Käsiteltävät näkökulmat 1. Minkälaisia 1. Identiteettejä 2. Sosiaalisia ja 3. Kulttuurisia merkityksiä juridisissa teksteissä rakennetaan? 2. Laadun arviointi ominaispiirteiden ja tavoitteiden näkökulmasta 3. Minkälaisena toimintana oikeudellinen työ näyttäytyy tekstien valossa, mitä tekstit itsessään tekevät?
Miten tekstiä voidaan arvioida? Sisällön näkökulmasta (paikkansapitävyys, tarkoituksenmukaisuus, suhde muihin teksteihin ) Kielen näkökulmasta (vertaus muihin kieliin, ymmärrettävyys, normatiivisuus, aikasidonnaisuus) Tekstin näkökulmasta (tekstin takana oleva maailma ja sen merkitykset)
Kielitieteen näkökulma juridisten tekstien tarkasteluun 1.Perinteinen näkökulma on sanaja lausetason tarkastelua, jolloin keskeistä on pohtia norminmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä
Kielitieteen näkökulma juridisten tekstien tarkasteluun 2.Tekstintutkimus keskittyy tekstiin kokonaisuutena, jolloin tarkastelu keskittyy kielellisiin ja tekstuaalisiin valintoihin. Tekstintutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tekstit kertovat tekstiin liittyvästä instituutioista ja sitä kautta tekstiin liittyvästä maailmasta tuon maailman vuorovaikutussuhteista Vastaanottajan intressit Lähettäjän intressit kielen mahdollisuuksista ja merkitysten ilmaisemisen rajoista yhteisesti hyväksyttävistä merkityksistä
Tekstiä ympäröivä maailma Tekstiä ympäröivä maailma Teksti Teksti
Tulkinnan lähtökohdat= tulkintavinkkien tunnistaminen 1. Teksti muiden tekstien joukossa 2. Teksti rakenteena 3. Teksti vuorovaikutuksena
Tekstin/kielen valinnat Kielellinen taso Sanavalinnat, ilmaisutavat Kielelliset muodot (esim. aikamuoto ja modukset) Sisällöllinen taso Oletukset ja itsestäänselvyydet Informaation merkityksellisyys Vastaanottamisen taso Rakenne Sisällölliset valinnat
Valinnat analysoinnin kohteina Kielelliset ja tekstuaaliset valinnat Valintojen perusteella tehtävät tulkinnat Kenelle? Miksi? Miten? Seuraukset?
Oikeudellisen tekstin ominaispiirteitä täsmällisyys > termit, vakiintuneet ilmaukset, teknistyneet merkitykset informatiivisuus > intertekstuaalisuus, moniaineksisuus, tekstin uusiokäyttö yleispätevyys ja etäisyys > persoonattomuus, passiivin käyttö, institutionalisointi systeemisyys > ristiviittaukset, kontekstointi jäsentyneisyys ja kaavamaisuus > konventionaalinen rakenne, hierarkkisuus lyhennepitoisuus > lähdeviittaukset, instituutiot substantiivipitoisuus > abstraktius, institutionalisointi vanhahtavuus ja arvokkuus > monikerroksisuus (Heikki Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka 2002)
Ominaispiirteet suhteessa erilaisiin lukijoihin Ketä/mitä ominaispiirteet palvelevat? Minkälaista lukutapaa ne edellyttävät/olettavat? Mitä muita etukäteisoletuksia / itsestäänselvyyksiä ominaispiirteisiin sisältyy? Mikä ominaispiirteiden näkökulmasta on tekstien tavoite? termit, vakiintuneet ilmaukset, teknistyneet merkitykset moniaineksisuus, tekstin uusiokäyttö persoonattomuus, passiivin käyttö, institutionalisointi ristiviittaukset, kontekstointi konventionaalinen rakenne, hierarkkisuus lyhenteet abstraktius, institutionalisointi monikerroksisuus
Ominaispiirteet suhteessa laatukriteereihin http://www.oikeus.fi/uploads/jmoh2_1.pdf http://www.oikeus.fi/uploads/p1ykvv2t9sk 5.pdf
Miten ominaispiirteet vastaavat laatukriteereitä? Laatukriteerit Tekstit vakuuttavat asianosaiset ja oikeudenkäynnin ammattilaiset Perustelujen avoimuus Perustelujen seikkaperäisyys ja johdonmukaisuus Perustelujen ymmärrettävyys Rakenteen selkeys ja ulkoasun huolittelu Ominaispiirteet: termit, vakiintuneet ilmaukset, teknistyneet merkitykset moniaineksisuus, tekstin uusiokäyttö persoonattomuus, passiivin käyttö, institutionalisointi ristiviittaukset, kontekstointi konventionaalinen rakenne, hierarkkisuus lyhenteet abstraktius, institutionalisointi monikerroksisuus
Jotta laadun kriteerit voisivat toteutua on pohdittava primäärilukijan näkökulmasta Itsestäänselvyydet: mitä argumentoidaan ja miten? Poisjätetty informaatio Oletetut luku- ja ymmärtämisstrategiat Miten aikaisemmat tiedot ja kokemukset kirjautuvat tekstiin? Kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää osien tulkintaa
Tekstin laadun parantamiseksi on myös pohdittava Mihin tarkoitukseen tekstiä tuotetaan? Miten tekstit sijoittuvat työn prosesseihin? Miten tekstejä tuotetaan?
Oikeudellisen kielen ja tekstin dilemmat Onko mahdotonta päättää primäärilukijasta ja sekundäärilukijasta? Onko mahdotonta yhdistää lähettäjän ja vastaanottajan tarpeet? tottumus ja palvelu? ymmärrettävyys ja oikea informaatio?
Onko asiantuntijakielestä tullut rasite myös asiantuntijalle?
Miksi analysoidaan? Pyritään tekemään olemassa olevia merkityksiä näkyväksi Pyritään vaikuttamaan taustatekijöihin ja lukijoihin Pyritään saamaan muutoksia kieliyhteisössä ja yhteiskunnassa
Valintojen valossa voidaan kysyä Kenelle teksti tarkoitettu? Kuka on päässyt tekstissä ilmaisemaan näkemyksensä? Mitä tekstissä oletetaan lukijalta? Mihin tekstien joukkoon tämä teksti kuuluu, mihin ei? Mitä tekstillä pyritään tekemään? Tarvitaanko tätä tekstiä oikeasti? Mihin? Mitä valintoja tekstissä näkyy, mitä ei? Miten valinnoista rakentuu merkityskokonaisuus? Missä järjestyksessä asiat esitetään? Miten niitä kytketään toisiinsa? Kenen näkökulmasta todellisuutta tarkkaillaan? Kuka vuorovaikutusta ohjaa ja suuntaa?
Analyysin tarkoituksenmukaisuus lunastetaan sillä, että Tekstin valinnat kuvaillaan Mahdollisia merkityksiä tulkitaan Selitetään näkyviä ja näkymättömiä kytköksiä muihin käytäntöihin Arvioidaan tekstin tarkoitusta Arvotetaan tekstiä mm. suhteessa valtakysymyksiin ja ideologisiin merkityksiin
Mitä tekstit teksteissä kertovat? juridisesta tekstistä, sen kontekstista, tekijöistä, viestinnän kohteista ja niiden vuorovaikutussuhteista? vahva traditioon tukeutuminen, jolla turvataan vakiintuneen viestinnän perillemeno, hyvässä ja pahassa institutionaalisuus ja instituutioiden hierarkkisuus
Mitä tekstit teksteissä kertovat? Instituutioiden hierarkkisuudesta, tekstejä arvotetaan monin eri tavoin viittaamisen tavalla toisia tekstejä kyseenalaistetaan, toiset tekstit otetaan annettuina verbivalinnoilla ja muilla sanavalinnoilla
Minkälaisia ovat neutraalit, objektiiviset ja oikeudenmukaiset sanavalinnat? pesän ilmoittajana oli toiminut leski B. Hänen ilmoituksensa mukaisesti Korkeimmassa oikeudessa pesänselvittäjä on vedonnut pesänselvittäjä on ilmoittanut kappaleessa 2 mainitulla tavalla ne perusteet, joiden nojalla hän on katsonut saatavan perimisen olevan Koska A ei kertomansa mukaan ole syyllistynyt pahoinpitelyyn, vaan lievään pahoinpitelyyn on kertomansa mukaan saanut virheellisen haasteen.
Mutta Hovioikeus, jonne A ja B valittivat, totesi, että perintökaaren 19 luvun 12 ja 16 :ien mukaan vrt. X:n kuolinpesän pesänselvittäjä asianajaja A lausui, että X oli kuollut vuonna 1994 ja Käräjäoikeus, joka lausumillaan perusteilla katsoi selvitetyksi, että Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Kalske lausui, että pesänselvittäjällä oli oikeus ajaa pesän puolesta velkomiskannetta
Minkälaisia ovat neutraalit, objektiiviset ja oikeudenmukaiset sisällölliset valinnat? Kuka pääsee ilmaisemaan kantansa Prostituution kriminalisointiin on havaittu liittyvän erityisesti prostituoitujen aseman kannalta merkittäviä ongelmia eikä sitä olekaan täällä toteutettu. sukupuoliyhteyden harjoittamista korvausta vastaan on Suomessa perinteisesti pidetty hyvän tavan vastaisena toimintana
Erilaisia valintoja samassa tekstistä, samasta asiasta oli saanut elantonsa harjoittamalla prostituutiota, / A oli ansainnut Suomessa elantonsa seksipalvelujen tarjoajana / palkkion lupaaminen esimerkiksi sukupuoliyhteyden myöntämisestä / sukupuoliyhdyntäpalkkioiden menetykseen perustuvan ansionmenetyksen. / asiakkailta sukupuoliyhteydestä perityistä palkkioista / palkkion lupaaminen sukupuoliyhteyden myöntämisestä