Ympäristölautakunta 53 18.05.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 179 31.05.2010 Lausunto Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 199/101004/2007 YMPL 53 Keski-Suomen liitto pyytää Keski-Suomen kunnilta lausuntoa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntopyynnön mukana on kaupungille toimitettu CD:llä 2. vaihemaakuntakaava ja siihen liittyvät taustamateriaalit. Lausunto ja kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa pyynnön mukaan 31.05.2010 mennessä Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti. Vaihemaakuntakaavan luonnos on nähtävillä Keski-Suomen kunnissa ja Keski-Suomen liitossa sekä Internetissä osoitteessa: www.keskisuomi.fi/2.vmk. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallioja moreenialueiden suojelulliset arvot. Tavoitteena on myös turvata hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään myös raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). 2. vaihemaakuntakaavan pohjana on 14.04.2009 ympäristöministeriön hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava (ns. kokonaismaakuntakaava). Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta käsittelevä 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 16.12.2009. 2. vaihemaakuntakaava täydentää kokonaismaakuntakaavaa maa-aineshuollon ja siihen liittyvien luontoarvojen osalta. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Vaihemaakuntakaavan tietopohja käsittää 1970-luvulta lähtien laaditut selvitykset ja tutkimukset Keski-Suomen kallio- ja maaperästä sekä niihin liittyvistä maa-aines-, pohjavesi- ja luontoarvoista. Lisätutkimuksena tehtiin Keski-Suomen Poski-projekti (pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitus). Keski-Suomen Poski-projekti toteutettiin vuosina 2007-2010 Keski-Suomen liiton, ympäristöministeriön, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja maa-ainesalan yritysten yhteistyönä. Projekti muodostaa vaihemaakuntakaavan keskeisen tausta-aineiston yhdessä arvokkaiden kallioalueiden tarkistuksen ja valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien
inventointien kanssa. Projektin selvitysryhmässä oli mukana edellä mainittujen tahojen lisäksi edustajia kunnista, maakuntahallituksesta, Keski-Suomen kauppakamarista, Geologian tutkimuskeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Infra Keski-Suomesta, MTK.sta, Metsänhoitoyhdistyksistä sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiristä. Poski-projekti tuotti varsinaisen loppuraportin lisäksi 10 erillisraporttia. Nämä ovat: - Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella (seutukunnittain): Äänekosken seutukunta (2009) - Moreenialueet (2008) - Keski-Suomen kiviaineskulutusennuste (2008) - Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet (2009) - Maastossa tarkistettujen harjualueiden luonto- ja maisemaarvot (2009) - Pohjavesiselvitykset (2009) - Keski-Suomen Poski-projekti. Loppuraportti 2010 Loppuraportissa on tiivistetty yhteenveto tehdyistä selvityksistä sekä asiantuntijoiden tekemä maa-aines- ja luontoarvojen yhteensovitus. Yhteensovituksen tekivät Geologian tutkimuskeskuksen, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton asiantuntijat. Tämä yhteensovitus muodostaa maakuntakaavan lähtökohdan. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Siten aluevarauksissa korostuu maakuntakaavatason yleispiirteisyys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa
samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Valmistelijan esitys ympäristölautakunnan lausunnoksi Äänekosken kaupungin osalta ei Keski-Suomen 2. vaihekaavan luonnos tuo suurempia muutoksia jo hyväksytyssä maakuntakaavassa esitettyyn. Sen sijaan kaavaa varten kerätyissä ja laadituissa pohjatiedoissa on runsaasti aineistoa, jota voidaan käyttää hyväksi kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, esim. maa-aineslupien käsittelyprosesseissa. Äänekosken kaupungilla ei ole tiettävästi ollut edustusta lähdeaineistoa tuottaneessa Poski-projektissa, joten kaikki asiaan kuuluva materiaali on kaupungin virkakoneistolle uutta. Kaiken materiaalin läpikäyminen ja tarkistaminen lausuntoa varten ei ole mielekästä eikä ajan käytön kannalta mahdollistakaan, joten lausunnossa otetaan esille vain jo hyväksyttyyn maakuntakaavaan lausunnolla olevassa 2. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa ja karttaesityksessä esitettävät muutokset. pohjavedet Pohjavesialueiden rajauksessa on maakuntakaavan suuripiirteisyyden vuoksi puutteita, eikä kaikkia pohjavesialueiksi luokiteltuja pohjavesialueita karttatarkastelussa esitetä. Äänekosken osalta ei luokitusmuutoksia, pohjavesialueiden poistamisia tai lisäyksiä ole kaavaselostuksen mukaan tehty. Maakuntakaavan 2. vaiheen yhteyteen on tehty yksi pohjavesialuetta koskeva poistuva merkintä Jyväskylän Hiidenjärven pohjavesialueelle. Pohjavesialueen poisto on tehty Poski-projektin yhteensovituksessa ja perusteluna on käytetty seuraavaa:" Alueella ei ole pohjavesiarvoja ja pv-merkintä saattaisi vaikeuttaa alueen tulevaa maankäyttöä". Samalla perustelulla olisi Äänekosken Hirvaskankaan pohjavesialueen (09 892 51 I luokka) rajausta tullut tarkastella uudelleen. Pohjavesialueen Äänekosken puoleinen alue, Hirvaskankaan risteys ja sen kaakkoispuolinen alue, on suurelta osalta rakennettu liikenteen ja kaupan palvelualueeksi ja alueen luonnontilainen maa-alue väistyy jatkuvasti asfaltoinnin ja rakentamisen tieltä. Alueen rakentaminen ja rakennetun alueen laajeneminen tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Alueen pohjavesi on aikoinaan jo havaittu tien suolauksen, liikenteen,
entisen tervatehtaan sekä huoltoasemien aikaisempien jätevesien ja öljyvahinkojen pilaamaksi (hiilivedyillä pilaantuneita maita on myös puhdistettu). Alueen liikenneverkkoa uudistetaan parhaillaan ja samalla suunnitellaan jo valtatien E 75 muuttamista nelikaistaiseksi. Koska pohjaveden virtaus on alueella pääsääntöisesti luoteesta kaakkoon ei pohjavesialueen uudelleen rajaus, siten, että risteysalue lähialueineen poistettaisiin pohjavesirajauksesta, vaikuttaisi Uuraisten kunnan puoleisen pohjavesialueen pohjaveden laatuun tai tuottoisuuteen. Rajauksen muuttaminen helpottaisi Hirvaskankaan alueen maankäytön suunnittelua ja erilaisten yritysten sijoittumista alueelle. Turha pohjavesialueen status aiheuttaa myös ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi tieverkon muutosrakentamiselle. eo/1 Vaihekaavaan on lisätty merkinnällä eo/1 kolme aluetta, joilla katsotaan olevan maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Näistä Hietaman alue (eo/1, 47) on rajattu karttaesityksessä nykyisin käytössä olevia, luvitettuja ottoalueita suppeammaksi koskemaan pelkästään alueen luoteisosaa. Alue on katsottu myös alueeksi, jossa ottotoimintaa voisi tapahtua pohjavesipinnan alapuolisella alueella. Perusteluna on se, että luoteisosan maa-aineksen laatu on ottotoimintaan muuta aluetta soveliaampaa. Alueella ei arvioida olevan laajempana alueellista pohjavesiarvoa ( II -luokan pohjavesialue Nro: 0999203). Alueen keskiosassa, osittain rajauksen sisäpuolisella alueella, on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa, jossa perusteluna käytettiin luvan hakuvaiheessa alueen lopullista maisemointia ja kantatien 13 linjauksen siirtämistä tulevaisuudessa nykyisen ottoalueen päälle. Myös ottotasoja määriteltäessä otettiin huomioon suunniteltu 13 tien oikaisu. Hietamanharjun kaakkoisosassa on ottomäärältään huomattavasti edellistä suurempi alue, jonka toimintoihin kuuluu myös toimintaansa käynnistävä betonituotetehdas. Näin ollen voisi olettaa, että harjun kaakkoisosalla olisi sora- ja hiekkahuollon kannalta maakunnallista merkitystä luoteisosaa enemmän huolimatta siitä, että alueella ei ole tarkoitusta mennä pohjaveden pinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Lautakunta katsoo, että Hietaman alueen eo/1 -rajaus tulisi tarkistaa koskemaan koko ottotoiminnalle avattua aluetta. Koko Hietamanharjun alue on käytännössä jo maa-ainesten oton piirissä ja niinpä alueen geologisten arvojen katsotaankin merkittävästi alentuneen, eikä harjulla katsota olevan erityisiä luontoarvoja. Ottotoiminnalla on kuitenkin maisemallista merkitystä sekä tienvarsimaiseman, että Hietaman peltoalueille avautuvan näköalan vuoksi. Maa-ainesluvat ja ottotoiminnan ulottaminen pohjaveden pinnan alapuolisille alueille käsitellään tapauskohtaisesti. Ajatus siitä, että pohjavesipinnan alapuolinen otto on mahdollista myös Keski-Suomen alueella on kuitenkin uusi ja
tervetullut tietyille laajemmille soran ja hiekan ottoalueille. Toisena maakunnallisen sora- ja hiekkahuollon kannalta merkittävänä (eo/1) alueena on esitetty Sirkkakankaan alue ( eo/1, 49), joka on niin ikään II -luokan pohjavesialuetta (Nro: 0999252). Luode - kaakkosuuntaisen harjun jakaa kahteen osaan luonnonsuojelualue, sekä Lannevesi - Hietama -tie. Alue ei ole ottotoiminnan piirissä. Samalle alueelle on annettu myös samalla Sirkkakangas -nimellä uusi merkintä ge/2, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Alueen merkintä leikkaa Äänekosken ja Saarijärven kuntarajan. Luonnonsuojelualueeseen sisältyy lehmuslehto, ravinteikas rantasuo, tervaleppäkorpi ja harjumetsikkö. Kohde mainitaan biologisesti merkittäväksi ja maisemallisesti ja geologisesti jokseenkin merkittäväksi kohteeksi. Karttaesityksen suuripiirteisyys sekä samalle alueelle annetut ristiriitaiset merkinnät aiheuttavat epäselvyyttä suhtautumisessa alueeseen. Yhteensovittaminen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän harjualueen (suojelun) ja maakunnallisen sora- ja hiekkahuollon kannalta merkittävän soranottoalueen (ottotoiminnan) välillä on vaikeaa jos ei jopa mahdotonta. Koska Äänekosken harjuista on valtaosa jo otettu maa-ainesten hyödyntämisen käyttöön, olisi tässä vaiheessa viisasta jättää, tähän mennessä koskemattomat, harjualueet edelleen koskematta. Ottotoiminta tulisi keskittää jo avattuihin ottoalueisiin ja mieluummin joissakin tapauksissa, joissa pohjaveden käyttöönotto on joko sen laadun tai riittoisuuden vuoksi epätodennäköistä, myös pohjaveden pinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Äänekosken ympäristölautakunnan mielestä kaavamerkintä eo/1 tulisi poistaa Sirkkakankaan alueelta. Osassa taustamateriaalia on Sirkkakankaan ja Sirkkaharjun nimet sekoittuneet. Kolmantena uutena Äänekosken eo/1 alueena on taulukossa esitetty Sirkkaharjun alue (eo/1, 48) Äänekosken ja Laukaan kunnan rajalla. Alue on niin ikään II luokan pohjavesialuetta (Nro 0977451). Karttaesityksessä alue rajautuu kuitenkin kokonaan Laukaan kunnan puolelle. Äänekosken puolella on Sirkkaharjun alueella tällä hetkellä useampia voimassa olevia maa-aineslupia ja yksi uusi lupahakemus on käsittelyssä. Ottoalueet rajautuvat olemassa olevan Natura 2000 -alueen ulkopuolelle. Alueelle esitetään myös mahdollisuutta pohjavedenpinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Alue liittyy Keski-Suomen saumamuodostumavyöhykkeeseen, joka sisältää mm. 30 m korkean, leveän sekä paikoin jyrkkärinteisen selänteen. Selänteen laella on useita pieniä harjukuoppia. Alueella on myös dyyniharjanne. Harju on maakunnallisesti uhanalaisen kangasajuruohon alkuperäinen kasvupaikka. Osa esiintymistä on tuhoutunut laajamittaisen soranoton takia. Mikäli kaavaluonnoksessa esitetty uusi eo/1 alue koskee myös Äänekosken puolista Sirkkaharjun aluetta, tulisi karttamerkintä ulottaa myös Äänekosken puolelle. Pohjavedenpinnan alapuolinen
maa-ainesten otto on selvitettävä myös Sirkkaharjun alueella tapauskohtaisesti. Koska harjun pohjavesi ei laadultaan vastaa nykypäivän käyttövedelle asetettuja vaatimuksia voisi Natura 2000 -alueen ulkopuolisilla alueilla harkita myös pohjaveden pinnan alapuolista maa-ainesten ottoa tai ainakin suojakerrosvahvuuksien tarkistamista. Muut, jo hyväksytyssä maakuntakaavassa esitetyt, Äänekoskella sijaitsevat sora- ja hiekka-alueet ovat: Pyhäkankaan alue Saarijärven rajalla Liimattalasta länteen ja Ilveskallion alue Suolahden taajaman kaakkoispuolella. Ottotoiminnassa olevia soraja hiekka-alueita on kaupungin alueella tällä hetkellä 24 kappaletta, näiden arvioinnista eo/1 alueiksi ei kunnassa ole tietoa. eo/2, eo/3 ja ek Kalliokiviainesten (eo/2) ja rakennuskiviainesten (eo/3) ottovyöhykkeisiin ei Äänekosken osalta ole tullut muutoksia. Maakuntakaavassa on kalliokiviainesten ottovyöhykkeitä esitetty 7 kappaletta: Saunamäki, Paasmäki, Kalikkavuori, Lassinvuori, Tattarinmäki, Rappukallio ja Iivarinvuori, joka on saanut samalla merkinnän myös rakennuskiviainesten ottovyöhykkeenä (eo/3). Kyseisistä alueista on ottotoimintaa kolmella alueella ja kaksi alueista (Kalikkavuori ja Lassinvuori) on täysin neitseellisessä kunnossa. Maakuntakaavassa esitettyjen alueiden lisäksi on Äänekoskella kaksi - kolme aluetta, joilla tapahtuu kalliokiven louhintaa ja murskausta. Malmipotentiaalisia vyöhykkeitä (ek) ei Äänekosken alueella ole lainkaan. ge/1 Arvokkaat kallioalueet (ge/1) perustuvat valtakunnalliseen arvokkaiden kallioalueiden inventointiin vuodelta 1995, jonka tarkistus Keski-Suomen osalta valmistui vuonna 2008. Inventoinnin tarkistuksessa on kuvattu ja rajattu sellaiset Keski-Suomen kallioalueet, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat selvityksen tutkimusaineiston perusteella arvioitu olevan maa-aineslain (555/1981) tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on alueille annettu seuraava suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Äänekoskelta on arvokkaiksi kallioalueiksi luokiteltu: Hitonhauta - Rajumäki Sumiaisissa, Julmavuori - Pienivuori Hietamalla, Jylhänvuori, Nousukallio - Peuravuori ja Myrävuori - Otramäki Sumiaisten ja Konginkankaan välillä, Naakelinmäki - Viukarinmäki Listonniemessä, Loukkuvuori - Mustavuori ja Mustikkamäki - Ruohosuonmäki Syvälahden alueella, Riihivuori Suolahdessa ja Tärttävuori Äänekosken taajamassa. Ottotoimintaa näiden alueiden läheisyydessä tai tehtyjen rajausten sisällä tapahtuu Hitonhauta - Rajumäen lähellä Rappukallion ottoalueella ja Syvälahdessa
Iivarinvuoren alueella. Maakuntakaavassa on Iivarinvuorelle annettu erityinen maininta, jonka mukaan: "Mahdollisessa maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä ottosuunnitelman tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota". Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan tulee edelleen koskemattomat ja arvokkaiksi luokitellut kallioalueet jättää kokonaan louhinnan ulkopuolelle. Mahdollisissa lähialueiden ottolupien käsittelyissä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueiden maisemakokonaisuuteen. ge/2 Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista harjualueista on Äänekoskelle ainoana uutena alueena (ge/2) esitetty Sirkkakankaan (ge/2, 33) alue Äänekosken ja Saarijärven kuntien rajalla. Alue on käsitelty aikaisemmin kohdassa, jossa käsiteltiin samalle alueelle Sirkkakangas (eo/1, 49) maakunnallisen sora- ja hiekkahuollon kannalta merkittäväksi esitettyä aluetta. Ge/2 alueiden suunnittelumääräyksenä esitetään: " Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen". Kuten aikaisemmin on esitetty alueelta tulisi poistaa eo/1 merkintä. ge/3 Arvokkaat moreenimuodostumat perustuvat selvitykseen valtakunnallisesti arvokkaista moreenimuodostumista. Selvityksessä on kuvattu ja rajattu sellaiset valtakunnalliset moreenimuodostumat ja moreenialueet, joilla on maa-aineslaissa (555/1981) mainittua valtakunnallista arvoa. Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita moreenimuodostumia tai -alueita ei sisälly selvitykseen. Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia ovat reunamuodostumavyöhykkeet, drumliinikentät ja kumpumoreenialueet. Vaihekaavaluonnoksessa ge/3 alueiden suunnittelumääräyksenä esitetään:" Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Äänekoskelta on arvokkaaksi moreenimuodostumaksi esitetty Karvavuoren drumliinia (ge/3, 41) Mämmen kylän Karvalahden ja Karvavuoren välisellä alueella. Karvavuoren melko hyvin suuntautunut crag-and-tail-drumliini sijoittuu Keiteleen drumliinikentän lounaisreunalle. Muodostuman pituus on 3000 metriä, leveys 1000 metriä. Proksimaaliosa on jyrkkäpiirteinen, keski- ja distaaliosat puolestaan loivahkot mutta selkeät. Muoto on melko selvästi rajattavissa. Drumliinin itäkyljellä on lohkareisia pintamoreenikumpuja, jotka kuuluvat drumliinin yli kulkevaan kumpumoreenivyöhykkeeseen. Drumliinin proksimaaliosa on pääosin kalliota, mutta alueen keski- ja distaaliosissa moreenipeite lienee melko paksu. Pintalohkareisuus vaihtelee kohtalaisesta suureen. Ylin ranta on seudulla noin 160 metrin tasolla, joten drumliinin laki on supra-akvaattinen.
Muinais-Päijänteen ranta on seudulla noin 110 metrin tasolla. Alue hahmottuu ympäristöstä hyvin. Drumliini näkyy tieltä ja pellot reunustavat sen kylkiä. Proksimaaliosa on jyrkkä ja korkea, ja se näkyy kauas. Ympäristölautakunta kiittää tiedosta ja esitetystä kaavamerkinnästä. Oheismateriaali Nro 1 Kaavakarttaluonnos ja kaavakartta Ympäristöpäällikön ehdotus: Valmistelija: Jouni Kurkela, 020 632 3316 Ympäristölautakunta maa-aineslupien myöntämisestä vastaavana viranomaisena päättää Keski-Suomen 2. maakuntavaihekaavan luonnoksesta annettavasta lausunnosta valmistelijan esityksen mukaisesti sekä toimittaa asian jatkokäsittelyä (kunnan lausuntoa) varten kaupunginhallituksen päätettäväksi. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - - KHALL 179 Esityslistan oheismateriaalina jaetaan kaavakartta ja kaavakarttaluonnos. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan 18.5.2010 hyväksymään lausuntoon koskien Keski-Suomen 2. maakuntavaihekaavaluonnosta. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -