Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot

Transkriptio

1 Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maa-ainesten ja pohjavesien teemapäivä Jari Hyvärinen, p

2 Pohjavedet ja GTK Pohjavesiyksikkö aloitti Harjurakennetutkimuksia pohjavesialueilla. Pohjaveden laatuun liittyviä tutkimuksia. Vedenhankintaan liittyviä tutkimuksia. Pohjavesien virtausmallinnusta. Kaivosympäristöihin liittyviä tutkimuksia.

3 Lähde-palvelu Jari Hyvärinen

4 Kiviainekset ja GTK GTK on tehnyt sora- ja hiekkavarojen arviointia 1970-luvulta alkaen. Nykyisin pääasiallisesti maksullisina toimeksiantoina. Kalliokiviainestutkimukset tärkeitä. Taloudellisten ja ympäristöllisten seikkojen huomioiminen kiviaineshuollon suunnittelussa edellyttää luotettavaa tietoa kiviainesten esiintymisestä, määristä ja laadusta.

5 Maankamara-palvelu Jari Hyvärinen

6 Suomen sora-ja hiekkavarojen arviointi Tie- ja vesirakennushallituksen ja Geologisen tutkimuslaitoksen yhteistyöprojekti 1970-luvulla. Loppuraportti ilmestyi vuonna Maa-ainestietokannassa noin muodostumaa. Tietokantaa on päivitetty sen jälkeen mm. Poskiprojekteista saaduilla varantotiedoilla. Kuopion läänissä yhteensä 1033 muodostumaa, joissa soraa ja hiekkaa kaikkiaan noin milj. m 3, josta hiekkavaltaista 75 %, soravaltaista 23 % ja murskauskelpoista 2 %. 6 Etunimi Sukunimi

7 Pohjois-Savon Poski-projekti Maa-ainesinventoinnit: Sisä-Savo 1995, Ylä-Savo 1997, Kuopion seutu 2002, Koillis-Savo 2005 ja Varkaus-Leppävirta Loppuraportti valmistui ympäristökeskuksen toimesta v Yhteensovittamisen tuloksena löytyi 65 ensisijaista ottoaluetta, joiden massamäärä on yhteensä noin 69 milj. m 3. Jari Hyvärinen

8 8 Etunimi Sukunimi

9 9 Etunimi Sukunimi

10 10 Etunimi Sukunimi

11 Materiaalia pohjaveden alta Savonlinnan Kuhasalmella

12 Juankoski Rajasalmen pohjavesialue Etunimi Sukunimi

13 PAMA-projekti Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla (8) harjukohteella Pohjois-Savon alueella, joilla kaikilla tehtiin käytännössä harjujen rakennetutkimusta vastaavat työt. Mukana myös Destia, Morenia, Savon Kuljetus ja Rudus. Jari Hyvärinen

14 Lapinlahti, Alapitkä Noin 280 ha 15 m pohjavesipinnan alle, ainesmäärä 2,1 milj. m3 Löytyy tasokuvat 14 Etunimi Sukunimi

15 Ala-Pitkä Asemakaavan ote

16 Savonlinna, Kuhasalmi 16 Etunimi Sukunimi

17 Pohjavesialueiden rakennetutkimuksia 2005 Suonenjoki, Lintharju (vm) Siilinjärvi, Hamula-Käärmelahti 2012, 2013 Siilinjärvi, Kärängänmäki I ja II 2012 Varpaisjärvi, Vuorisenkangas 2014 Sonkajärvi, Hongikko 2016 Keitele, Maaherranniemi 2016 Siilinjärvi, Harjamäki-Kasurila (vm) 2017 Lapinlahti, Haminamäki-Humppi (vm) 2017 Suonenjoki, Viipperonharju 2017 Iisalmi, Peltosalmi-Ohenmäki (vm) 2017 Tuusniemi, Tuusjärvi (vm) 2018 Kuopio, Vehmersalmi 2019 Lapinlahti, Honkalampi (vm) 2019 Nilsiä kirkonkylä (vm) 2019 Juankoski Rajasalmi (vm) Jari Hyvärinen Vm = virtausmallinus

18 Jari Hyvärinen Kuopio Vehmersalmi Rakennetutkimus

19 Tulevaisuuden näkymiä Päätösten perustana oltava riittävä tutkimus. Soranotto harjualueilta on vähenemässä, eikä uusia ottoalueita avata; ottomahdollisuus pohjaveden alta vanhoilla alueilla? Soranottopaikat olisi syytä hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös pohjavedenpinnan alapuolelta. Ehjät harjukokonaisuudet säästettävä tarpeen mukaan pohjavedenotolle. Korvaavien ainesten (moreeni, teollisuuden sivutuotteet, sivukivet jne.) käyttö tulee kasvamaan. 19 Etunimi Sukunimi

20 Tulevaisuuden näkymiä Pohjavesialueiden riittävän tarkat geologiset rakennetutkimukset ovat tärkeitä. Kalliokiviaineksen ottomäärä ja myös suhteellinen osuus kiviainesten otossa tulee kasvamaan edelleen. Myös soraa ja hiekkaa korvaavien materiaalien sekä pohjavedenalaisten hiekka- ja soravarojen tutkimusta lisättävä merkittävästi. Kalliopohjavesien ja myös moreenipohjavesien tutkimusta on lisättävä. 20 Etunimi Sukunimi

21 21 Etunimi Sukunimi