hoivaa tarvitseville. Työaikamittauksessa välittömän työajan osuus oli vain 30 %. Molempien mittausten tuloksia käytetään kotihoidon kehittämisessä ja työstäminen on jo aloitettu.

21 17 Hoidonporrastus- ja kotiutusprosesseja on kehitetty edelleen yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Vanhustenhuollon lääkäripalveluja on kehitetty yhdessä terveydenhuollon vastuualueen kanssa. Lokakuussa päättyneessä kolmivuotisessa Kaste-hankkeessa kehitetyt Etelä-Kymenlaakson alueelliset toimintamallit ovat käytössä kotihoidossa ja hoivapalveluissa. Käytössä ovat seuraavat toimintamallit: omaishoidon toimintamalli ja kriteerit, hoiva-asumisen toimintamalli, ikäihmisten ohjaus ja neuvontapalvelut (hyvinvointia edistävät kotikäynnit, jalkautuva palveluohjaus, palveluohjauksen uudet muodot), toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli, äkillisen yleistilan laskun toimintamalli ja raportointiohjelma, vaara ja haittatapahtumien seurantajärjestelmä (HaiPro), hoiva-asumisen valintakriteerit ja päätösprosessi, lyhytaikainen perhehoito ja hyvinvointi- tv, yhtenäiset kotihoidon maksujen perusteet. Yksityisten palvelutuottajien valvonta kuluu myös kunnan viranomaistehtäviin. Kotihoidon tuottajien kanssa on järjestetty kaksi yhteistä tapaamista. Asumispalvelukoodinaattori ja hoivapalvelun johtaja ovat tehneet kaikkiin yksityisiin hoivakoteihin valvontakäynnit. Käyntien yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumiseen. Käyntien yhteenvedoista on laitettu kopio myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston kanssa on tehty yksi yhteinen tarkastuskäynti uuden hoivakodin lupakäsittelyn yhteydessä. Yhteistyössä Cursor Oy:n kanssa järjestettiin tuottajille iltapäiväkoulutus omavalvontasuunnitelmasta. Jokaisen tuottajan tulee laatia omasta toiminnastaan omavalvontasuunnitelma. Kunnan ylläpitämässä rekisterissä on 9 sosiaalihuollon tukipalveluja tuottavaa yksityistä tuottajaa. KOTIHOITO Kotona asumisen tukeminen Kotihoitoasiakkaiden kotona asumista on tuettu mm. säännöllisillä intervallijaksoilla, päivähoidolla, päiväsairaalajaksoilla, turvapalveluilla, yöpartion käynneillä sekä kotiin vietävillä tukipalveluilla yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien kanssa. Haminan hoito- ja kuntoutuskodilta on ostettu yksi intervallipaikka kotona asuvien ja kaksi paikkaa omaishoidettavien kuntoutusta varten. Henkilöstön kanssa on työstetty vastuuhoitajamallia, joka valmistuu alkuvuodesta 2013 ja otetaan käyttöön sen jälkeen koko kotihoidossa. Kaikille asiakkaille nimetään vastuuhoitaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaan, omaisten, tiimin muiden työntekijöiden ja sidosryhmäläisten kanssa. Mallin avulla pyritään lisäämään kotona asuvien henkilöiden turvallisuutta ja kokonaisvaltaista hoivaa ja hoitoa sekä lisäämään omaisten kanssa tehtävää yhteistyöstä. Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 489. Omaishoitoa 75 vuotta täyttäneistä saa 5,6 %, mikä on valtakunnallisten tavoitteiden (5-6 %) mukainen. Uusia omaishoidon hakemuksia tuli 140 ja vastaavasti palvelun piiristä poistui 99 asiakasta. Omaishoitoperheitä on tuettu mm. omaishoidon tukitiimin ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksien ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta, Muistojen talon muistelutyön projektin ja hyvinvointi-tv:n avulla sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskus avasi ovensa alkuvuodesta 2012 Temppelikadulla Hovilassa. Siellä on järjestetty avoimien ovien päivä sekä asiakasiltoja. Omaishoidontukikeskustoimintaa kehitetään edelleen. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat virkistys- ja kuntoutustoimintaa, mm. Kymenlaakson Muistiluotsi ylläpitää Muisti-kahvilatoimintaa Kotkassa. Omaishoitajat ja läheiset ry:n syksyllä 2012 käynnistämä elämän peili -projekti mahdollistaa omaishoitajien ryhmä- ja vertaistoiminnan lisäämisen. Kotisairaalan toiminta mahdollistaa lapsi- ja aikuispotilaiden sairaalatasoisen hoidon toteuttamisen kotona tai kodinomaisissa oloissa. Kotisairaalassa oli 526 potilasta ja saattohoitopotilaita oli vuoden aikana 70. Vuoden aikana lapsipotilaita ei ole ollut Saattohoitoa on toteutettu tiiviissä yhteistyössä saattohoitajan, potilaan, omaisten sekä alueellisen kotihoidon kanssa. Sairaanhoitajien rekrytointiin liittyvät ongelmat ovat heikentäneet hetkittäin saattohoidon koordinointia, että kotisairaalan muuta toimintaa.

22 18 Lääkäriliitto myönsi opetusluvan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittamiseksi Kotkan kaupungin perusterveydenhuoltoon/kotisaattohoitoon vuoden 2013 loppuun. Vuoden 2012 aika oli yksi lääkäri suorittamassa erityispätevyyttä kolmen kuukauden ajan. Kotihoidon (50%) liikunnanohjaaja on toteuttanut erilaisia ryhmäliikuntamuotoja kotona asuville ikäihmisille (kuntosaliryhmät, vesiliikuntaryhmät, liikunta ja keskusteluryhmät). Liikunnanohjaaja on kouluttanut myös kotihoitohenkilöstöä Voitas-koulutuksien kautta toteuttamaan voima- ja tasapainoharjoitteita kotikäyntien yhteydessä. Kotihoidon fysioterapeutti on myös ohjannut kotihoidon, kotisairaanhoidon ja omaishoidon asiakkaiden kuntosaliryhmiä kaksi kertaa viikossa. Kotihoitoon perustettu liikuntavastaavien verkosto on suunnitellut henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman sisällyttämistä jokaisen kotihoitoasiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tämä asia edistyy vuoden 2013 aikana. Rintamaveteraaneille kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen tuottamiseen saatiin vuonna 2011 valtionkonttorilta rahaa euroa, jota voitiin käyttää asti. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä ja tuotti yhteistyössä Korttelikotiyhdistyksen kanssa veteraaneille virikkeellistä ryhmätoimintaa, johon kuului myös kuljetukset sekä aterioinnit, osti siivouslahjakortteja sekä hankki yhteistyössä veteraanikuntoutuksen kanssa erilaisia apuvälineitä kotona käytettäväksi. Valtio osoitti vuodelle 2013 lisämäärärahan (56 720, ,89 ) samaan tarkoitukseen käytettäväksi asti. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä yhteistyössä veteraaniyhdistysten kanssa. Määrärahalla tuotettiin siivouspalveluja ja tukipalveluja (ulkoilutus-, asiointiapu, kodin pienet apu- ja pihatyöt), kuljetuspalveluja sekä virikkeellistä ryhmätoimintaa. Viiveetön kotihoitoon pääsy ja sairaalasta kotitutuminen Kaikille kotihoitoa hakeville on tehty palvelutarpeen arviointi ja toimintakykymittaukset, joiden perusteella on arvioitu täyttyvätkö kotihoidon kriteerit. 75 vuotta täyttäneille sekä korkeinta hoitotukea saaville on tehty palvelutarveselvitys 7 vuorokauden sisällä palvelun hakemisesta. Kartoituskäyntejä on tehty 1 086, joista 75 vuotta täyttäneille 795. Kiireellisissä tilanteissa selvitys on tehty välittömästi. Mikäli kriteerit eivät ole täyttyneet, on palvelua hakevalle annettu ohjausta ja neuvontaa muiden tahojen tuottamista palveluista ja tukipalveluista. Sairaalasta kotiutumiset on pyritty hoitamaan viiveettä. Keskussairaalassa toimiva Kotkan oma kotiutushoitaja on ollut mukana 368 vaativassa sairaalakotiutuksessa, potilaista kotiin on mennyt 111, lyhytaikapaikoille 257 ja yli 75-vuotiaita oli 236. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Joissakin tapauksissa lääkemääräysten epäselvyydet ovat aiheuttaneet lisätyötä tai pientä viivettä. Äkillisen yleistilan laskumallin käyttöönottoa on jalkautettu kotihoitoon, sairaanhoitajien työpanosta on kohdennettu viikonloppuihin ja kotiutuksia on vastaanotettu kaikkina viikonpäivinä, myös iltaisin. Kotiutustiimi on toiminut kahdessa vuorossa ja heidän työpanostaan on kohdennettu vaativiin kotiutuksiin, joissa on tarvittu myös fysioterapeutin kotikäyntejä. A-Klinikan Leporannan hoitokodista on ostettu vuodelle 2012 yksi hoivakatkaisuhoitopaikka yhdessä terveydenhuollon vastuualueen ja vammaispalvelun kanssa tehostamaan päihdepotilaiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista jatkohoitoa. Asiakkaita oli yhteensä 13. Myös kotona asuvat päihdeasiakkaat ovat voineet saada tarkoituksenmukaista katkaisuhoitoa kuormittamatta sairaaloita. Hoivakatkaisuhoitoa seurataan ja kehitetään säännöllisten seurantapalaverien ja saatujen palautteiden avulla vastamaan muuttuvaa palvelun tarvetta.

23 19 Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta Jalkautuvaa palveluohjausta on toteutettu korttelikodeissa ja terveyskioskissa kerran kuukaudessa. Huhtikuussa toteutettiin +60 liikuntatapahtuma (osallistujia noin 350), yhteistyössä liikuntatoimen, terveyskioskin ja eri järjestöjen, urheiluseurojen sekä yritysten kanssa. Kesällä järjestettiin palveluohjauspäiviä toripäivien yhteydessä sekä Kotkansaarella että Karhulassa. Syksyllä kokeiltiin uutena palveluohjauspisteenä Karhulan terveysasemaa. Ikäfoorumitapahtumat järjestettiin vanhustenviikolla kolmella eri alueella yhteistyössä Oppia Ikä kaikki työryhmän kanssa. Vuosittain järjestettävät ikäfoorumitapahtumat toteutuivat kolmella eri alueella. Ennaltaehkäisevän toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen on yksi kotihoidon tärkeistä painopistealueista. Ikä-ohjelmaan liittyen kotihoidossa on jatkettu 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja ryhmätapaamisten järjestämistä henkilöille, jotka eivät ole kotihoidon palvelujen piirissä. Ryhmätilaisuuksien vetäjinä ovat toimineet alueen palveluohjaaja ja alueen vastuutyöntekijät. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat olleet myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Uutena asiana toteutettiin kolmella eri alueella asiakas/omaistenillat, joiden kautta lisättiin omaisyhteistyötä ja annettiin lisäinformaatiota kotihoidon palveluista ja ennaltaehkäisevästä työstä. Omaistenilloista saatiin hyvää palautetta ja niitä toivottiin järjestettävän uudelleen. Ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistyöryhmä, joka on kuvannut oman toiminnan nykytilaa ja kehittää jatkossa uusia toimintoja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Jatkossa halutaan panostaa ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön niin, että jokaiselle ikääntyvälle löytyisi mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja tuntea itsensä tärkeäksi ja onnelliseksi. Kotihoitoon palkattu uusi osastonhoitaja vastaa jatkossa ennaltaehkäisevien ja terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimien kehittämisestä yhteistyössä muiden osastonhoitajien, kotihoidon johtajan ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kotihoidon omaisten illat aloitetaan 2013 alussa. kerran vuodessa pidetään 1 omaisten ilta kullakin kotihoidon kolmesta alueesta. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on vahvistettu edelleen mm. esimiespajatoiminnan, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten jne. avulla. Osastonhoitajien määrän lisäämisen ja uusien työnkuvien määrittelyjen odotetaan tuovan lisää potkua henkilöstöjohtamiseen ja lisäaikaa esimiesten läsnäoloon tiimeissä sekä kehittämistyön toteutukseen. Keskitetyn kotihoidon osastonhoitaja aloitti työnsä kesäkuussa ja kotisairaalan osastonhoitajan virka saatiin täytettyä marraskuussa. Henkilöstön osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa on pyritty hyödyntämään mm. työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne. Työntekijöiden ammatillista osaamista on lisätty kouluttamalla henkilöitä lääkehuollon, toimintakyvyn arvioinnin, voima- ja tasapainokoulutusten sekä toimintakykyä edistävän työn avulla. Osa koulutuksista on toteutettu oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä on hakeutunut omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen, osa koulutuksista on täsmä- tai täydennyskoulutuksia. Lääkehuollon osaamista on varmistettu alueellisten Love-koulutusten kautta. Kotihoidon asiakaskyselyt lähetettiin huhtikuussa 2012 kaikille säännöllistä kotihoitoa saaville sekä ostopalvelun piirissä oleville asiakkaille (666). Kyselyn ulkopuolelle jätettiin kotisairaala, päiväsairaala, omaishoito ja kotihoidon vammaistyö. Edellä mainitut yksiköt keräävät omia asiakaspalautteitaan erillisillä kyselyillä. Kyselyn perusteella on tärkeää kehittää vastuuhoitajuutta lisäämään asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja toimintakyvyn arviointia sekä lujittamaan omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Asiakkaille ja omaisille tullaan järjestämään myös alueellisia asiakas/omaisiltoja, joilla pyritään lisäämään asiakkaiden ja omaisten vaikutusmahdollisuuksia ikäihmisten palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kolmantena tavoitteena on etsiä uusia mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden ulkoiluttamista. Kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä jatketaan.