LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 31. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 43 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. PARVIAISENTIE 33, Säynätsalo

LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 31. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 43 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PARVIAISENTIE 33, Säynätsalo KAAVATUNNUS 31 022 5.9.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan korttelia 43 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 31. kaupunginosan kortteli 43 sekä virkistysalue Kaavan nimi PARVIAISENTIE 33 Kaavan tunnus 31:022 Kaavan päiväys 3.9.2008 Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Osoite Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 625 087 / 040 771 5452 Sähköposti mauri.hahkioniemi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 3.9.2008 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.2008 KH xx.xx.2008, xx.xx.2009 KV xx.xx.2009 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa suuren tontin pienentäminen ja osan siitä muuttaminen virkistysalueeksi kuitenkin turvaten alueella olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojeluarvot ja piha-alueen toimivuus. Suunnittelussa huomioidaan alueen olemassa oleva rakennuskanta ja miljöökokonaisuus. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Säynätsalossa pääsaarella noin 15 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena on kortteli 43 (maarekisteriyksikkö 405-6-56) sekä viereinen katualue. Tontin osoite on Parviaisentie 33. Kaavamuutosaluetta rajaavat Parviaisentie, virkistysalue sekä rakentamaton kerrostalotontti. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 2

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1 LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö 5 1.1.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut 6 1.1.4 Rakennettu ympäristö 6 1.1.5 Sosiaalinen ympäristö 7 1.1.6 Liikenne 7 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 7 1.1.8 Maanomistus 7 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 8 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 8 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava 8 1.2.2 Yleiskaava 8 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava 8 1.2.4 Muut suunnitelmat ja päätökset 9 1.2.5 Selvitykset ja inventoinnit 9 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN 10 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 10 2.2.1 Osalliset 10 2.2.2 Vireilletulo 10 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 2.2.3 Viranomaisyhteistyö 10 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 11 2.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet 11 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 11 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 3.1 KAAVAN RAKENNE 11 3.1.1 Mitoitus 11 3.1.2 Palvelut 11 3.2 ALUEVARAUKSET 11 3.2.1 Korttelialueet 11 3.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt 11 3.2.3 Muut kaavamerkinnät ja - määräykset 12 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 12 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa 12 3.3.2 Epävarmuustekijät 12 3.3.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 12 3.3.4 Vaikutusten arviointi 12 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 14 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 14 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 14 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 14 LIITTEET 14 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI 15 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 3

TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 3.9.2008. OAS on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen toimitalolla Palvelupiste Hannikaisessa sekä Säynätsalon aluetoimistossa 9.9.-23.9.2008 välisen ajan. Lisäksi kaavaasiakirjat olivat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Luonnosvaiheen aineisto lähetettiin osallisille ja viranomaisille 5.9.2008. Aineisto oli nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Kaavamuutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä xx.xx.2008. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2008. Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2008. Kaupunginhallituksen hyväksyminen xx.xx.2009. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen xx.xx.2009. Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella nykyinen kaavallinen tontti on jaettu osin asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja osin lähivirkistysalueeksi. Alueella ollut katualue on liitetty osaksi lähivirkistysaluetta. Kaavamuutosalue on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, joten kaavassa osoitetuilla suojelumääräyksillä on turvattu alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Alue on hyvin saavutettavissa hyvien liikenneyhteyksien ansioista. Asemakaavan toteutus Yksityiset rakennuttajat toteuttavat alueen rakennukset ja piha-alueet. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 4

1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualue pohjoisesta Suunnittelualue etelästä 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalossa pääsaarella n. 15 km päässä kaupungin keskustasta. Suunnittelualueena on kortteli 43 (maarekisteriyksikkö 405-6-56) sekä katualue. Suunnittelualueelle sijaitsee 1950 luvulla rakennettu kerrostalo. Muutoin suunnittelualue on puistomaista metsää ja hoidettua piha-aluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Parviaisentiehen, etelässä virkistysalueeseen ja lännessä rakentamattomaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 5 300 m 2. 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue on maasto-olosuhteiltaan itään päin laskevaa rinnettä. Suunnittelualueen korkein kohta on 101 mpy ja alin kohta 93 mpy. Alue sijaitsee alueen itä- ja pohjoispuoliseen alueeseen nähden korkeammalla rinnealueella, joten niiden alueiden maisemakuvassa alueella on merkitystä. Suunnittelualue näkyy myös sijaintinsa vuoksi hyvin suurmaisemassa Jyväskylästä Päijännettä pitkin saavuttaessa. Suunnittelualueen luonnonympäristö koostuu hoidetusta piha-alueesta ja puistomaisesta metsäalueesta. Puistomaisella alueella pää puulajina ovat suurikokoiset männyt. Metsän pohja on normaalia kuivankankaan varpukasvillisuutta. Osin metsänpohja on kulunut pahoin alueella olevan JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 5

toiminnan johdosta. Myös piha-alueen luonnonympäristölle ovat leimallisia kookkaat vanhat männyt. Piha-alueelta löytyy myös lehtipuita ja pensaita. Suunnittelualueella olevan kiinteistön pihaalueet vaihettuvat saumattomasti ympäröivään virkistysalueeseen. 1.1.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut Kaavamuutosalue on osa Säynätsalon asuinaluetta. Aluerakenteellisesti suunnittelualue liittyy Säynätsalon alueisiin ja tukeutuu näin ollen näiden alueiden palveluihin. 1.1.4 Rakennettu ympäristö Alueen välittömässä läheisyydessä olevat rakennukset ovat varsin nuoria. Lähiympäristön rakennukset on rakennettu 1980, 1990 ja 2000 luvuilla. Alueen kaakkoispuolella olevat pientalot ovat 1940 ja 1970 luvuilta. Lähiympäristönrakennukset ovat pääosin rivitaloja ja kerrostaloja. Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Rakennukset ovat pääosin harjakattoisia ja väritykseltään ja muotokieleltään vaihtelevia punatiilestä lautaverhoiltuun julkisivuun. Rakennukset ovat yhdestä kolmeen kerrokseen korkeita. Rakennusten pihat ovat reheviä ja pienipiirteisiä. Suunnittelualueella maarekisteriyksiköllä 405-6-56 sijaitsee 1950 luvulla rakennettu kerrostalo, joka sijoittuu tontin itäosaan. Loppuosa tontista on rakentamatonta piha-aluetta. Oleva kerrostalo on kolmikerroksinen julkisivuiltaan vaaleaksi rapattua ja harjakattoinen. Rakennuksen kadunpuoleinen julkisivu on jaoteltu erkkeriparvekkeilla omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelualueella, tontin pohjoisosassa, sijaitsee myös kiinteistön puurakenteinen jätekatos. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 6

Kaava-alue on osa Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Luettelon on koonnut museovirasto. Suunnittelun kohteena olevalla tontilla oleva rakennus on osa maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (maakuntakaava). 1.1.5 Sosiaalinen ympäristö Alue sijoittuu Jyväskylän kaupungin eteläosaan Säynätsalon pääsaarelle saaren pohjoisosaan, joka on rauhallista asuinrakentamisen aluetta. 1.1.6 Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Parviaisentieltä. Parviaisentie on Säynätsalon saaren runkotie. Joukkoliikenne Alueelle liikennöi Jyväskylän keskustasta useita julkisenliikenteen vuoroja muun muassa linjat 16 ja 21. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Parviaisentien varressa suunnittelualueen itä- ja pohjoispuolella. Kevyt liikenne Alue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien varrella. 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut vuonna 1993 julkaistun inventointiluettelon Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt vastaamaan lain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Suunnittelualue kuuluu osaksi ajantasaistettua inventointiluetteloa. Asemakaavan laadinnassa tulee siis huomioida alueen kuuluminen ns. VAT alueisiin. Suunnittelualue kuuluu osaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Suunnittelualueella sijaitseva 1950 luvulla rakennettu kerrostalo edustaa 1940 50 lukujen kerrostalorakentamisen parhaimmistoa harkittuine yksityiskohtineen ja massoitteluineen. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja sen säilyttäminen tulee huomioida asemakaavan laadinnassa. Suunnittelualueella ei ole todettavia luontoarvoja. Suunnittelualue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. 1.1.8 Maanomistus Kaavamuutoskohteen maanomistajina ovat yksityinen maanomistaja sekä Jyväskylän kaupunki. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 7

1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Säynätsalon saari kokonaisuudessaan on tulossa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdevalikoiman vastaamaan lain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, ja Säynätsalon pääsaari kuuluu tähän luetteloon. Koko maata koskeva tarkistettu aineisto saatetaan valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, joka korvaa vuoden 1993 julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Alustavan aikataulun mukaan päätös voidaan tehdä vuonna 2009. 1.2.2 Maakuntakaava / seutukaava Alueella on voimassa Seutukaava 5, joka on vahvistettu 2.8.1999. Kaavaa koskevat valituspäätökset on ratkaistu KHO:ssa 24.8.2001 ja kaava on siten lainvoimainen. Seutukaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Tekeillä oleva maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristökohteena. 1.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Säynätsalon yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana 11.11.1986. Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). 1.2.4 Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa 31.8.1979 lääninhallituksen hyväksymä rakennuskaava R4:10 (muuttunut lain muutoksella asemakaavaksi). Asemakaavassa suunnittelualue on omakotirakennusten, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AOR) ja luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Asemakaavassa rakennusoikeutta tontille 21-15-4 on osoitettu 316 kem 2. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 8

1.2.5 Muut suunnitelmat ja päätökset Kaavoitettavan alueen pohjakartta on tarkistettu vuonna 2008. 1.2.6 Selvitykset ja inventoinnit Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut vuonna 1993 julkaistun inventointiluettelon Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt vastaamaan lain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Suunnittelualue kuuluu osaksi ajantasaistettua inventointiluetteloa. Suunnittelualue on tulossa osaksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä valtioneuvoston päätöksellä. Suunnittelualue on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristökohteeksi. Parviaisentien varteen sijoittuvan Selkälahti nimisen kerrostalon on suunnitellut Jorma Paatolan arkkitehtitoimisto vuonna 1950. Kolmikerroksinen, rapattu, harjakattoinen kerrostalo edustaa 1940 50 lukujen kerrostalorakentamisen parhaimmistoa harkittuine yksityiskohtineen ja massoitteluineen. Rakennukselle leimallinen piirre on sen kadunpuoleinen, koko julkisivun pituinen erkkeriseinusta. Rakennus on Säynätsalon ensimmäinen aravarahoitteinen kerrostalo, mikä kertoo paikallishistoriallisesti kunnan kasvusta teollisuuden myötä sotien jälkeisellä ajalla. Kuvia Asunto Oy Selkälahden rakennuksesta. Aluetta on inventoitu ja tutkittu myös kaavoittajan tekemin maastokäynnein. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 9

2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavatyö on käynnistetty kesällä 2008 yksityisen maanomistajan hakemuksesta (hakemus jätetty 15.5.2008). 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Tarkempi listaus osallisista on saatavilla kaupunkisuunnitteluosastolta. Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Jyväskylän Energia Oy/JE-Siirto Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy/vesiliiketoiminta Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen museo 2.2.2 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 3.9.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluosaston internetsivuilla. 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaava ilmoitettiin vireille 3.9.2008 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille syyskuussa 2008 luonnosvaiheen nähtävilläoloaineiston yhteydessä. Sisäisessä aloitus- ja kaavakokouksessa kaavaa on käsitelty 21.8.2008. Asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 9.9. 23.9.2008 välisen ajan. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta annettiin xx lausuntoa ja xx huomautus. Lausunnon antoivat xxxx sekä xxxx. Huomautuksen antoi xxx. Saadut mielipiteet ja lausunnot ovat seuraavassa esitetty lyhennelminä. Kaavoittajan vastineet palautteisiin on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. 2.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty viranomaisille luonnosvaiheen kuulemisen aikana. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 10

2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on turvata maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen. Historiallisten arvojen säilymiseen on etenkin kiinnitettävä huomiota asemakaavamääräyksiä laadittaessa. Asemaakaavan on myös mahdollistettava kiinteistön pihaalueen toimivuus etenkin autojen paikoituksen osalta. Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään kaupungin yleiset tavoitteet, jotka koskevat arkkitehtuuria ja alueiden suunnittelua. 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue kuuluu osaksi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Tämä seikka asettaa suunnittelulle selkeät tavoitteet alueen historiallisen arvon säilyttämiseksi. Suunnittelualue sijoittuu kaupunkirakenteessa keskeiselle paikalle ja on siten yksi näkyvillä paikoilla olevista aluekokonaisuuksista. Alueella on kaupunkikuvallista merkitystä Säynätsalon alueen mittakaavassa. Keskeinen sijainti asettaa asemakaavan laatimiselle selkeitä laadullisia tavoitteita. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE 3.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 5 742 m 2. Asuinkerrostalokorttelin pinta-ala on 3 637 m 2 ja lähivirkistysalueen pinta-ala 2 105 m 2. Rakennusoikeutta asuinkerrostalotontille on osoitettu yhteensä 1520 kem 2. Ajantasa-asemakaavassa rakennusoikeutta on yhteensä 3202 kem 2, joten rakennusoikeus vähenee kaavamuutoksella noin 1682 kem 2. 3.1.2 Palvelut Suunnittelualueelle ei ole osoitettu asemakaavassa palveluita. Alue tukeutuu pääasiassa Säynätsalon alueen palveluihin. 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) muodostaa noin puolet kaava-alueesta, 3637 m 2. Asuinkerrostalojen korttelialueelle muodostuu tontti 31-43-xx. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 1530 kem 2. Rakennusoikeutta on osoitettu suojellulle rakennukselle 1500 kem 2 ja talousrakennukselle 20 kem 2. Tontilla sijaitseva kerrostalorakennus on osoitettu kaavassa julkisivuiltaan suojelluksi. 3.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt Lähivirkistysalue (VL) muodostaa toisen puolen kaava-alueesta, 2105 m 2. Lähivirkistysalue muodostuu aikaisemman kaavan asuinkerrostalojen korttelialueesta ja kevyenliikenteen katualueesta. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen kevyenliikenteen aluevaraus. Ajoyhteys tontille 31-43-xx on Parviaisentieltä tontin koillisosasta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 asuntoa kohti. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 11

3.2.3 Muut kaavamerkinnät ja - määräykset Suojelumääräykset: Tontilla oleva rakennus on osoitettu suojeltavaksi sr merkinnällä. Merkintä kuuluu: Suojeltava rakennus. Rakennuksen julkisivut on suojeltu. Julkisivukorjauksista/-muutoksista tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto.. Muita määräyksiä: Korttelin piha-alueet tulee suunnitella, käsitellä ja säilyttää ajan hengen mukaisina, tontin historialliset ominaispiirteet huomioiden. Piha-alueen, istutusten, rakenteiden, pinnoitteiden yms. tulee olla tontilla olevan rakennuksen edustamaan aikakauteen soveltuvia. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. 3.3.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan rakentamista niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voisivat toteutua. 3.3.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä. 3.3.4 Vaikutusten arviointi Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Asemakaavan muutosalue sijaitsee Säynätsalon pääsaarella, joka on tulossa valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Suunnittelualue on myös maakuntakaavan mukainen maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Asemakaavan muutos on luonteeltaan säilyttävä/suojeleva, joten kaavamuutoksella ei sinänsä ole vaikutuksia arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Asemakaavalla alueelle ei osoiteta uutta rakentamista muuta kuin pienimuotoista varasto- ja jätehuoltotilojen toteuttamista. Asemakaavassa on osoitettu suojeltavaksi tontilla oleva maakunnallisesti arvokas asuinkerrostalo, joka osaltaan turvaan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Myös rakennuksen piha-alueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on asemakaavassa annettu määräyksiä sen sopivuudesta rakennuksen aikakauteen. Kaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan jäävät vähäisiksi, sillä alueella oleva rakennus on osoitettu suojelluksi ja alueelle ei osoiteta uudisrakentamista. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 12

Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavan muutos vaikuttaa myönteisesti Säynätsalon viheralueverkostoon ja virkistysyhteyksiin. Kaavamuutoksen myötä osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta asuinkerrostalotontista muutetaan lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueet lisääntyvät kaavamuutoksen myötä yhteensä 2105 m 2. Lisääntyvä virkistysalue mahdollistaa paremman viheryhteyden syntymisen kaava-alueen eteläpuolelta pohjoispuolelle. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen kevyenliikenteen reittivaraus, joka korvaa aiemman kaavan kevyenliikenteen katualueen. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutos ei vaikuta alueen sosiaaliseen rakenteeseen, joka tulee säilymään entisen kaltaisena. Kokonaisuudessaan sosiaaliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Alueen liikenteellinen tilanne tulee säilymään entisellään. Tonttiliittymä Parviaisentielle säilyy tontin koillisosassa. Muilta tontin sivuilta liittymien rakentaminen on kielletty kaavamerkinnällä. Kaava-alueella ollut kevyenliikenteen katualue on korvattu lähivirkistysalueelle osoitetulla ohjeellisella kevyenliikenteen reittivarauksella. Tekninen huolto Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia tekniseen huoltoon. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 13

4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditun tonttijaon mukaiset maa-alueiden vaihdot ja lunastamiset voidaan hoitaa kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei edellytä muita toimenpiteitä. Tontilla olevan rakennuksen suojelu astuu voimaan asemakaavan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle on laadittu viheralueiden tarkastelu käyttöluokitustasolla. Alueesta on laadittu havainnekuvia, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutelma. Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä sitova tonttijako. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavanmuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston, rakennusvalvontaosaston sekä katu - ja puisto-osaston. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. Tontilla olevan suojellun rakennuksen julkisivujen korjaus/-muutostöistä tulee pyytää Keski- Suomen museon lausunto. LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Ote ajantasa-asemakaavasta 3 Asemakaavan muutos (pienennös) 4 Viheralueiden nykyinen ja tavoitteellinen käyttöluokitus 5 Havainnekuva kaavamuutoksesta 6 Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta 7 Tonttijakokartta 8 Asemakaavan seurantalomake JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 14