Itä-Suomen yliopiston kestävän kehityksen toimenpideohjelma 2015-2020 1
Sisältö 1 Kestävä kehitys Itä-Suomen yliopiston strategiassa... 3 2 Kestävän kehityksen edistäminen Itä-Suomen yliopistossa... 3 2.1. Lupaus... 3 2.2 UEF:n kestävän kehityksen toimijat... 4 3 Kestävän kehityksen toimenpiteet... 6 3.1 Sosiaalis-kulttuurinen vastuu ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen... 6 3.2 Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen... 8 3.3 Taloudellisen vastuullisuuden lisääminen... 8 4 Ohjelman toteutumisen seuranta ja toiminnan kehittäminen... 9 Liite 1 Liite 2 Lähdeluettelo 2
1 Kestävä kehitys Itä-Suomen yliopiston strategiassa Itä-Suomen yliopiston kestävän kehityksen edistämistoimet liittyvät kansainvälisiin ja kansallisiin korkeakouluille esitettyihin kestävän kehityksen ja globaalivastuun periaatteisiin ja yliopiston omaan strategiaan sekä strategiseen johtamiseen. (Liite 1. Kuva 1.) Yliopisto on tunnistanut strategiassaan (1) neljä maailmanlaajuista haastetta, joihin se etsii ratkaisuja vahvoilla tieteisiin pohjautuvilla tutkimusalueilla sekä tutkimukseen perustuvalla koulutuksella vuosina 2015-2020. Nämä kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen läheisesti liittyvät haasteet ovat: - ikääntyminen, elintavat ja terveys - oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa - kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat - ympäristönmuutos ja luonnonvarojen riittävyys Yliopisto haluaa strategiansa mukaisesti myös olla esteetön, syrjimätön ja tasapuolinen, suvaitseva ja monikulttuurinen työ- ja opiskelupaikka ja noudattaa eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita. 2 Kestävän kehityksen edistäminen Itä-Suomen yliopistossa Kestävän kehityksen toimenpideohjelman tavoitteena on auttaa Itä-Suomen yliopistoa, sen toimintayksiköitä ja jäseniä toteuttamaan yliopiston strategiaa ja edistämään kestävää kehitystä kokonaisvaltaisella tavalla, niin ettei yhtä osa-aluetta kehitettäessä aiheuteta kestävän kehityksen taantumista jollain muulla sektorilla. Toimenpideohjelman lisäksi kestävä kehitys sisältyy myös yliopiston laadunhallintajärjestelmään sen kaikilla tasoilla. 2.1. Lupaus Itä-Suomen yliopiston jäseninä Kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöämme puhtaammaksi, turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi, taloudellisemmaksi sekä sosio-kulttuurisesti ja eettisesti kestävämmäksi. Noudatamme tutkimuksessa, opetuksessa ja muissa toiminnoissamme kestävän kehityksen periaatteita strategiamme mukaisesti yhteistyössä henkilökunnan, opiskelijoiden, tutkimuksen ja opetuksen sidosryhmien sekä palveluntuottajien, kiinteistön omistajien ja tavarantoimittajien kanssa. 3
Edistämme tieteenaloillamme tehtävää kestävään kehitykseen liittyvää tutkimusta ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamista jatkokoulutuksessa, hanke- ja rahoitushakemuksissa, tutkimussuunnitelmissa ja tutkimuksen toteuttamisessa. Sisällytämme opetettavaan ainekseen ja opinnäytetyöohjeistukseen yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen elementtejä yliopiston opetussuunnitelmaohjeistuksen mukaisesti. Sisällytämme kestävän kehityksen periaatteet ja toimenpiteet toimintayksiköiden toimintasuunnitelmiin ja laatujärjestelmiin. Kehitämme henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoja ja taitoja kestävän kehityksen asioissa ja annamme heille valmiuden ottaa vastuuta ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavista toimista ja päätöksistä ja edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Sitoudumme jatkuvaan Reilun kaupan ja Green Officen periaatteiden edistämiseen ja annamme oman yhteiskuntasitoumuksemme vuonna 2015. Viestimme avoimesti kestävän kehityksen asioista yliopiston sisällä sekä ulkoisille sidosryhmille ja osoitamme vastuumme ja halumme toimia edelläkävijänä kestävää kehitystä tukevien vahvuusalojemme mukaisesti. 2.2 UEF:n kestävän kehityksen toimijat Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämisen tärkeimmät toimijat on kuvattu oheisessa taulukossa 1. Taulukko 1. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tärkeimmät toimijat. Toimija Tehtävät Johtoryhmä Rehtori akateeminen rehtori Hallintojohtaja Linjaa kestävän kehityksen toimintaa yhdessä rehtorin kanssa. Käsittelee kestävän kehityksen indikaattoreita vuosittaisissa johdon katselmuksissaan. Hyväksyy kestävän kehityksen politiikan ja toimenpideohjelman. Vastaa yliopiston strategian mukaisen kestävän kehityksen toteutumisesta osana yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen prosessia. Vastaa tutkimuksen ja koulutuksen kestävän kehityksentoimenpiteiden toteuttamisesta. Vastaa erityisesti yliopistopalveluiden, hankinta- ja kiinteistötoimen, talouden, henkilöstöhyvinvointiin ja kansainvälistymiseen liittyvistä kestävän kehityksen toimenpiteistä 4
Dekaani Laitosjohtaja/yksikön johtaja Kestävän kehityksen -neuvottelukunta Kestävän kehityksen neuvottelukunnan sihteeri Opetuksen ja ohjauksen neuvosto Tutkimusneuvosto Opettaja Jokainen yliopistolainen Vastaa siitä, että kestävän kehityksen edistäminen sisällytetään tiedekunnan toimintaan, laadunhallintajärjestelmään ja koulutuskokonaisuuksiin. Vastaa siitä, että kestävän kehityksen edistäminen otetaan huomioon laitosten ja yksiköiden tutkimuksessa, opetuksessa ja arjen toiminnassa. Edistää ja seuraa yhdessä yo-kunnan edustajien kanssa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toteutumista yliopiston alueella, henkilökunnan ja yo-kunnan toiminnoissa. Suorittaa joka toinen vuosi tehtävät kestävän kehityksen auditoinnit. Toimii Reilun kaupan kannatustyöryhmänä. Toimii kansallisen kestävän kehityksen -foorum yhdyshenkilönä. Edistää Green Office-periaatteiden mukaista toimintaa. Osallistuu aktiivisesti foorumin toimintaan ja vastaa foorumin ja yliopiston välisestä tiedonkulusta. Vastaa siitä, että päälaatukäsikirjan kestävän kehityksen osio päivitetään säännöllisesti. Antaa ohjeita ja suosituksia kestävän kehityksen sisällyttämiseksi tutkinto-ohjelmiin. Seuraa tavoitteiden saavuttamista. Antaa ohjeita ja suosituksia kestävän kehityksen sisällyttämiseksi tutkimukseen ja tutkimussuunnitelmiin sekä tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Seuraa tavoitteiden saavuttamista. Vastaa siitä, että kestävän kehityksen periaatteita sisällytetään opetussuunnitelmiin ja oppisisältöihin Ottaa omissa toimissaan huomioon vastuunsa kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä yliopiston linjausten mukaisesti. 5
3 Kestävän kehityksen toimenpiteet 3.1 Sosiaalis-kulttuurinen vastuu ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen Terveys, hyvinvointi ja turvallisuus Yliopisto haluaa olla fyysisesti ja henkisesti turvallinen työ- ja opiskelupaikka ja kiinnittää jatkuvaa huomiota tilojensa, toimintojensa ja ilmapiirinsä kehittymiseen. Yliopisto on järjestänyt henkilöstön työterveyshuollon ja osallistuu opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen toimimalla yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa. Yliopisto takaa opiskelijoille ja ylioppilaskunnalle laajan osallistumismahdollisuuden toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon yhdenvertaisesti ja esteettömästi. Yliopistolla on henkilöstöpoliittinen ohjelma ja yliopistossa toimii henkilöstön hyvinvointiryhmä sekä erityisesti fyysisestä turvallisuudesta huolehtiva turvallisuusasioiden johtoryhmä. Suoritetaan joka toinen vuosi työhyvinvointikysely ja huolehditaan, että siinä esille nouseviin kehittämiskohteisiin tartutaan. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Itä-Suomen yliopistolla on laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Kansainvälisen yhteistyön tuloksena yliopiston opettaja-, tutkija- ja opiskelijavaihto on tasapainoista ja vilkasta ja se tuottaa yliopistoyhteisöön runsaasti kansainvälisiä jäseniä. Huolehditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta. Huolehditaan siitä, että yliopistossa työskentelevä kansainvälinen henkilökunta sekä kansainväliset opiskelijat ja tutkijat ja muut vierailijat saavat riittävästi tarvitsemaansa tietoa myös englanniksi. Yliopistolla on kestävän kehityksen -verkkosivut suomeksi ja englanniksi ja siellä viestitään myös kestävän kehityksen neuvottelukunnan työstä, Reilusta kaupasta ja Green Office-periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Huolehditaan kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden rekrytointi ja integroituminen yliopistoyhteisöömme. 6
Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja esteettömyys Itä-Suomen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma (3) on tehty vuosille 2013-2015. Ohjelmassa nostetaan esille keskeisiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisen ja turvaamisen kohdealueita ja ilmiöitä. Yliopiston yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä on edistää sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tavoitteiden että yhdenvertaisuuslain edellyttämiä toimenpiteitä yliopistossa. Opiskelu- ja opetusjärjestelyt toteutetaan siten, että myös eri vammaisryhmät ja erilaiset oppijat saavat tarvitsemansa opiskelutuen. Yliopisto pyrkii olemaan mahdollisimman esteetön yliopisto (4) ja sillä on myös ohjeet esteettömään opiskeluun (5). Kiinnitetään huomiota opiskelijoiden ja henkilökunnan tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun tiedekuntien ja kampusten välillä. Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että sukupuolinen tasa-arvo lisääntyy johtavien tehtävien hoidossa. Otetaan korjaus- ja uudisrakantamisessa huomioon fyysisen esteettömyyden parantaminen. Kulttuuripääoma ja sivistys Yliopisto tiedostaa merkityksensä tieteen, koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin edistäjänä. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi yliopistolla on oma elinikäisen oppimisen ohjelmansa. Yliopiston aikuiskoulutus tarjoaa yhdessä tiedelaitosten kanssa tutkinnon suorittaneille yliopiston profiilin mukaista täydennyskoulutusta ja kaikille halukkaille avointa yliopisto-opetusta. Yliopiston alumnitoiminta saavuttaa laajan joukon yliopistosta valmistuneita tarjoten heille täydennyskoulutusta ja saaden heidän kokemuksensa käyttöön yliopiston kehittämisessä. Järjestetään yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa laajalle yleisölle tarkoitettuja yliopiston tutkimusta ja opetusta valottavia tapahtumia sekä monitieteisiä kestävän kehityksen tapahtumia. Nostetaan kestävä kehitys osaksi perehdyttämiskoulutusta ja opettajien PD-koulutusta sekä järjestetään henkilöstökoulutuksena kestävän kehityksen teemapäiviä. 7
3.2 Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen Yliopisto tunnistaa vastuunsa ympäristökuormituksen vähentämisessä ja säästävässä luonnonvarojen käytössä, kestävää kehitystä edistävien toimintatapojen luomisessa ja edistämisessä ja pyrkii aktiivisesti vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksiaan ja luomaan kampuksistaan ekokampuksia. Sitoudutaan energian ja veden säästötavoitteisiin yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. Optimoidaan veden sekä lämpö- ja sähköenergian kulutusta ja lisätään ympäristöystävällisesti tuotetun energian käyttöä. Vähennetään jätteen määrää ja tehostetaan lajittelua ja kierrätystä. Minimoidaan liikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia suosimalla raideliikennettä ja etäyhteyksiä. Optimoidaan tilojen käyttöä ja lisätään yhteiskäyttöisyyttä sekä sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä. Yksilöidyt tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot tavoitteisiin on esitetty liitteessä 1. 3.3 Taloudellisen vastuullisuuden lisääminen Yliopisto hoitaa talouttaan siten, että se pystyy turvaamaan perustoimintojen rahoituksen ja jatkuvan kehittämisen sekä tutkimuksen ja opiskelijoiden opintojen keskeytymättömyyden ja henkilöstönsä työsuhteiden jatkuvuuden. Ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa otetaan huomioon siihen liittyvät riskit, rahoituksen jatkuvuus ja rahoittajien vastuullisuus. Hankinnoissa noudatetaan kestävää kehitystä tukevia valintoja. Kerätään yliopiston verkkosivuille tietoa kestävään kehitykseen liittyvistä tutkimuksista ja julkaisuista. Järjestetään opinnot ja opintojen ohjaus niin, että tutkinnot voidaan sujuvasti suorittaa määräajassa ja kustannustehokkaasti koulutusaloittain. Lisätään ympäristötietoisuutta hankinnoissa ja kasvatetaan määrätietoisesti eettisten tuotteiden kuten Reilun kaupan tuotteiden osuutta. Edistetään yhdessä ravintolapalveluiden tuottajan kanssa Reilun kaupan tuotteiden tarjontaa ja käyttöä. 8
4 Ohjelman toteutumisen seuranta ja toiminnan kehittäminen Kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutumista seurataan osana johdon katselmusta ja sisäisiä auditointeja. Indikaattoreina käytetään esimerkiksi Green Office-raportoinnin tunnuslukuja, Reilun kaupan tuotteiden käyttöä ja tapahtumiin osallistumista. Katselmuksessa sovitaan tarvittavista kehittämistoimenpiteistä, aikataulusta ja vastuuhenkilöistä sekä seurataan aiempien kehittämistoimien toteutumista ja vaikuttavuutta. Katselmuksien ja auditointien raportit julkaistaan yliopiston intranet-sivuilla/internet-sivuilla. Tätä toimenpideohjelmaa täydennetään ja päivitetään ensimmäisen kerran 2017 alkavan tulossopimuskauden alkuun mennessä. 9
Liite 1 Ympäristöohjelma
Liite 2 Taustaa 1. Suomen kansalliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) työryhmän tehtävänä on ollut edistää ja koordinoida Itämeren maiden kestävän kehityksen Baltic21E -ohjelman kansallista toteuttamista, sekä laatia kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten. (6) Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen-projektin 2007-2009 tavoitteena on ollut tukea ja lisätä Suomen koulutusjärjestelmässä globaalikasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta, tietoa globalisaatiosta sekä vahvistaa kansalaisten aktiivisuutta toimia ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.(7) OKM edellyttää myös, että korkeakoulututkinnon suorittaneella tulee olla perustiedot ja -taidot ammatissa ja asiantuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (6) Kestävän kehityksen integroiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmaan edellyttää opettajien koulutusta sekä aiheeseen liittyvän opetus- ja oppimateriaalin tuottamista. Opiskelijat tulee myös kytkeä mukaan kestävää kehitystä edistävään toimintaan. (8) Kestävän kehityksen strategian (2006) uudistamisen yhteydessä vuonna 2013 ympäristöministeriö laati yhteiskuntasitoumuskehikon. Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Yhteiskunnan eri toimijat antavat omat toimenpidesitoumuksensa yhteiskuntasitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotiskonferenssin (Rio+20) -loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus- ja toimeenpanohaasteeseen. (9)
UEF:n arvot, strategia, visio ja missio Kansalliset ja kansainväliset kestävän kehityksen asiakirjat Strateginen johtaminen, toiminnanohjaus ja laadunhallinta Tulevaisuuden yhteiskunnan osaamistarpeet Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ydinja tukiprosesseissa ja arjen työssä Kuva 1. UEF:n kestävän kehityksen toimenpideohjelma ja sen toteuttaminen osana kansallista ja kansainvälistä viitekehystä ja yliopiston omaa strategiaa. 2. Kestävää kehitystä edistävät koulutustavoitteet Kestävän kehityksen edellyttämää arvo- ja asennemuutosta tulee tukea koulutuksella, julkisella keskustelulla sekä osallistavalla demokratialla. Kestävää kehitystä edistävällä koulutuksella pyritään siihen, että kaikilla kansalaisilla on valmiudet tukea tietoisesti kestävää kehitystä. UNESCOn mukaan kestävää kehitystä edistävä koulutus pyrkii tasapainottamaan ihmisten ja talouden hyvinvointia kunnioittamalla kulttuuriperintöä ja maapallon luonnonresursseja. Se korostaa tulevaisuuskasvatusta, kansalaiskasvatusta, rauhankasvatusta, sukupuolten tasa-arvoisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta edistävää kasvatusta, terveyskasvatus, väestökasvatusta, luonnonvarojen suojelua edistävä kasvatusta sekä kestävään kulutukseen tähtäävä kasvatusta. (8) Pohjoiseurooppalaisten tavoitteiden mukaisesti kestävästä kehityksestä tulee muodostua Itämeren maiden koulutusjärjestelmiin luonteva ja pysyvä osa. (8) Korkeakouluissa kestävän kehityksen koulutuksen tavoitteena on kestävää kehitystä edistävän tiedon ja toimintavalmiuksien lisääminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla sekä aktiivinen toimiminen yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa paikallisella, alueellisella, ja kansainvälisellä tasolla. Tämä edellyttää mm. sitä, että opettajat tietävät, miten kestävä kehitys liittyy heidän omiin oppiaineisiinsa ja että demokraattiset ja
kestävän kehityksen mukaiset päätöksentekotavat sisältyvät korkeakoulujen jokapäiväiseen toimintaan. Kestävän kehityksen tulee sisältyä perustutkinto-opiskeluun kaikilla aloilla ja kestävän kehityksen erikoistumiskoulutusta tulee olla saatavilla sekä perus- että jatkotutkinnoissa. (6)
Liite 3 Sanasto Baltic 21E Itämeren maiden pääministerien vuonna 1996 perustama ohjelma (An Agenda 21 for the Baltic Sea Region) alueellinen tavoitteisto kestävän kehityksen edistämiseksi. Ohjelman tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä Itämeren maiden alueella 30 vuoden ajanjaksossa ottaen huomioon niin ympäristölliset kuin sosiaalis-taloudelliset näkökulmat. Kestävää kehitystä edistävällä koulutuksella pyritään siihen, että kaikilla kansalaisilla on valmiudet tukea kehitystä, jolla voidaan vastata nykyhetken tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiin tarpeisiinsa. Ekokampus Ekokampuksella UEF tarkoittaa kampusta, jossa kestävä kehitys ja vastuullisuus otetaan huomioon toiminnan johtamisessa, jossa rakennusten käyttö on tehokasta, liikkuminen esteetöntä ja kampustenvälinen liikennöinti pyritään pitämään mahdollisimman pienenä videoyhteyksiä kehittämällä. Ekokampuksella koulutus sisältää kestävän kehityksen ja vastuullisuuden elementtejä ja näitä otetaan huomioon myös tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilöstö ja opiskelijat saavat kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta tietoa ja tiedostavat omien tekemistensä ja toimiensa merkityksen tulevaisuuden kannalta. Globaali vastuu Maailmanlaajuinen vastuu, hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden edistäminen (2). mahdollisuuksien näkeminen nykyhetkessä ja myönteinen suhteutuminen tulevaisuuteen. Globaalikasvatus Globaalikasvatuksella tarkoitetaan kasvatusta, koulutusta ja muuta vastaavaa toimintaa, joka avaa ihmisten silmät ja mielen maailman todellisuudelle ja herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Globaalikasvatus on toimintaa erityisesti kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, rauhan ja kulttuurienvälisen ymmärryksen edistämiseksi, jotka kaikki ovat maailmankansalaisuuden ulottuvuuksia. (The "Maastrich Global Education Declaration", 2002)(10, 11) Kestävä kehitys Brundtlandin komission loppuraportissa Our Common Future: Kestävä kehitys on kehitystä, joka mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.(6)
Johannesburgin kokouksen jälkeisissä poliitisissa asiakirjoissa korostetaan, että kestävä kehitys tarkoittaa taloudellisen, sosiaalis-kulttuurisen sekä ekologisen kestävyyden tasapainoista integrointia toisiinsa nähden. (8) Suomen kestävän kehityksen toimikunta määritteli vuonna 2006 kestävän kehityksen maailmalaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi jatkuvaksi ja ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutoksesksi, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys sisältää kolme ulottuvuutta: ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Ekologisesti kestävän kehityksen perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokyvyn. Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys turvaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteuttamiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa omassa maassa ja maailmanyhteisössä. Kulttuurisesti kestävä kehitys mahdollistaa ihmisen vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen.(6) Yhteiskuntavastuu Yhteiskuntavastuu tarkoittaa etenkin yritysten pyrkimystä toimia vastuullisesti niin omassa yhteiskunnassaan kuin muissakin maissa. Yhteiskuntavastuun synonyymejä ovat yritysvastuu, vastuullinen yritystoiminta sekä vastuullisuus. Monet yritykset ja oppilaitokset julkaisevat vuosittaisia yhteiskuntavastuuraportteja. Lähdeluettelo 1) Tieteiden välisiä ratkaisuja, Itä-Suomen yliopiston strategia. http://www.uef.fi/fi/uef/strategia 2) Yhteiskuntasitoumus. http://www.ym.fi/sitoumus2050 3) Itä-Suomen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma vuosille 2013-2015. http://www.uef.fi/documents/1459298/1459305/13_06_10_uef_tasa-arvoja_yhdenvertaisuusohjelma.pdf/2b18682d-fd4f-46b4-8862-71804a6371752) 4) Esteetön opiskelu Itä-Suomen yliopistossa. http://www.uef.fi/fi/uef/esteeton-yliopisto
5) Ohjeet esteettömään opiskeluun. http://www.uef.fi/fi/opiskelu/esteeton 6) Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E-ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2015) varten. OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6 7) Tulevaisuus meissä. Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen. OPM:n julkaisuja 2009:40. Toimittaneet Johanna Lampinen ja Monica Melén-Paaso. 8) Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. OPM:n julkaisuja 2008:3. Toimittaneet Liisa Rohweder ja Anne Virtanen. 9) Towards Sustainable Development in Higher Education Reflections. Eds. Taina Kaivola and Liisa Rohweder. OPM:n julkaisuja 2007:6 10) Learning for a sustainable future. Innovative solutions from the Baltic Sea region. Eds. Liisa Rohweder and Anne Virtanen, The Baltic University Press, 2008 11) Education for Global Responsibility Finnish Perspectives. OPM:n julkaisuja 2007:31. Eds. Taina Kaivola and Monica Melén-Paaso.