Antamispäivä Diaarinumero R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Transkriptio

1 Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet Törkeä rahanpesu ym. Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Olga Mihailovna Douboiskaia Jarkko Gideon Ahonen Asian käsittely hovioikeudessa Valitus Syyttäjälle on myönnetty jatkokäsittelylupa kohdan 2 osalta Pääkäsittely on toimitettu Syyttäjä on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta syytteestä ilmenevät vaatimuksensa lukuun ottamatta avunantoa tärkeään petokseen ja avunantoa petokseen koskevia vaihtoehtoisia syytteitä. Olga Mihailovna Douboiskaia ja Jarkko Gideon Ahonen olivat menetelleet tahallisesti tai ainakin törkeän tuottamuksellisesti. Heidän oli täytynyt ymmärtää, että varojen alkuperä ei ollut ollut laillinen. Joka tapauksessa heillä oli ollut painava syy suhtautua varojen alkuperään epäillen. Ei ollut uskottavaa, että he olisivat yrittäneet selvittää varojen alkuperää. Vastaajat olivat joka tapauksessa hyötyneet esirikoksina tehdyistä petoksista, ja heidän itselleen pidättämänsä palkkiot oli tuomittava valtiolle menetetyiksi riippumatta siitä, tuomittiinko vastaajat rahanpesurikoksista. syyitäjänv,jrasb

2 2 Vastaukset Olga Mihailovna Douboiskaia on vaatinut, että valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Douboiskaia oli selvittänyt Europack-nimisen yhtiön toiminnan laillisuutta venäläisen lakimiehensä kautta. Hän ei ollut osannut epäillä, että kyse ei olisi ollut yhtiön omista varoista. Douboiskaialla ei ollut ollut tietoa esirikoksesta. Douboiskaia oli välittänyt saamastaan neljästä rahasuorituksesta vain yhden eteenpäin. Kolmannesta ja neljännestä rahasuorituksesta hän oli saanut tietää vasta pankin tiedusteltua asiasta, minkä jälkeen hän oli palauttanut varat lähettäjälle. Menettämisseuraamusta ei voitu tuomita, koska Douboiskaian menettely ei ollut ollut rangaistavaa. Jarkko Gideon Ahonen on vaatinut, että valitus hylätään. Ahonen on Douboiskaian valituksessa lausuttuihin perusteisiin viitaten katsonut, että käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Menettämisseuraamusta ei voitu tuomita, koska Ahonen oli tullut harhaanjohdetuksi. Todistelu Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Douboiskaia on lisäksi vedonnut Europack-nimisen yhtiön internetsivustosta otettuihin tulosteisiin. Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa Douboiskaiaa ja Ahosta. Hovioikeuden ratkaisu Sovellettavat säännökset Rikoslain 3 luvun 2 :n mukaan rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen. Rahanpesua koskeva rikoslain 32 luvun 6 on ollut syytteessä tarkoitettuna tekoaikana vuonna 2010 voimassa lain 61/2003 mukaisena. Säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan se, joka ottaa vastaan rikoksella hankittua omaisuutta peittääkseen tai häivyttääkseen omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Säännöksen soveltamisalaa on sittemmin laajennettu voimaan tulleella lailla 191/2011 kattamaan tekotapana myös hallussapito ja tekijän tarkoitusta koskevana edellytyksenä hyödynhankkimistarkoitus (HE 285/2010 vp. s. 14). Kun uuden lain mukainen rahanpesun kriminalisointi on aiempaa laajempi, uuden lain soveltaminen ei johda lievempään lopputulokseen kuin vanhan lain soveltaminen. Näin ollen hovioikeus katsoo, että asiassa tu-

3 3 lee sovellettavaksi syytteessä tarkoitetulla tekohetkellä voimassa ollut laki 61/2003. Rikoslain 32 luvun 7 :n mukaan, jos rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Rikoslain 32 luvun 9 :n mukaan se, joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 :ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kandeksi vuodeksi. Tahallisuuden arviointi Törkeä ja perusmuotoinen rahanpesu ovat rangaistavia vain tahallisina. Asiassa on siten otettava kantaa Douboiskaian ja Ahosen tietoisuuteen siitä, että heidän vastaanottamansa varat ovat olleet rikoksella hankittuja, sekä siihen, onko heidän tarkoituksenaan ollut peittää tai häivyttää varojen laiton alkuperä tai avustaa rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset. Jos päädytään siihen, että menettely ei ole ollut tahallista, tulee arvioitavaksi, täyttääkö menettely kuitenkin tuottamuksellisen rahanpesun tunnusmerkistön. Douboiskaia on hovioikeudessa kertonut saaneensa rahansiirtoa koskevan työtarjouksen internetin kontaktipalstalla olleen ilmoituksen kautta. Hän oli pitänyt puhelimitse ja sähköpostitse yhteyttä työtarjouksen tekijään, jota hän ei ollut tavannut ennen sopimuksen tekemistä tai myöhemminkään. Toimeksiantajalla ei Douboiskaian saaman tiedon mukaan ollut ollut lainkaan edustusta Suomessa. Hovioikeus toteaa ensinnä olevan yleisen elämänkokemuksen perusteella epätavanomaista, että toisiaan tuntemattomat henkilöt sopivat suurten rahasummien käsittelyä koskevasta toimeksiannosta tällä tavoin ilman tapaamista. Tässä tapauksessa toimeksiantajan riskiä on lisännyt se, että Douboiskaia on toimeksiannon puitteissa saanut haltuunsa huomattavia rahasummia toimeksiantajan pystymättä tosiasiallisesti varmistumaan vastaanottajan luotettavuudesta. Jo näiden seikkojen perusteella Douboiskaialla on täytynyt olla vahva epäilys siitä, että varojen alkuperä ei ollut laillinen. Douboiskaian kertoman mukaan hän oli varmistunut toimeksiannon laillisuudesta kysymällä asiasta tuttaviltaan Suomessa sekä venäläiseltä asianajajalta. Asiassa ei kuitenkaan ole tullut ilmi asianajajan nimeä, eikä Douboiskaia ole edes väittänyt selvittäneensä asiaa henkilöltä, joka tuntisi Suomen lainsäädännön, tai muultakaan asiaan perehtyneeltä ulkopuoliselta taholta. Douboiskaia on kertonut selvittäneensä toiminnan laillisuutta myös muun muassa tutustumalla työnantajaksi ilmoitetun Europack-nimisen yrityksen internetsivuihin. Hän oli tehnyt kirjallisen agenttisopimuksen yrityksen edustajaksi ilmoitetun henkilön kanssa ja toimittanut toimeksiantajalle muun muassa kopion passistaan. Nämä seikat ovat sinänsä voineet puhua sellaisen käsityksen puolesta, että toimeksiantoon ei sisältyisi laitonta alkuperää olevien varojen käsittelyä. Selvää kuitenkin on, että asiakirjojen laati-

4 4 miseen ja muihin tällaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä myös harhautustarkoituksessa. Douboiskaian tietoisuuteen siitä, että toimeksiannossa on ollut kysymys rikollista alkuperää olevien varojen käsittelystä, viittaa varsinkin se seikka, että yrityksen edustajaksi itseään väittänyt toimeksiantaja on pitänyt häneen yhteyttä ilmaissähköpostiosoitteen kautta. Douboiskaian hovioikeudessa antama kertomus, jonka mukaan hän ei tietäisi tällaisen sähköpostiosoitteen merkitystä, ei ole ollut uskottava. Toimeksiantoon on kuulunut suurten rahasummien siirtäminen helposti toteutettavan toimenpitein työmäärään nähden huomattavaa palkkiota vastaan, minkä myös on täytynyt herättää varojen alkuperään liittyviä epäilyjä. Hovioikeus katsoo, ettei edellä selostettujen seikkojen valossa jää varteenotettavaa epäilystä siitä, että Douboiskaia on käsittänyt tai ainakin pitänyt varteenotettavana mandollisuutena varojen olevan rikollisin toimin hankittuja. Se, että Douboiskaia on käyttänyt varojen käsittelyyn omaa pankkitiliään, ei edellä lausutut hänen tahallisuuteensa viittaavat seikat huomioon ottaen anna aihetta päätyä toisenlaiseen johtopäätökseen Douboiskaian tietoisuudesta. Oikeudellista merkitystä ei ole sillä, onko Douboiskaia tiennyt, mistä varat tarkkaan ottaen ovat peräisin, kun hän on joka tapauksessa pitänyt varteenotettavana mandollisuutena niiden alkuperän laittomuutta. Douboiskaia on ottanut varat vastaan tarkoituksenaan siirtää ne ulkomaille toimeksiannon mukaisesti. Hänen on täytynyt olla tietoinen siitä, että saattamalla toimeksiannon loppuun hän edesauttaa varojen laittoman alkuperän peittämistä tai häivyttämistä taikka rikoksen oikeudellisten seuraamusten välttämistä, vaikka hän ei olisi tiennytkään tarkasti, millaisen osuuden hänen oma toimintansa muodostaa tällaiseen tavoitteeseen tähtäävässä järjestelyssä. Rahanpesurikoksen tunnusmerkistö on siten täyttynyt siinä vaiheessa, kun Douboiskaia on vastaanottanut varat tarkoituksenaan suorittaa toimeksianto loppuun. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että 7.7. ja tehdyt tilisiirrot vastaanottamalla Douboiskaia on syyllistynyt rahanpesuun. Käräjäoikeuden lausumin perustein syyte on Douboiskaian ja vastaanottamien tilisiirtojen osalta hylättävä. Ahonen on hovioikeudessa kertonut saaneensa tiedot toimeksiannosta Douboiskaialta. He olivat yhdessä tutustuneet toimeksiantajan mainitsemiin internetsivuihin. Ahosen kertoman mukaan hän oli luottanut Douboiskaian hänelle suomeksi kääntämiin internetsivujen tietoihin sekä sopimuksessa olleisiin tietoihin toiminnan laillisuudesta. Hovioikeus viittaa Ahosen osalta siihen, mitä edellä on todettu Douboiskaian tahallisuudesta. Ahosella on kertomansa mukaan ollut työkokemuksensa vuoksi tietoa liiketoiminnasta Venäjällä ja tarpeesta alentaa kustannuksia, jotka liittyvät varojen siirtämiseen Venäjälle. Hovioikeus katsoo, että nämä seikat eivät anna aihetta arvioida asiaa Ahosen kohdalla eri tavalla kuin Douboiskaian kohdalla. Ahosella on ollut käytettävissään tiedot, jotka Douboiskaia on hänelle antanut ja joihin hän on kertonut luottaneensa. Hovioikeus päätyy Ahosen tahallisuuden osalta samaan johtopäätökseen kuin Douboiskaiankin tahallisuuden osalta.

5 5 Törkeysarviointi Douboiskaian vastaanottamat tilisiirrot 7.7. ja ovat olleet huomattavan suuria, kaikkiaan euroa. Teon kohteena on siten ollut erittäin arvokas omaisuus. Kun otetaan lisäksi huomioon, että Douboiskaia on tehnyt rikoksen palkkiota vastaan, tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Hovioikeus katsoo näin ollen Douboiskaian syyllistyneen törkeään rahanpesuun syytteen teonkuvauksessa kerrotulla menettelyllään lukuun ottamatta ja tapahtuneiden tilisiirtojen osuutta. Rangaistuksen mittaaminen Hovioikeus harkitsee oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi Douboiskaian syyksi luetusta törkeästä rahanpesusta viiden kuukauden vankeusrangaistuksen, joka tuomitaan ehdollisena. Rikoksen tekemistä palkkiota vastaan ei ole tässä tapauksessa pidettävä rangaistuksen koventamisperusteena, sillä kyseinen seikka on tullut otetuksi huomioon jo rikoksen törkeysarvioinnissa. Hovioikeus katsoo, että Ahosen syyksi luettu rahanpesu on rikoksen kohteena olleen omaisuuden määrä huomioon ottaen sakkorangaistuksella sovitettavissa. Menettämisseuraanms Rikoslain 10 luvun 2 :n 1 momentin mukaan rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty. Sekä Douboiskaian että Ahosen syyksi on luettu tahallinen rahanpesurikos. Douboiskaian vastaanottamistaan varoista itselleen pidättämä palkkio 1.402,80 euroa ja Ahosen vastaanottamistaan varoista itselleen pidättämä palkkio 329 euroa ovat rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä, joka on tuomittava valtiolle menetetyksi. Hovioikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmasta.

6 HELSINGIN HOVIOIKEUS TL: 1 DNO: R 11/2887 SIVU 1(1) VASTAAJA Douboiskaia, Olga Mihailovna TUOMIOLAUSELMA Muutokset käräjäoikeuden tuomioon: SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Törkeä rahanpesu RANGAISTUSSEURAAMUKSET VANKEUS Syyksi luettu rikos 1 5 kuukautta vankeutta Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika päättyy LAINKOHDAT 1) Rikoslaki 32 luku 7 1/1 Rikoslaki 32 luku 6 1/1 (61/03) MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET Rikoksen tuottama hyöty 1.402,80 euroa tuomitaan valtiolle menetetyksi. MUUT LAUSUNNOT Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

7 HELSINGIN HOVIOIKEUS TL: 2 DNO: R 11/2887 SIVU 1(1) VASTAAJA Ahonen, Jarkko Gideon TUOMIOLAUSELMA Muutokset käräjäoikeuden tuomioon: SYYKSI LUETUT RIKOKSET 2) Rahanpesu RANGAISTUSSEURAAMUKSET SAKKO Syyksi luettu rikos 2 60 päiväsakkoa a 32 euroa = euroa LAINKOHDAT 2) Rikoslaki 32 luku 6 1/1 (61/03) MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET Rikoksen tuottama hyöty 329 euroa tuomitaan valtiolle menetetyksi.