Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri Hyvinvointi ja turvallinen arki muodostuvat toimivasta vuorovaikutuksesta ja kannustavasta ilmapiiristä, jossa toimitaan avoimesti ja luottamuksellisesti yhdenvertaisuutta ja tasa arvoa kunnioittaen. Toimintakulttuurin arvioinnin ja kehittämisen tulee olla koko ajan tapahtuvaa, suunnitelmallista, säännöllistä ja siihen osallistetaan laajasti eri kohderyhmiä (oppilaat, huoltajat, henkilökunta, johto, yhteistyökumppanit). Toimintakulttuurin kehittämistä ja arviointia tuetaan Opetus ja kulttuuriministeriön laatukriteereillä, joilla arvioidaan toiminnan nykytilaa ja kohdistetaan kehittämistyötä paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kehittämistyön tueksi kerätään tietoa myös Koulun hyvinvointiprofiililla (OPH ja Tampereen yliopisto) sekä TEAviisarilla (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos), jotka keskittyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteisiin. Tarvittaessa voidaan käyttää myös ulkopuolista arvioijaa. Tavoitteena on pysyvä toimintakulttuurin muutos; sellaisten käytännön tekojen löytäminen, joista muodostuu eläviä ja toimivia käytänteitä. Tulevaisuuden koulu Porvoossa ja opetussuunnitelmatyö verkkokyselyn tulosten sekä Tulevaisuuden koulu työskentelyn vastausten pohjalta on Porvoon koulutuspalveluissa valittu kolme paikallista toimintakulttuuriin liittyvää painotusta: Toimiva vuorovaikutus ja kannustava ilmapiiri Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdessä tekeminen, suunnitteleminen, oppiminen ja kehittäminen Koulut määrittävät omat toimintatapansa näiden painotusten pohjalta.
Toimiva vuorovaikutus ja kannustava ilmapiiri Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdessä tekeminen, suunnitteleminen, oppiminen ja kehittäminen Koulujen tulee täsmentää oman toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja yhteiset toimintaperiaatteet lukuvuosisuunnitelmaan. Oppimisympäristöt Oppimisympäristöjen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaa oppimiskäsitys. Porvoon oman paikallisen ympäristön ja kulttuurin huomioiminen oppimisympäristönä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Porvoon kansallisen kaupunkipuiston merkittävät luonto ja kulttuurihistorialliset kohteet avaavat oven porvoolaisuuteen. Kaksikielisyyden arvostaminen suuntaa toiminnan kehittämistä siten, että oppimisympäristöjä pystytään hyödyntämään yli kielirajojen. Yhteistyötä yli yksikkö ja toimialarajojen kehitetään, jotta erilaisten ympäristöjen, tilojen, laitteiden jne. hyödyntäminen on mahdollisimman tehokasta ja joustavaa. Oppimisympäristöjen kehittämisessä huomioidaan myös osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen mahdollistaminen.
Tulevaisuuden koulu Porvoossa ja opetussuunnitelmatyö verkkokyselyn tulosten sekä Tulevaisuuden koulu työskentelyn vastausten pohjalta on Porvoon koulutuspalveluissa valittu kolme paikallista oppimisympäristöihin liittyvää painotusta: Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri Joustavat, opetukseen ja yhteistyöhön soveltuvat tilat ja välineet Hyvä sisäilman laatu ja viihtyvyys Koulut määrittävät omat toimintatapansa näiden painotusten pohjalta. Hyvä työrauha, ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri Joustavat, opetukseen ja yhteistyöhön soveltuvat tilat ja välineet Hyvä sisäilman laatu ja viihtyvyys Koulujen tulee täsmentää oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteet ja yhteiset toimintaperiaatteet sekä muu käytännön toteutus lukuvuosisuunnitelmaan.
Työtavat Työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaa oppimiskäsitys. Osaamisen jakaminen,toisilta oppiminen ja yhteisöllisyys korostuvat. Tulevaisuuden koulu Porvoossa ja opetussuunnitelmatyö verkkokyselyn tulosten sekä Tulevaisuuden koulu työskentelyn vastausten pohjalta on Porvoon koulutuspalveluissa valittu paikallinen painotus työtapoihin: Vuorovaikutusta, oppimista, kasvua ja yhteistyötä edistävät työtavat Koulut määrittävät omat toimintatapansa tämän painotuksen pohjalta. Vuorovaikutusta, oppimista, kasvua ja yhteistyötä edistävät työtavat Miten tämä näkyy/tulisi näkyä koulujen arjessa? Koulujen tulee täsmentää työtapojen kehittämisen tavoitteet ja yhteiset toimintaperiaatteet sekä muu käytännön toteutus lukuvuosisuunnitelmaan. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttäminen Opetusta eheytetään kaikissa peruskouluissa monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla, joita jokaisella oppilaalla on vähintään yksi lukuvuoden aikana. Kouluja ja henkilökuntaa rohkaistaan eheyttämään opetusta mahdollisuuksien mukaan myös muuten lukuvuoden aikana. Opettajien työaikaa suunnataan eheyttämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä koulutyön suunnittelussa otetaan huomioon, miten rakenteellisilla järjestelyillä voidaan mahdollistaa eheyttävää opetusta. Opetuksen eheyttämisessä voidaan hyödyntää koulutuspalveluiden yhteistä vuosittaista teemaa. Ideoita, ajatuksia, kommentteja
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista ohjaavat paikalliset periaatteet ja toteuttamistavat Porvoon suomen ja ruotsinkielisillä koulutuspalveluilla on esi ja perusopetuksen yhteinen vuosittainen teema, joka suuntaa oppimiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista kaikissa kouluissa. Yhteistä teemaa suunnittelee laaja ja monialainen työryhmä, jonka jäseninä on mm. oppilaita, perusopetuksen opettajia, esiopetuksen edustaja, kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden edustaja ja seurakunnan edustaja. Työryhmä on kaksikielinen ja sen toimintaa ohjaa koordinaattori. Työryhmä kokoontuu ainakin kerran vuodessa syyslukukauden aikana ja tarvittaessa. Työryhmä laatii kolme teemaehdotusta ja niihin soveltuvia oppiaine ja työtapaehdotuksia. Koulujen oppilaskunnat ja henkilökunta voivat halutessaan esittää teemaehdotuksia työryhmälle. Teeman suunnittelussa ja valinnassa huomioidaan eri oppiaineiden mahdollisuudet olla vuorotellen osana teeman toteuttamista. Ehdotukset esitellään koulutuspalveluiden laatutiimille, joka valitsee teeman seuraavalle kouluvuodelle aina helmikuussa. Tämän jälkeen koordinaattori tiedottaa valitusta teemasta kouluille ja yhteistyökumppaneille. Yhteistyökumppanit voivat, niin halutessaan, suunnata omaa esi ja perusopetukselle tarjoamaa toimintaansa yhteiseen teemaan liittyen. Peruskoulut suunnittelevat omat monialaiset oppimiskokonaisuutensa tukimateriaalin (liitteenä) avulla syksyllä ja ne kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. Monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan lukuvuoden aikana ja sen toteutuminen kirjataan lukuvuosikertomukseen. Oppimiskokonaisuuden laajuus on noin yksi (1) viikko työskentelyä oppilaiden viikkotuntien mukaisesti, toteutettuna joko yhden viikon ajan tai pidemmällä aikavälillä. Tukimateriaaliin kirjataan kokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt, arviointikäytännöt sekä miten toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Oppimiskokonaisuuden toteutuminen kirjataan koulun lukuvuosikertomukseen. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia arvioidaan ennen kaikkea prosesseina, joissa oppilaiden itsearviointi sekä vertaisarviointi korostuu. Oppilaalla tulee olla oppimiskokonaisuuden alussa selkeä näkemys siitä, mitä ja miten arvioidaan. Työskentelytaitojen, ajattelun taitojen ja vuorovaikutustaitojen arvioimiselle tulee antaa tilaa. Kokonaisuuksien suunnitteluvaiheessa kirjataan miten työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomiooon mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa. Oppimisprosessin dokumentoinnissa pyritään hyödyntämään tietotekniikkaa ja teknologiaa. Ideoita, ajatuksia, kommentteja
Ylöjärven malli ( http://opsiaetsimassa.vuodatus.net/lue/2015/09/moksu siis mika )
Olisiko tällaisesta tukimateriaalista apua koulukohtaisessa oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa? Ideoita, ajatuksia ja kommentteja Porvoon oman mallin kehittämiseen.