Arkkitehti- ja insinööritoimisto MOTIIVI OY Lappajärven kunta ASEMAKAAVASELOSTUS 07.04.2015 LAPPAJÄRVI Rovastilan asemakaavan muutos
2 (14) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 07.04.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava muutos koskee Lappajärven omistamia alueita, voimassa olevan Rovastilan asemakaavan lähivirkistysalueita, sekä korttelia 424. Asemakaavalla muodostuu kortteli 424, sekä siihen liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Lappajärven ydinkeskustan eteläpuolella n.1,5 km päässä. Suunnittelualue on n.1,8 ha. Alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Rovastilan asemakaavan muutos. Asemakaavoituksen tarkoituksena on rivitalotonttien muuttaminen omakotitalotonteiksi. Asemakaavan muutoksen taustalla on omakotitalotonttien kysyntä Rovastilan alueella ja rivitalotonteille ei tässä vaiheessa ole ilmaantunut käyttöä.
3 (14) 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilöinä Lappajärven kunnassa on toiminut kunnaninsinööri Anne Övermark. Lappajärven kunta Maankäyttö- ja mittaustoimisto Alvar Aallon tie 2 62900 Alajärvi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Anne Övermark, kunnaninsinööri p. (06) 2412 5505 p. 044 3699 505 Sähköposti: anne.overmark@lappajarvi.fi Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen Puhelin (06) 421 5000 Telefax (06) 421 5050 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Telefax (06) 421 5050 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi
4 (14) Sisältö 1 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Yhteystiedot 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 3 Lähtökohdat 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Rakennettu lähiympäristö, palvelut ja virkistys 7 3.1.3 Liikenne ja tekninen huolto 7 3.1.4 Maanomistus 8 3.2 Suunnittelutilanne 8 3.2.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat 8 3.2.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat 9 3.2.3 Tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat alueella 10 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.3.1 Osalliset 10 4.3.2 Vireilletulo 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet 11 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet 11 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 11
5 (14) 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 12 5 Asemakaavan kuvaus 12 5.1 Kaavan rakenne 12 5.1.1 Mitoitus 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 5.3 Aluevaraukset 12 5.3.1 Korttelialueet 12 5.3.2 Muut alueet 13 5.4 Kaavan vaikutukset 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 13 5.4.3 Vaikutukset talouteen 14 5.5 Ympäristön häiriötekijät 14 5.6 Kaava-merkinnät ja määräykset 14 5.7 Nimistö 14 6 Asemakaavan toteutus 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 14
6 (14) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Seurantalomake LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Havainnekuva LIITE 4 Asemakaava 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt 14.04.2014 71 asemakaavan muuttamisesta. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen näytölle asettamisen yhteydessä lokakuussa 2014. OAS oli nähtävillä 17.9-2.10.2014. Kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2015. Hyväksyminen: Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee (AR) alueen muuttamista (AO) alueeksi ja tarvittavilta osin laajenemaan (VL-1) alueelle. Näin mahdollistetaan katualueen hyötykäyttö mahdollisimman monelle omakotitalo tontille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee n. 1.5 km päässä keskustan palveluista. Muutos alue on toteutumatonta kaava aluetta, joka on osittain kaadettua metsämaata (Arkkumännikkö).
7 (14) Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta. (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2014 aineistoa) Pohjavesi Alue tai sen lähiympäristö ei kuulu pohjavesialueeseen. Ympäristönsuojelu ja luonnonhäiriöt Lappajärven keskustan osayleiskaavaan liittyvä luontoselvitys (1999). Arkkumännikössä metsähoidollisten toimenpiteiden tulisi olla vähäisiä ja hyvin suunniteltuja, niin että sen luonne paikallisena marjastus- ja virkistyskohteena säilyisi. 3.1.2 Rakennettu lähiympäristö, palvelut ja virkistys Asuminen Suunnittelualue on asumatonta, mutta kaavoitettu rivitalotonteiksi. Yhdyskuntarakenne Alue kuuluu Rovastilan alueeseen. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta, mutta suunnittelualueen aivan lähiympäristö on pääosin rakennettua taajamamuotoista omakotitalo aluetta. 3.1.3 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Kärnäntie, josta pääsee kuntakeskukseen. Suunnittelualueelta Kärnäntielle pääsee Ruustinantien ja salmelansillantien kautta.
8 (14) Kunnallistekniikka Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 3.1.4 Maanomistus Lappajärven kunta omistaa suunnittelualueen. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008. Tässä kaavassa korostuvat tavoitteina toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Maakuntakaava Lappajärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Eteläpohjanmaan maakuntakaavan 1.12.2003 ja se on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005. Kuva 3.Ote E-P:n maakuntakaavasta.
9 (14) 3.2.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava 01.11.1999, tarkistukset 22.05.2000 ja 07.08.2000. Kuva 4. Ote osayleiskaavasta. Asemakaava Rovastilan alueen asemakaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.03.2003. Kuva 5. Ote olemassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuuston hyväksmä Lappajärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.03.2002.
10 (14) Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna 2003. 3.2.3 Tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat alueella Luontoselvitys (1999) Lappajärven keskustan osayleiskaavaan liittyvä luontoselvitys (1999). Arkkumännikön kasvillisuus on tavanomaista havupuumetsikön kasvillisuutta. Se on pohjoisosistaan kuusivaltaista lehtomaista käenkaali-mustikkakangasta, joka muuttuu etelään päin mentäessä nopeasti tuoreeksi havupuukankaaksi. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka ja seinäsammal. Puustoltaan alue on suhteellisen järeää ja vanhaa. Marko Timon tekemässä raportissa Arkkumännikön kasvillisuuteen kuuluivat myös vaateliaina lajeina mm. luhtamatara, metsäkurjenpolvi, ojakellukka, käenkaali sekä pensaina mustaherukka ja koiranheisi. Se, mistä osaa Arkkumännikköä nämä lajit löydettiin, ei ole tietoa. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen taustalla on omakotitalotonttien kysyntä Rovastilan alueella ja rivitalotonteille ei tässä vaiheessa ole ilmaantunut käyttöä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt 14.04.2014 71 asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavoituksen tarkoituksena on rivitalotonttien muuttaminen omakotitalotonteiksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen toteutui osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedottamalla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
11 (14) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos asetettiin nähtäville kunnan kotisivuille, sekä kunnan ilmoitustaululle 17.9-2.10.2014. Lappajärven kunta pyysi lausunnot Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Etelä-Pohjanmaan ELY:tä. Mielipiteet:... Olemassa oleva Arkkumännikön metsän reuna kartoitetaan. Rakennuspaikkoja/tontteja ei osoiteta metsään, jolla on erityisiä arvoja. Tältä osin myös nykyisessä kaavassa on tarkentamisen aihetta. Tonttialueeksi käytettäisiin vain vapaana olevaa puutonta, entisen tarha-alueen maita. Otetaan huomioon alkuperäinen luonnon ympäristö. Lukkarinkujan päästä säilytetään mahdollisuus päästä kävellen metsään.... Kaavoittajan vastine: - Tonttien sijoittelua on muutettu luonnokseen nähden niin, että tontteja on yksi vähemmän eli neljä (4). Tontit 3 ja 4 on sijoitettu metsän rajoja myötäillen. Tontilla 2 ja osittain tontilla 1 voidaan metsän reuna säilyttää. Tontit 1 ja 2 on sijoitettu edelleen Lukkarinkujan länsipuolelle koska siinä metsän reuna mielestämme kaipaisi kuitenkin maisemointitöitä. Lukkarinkujan päästä on yhteys Arkkumetsään. Ehdotuksella luodaan yhtenäinen asuinalue joka liittää uudet asuinrakennukset luontevasti Arkkumännikköön. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat teknisen lautakunan toimesta nähtäville, Lappajärven kunnan ilmoitustaululla (käyntiosoite Maneesintie 5A), sekä kunnan www-sivuille. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on saada uusia omakotitalo tontteja kysynnän tarpeisiin. 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (a), jonka tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Yleiskaava Osayleiskaavassa kaavoitettava alue kuuluu lähivirkistysalueeseen (VL-2). Alueella on erityisiä luonnonarvoja, joiden perusteella alue tulee säilyttää luonnontilaisena.
12 (14) Asemakaava Suunnittelualue on olemassa olevassa asemakaavassa merkitty (VL-1) lähivirkistysalue, alue säilytetään luonnonvaraisena, alueen käyttö ei saa vaarantaa alkuperäistä luonnon ympäristöä. alueella ei sallita mitään kulkuneuvoja. (VP) puisto ja (AR) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Alueeseen liittyy vähän katualueita. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Luontoselvityksestä (1999) johdetut tavoitteet on, että Arkkumännikössä metsähoidollisten toimenpiteiden tulisi olla vähäisiä ja hyvin suunniteltuja, niin että sen luonne paikallisena marjastus- ja virkistyskohteena säilyisi. Arkkumãnnikköä on käytetty virkistys alueena ja kunnan asukkaat arvostavat sitä sellaisenaan. Metsikön mahdolliset harvennukset on tehtävä varovaisesti. Lahopuun jättäminen metsään on suositeltavaa. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle muodostuvat kortteli 424, sekä siihen liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. Kaava mahdollistaa 4 uuden omakotitalotontin syntymisen alueelle. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelu-alueen pinta-ala on 1,8 ha, josta on virkistysalueita (VP ja VL-1) n1,0 ha, katu-alueita 0,14 ha ja erillispientalojen korttelialueita (AO) 0,64 ha. Uudet omakotitalotontit muodostavat yhteensä 1000 krsm2 uutta rakennusoikeutta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla pyritään säilyttämään arkkumännikköä ja rakennusten pääpaino kohdistuu puuttomaan alueeseen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue Kortteli 424 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi. Alueelle saa rakentaa I½-kerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeus on jokaisella tontilla 250 krsm2, joka vastaa noin 0.14 0,17 tehokkuuslukua. Tonttien koot vaihtelevat välillä 1500-1700 m2. Autopaikkoja tulee varata vähintään 2 ap / asunto.
13 (14) 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL-1) Lähivirkistysalue säilytetään luonnonvaraisena, alueen käyttö ei saa vaarantaa alkuperäistä luonnon ympäristöä. Alueella ei sallita mitään kulkuneuvoja. Puisto (VP) Alueelle on sijoitettu lasten leikkipuisto asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi. Katualueet Katualueita pidennetään sen verran, että saadaan turvalliset ja luontevat liittymät tonteille. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavalla saadaan olemassa olevaa asemakaava toteutettua paremmin ja näin eheytettyä seutukunnan keskustaa rakennetumpaan suuntaan. Sosiaalinen ympäristö Kaavoitettava alue täydentää ja tarjoaa kauniin ja viihtyisän asuinympäristön. Taajamakuva Alueen rakentaminen täydentää taajamakuvaa rakennetumpaan suuntaan. Liikenne Liikenne ei lisäänny merkittävästi kaavanjohdosta alueella. Tekninen huolto Alue on helposti liitettävissä teknisiin verkostoihin. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus Luontoselvityksen (1999) mukaan Arkkumännikö on kuusivaltaista lehtomaista käenkaali-mustikkakangasta, joka muuttuu nopeasti tuoreeksi havupuukankaaksi. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka ja seinäsammal. Arkkumännikön eteläpuolella olevan metsikön pohjoisosa on pienen turvekankaisen alueen jälkeen koivu- ja kuusivaltaista lehtomaista kangasta, jonka pensaskerroksesta löytyy vadelmaa ja punaherukkaa. Aluskasvillisuudessa on lillukkaa, sudenmarjaa, käenkaalia, metsäalvejuurta, karhunputkea, ahomansikkaa, metsäorvokkia, metsätähteä, oravanmarjaa, metsäkortetta, metsäimarretta ja kultapiiskua. Länsiosissa metsikkö harmaaleppävaltaistuu suurruohoiseksi tuoreeksi kankaaksi, pensaskerros runsastuu ja aluskasvillisuuteen tulee runsaasti nokkosta.
14 (14) Pohjavesialueet Alueen lähellä ei ole pohjavesialueita. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Alueen infrastruktuurin rakentaminen vaatii kustannuksia. Kaupunki kuitenkin saa kunnallistekniikan ja teiden kustannukset katettua vesi- ja viemäröintimaksuina. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Lappajärven keskustan osayleiskaavaan liittyvä luontoselvitys (1999). Arkkumännikössä metsähoidollisten toimenpiteiden tulisi olla vähäisiä ja hyvin suunniteltuja, niin että sen luonne paikallisena marjastus- ja virkistyskohteena säilyisi. AO-tontit on sijoitettu metsä alueella nykyisen voimassa olevan kaavan AR tontin alueelle ja näin ei aiheuteta merkittäviä muutoksia alueen luonnonoloihin. AO-tonteille lisää tilaa on saatu puutonta aluetta hyödyntäen. 5.6 Kaava-merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 5.7 Nimistö Alueelle ei synny uusia katuja. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavamääräykset. Havainnekuva ohjeillistaa rakentamista alueen viihtyvyyden saavuttamiseksi. Oleskelupiha olisi mahdollisimman suuri ja päärakennukseen nähden etelä-länsi akselilla. Suositeltavaa olisi rakentaa päärakennuksesta erillään oleva autotalli/varastorakennus näin saataisiin paremmin suojattua oleskelupiha. Liittymät olisivat helppo käyttöisiä eikä niissä olisi ylimääräisiä näköesteitä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Kohta 2.3 Seinäjoella 7. huhtikuuta 2015 Jorma Keskikiikonen Arkkitehti SAFA Anssi Kiviniemi Rakennusinsinööri (AMK)