TARASTENJÄRVEN ASE- MAKAAVOJEN LIIKEN- TEEN TOIMIVUUSTAR- KASTELU

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVOJEN LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELU Vastaanottaja Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Kesäkuu, 2015 TARASTENJÄRVEN ASE- MAKAAVOJEN LIIKEN- TEEN TOIMIVUUSTAR- KASTELU Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20755 6201

Päivämäärä 16.6.2015 Laatija Hyväksyjä Riku Jalkanen, Kimmo Heikkilä Riikka Salli, projektipäällikkö Viite 1510016958 Tampereen kaupungin ID 1 422 807

SISÄLTÖ 1. Työn tarkoitus ja tarkastelualue 1 2. Suunnitellut asemakaavahankkeet 2 2.1 Asemakaava 8475, luonnos, Tampereen kaupunki 2 2.2 Tarastenjärven asemakaava 740, Kangasalan kunta 3 3. Muut kaavat ja suunnitelmat 5 3.1 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoitus 5 3.1.1 Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus 5 3.1.2 Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus 7 3.1.3 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten liikenne-ennuste 8 3.2 Ruutanan osayleiskaavaehdotus 9 3.3 Ojalan osayleiskaavaehdotus 10 3.4 Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, yleissuunnitelma 11 4. Nykyliikennemäärät ja liikenne-ennuste 13 4.1 Nykyliikennemäärät 13 4.2 Liikenne-ennuste 14 4.2.1 Tampereen asemakaava 8475 14 4.2.2 Kangasalan asemakaava 740 16 4.2.3 Tammervoiman hyötyvoimalaitos 17 4.2.4 Ojalan osayleiskaavan Aitovuoren alueen maankäyttö 17 4.2.5 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan maankäyttö 17 4.3 Vuoden 2030 ennustetilanne 17 4.4 Liikenteen suuntautuminen 17 5. Liikenteen toimivuustarkastelut 18 5.1 Toimivuustarkastelujen suoritus 18 5.2 Liikenteen toimivuus nykytilanteessa 18 5.3 Liikenteen toimivuus yön yli -tilanteessa 18 5.3.1 Tarastenjärven eritasoliittymän ramppien päät tielle 3400 18 5.3.2 Tarastenjärven eritasoliittymän ramppien päät valtatielle 9 20 5.3.3 Maankäyttöhankkeiden vaikutus Aitovuoren eritasoliittymän toimivuuteen 20 6. Vaikutukset valtatien 9 liikenteeseen 23 6.1 Liikenne-ennuste 23 6.2 Liikenteelliset vaikutukset 25 6.2.1 Liikenteen palvelutaso 25 6.2.2 Matka-aika 28 6.3 Liikenneturvallisuusvaikutukset 29 6.3.1 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 29 6.3.2 Liikennekuolemat 29 7. Yhteenveto ja johtopäätökset 31 7.1 Tarkastelun kohde 31 7.2 Asemakaavojen mitoitus 31 7.3 Liikenne-ennuste 32 7.4 Liikenteen toimivuustarkastelut 32 8. Lähteet 34

1 / 34 1. TYÖN TARKOITUS JA TARKASTELUALUE Työ liittyy Tampereen ja Kangasalan rajalle, valtatien 9 varteen suunnitellun työpaikka-alueen käynnissä oleviin asemakaavahankkeisiin (Tampereen kaupungin kaava 8475 ja Kangasalan kunnan kaava 740). Työn päätarkoituksena on ollut selvittää, minkälaisia vaikutuksia asemakaavaluonnoksilla on Tarastenjärven eli valtatien 9 ja yhdystien 3400 eritasoliittymän ramppien päiden liittymien toimivuuteen. Lisäksi on arvioitu kaavahankkeiden vaikutusta Alasjärven ja Tarastenjärven ramppien toimivuuteen. Kaavahankkeella on myös muita liikenteellisiä vaikutuksia ja maankäytön laajentumisesta aiheutuvia tarpeita liikenneverkon kehittämiselle, mutta tämä työ on rajattu autoliikenneverkon toimivuuden analysointiin. 9 9 9 Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti ja tarkasteltavat Tarastenjärven eritasoliittymän ramppiliittymät.

2 / 34 2. SUUNNITELLUT ASEMAKAAVAHANKKEET 2.1 Asemakaava 8475, luonnos, Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin kaavoittaman asemakaavan 8475 luonnosvaihtoehtojen (luonnos 28.11.2014, kuva 2) mukaan alueelle sallittaisiin joko 219 329 kem2 (VE1) tai 216 884 kem2 (VE2) rakennusoikeutta seuraavasti: EJ Jätteenkäsittelyn korttelialue ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue TY Teollisuusrakennusten korttelialue Y-12 Yleisten rakennusten korttelialue, jonne voidaan sijoittaa paloasema sekä pelastuslaitoksen harjoituskenttä Yhteensä 88 989 kem2 221 kem2 124 428-126 873 kem2 3 246 kem2 216 884-219 329 kem2 Vaihtoehdot 1 ja 2 eroavat toisistaan ainoastaan Tarastenjärven eritasoliittymän pohjoisen ramppiliittymän neljänneksi haaraksi rakennettavan Tarastentien linjauksen sekä siihen rajautuvien korttelien osalta. TY-korttelialueiden rakennusoikeudesta voidaan korkeintaan 40 % käyttää liiketilarakentamiseen lukuun ottamatta korttelialuetta 8301, jossa liiketilarakentamista ei sallita. Kuva 2 Tampereen asemakaava 8475, luonnos 28.11.2014.

3 / 34 2.2 Tarastenjärven asemakaava 740, Kangasalan kunta Kangasalan kunta on laatinut Tarastenjärven asemakaavaluonnoksen (luonnos 31.3.2015) Ruutanan osayleiskaavaehdotuksen (2010) ja oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan (2000) pohjalta. Kaava laaditaan pääosin Ruutanan osayleiskaavaehdotuksen mukaiselle tarkemman suunnittelun tarvealueelle, teollisuus- ja varastoalueelle sekä työpaikkatoimintojen alueelle. Alueelle muodostetaan erikokoisia tontteja teollisuutta, kierrätystoimintaa, energiantuotantoa, toimitiloja ja varastointia varten. Kaava-alueella asuu nykyisin noin 20 henkilöä. Luonnosvaiheessa on laadittu kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan kaava-alueen laajuuden, katuverkon ja käyttötarkoituksen osalta (kuva 3). Kuva 3 Kangasalan asemakaava 740, luonnosvaihtoehdot 31.3.2015.

4 / 34 Asemakaavaluonnoksissa on osoitettu vaihtoehdoista riippuen uutta kerrosalaa 248 000-293 000 kem2, mutta monilla alueilla rakentamisen määrä voi jäädä vähäisemmäksi toiminnosta riippuen. Myös työpaikkojen määrä voi vaihdella suuresti alueelle sijoittuvien yritysten tyypistä riippuen. T, TY, KTY ja LH tonteille sallitaan myymälätiloja korkeintaan 25 % rakennetusta kerrostalasta, kuitenkin enimmillään 3 000 kem2 tonttia kohden. E Maa-ainesten ja jätteiden käsittelyyn sekä kierrätykseen ja energiantuotantoon liittyvien rakennusten korttelialue T, TY Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue A B 112 937 kem2 116 118 kem2 68 660 kem2 110 082 kem2 KTY Toimitilarakennusten korttelialue 44 788 kem2 44 788 kem2 LH Huoltoaseman korttelialue 19 097 kem2 19 097 kem2 KM-tv Liikerakennusten korttelialue 3 000 kem2 3 000 kem2 Yhteensä 248 483 kem2 293 084 kem2 Kaavan 740 aiheuttamaa liikennettä ei ole huomioitu aikaisemmissa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen yhteydessä tehdyissä liikenne-ennusteissa.

5 / 34 3. MUUT KAAVAT JA SUUNNITELMAT Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 on arvioitu Tarastenjärvelle syntyvän vuosien 2015-2040 välillä ympäristö- ja energialiiketoimintaan, materiaalinkäsittelyyn sekä cleantechiin liittyen 1 350 työpaikkaa Tampereelle ja 1 500 työpaikkaa Kangasalle (Tampereen kaupunkiseutu 2014). Suunnitelluista asemakaava-alueista valtatien 9 pohjoispuoliset osat on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa merkitty jätteenkäsittelyalueeksi sekä teollisuus- ja varastoalueeksi. Valtatien eteläpuoliset alueet on maakuntakaavassa osoitettu työpaikka-alueeksi. Tarkastelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Tarasteen länsipuolella on vireillä Nurmi- Sorilan osayleiskaava, joka on syksyllä 2014 ollut ehdotuksena nähtävillä. Tarastenjärven alueella on ollut vireillä osayleiskaava, joka syksyllä 2013 on ollut ehdotuksena nähtävillä. Tarastenjärven osayleiskaavoitus keskeytettiin kuitenkin tammikuussa 2014. Kaavaehdotukset ja niiden yhteydessä laadittu liikenne-ennuste on esitetty luvussa 2.1. Valtatien 9 eteläpuolelle on valmisteilla Ojalan osayleiskaava, jonka ehdotus on päivätty syksylle 2014. Kangasalan puolella asemakaava-alue sijoittuu Ruutanan osayleiskaava-alueelle. Ruutanan osayleiskaava on ollut joulukuussa 2010 nähtävillä (luku 2.2). Valtatien 9 parantamisen yleissuunnitelma Tampere-Orivesi (luku 2.3) on valmistunut vuonna 2010, mutta sitä ei vielä ole hyväksytty. Yleissuunnitelman yhteydessä laadittiin YVA-selvitys. Vuonna 2015 on tarkoitus käynnistää valtatien 9 yhteysvälin uudelleenarviointi välillä Tampere- Orivesi. 3.1 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoitus 3.1.1 Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus Nurmi-Sorilan OYK-ehdotuksessa (ehdotus 25.9.2014) mahdollistettaisiin 1 700 hehtaarin alueelle yhteensä noin 850 000 kem2 asuinrakennusoikeutta ja 120 000 kem2 työpaikkarakennusoikeutta. Tämä vastaisi noin 1 500 työpaikkaa ja 12 700 asukasta.

Kuva 4 Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus 25.9.2014. 6 / 34

7 / 34 3.1.2 Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus Tarastenjärven OYK-ehdotus (ehdotus 3.6.2013) olisi mahdollistanut yhteensä 335 hehtaarin kaava-alueelle 70,5 hehtaarin kokoiselle osalle uusia teollisuus- ja varastoalueiden tontteja (T/ET). Osayleiskaavavaiheessa alueen alhaista tehokkuuslukua e=0,1...0,4 pidettiin todennäköisenä. Uusien teollisuus- ja varastoalueiden rakennusoikeudeksi arvoitiin yhteensä 211 500 kem2 aluetehokkuusluvulla e=0,3. OYK-ehdotuksen mukaan mitoituksella 120 kem2/työpaikka tämä tarkoittaisi noin 1 700 uuden työpaikan syntymistä alueelle, tosin kaavaselostuksen mukaan alueen luonteesta johtuen toteutuva työpaikkamäärä saattaa olla laskennallista arvoa pienempi (Tampereen kaupunki 2013). Kuva 5 Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus 3.6.2013.

8 / 34 3.1.3 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten liikenne-ennuste Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin Tampereen seudun liikennemallin avulla liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Tampereen teknillinen yliopisto 2009). Ennusteen mukaan Tarastenjärven eritasoliittymän ja Kaitavedentien välille avattavan uuden katuyhteyden (Hyötyvoimankatu) liikennemäärä olisi noin 1 400 ajon./vrk, Tarastenjärven alueelle johtavan väylän liikennemäärä 2 200 ajon./vrk, Ruutanantien liikennemäärä 7 000 ajon./vrk sekä valtatien 9 liikennemäärä 24 000 ajon./vrk Tarastenjärven eritasoliittymän länsipuolella ja 17 000 ajon./vrk eritasoliittymän itäpuolella (kuva 6). Kuva 6 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen liikenne-ennuste vuodelle 2030 (ajon./vrk, muokattu lähteistä Tampereen teknillinen yliopisto 2009, Tampereen kaupunki 2013). Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoitusta on jatkettu liikenne-ennusteen laadinnan jälkeen kahtena erillisenä osayleiskaavana. Kumpaakaan osayleiskaavaa ei ole toistaiseksi hyväksytty.

9 / 34 3.2 Ruutanan osayleiskaavaehdotus Ruutanan OYK:n muutos (ehdotus 14.12.2010) mahdollistaisi Ruutanan alueen laajenemisen nykyisestä 2 500 asukkaasta noin 3 700 asukkaaseen. Kaava-alueen pohjoisosissa on osoitettu kaavamerkinnällä T teollisuus- ja varastoalue, TY-1 työpaikkatoimintojen alue, MU maa- ja metsätalousvaltainen alue, sekä sel tarkemman suunnittelun tarvealue, joka voidaan ratkaista Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen tullessa ajankohtaiseksi (kuva 7). Kuva 7 Ruutanan alueen osayleiskaava ja Kangasalan rantayleiskaavan muutos (ehdotus 14.12.2010). Ruutanan OYK:n muutoksen yhteydessä laaditun liikenteellisten vaikutusten arvioinnin (Kangasalan kunta 2010) mukaan uusi maankäyttö aiheuttaisi noin 1 300 ajon./vrk moottoriajoneuvoliikenteen kasvun alueella. Vaikutusarvioinnin yhteydessä laaditun liikenneennusteen vuodelle 2030 mukaan Ruutanantien pohjoisosissa kulkisi noin 8 800 ajon./vrk silloisen 2 800 päivittäisen ajoneuvon sijaan. Liikenne-ennuste on noin 1 800 ajon./vrk suurempi kuin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen yhteydessä laadittu liikenne-ennuste samalle vuodelle 2030 (kuva 8).

10 / 34 Kuva 8 Ruutanan osayleiskaavan liikennevaikutusten arvioinnin yhteydessä laadittu liikenneennuste vuodelle 2030 (Kangasalan kunta 2010). 3.3 Ojalan osayleiskaavaehdotus Tampereen Ojalan osayleiskaavaehdotuksessa (24.11.2014) on esitetty kolme maankäyttövaihtoehtoa, joissa osoitetaan Aitovuoreen sekä TY- että TP-alueita, joiden liikenne kulkee Ruutanantien kautta. TY-alueille voidaan rakentaa liike- ja toimistotiloja enintään 25 % toteutuneesta kerrosalasta. TP-alueille voidaan sijoittaa osayleiskaavaehdotuksen mukaan toimisto- ja työpaikkatilojen lisäksi korkeintaan 400 kem2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä, kuitenkin enintään 1/3 toimintojen kerrosalasta. Aitovuoren alueen maankäyttö ei todennäköisesti tule toteutumaan niin suurena kuin se on kaavaehdotukseen merkitty, sillä mm. alueen luontoarvot rajoittavat alueen rakennettavuutta Tässä tarkastelussa oletettiin, että Aitovuoren alueelle Tarastenjärven eritasoliittymän yhteyteen sijoittuu noin 550 työpaikkaa 120 kem2/tp-tiheydellä, minkä lisäksi alueelle toteutuu 20 % tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa (Tampereen kaupunki 2015). Iltahuipputunnin aikana alueelle ennustetaan saapuvan 72 ajon./h ja lähtevän 178 ajon./h.

11 / 34 Kuva 9 Ote Ojalan yleiskaavaehdotuksesta (24.11.2014). 3.4 Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, yleissuunnitelma Valtatien 9 yleissuunnitelmassa (Pirkanmaan ELY-keskus 2010a) tutkittiin Alasjärven eritasoliittymän ja Oriveden eritasoliittymän välistä tieosuutta. Suunnitelmassa määritettiin kolme vaihtoehtoa (VE0, VE0+ ja VE1), joista valittiin parhaaksi kehitysvaihtoehdoksi VE1, jossa koko suunnittelujakso parannettaisiin nelikaistaiseksi, keskikaiteelliseksi sekaliikennetieksi nykyisessä maastokäytävässä. Vaihtoehtoon VE1 voidaan edetä vaiheittain. Kuva 10 Suunnitelmakartta valtatien 9 parantamisesta välillä Tampere-Orivesi (Pirkanmaan ELYkeskus 2010b).

12 / 34 Yleissuunnitelmatyön yhteydessä laadittiin liikenne-ennuste vuodelle 2030 Tampereen seudun liikennemallin sekä Tiehallinnon kasvukerroinennusteen 2006 2030 avulla. Ennusteessa oletettiin, että valtatien liikennemäärien kasvun kannalta merkittävät maankäyttöhankkeet (mm. Nurmi-Sorila ja Ojalan alue) ovat toteutettu kokonaan. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 valtatien 9 liikennemäärä olisi Tarastenjärven eritasoliittymän länsipuolella 23 000 ajon./vrk (10 000 ajon./vrk eli 70 %:n kasvu vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna) ja 17 000 ajon./vrk (6 000 ajon./vrk eli 60 %:n kasvu) eritasoliittymän itäpuolella (kuva 11). Ruutanantiellä kulkee ennusteen mukaan 7 000 ajon./vrk vuonna 2030. Yleissuunnitelman liikenne-ennuste on tämän työn suunnittelualueen osalta yhtenevä Nurmi- Sorilan ja Tarastenjärven OYK:jen yhteydessä laadittuun liikenne-ennusteeseen nähden, mutta Ruutanan OYK:n muutoksen liikenne-ennusteeseen verrattuna Ruutanantiellä on noin 1 800 ajon./vrk vähemmän liikennettä. Kuva 11 Valtatien 9 liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Pirkanmaan ELY-keskus 2010b).

13 / 34 4. NYKYLIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENNE-ENNUSTE 4.1 Nykyliikennemäärät Kuvassa 12 on esitetty tierekisterin mukaiset vuoden 2014 keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Tarastenjärven eritasoliittymässä sekä teillä 9 ja 3400. Kuvassa on myös Tarastenjärven eritasoliittymän ramppien päiden liittymien torstaina 18.12.2014 klo 15.30 16.30 järjestetyn liikennelaskennan tulokset. Nykyliikennemäärät tierekisteristä: KVL 2014 (ajon/vrk) Ras osuus (%) Iltapäivän huipputuntiliikenne klo 15.30-16.30 (ajon/h) Kuva 12 Tarastenjärven eritasoliittymän nykyliikennemäärät (tierekisteri ja liikennelaskennat).

14 / 34 Tarastenjärven eritasoliittymän ramppien pääliikennevirrat kulkevat Tampereen keskustan ja Ruutanan välillä. Maantie 3400 päättyy eritasoliittymän pohjoiseen liittymään, jonka jälkeen väylä johtaa vähäliikenteisenä jätteenkäsittelylaitokselle. Iltahuipputunnin liikennelaskennan aikana lännen puoleisten ramppien liikenteestä noin 2/3 kulki kohti Ruutanaa ja 1/3 Tampereen suuntaan. Aamuhuipputunnin aikana suutautumisen voidaan olettaa olevan käänteistä, sillä tierekisterin mukaan lännen puoleisilla rampeilla kulkee yhtä paljon liikennettä molempiin suuntiin. 4.2 Liikenne-ennuste Asemakaavojen liikennevaikutusten arvioimiseksi alueiden aiheuttama liikennetuotos arvioitiin soveltaen Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan matkatuotosarvioita erityyppisille toiminnoille. Kuvassa 13 on esitetty liikenne-ennuste sijoiteltuna liikenneverkolle ja kappaleissa 4.2.1 4.4 on eritelty liikenne-ennusteen laskentaperiaatteet. Yön yli ennuste iltahuipputunti (ajon/h) Kuva 13 Yön yli -ennusteen liikennemäärät iltahuipputunnin aikana (ajon./h). Nykytilanteeseen (kuva 12) verrattuna liikennemäärän ennustetaan vähenevän eritasoliittymän ramppien välillä, koska asemakaava-alueille sijoitettavat huoltoasemat siirtävät liikennettä valtatieltä rampeille. 4.2.1 Tampereen asemakaava 8475 Tampereen asemakaavan synnyttämä liikenne arvioitiin seuraavin oletuksin: Teollisuusrakennusten korttelialue TY-15, tontti 8301 liiketilojen osuus 0 % työpaikkatiheys 120 kem2/työpaikka matkatuotos 1,0 käyntiä/työpaikka + 0,11 paketti- ja kuorma-autokäyntiä / 100 kem2 talviarkivuorokauden korjauskerroin 1,36

15 / 34 automatkojen osuus matkoista 75 % henkilöauton keskimääräinen kuormitus 1,16 hlöä/ajoneuvo iltahuipputunnin osuus saapuvasta kevyestä ajoneuvoliikenteestä 1,3 % iltahuipputunnin osuus lähtevästä kevyestä ajoneuvoliikenteestä 23,3 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden saapuvasta raskaasta liikenteestä 10 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden lähtevästä raskaasta liikenteestä 10 % Teollisuusrakennusten korttelialue TY-15, tontit 8302, 8304, 8305 liiketilojen osuus korkeintaan 40 % 60 % rakennusoikeudesta, teollisuusrakentamisen matkatuotos kuten edellä 40 % rakennusoikeudesta, paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa: koko rakennusoikeus myyntipinta-alaa matkatuotos 8 käyntiä/100 kem2 + 0,2 paketti- ja kuorma-autokäyntiä / 100 kem2 talviarkivuorokauden korjauskerroin 0,97 automatkojen osuus matkoista 93 % henkilöauton keskimääräinen kuormitus 1,69 henk/ajoneuvo iltahuipputunnin osuus saapuvasta kevyestä ajoneuvoliikenteestä 10,1 % iltahuipputunnin osuus lähtevästä kevyestä ajoneuvoliikenteestä 10,3 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden saapuvasta raskaasta liikenteestä 10 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden lähtevästä raskaasta liikenteestä 10 % Teollisuusrakennusten korttelialue TY-15, tontti 8303 huoltoasema poikkeavaa liikennettä, liikennemäärä 13 % valtatien 9 liikenteestä 20 % liikenteestä asemakaava-alueen sisäistä liikennettä Erityisalue ET-1, EJ-1, EJ-2, EJ-3 Tampereen ja Kangasalan asemakaava-alueiden maa-ainesten muokkauksen, jätteenkäsittelyn ja kierrätystoiminnan korttelialueet aiheuttavat korkeintaan 50 % lisäyksen jätteenkäsittelyalueen nykyisiin liikennemääriin (haastattelu: Pirkanmaan jätehuolto 2015). Yleisten rakennusten korttelialue Y-12 Paloasema ja pelastuslaitoksen harjoittelualue eivät aiheuta merkittävästi liikennettä iltahuipputunnin aikana. Mikäli kaavan rakennusoikeus toteutuu kokonaisuudessaan, on alueen liikenne-ennuste toiminnoittain taulukon 1 mukainen. Koska kaavoitettava alue on laaja, tontteja useita ja asemakaava mahdollistaa monipuolisesti erilaisten toimintojen sijoittumisen alueelle, ei koko kaava-alueen rakennusoikeutta tulla todennäköisesti käyttämään kaikilla tonteilla. Tästä syystä ajoneuvoliikenteen ennusteen mukaisten liikennemäärien toteutuminen kokonaisuudessaan on epätodennäköistä. Taulukko 1 Tampereen asemakaavan liikenne-ennuste Tampereen asemakaava 8475 Teollisuus- ja varastorakentaminen Teollisuuskorttelien toimitilarakentaminen Huoltoasema Erityisalueet Yhteensä Iltahuipputunnin saapuva liikenne Iltahuipputunnin lähtevä liikenne 19 133 120 7 279 166 136 120 24 446 Yhteensä, (ajon/h) 185 269 239 31 724

16 / 34 4.2.2 Kangasalan asemakaava 740 Kangasalan asemakaavan synnyttämä liikenne arvioitiin seuraavin oletuksin: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T-2, TY + toimitilarakennusten korttelialue KTY Kaupallisia toimintoja enintään 3000 kem2/tontti: paljon tilaa vaativa erityistavarakauppa, matkatuotos 8 käyntiä/100 myynti-kem2 talviarkivuorokauden korjauskerroin 0,97 automatkojen osuus matkoista 93 % henkilöauton keskimääräinen kuormitus 1,69 hlöä/ajoneuvo iltahuipputunnin osuus vuorokauden saapuvasta liikenteestä 10,1 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden lähtevästä liikenteestä 10,3 % Työpaikkatoimintoja loput rakennusoikeudesta: Työpaikkatiheys 120 kem2/työpaikka matkatuotos 1,0 käyntiä/työpaikka + 0,11 paketti- ja kuorma-autokäyntiä / 100 kem2 talviarkivuorokauden korjauskerroin 1,36 automatkojen osuus matkoista 75 % henkilöauton keskimääräinen kuormitus 1,16 hlöä/ajoneuvo iltahuipputunnin osuus vuorokauden saapuvasta kevyestä liikenteestä 1,3 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden lähtevästä kevyestä liikenteestä 23,3 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden saapuvasta raskaasta liikenteestä 10 % iltahuipputunnin osuus vuorokauden lähtevästä raskaasta liikenteestä 10 % Erityisalue E-2 Tampereen ja Kangasalan asemakaava-alueiden maa-ainesten muokkauksen, jätteenkäsittelyn ja kierrätystoiminnan korttelialueet aiheuttavat korkeintaan 50 % lisäyksen jätteenkäsittelyalueen nykyisiin liikennemääriin (haastattelu: Pirkanmaan Jätehuolto 2015). Huoltoaseman korttelialue LH huoltoasema poikkeavaa liikennettä, liikennemäärä 13 % valtatien 9 liikenteestä 20 % liikenteestä asemakaava-alueen sisäistä liikennettä Mikäli kaavan rakennusoikeus toteutuu kokonaisuudessaan, on alueen liikenne-ennuste toiminnoittain taulukon 2 mukainen (E-2 korttelit on raportoitu Tampereen asemakaavaan). Koska kaavoitettava alue on laaja, tontteja useita ja asemakaava mahdollistaa monipuolisesti erilaisten toimintojen sijoittumisen alueelle, ei koko kaava-alueen rakennusoikeutta tulla todennäköisesti käyttämään kaikilla tonteilla. Tästä syystä ajoneuvoliikenteen ennusteen mukaisten liikennemäärien toteutuminen kokonaisuudessaa on epätodennäköistä. Taulukko 2 Kangasalan asemakaavan liikenne-ennuste Kangasalan asemakaava 740 iltahuipputunnin saapuva liikenne iltahuipputunnin lähtevä liikenne Yhteensä, (ajon/h) Teollisuus- ja varastorakentaminen Vaihtoehto A Huoltoasema Yhteensä Teollisuus- ja varastorakentaminen Vaihtoehto B Toimitilarakentaminen Toimitilarakentaminen Huoltoasem a Yhteensä 19 95 120 234 28 81 120 229 168 97 120 385 249 83 120 452 187 192 239 379 277 164 239 441 Liikenteen toimivuustarkasteluiden liikenne-ennusteena käytettiin vaihtoehtoa B, jonka liikennetuotos on A-vaihtoehtoa suurempi.

17 / 34 4.2.3 Tammervoiman hyötyvoimalaitos Tarastenjärvelle tällä hetkellä rakennettavan hyötyvoimalaitoksen liikenne-ennusteena käytettiin laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin (Tammervoima 2011) yhteydessä ennustettua enimmäisliikenne-ennustetta 145 ajon./vrk. Liikennemäärästä vähennettiin 35 %, sillä hyötyvoimalaitoksen Pirkanmaan jätehuollon mukaan kuljetuksista 65 % on Koukkujärven jätteenkäsittelylaitokselta Tarastenjärvelle siirtyvää jätettä ja 35 % Tarastenjärvellä nykyisin käsiteltävää jätettä. Liikenteestä 10 % oletettiin ajoittuvan iltapäivän huipputunnille. 4.2.4 Ojalan osayleiskaavan Aitovuoren alueen maankäyttö Tarkastelussa oletettiin, että suunnittelualueen yhteyteen Aitovuoren alueelle sijoittuu noin 550 teollisuuden työpaikkaa, minkä lisäksi alueelle toteutuu 20 % kaupallisia toimintoja. Yön yli liikenne-ennusteessa on otettu huomioon vain tämä osa Ojalan osayleiskaavaehdotuksen maankäytöstä. Työpaikkojen ja kaupallisten alueiden liikennetuotos laskettiin kuten Tampereen ja Kangasalan asemakaavoissa. Iltahuipputunnin aikana Aitovuoreen ennustetaan saapuvan 72 ajon./h ja lähtevän 178 ajon./h. 4.2.5 Nurmi-Sorilan osayleiskaavan maankäyttö Nurmi-Sorilan osayleiskaavan maankäyttöä ei tässä tarkastelussa oletettu toteutuneen. 4.3 Vuoden 2030 ennustetilanne Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien ramppien liittymien toimivuutta arvioitiin Tampereen seudun vuoden 2030 rakennesuunnitelman mukaisella TALLI-mallilla ja sen EMME-mallin autoliikenteen iltahuipputunnin ennusteliikennemäärillä. Ennusteesta vähennettiin Nurmi-Sorilan uuden maankäytön aiheuttama autoliikenteen tuotos ja korjattiin Tarastenjärven alueen autoliikennetuotosta tämän selvityksen yhteydessä laaditulla ennusteella. Valtatien 9 liikenteen ei yön yli -ennusteessa oletettu kasvavan tutkittujen asemakaavahankkeiden aiheuttaman liikenteen kasvun lisäksi. Valtatien liikenteen kasvu on otettu huomioon vuoden 2030 ennustetilanteessa. 4.4 Liikenteen suuntautuminen Liikenteen suuntautuminen määritettiin asiantuntija-arviona liikennelaskentojen ja aikaisempien selvitysten avulla. Uudesta liikenteestä valtaosan, noin 80 % ennustetaan suuntautuvan valtatietä 9 pitkin Tampereen suuntaan. 10 % liikenteestä oletetaan suuntautuvan Ruutanaan, 5 % Orivedelle ja 5 % Nurmi-Sorilaan.

18 / 34 5. LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT 5.1 Toimivuustarkastelujen suoritus Liikenteen toimivuustarkastelut suoritettiin Quadstone Paramics -mikrosimulointiohjelmalla, johon mallinnettiin Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymä sekä siihen liittyvät väylät. Simulointi suoritettiin arki-iltapäivän huipputunnille. Liikenteen toimivuus ramppiliittymien yläpäässä tutkittiin sekä nykyisenkaltaisille, sivusuunnista kanavoiduille liittymille että kiertoliittymille. Lisäksi simuloinneilla tutkittiin Tarastenjärven ja Alasjärven eritasoliittymän Tampereen suuntaan liittyvien ramppien toimivuus iltahuipputunnin aikana. 5.2 Liikenteen toimivuus nykytilanteessa Tarastenjärven eritasoliittymän liikennemäärät ovat nykyisin pieniä, eikä liittymässä ole toimivuusongelmia. Liikennelaskennan aikana tehtyjen havaintojen perusteella ramppien päätteiden tasoliittymissä ajoneuvot joutuvat vain harvoin väistämään toisiansa ja liikenne toimii kaikilla liittymähaaroilla erittäin hyvin. 5.3 Liikenteen toimivuus yön yli -tilanteessa 5.3.1 Tarastenjärven eritasoliittymän ramppien päät tielle 3400 Pohjoinen liittymä Työssä tutkittiin nykyisten ramppiliittymien toimivuus iltahuipputunnin aikana tilanteessa, jossa pohjoisemman rampin kolmihaaraliittymä on muutettu nelihaaraiseksi uuden maankäytön takia ja tielle 3400 on rakennettu vasemmalle kääntyvien kaista. Asemakaavojen myötä kasvava liikenne kuormittaa pohjoisempaa ramppiliittymää enemmän kuin eteläisempää ramppiliittymää. Simuloinnin perusteella uudelta Tarastentien liittymähaaralta tielle 3400 tai valtatien 9 rampille liittyminen on iltahuipputunnin aikana erittäin vaikeaa, mistä syystä liittymähaara jonoutuu nelihaaraisena pahoin (kuva 14). Toimivuustarkastelun perusteella pohjoinen liittymä toimii nelihaaraisena, mikäli uuden Tarasteentien varrelle suunnitellusta maankäytöstä toteutuu noin 50 %, eli 80 000 kem2 suunniteltuihin 160 000 kem2 sijaan. Ramppiliittymä tulisi parantaa kiertoliittymäksi, mikäli asemakaavojen koko rakennusoikeus toteutuu. Liittymä on joka tapauksessa liikennemääristä riippumatta suositeltavaa toteuttaa kiertoliittymänä, mikäli siihen liitetään suora katuliittymä. Pohjoisemman liittymän pohjoisen haaran jono saattaa ulottua hetkittäin noin 100 metrin päähän kiertoliittymästä (kuva 15), mutta suurimman osan ajasta jono on korkeintaan muutamien autojen pituinen.

19 / 34 Kuva 14 Hyötyvoimankadun/Tarastentien/vt9 rampin nelihaaraliittymän jonoutuminen yön yliennustetilanteessa. Kuva 15 Hyötyvoimankadun/Tarastentien/vt9 rampin kiertoliittymän hetkellinen jonoutuminen yön yli-ennustetilanteessa. Eteläinen liittymä Eteläisempi ramppiliittymä toimii pohjoista liittymää paremmin, sillä liikennettä on vähemmän. Useat liittymään peräkkäin saapuvat raskaat ajoneuvot voivat kuitenkin jonouttaa liittymää hieman. Eteläisemmän rampin kiertoliittymässä liikennemäärät ovat pohjoisempaa liittymää pienempiä, eikä merkittävää liikenteen jonoutumista ei ole ennustettavissa. Valtatien rampin liikenne joutuu väistämään ainoastaan pohjoisen suunnasta Ruutanan ja Oriveden suutaan kulkevaa liikennettä, minkä ennustetaan olevan vain noin 15 % valtateiden pohjoisten maankäyttöhankkeiden liikennemääristä.

20 / 34 Kuva 16 Eteläisemmän kiertoliittymän jonoutuminen yön yli tilanteessa. Eteläisemmässä ramppiliittymässä kiertoliittymä parantaisi liikenteen sujuvuutta, mutta toimivuuden kannalta ei ole välttämätön toimenpide ennustetuille liikennemäärille. Liikennöinnin turvallisuuden vuoksi liittymään on kuitenkin suositeltavaa rakentaa pisarakiertoliittymä, joka rombisen rampin päässä estää tehokkaasti rampilla väärään suuntaan ajamista. 5.3.2 Tarastenjärven eritasoliittymän ramppien päät valtatielle 9 Mikäli sekä Tampereen että Kangasalan asemakaavat toteutuvat kokonaisuudessaan ja liikerakentamiselle mahdolliset kerrosneliöt toteutetaan, ennustetaan valtatien 9 rampille Tampereen suuntaan kulkevan noin 900 ajoneuvoa iltapäivän huipputunnin aikana ja 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on erittäin suuri, sillä esimerkiksi Tampereen vilkkaimman rampin (valtatien 11 ramppi valtatielle 3 Myllypuron eritasoliittymässä) keskimääräinen vuorokausiliikenne on tierekisterin mukaan noin 8 000 ajon./vrk. Valtatiellä 9 Tampereen suuntaan kulkeva liikennemäärä on kuitenkin maltillinen iltahuipputunnin aikana. Eritasoliittymän rampilta Oriveden suuntaan ennustetaan yön yli -tilanteessa kulkevan noin 200 ajon./h ja 2 000 ajon./vrk. Koska asemakaavojen aiheuttama liikenne suuntautuu iltahuipputunnin aikana pääosin Tampereen suuntaan, eli valtatien 9 pääliikennevirtaan nähden käänteiseen suuntaan, pääsee suurin osa autoista liittymään valtatielle ongelmitta. Simuloinnissa ramppiliikenne on pääosin sujuvaa, mutta rampin päässä tapahtuu hetkittäin jarruttelua. Raskaan liikenteen liittyminen valtatien liikennevirtaan on vaikeampaa kuin kevyillä ajoneuvoilla. Ramppi ei jonoudu. 5.3.3 Maankäyttöhankkeiden vaikutus Aitovuoren eritasoliittymän toimivuuteen Yön yli -tilanne Kuvassa 17 on esitetty Tarastenjärven asemakaavojen sekä Ojalan osayleiskaavaluonnoksessa Tarastenjärven ympäristöön osoitettujen työpaikka-alueiden mukainen yön yli -liikenne-ennuste Aitovuoren eritasoliittymässä iltahuipputunnin aikana.

21 / 34 Aitovuoren eritasoliittymään ennustetaan Tarastenjärven suunnasta tuntiliikennemäärän lisäystä noin 650 ajoneuvolla. Teiskon ja Atalan suunnasta maantieltä 338 Tampereen suunnan ramppia pitkin ajavat joutuvat väistämään näin ollen noin 1 000 ajoneuvon suuruista tuntiliikennevirtaa. Tämä vaikeuttaa rampilta valtatielle liittymistä, mutta simulointien perusteella noin 300 metrin pituisella liittymiskaistalla on riittävästi aikaa sovittaa vauhti valtatien liikennevirtaan ja vaihtaa kaistaa. Kuva 17 Yön yli liikenne-ennuste Aitovuoren eritasoliittymässä (ajon./h, iltahuipputunti). Vuoden 2030 ennustetilanne Yön yli -ennusteen lisäksi arvioitiin eritasoliittymän rampin toimivuutta Tampereen seudun rakennesuunnitelman 2030 mukaisilla Tampereen seudun liikennemallin liikenne-ennusteilla, joista vähennettiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueiden liikenne-ennuste. Tampereen seudun liikennemalli ennustaa vuodelle 2030 valtatielle 9 noin 4 000 ajon./h huipputuntiliikennettä (poikkileikkausliikenne) Aitovuoren ja Alasjärven eritasoliittymien välillä (kuvat 18). Liikennemäärä on hieman suurempi kuin kahden kaistan kapasiteetti, eikä liikenneverkko kestä ennustettuja liikennemääriä nykyisellä kaksikaistaisella poikkileikkauksella, mikäli huipputunnin osuus vuorokausiliikenteestä on 10 %. Tampereen suuntaan kulkeva liikenne ruuhkautuu kohdassa, jossa maantien 338 rampin kiihdytyskaista loppuu ja valtatie jatkuu kaksikaistaisena.

22 / 34 Tasanteen eritasoliittymä rakennettu: Ei Tasanteen eritasoliittymää: Kuva 18 Huipputunnin liikenne-ennuste vuodelle 2030 Aitovuoren eritasoliittymässä ilman Tarastenjärven alueen maankäytön liikenne-ennustetta (TALLI-malli, ajon./h). Liikennemäärissä ei ole huomioitu Nurmi-Sorilan alueen maankäytön toteutumista. Mikäli kuvan 18 ennustetta päivitetään tässä selvityksessä ennustetuilla Tarastenjärven alueen matkatuotoksilla, ylittyy kaksikaistaisen väylän kapasiteetti selvästi (kuva 19). Tasanteen eritasoliittymä rakennettu: Ei Tasanteen eritasoliittymää: Kuva 19 Huipputunnin liikenne-ennuste vuodelle 2030 Aitovuoren eritasoliittymässä Tarastenjärven alueen maankäytön liikenne-ennusteen kanssa (TALLI-malli, ajon./h). Liikennemäärissä ei ole huomioitu Nurmi-Sorilan alueen maankäytön toteutumista.

23 / 34 6. VAIKUTUKSET VALTATIEN 9 LIIKENTEESEEN Kaava-alueiden vaikutuksia valtatien 9 toimivuuteen ja turvallisuuteen tarkasteltiin IVAR 2.4.1 - ohjelmistolla. Tarkastelualueena on valtatie 9 Alasjärven eritasoliittymästä (vt 12) Suinulan tasoliittymään (yt 3403 Korvenperäntie). Tarkasteluja on tehty liikennemäärien suhteen kolmelle eri skenaariolle: 1. nykytilanne 2. ennustetilanne vuonna 2030 ilman Tarastenjärven ja Aitovuoren kaava-alueita (ns. perusennuste) sekä 3. ennustetilanne vuonna 2030 sisältäen em. kaava-alueiden liikennetuotoksen. Skenaarioiden sisällä tarkasteltiin lisäksi nopeusrajoituksen muuttamisen vaikutuksia valtatien liikenteeseen. Kaikissa skenaarioissa liikenneverkkona on ollut nykyinen verkko, eli valtatien 9 yleissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ei ole toteutettu: valtatie 9 on edelleen kaksikaistainen, eikä Tasanteen eritasoliittymää ole rakennettu. Ennusteliikennemäärien perusteella voidaan todeta, että mikäli valtatie parannetaan ennen vuotta 2030 nelikaistaiseksi, liikenteen toimivuuteen liittyvät ongelmat on ratkaistu todennäköisesti melko pitkäksikin ajaksi. Myös liikenneturvallisuus paranee oleellisesti, kun ajosuunnat erotetaan toisistaan keskikaiteella. 6.1 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen perustana on käytetty Tampereen kaupunkiseudun rakennemallia 2030. Vuoden 2030 TALLI-mallista on poistettu Nurmi-Sorilan kaavaillun maankäyttöalueen liikennetuotos, sillä alueen toteutuminen vuoteen 2030 mennessä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Mallista on poistettu myös vanha Tarastenjärven alueen liikennetuotos, joka on korvattu tätä työtä varten lasketulla Tarastenjärven ja Aitovuoren kaava-alueiden liikennetuotoksella. Tarastenjärven liikenne-ennusteeseen sisältyy sekä Tampereen että Kangasalan puoli kaavasta. Nykytilanteessa valtatien 9 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on tierekisterin mukaan Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä noin 21 000 ajon./vrk ja Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä noin 15 000 ajon./vrk (kuva 20). Kuva 20 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) valtatiellä 9 vuonna 2014 tierekisterin mukaan (ajon./vrk).

24 / 34 Perusennusteen mukaisessa tilanteessa valtatien 9 liikenne kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mentäessä (kuva 21). Voimakkainta kasvu on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti jo ennestään vilkkaimmalla osuudella Alasjärven ja Aitovuoren välillä, missä liikennemäärän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan (+118 %) 44 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kuva 21 Perusennusteen KVL valtatiellä 9 vuonna 2030 (ajon./vrk). Tarastenjärven ja Aitovuoren kaava-alueet lisäävät valtatien 9 päivittäistä liikennettä Tarastenjärven eritasoliittymän länsipuolella noin 7 900 ajon./vrk ja itäpuolella noin 500 ajon./vrk. Alasjärven ja Aitovuoren välillä lisäys on arviolta 7 200 ajon./vrk eli perusennusteeseen nähden +16 %. Lisäyksen jälkeen valtatien 9 KVL vuoden 2030 ennustetilanteessa nousee yli 51 000 ajoneuvoon vuorokaudessa (kuva 22), jossa lisäystä nykytilanteeseen nähden on +147 %. Kuva 22 Ennustettu KVL vuonna 2030 sisältäen Tarastenjärven ja Aitovuoren alueiden liikennetuotoksen (ajon./vrk).

25 / 34 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Näitä tarkasteluja aloitettaessa tuorein liikennemäärätieto IVAR-ohjelmistossa oli tierekisteritieto vuodelta 2013. Esitettävät nykytilatiedot liikenteellisten palvelutasotekijöiden osalta kuvaavat siis vuoden 2013 tilannetta. 6.2.1 Liikenteen palvelutaso Palvelutasotarkasteluissa valtatien 9 tarkasteltu osuus on jaettu neljään jaksoon, jotka on merkitty kuvaan 23. Aitovuori Tarastenjärvi Tarastenjärvi Suinula Moottoritien pää Aitovuori Alasjärvi moottoritien pää Kuva 23 IVAR-laskelmien tarkastelujaksot. Jo nykytilassa valtatiellä 9 on havaittavissa palvelutaso-ongelmia erityisesti Aitovuoren eteläpuolisella kaksikaistaisella osuudella, jolla jo 14 % suoritteesta syntyy palvelutasoltaan huonoimmassa luokassa F (erittäin huono). Ruuhkasuoritetta (palvelutasot E ja F) on tällä jaksolla yhteensä 33 % liikenteestä. Samalla liikennemäärällä toimivuusongelmia ei kuitenkaan ilmene lähempänä Alasjärven eritasoliittymää, Tampereen kehätien 2+2-kaistaisella osuudella. Valtatien 9 suoriteosuudet palvelutasoittain nykytilanteessa, valtatien nopeusrajoitus 100 km/h (liikennemäärät 2013) Alasjärvi - moottoritien pää Moottoritien pää - Aitovuori 45 100 22 19 14 A C D Aitovuori - Tarastenjärvi Tarastenjärvi - Suinula 64 80 25 16 10 3 E F 0 20 40 60 80 100 % Kuva 24 Valtatien 9 palvelutaso nykytilanteessa, kun valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. Nopeusrajoituksen laskemisella voidaan hiukan parantaa liikenteen sujuvuutta. Jos valtatiellä 9 olisi pysyvä 80 km/h:n nopeusrajoitus, ruuhkasuoritteen osuus Aitovuoren eteläpuolisella osuudella putoaisi 33 prosentista 20 prosenttiin (kuva 25).

26 / 34 Valtatien 9 suoriteosuudet palvelutasoittain nykytilanteessa, valtatien nopeusrajoitus 80 km/h (liikennemäärät 2013) Alasjärvi - moottoritien pää Moottoritien pää - Aitovuori 49 100 31 12 8 A C D Aitovuori - Tarastenjärvi 71 23 5 E Tarastenjärvi - Suinula 84 16 F 0 20 40 60 80 100 % Kuva 25 Valtatien 9 palvelutaso nykytilanteessa, kun valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h. Palvelutasohyöty, joka saavutetaan laskemalla nopeusrajoitus 100:sta 80 kilometriin tunnissa, vastaa KVL-tasolla noin 2 300 ajoneuvoa vuorokaudessa eli reilua 10 prosenttia valtatien 9 nykyliikenteestä Aitovuoren eritasoliittymän eteläpuolella. Tämän verran liikennettä valtatielle voisi siis tulla lisää, jotta palvelutasojakauma olisi 80 km/h:n nopeusrajoituksella sama kuin nykytilanteessa 100 km/h:n nopeusrajoituksella. Määrä vastaa noin 30 prosenttia lasketusta Tarastenjärven ja Aitovuoren alueiden vaikutuksesta valtatien vuorokausiliikenteeseen. Liikenteen yleinen kasvu heikentää palvelutasoja merkittävästi nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä (kuva 26). Valtatien 9 KVL kasvaa perusennusteen mukaan yli kaksinkertaiseksi 21 000 ajoneuvosta noin 44 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tällaisella tilanteessa ruuhkasuoritteen osuus on hankalimmalla, Aitovuoren eteläpuolisella osuudella jo yli 60 %, eikä nopeusrajoituksen laskeminen auta tilannetta kuin muutaman prosenttiyksikön verran. Valtatien 9 suoriteosuudet palvelutasoittain perustilanteessa vuonna 2030, valtatien nopeusrajoitus 100 km/h Alasjärvi - moottoritien pää Moottoritien pää - Aitovuori 9 29 7 91 56 9 A C D Aitovuori - Tarastenjärvi Tarastenjärvi - Suinula 40 45 15 23 19 18 25 13 E F 0 20 40 60 80 100 % Kuva 26 Valtatien 9 palvelutaso perusennusteen tilanteessa vuonna 2030, kun valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. Tarastenjärven ja Aitovuoren aiheuttama liikenteen lisäys heikentää palvelutasoja edelleen (kuva 27). Aitovuoren eteläpuolella ruuhkassa syntyy jo valtaosa, lähes 90 % suoritteesta, mikä merkitsee vakavia toimivuusongelmia. Tarastenjärven itäpuolisella osuudella kaava-alueiden vaikutus valtatien palvelutasoihin on vähäinen. 2+2-kaistaisella osuudella välittömästi Alasjärven eritasoliittymän pohjoispuolella palvelutasotilanne on edelleen suhteellisen hyvä: ruuhkasuoritteen osuus on vain 4 % eli selvästi vähemmän kuin nykytilanteessa kaksikaistaisella osuudella (33 %), vaikka liikennemäärät ovat 2,5-kertaiset.

27 / 34 Tästä nähdään, että valtatiejakson nelikaistaistamisella saataisiin hankittua tielle huomattavasti lisää kapasiteettia, josta riittäisi kasvunvaraa pitkälle ajalle. Valtatien 9 suoriteosuudet palvelutasoittain vuonna 2030 sisältäen Tarastenjärven ja Aitovuoren kaava-alueet, valtatien nopeusrajoitus 100 km/h Alasjärvi - moottoritien pää Moottoritien pää - Aitovuori 8 3 29 85 60 12 22 A C D Aitovuori - Tarastenjärvi Tarastenjärvi - Suinula 18 44 29 13 22 19 40 14 E F 0 20 40 60 80 100 % Kuva 27 Valtatien 9 palvelutaso vuonna 2030, kun Tarastenjärven ja Aitovuoren alueiden liikennetuotos on otettu huomioon ja valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. Kun liikennemäärät ylittävät selvästi tien kapasiteetin, nopeusrajoituksen laskeminen ei oleellisesti paranna palvelutasotilannetta (kuva 28). Kaksikaistaisella osuudella nopeusrajoituksen laskeminen 100:sta 80 kilometriin tunnissa pienentää ruuhkasuoritteen osuutta 4 13 prosenttiyksikköä, mutta tilanne kaksikaistaisella osuudella Tarastenjärven eritasoliittymästä länteen on silti erittäin huono. Valtatien 9 suoriteosuudet palvelutasoittain vuonna 2030 sisältäen Tarastenjärven ja Aitovuoren kaava-alueet, valtatien nopeusrajoitus 80 km/h Alasjärvi - moottoritien pää Moottoritien pää - Aitovuori 9 4 30 85 57 12 22 A C D Aitovuori - Tarastenjärvi 20 33 14 33 E Tarastenjärvi - Suinula 49 32 10 10 F 0 20 40 60 80 100 % Kuva 28 Valtatien 9 palvelutaso vuonna 2030, kun Tarastenjärven ja Aitovuoren alueiden liikennetuotos on otettu huomioon ja valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h. Todellisuudessa kaava-alueet eivät heikentäne valtatien toimivuutta niin paljon kuin yllä esitetyt luvut ja kaaviot antavat ymmärtää, sillä työpaikka-alueisiin painottuvana sen suuntajakauma ja ajallinen vaihtelu ovat erilaisia kuin valtatiejakson liikenteellä muuten: iltapäivän huipputunnin aikana valtaosa Tarastenjärven liikenteestä suuntautuu Tampereen keskustaa kohti, kun valtatien 9 pääliikennesuunta on kaupungista poispäin. Kaava-alueet siis tasaavat liikenteen suuntajakaumaa huipputuntien aikana.

28 / 34 6.2.2 Matka-aika Matka Alasjärven eritasoliittymästä Suinulaan on noin 10,6 kilometriä. Nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h keskimääräinen matka-aika on kevyillä ajoneuvoilla nykytilanteessa noin 7,5 minuuttia ja 80 km/h:n nopeusrajoituksella noin 8,3 minuuttia. Raskailla ajoneuvoilla matka-aika on molemmissa tilanteissa noin 8,8 minuuttia. Mikäli nopeusrajoitus lasketaan 70 kilometriin tunnissa, matka-aika pitenee 80 km/h:n tilanteesta lähes minuutin, ja 60 km/h:n nopeusrajoituksella vielä toisen minuutin. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärien kasvu hidastaa liikennettä niin, että keskimääräinen matka-aika pitenee 1,5 2,0 minuuttia, mikäli nopeusrajoitus pysyy vakiona. Muutos on tätä tasoa sekä kevyillä että raskailla ajoneuvoilla. Mikäli tähän lisätään tarkastelujen kaava-alueiden vaikutus, matka-aika pitenee vielä noin puoli minuuttia lisää. Kevyiden ajoneuvojen matka-aika valtatiellä 9 välillä Alasjärvi Suinula Nykytila 2013 Perusennuste 2030 Ennuste 2030, sis. Tarastenjärvi ja Aitovuori 7,5 8,3 9,1 10,1 9,2 10,1 10,9 11,9 9,6 10,5 11,4 12,3 0 2 4 6 8 10 12 14 minuuttia Valtatien nopeusrajoitus 100 km/h Valtatien nopeusrajoitus 80 km/h Valtatien nopeusrajoitus 70 km/h Valtatien nopeusrajoitus 60 km/h Kuva 29 Kevyiden ajoneuvojen matka-aika valtatiellä 9. Raskaiden ajoneuvojen matka-aika valtatiellä 9 välillä Alasjärvi Suinula Nykytila 2013 Perusennuste 2030 Ennuste 2030, sis. Tarastenjärvi ja Aitovuori 8,8 8,8 9,7 10,7 10,5 10,6 11,4 12,5 10,8 11,0 11,9 12,9 0 2 4 6 8 10 12 14 minuuttia Valtatien nopeusrajoitus 100 km/h Valtatien nopeusrajoitus 80 km/h Valtatien nopeusrajoitus 70 km/h Valtatien nopeusrajoitus 60 km/h Kuva 30 Raskaiden ajoneuvojen matka-aika valtatiellä 9.

29 / 34 6.3 Liikenneturvallisuusvaikutukset Liikenneturvallisuusvaikutusten arvioinnissa IVAR-ohjelmisto käyttää lähtötietoina sekä tien geometriaan ja liikennemääriin liittyviä tietoja että edellisten viiden vuoden onnettomuushistoriaa. Tässä tarkastelussa taustalla ovat onnettomuustiedot vuosilta 2010 2014. 6.3.1 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Tarkastelualueella Alasjärven eritasoliittymän ja Suinulan tasoliitymän välillä sattuu nykytilassa 100 km/h:n nopeusrajoituksella henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia (heva) vuosittain noin 2,7 kpl. Mikäli nopeusrajoitus on alempi, myös onnettomuusmäärä laskee. 60 km/h:n nopeusrajoituksella heva-onnettomuuksia tapahtuisi 2,3 kpl vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä liikenteen yleinen kasvu likimain kaksinkertaistaa onnettomuusmäärän kullakin nopeusrajoitustasolla. Absoluuttinen muutos heva-onnettomuusmäärissä on 2,2 2,7 onnettomuutta vuodessa. Tarastenjärven ja Aitovuoren kaava-alueiden myötä valtatien 9 liikenne kasvaa ennestään, mikä lisää myös liikenneonnettomuusriskiä. Nopeustason pysyessä vakiona heva-onnettomuuksien määrä vuonna 2030 kasvaa tämän takia 0,6 0,7 onnettomuudella vuodessa, mikä tarkoittaa, että kahden vuoden jaksolla tapahtuu lisääntyneen liikenteen takia noin kolme hevaonnettomuutta lisää. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet valtatiellä 9 välillä Alasjärvi Suinula Nykytila 2014 Perusennuste 2030 2,70 2,53 2,41 2,30 5,33 5,00 4,78 4,57 Valtatien nopeusrajoitus 100 km/h Valtatien nopeusrajoitus 80 km/h Valtatien nopeusrajoitus 70 km/h Ennuste 2030, sis. Tarastenjärvi ja Aitovuori 6,01 5,63 5,39 5,17 Valtatien nopeusrajoitus 60 km/h 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 heva-onnettomuutta / v Kuva 31 Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vuosittainen määrä valtatiellä 9. 6.3.2 Liikennekuolemat Nykytilanteessa tarkastelujaksolla kuolee yksi henkilö liikenneonnettomuudessa keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Myös liikennekuolemia on mahdollista vähentää nopeusrajoitusta laskemalla: 70 km/h:n rajoituksella liikennekuolemia aiheutuisi keskimäärin yksi kappale kuudessa vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärä kasvaa niin voimakkaasti, että nopeusrajoituksen pysyessä vakiona liikennekuolemien määrä nousee hiukan yli kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden: 100 km/h:n nopeusrajoituksella yksi liikennekuolema aiheutuu keskimäärin 2,5 vuodessa, 70 km/h:n nopeusrajoituksella kolmessa vuodessa.

30 / 34 Kaava-alueiden toteuttaminen lisää henkilövahinko-onnettomuuksien riskiä aiheuttaen oman lisänsä myös todennäköisyyteen, että joku menettää henkensä liikenneonnettomuudessa. Laskennallisesti lisäys on noin 0,05 liikennekuolemaa vuodessa, mikä merkitsee, että liikenteen lisäys tuottaa yhden liikennekuoleman lisää noin 20 vuodessa. Liikennekuolemat valtatiellä 9 välillä Alasjärvi Suinula Nykytila 2014 Perusennuste 2030 0,192 0,174 0,162 0,152 0,395 0,361 0,337 0,319 Valtatien nopeusrajoitus 100 km/h Valtatien nopeusrajoitus 80 km/h Valtatien nopeusrajoitus 70 km/h Ennuste 2030, sis. Tarastenjärvi ja Aitovuori 0,451 0,412 0,386 0,365 Valtatien nopeusrajoitus 60 km/h 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 liikennekuolemaa / v Kuva 32 Liikennekuolemien vuosittainen määrä valtatiellä 9. Liitteessä 1 on esitetty tarkempia tuloksia IVAR-tarkasteluista.

31 / 34 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tarkastelun kohde Tässä työssä on tutkittu Tarastenjärven asemakaavaluonnosten (Tampereen kaupungin kaava 8475 ja Kangasalan kunnan kaava 740) vaikutusta valtatien 9 ja tien 3400 liittymien toimivuuteen. Tarastenjärven alueen maankäyttöön on lisätty arvio Ojalan osayleiskaavaehdotuksen osoittamasta maankäytöstä Tarastenjärven alueelle valtatien 9 eteläpuolelle. Liikenne-ennusteen laadinnassa ei huomioitu Nurmi-Sorilan, Ruutanan ja muun Ojalan osayleiskaavaehdotusten aiheuttamaa liikenteen kasvua (kuva 33). Kaavahankkeella on myös muita liikenteellisiä vaikutuksia ja maankäytön laajentumisesta aiheutuvia tarpeita liikenneverkon kehittämiselle, mutta tämä työ on rajattu autoliikenneverkon toimivuuden analysointiin. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen alue, ei huomioitu liikenneennusteessa Tampereen asemakaava 8475 Kangasalan asemakaava 740 Ojalan osayleiskaavaehdotuksen alue, ei huomioitu liikenneennusteessa Ruutanan osayleiskaavan ja Kangasalan rantayleiskaavan kaavaehdotusalue, huomioitiin liikenneennusteessa Kangasalan asemakaavan 740 osalta Ojalan osayleiskaavaehdotuksen osa, joka huomioitiin liikenne-ennusteessa Kuva 33 Tarkastelussa huomioidut kaavahankkeet. 7.2 Asemakaavojen mitoitus Asemakaavaluonnoksissa Tampereen kaupungin puolelle ollaan osoittamassa yhteensä noin 220 000 kerrosneliön edestä pääosin teollisuusrakennusten ja yhdyskuntateknisen huollon korttelialueita. Suurimmalle osalle teollisuusrakentamisen kortteleista sallittaisiin luonnoksessa liikerakentamista korkeintaan 40 % rakennusoikeudesta. Kangasalan puolelle on laadittu kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa, jotka sallisivat 248 000-293 000 kerrosneliötä pääosin teollisuusrakennusten, toimitilarakennusten ja yhdyskuntateknisen huollon korttelialueilla. Teollisuus- ja toimitilarakennusten alueille sallitaan korkeintaan 3 000 kerrosneliötä liikerakentamista tonttia kohden.

32 / 34 7.3 Liikenne-ennuste Koska alueelle sijoittuvien yritysten koosta tai tyypistä ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa, on liikenne-ennuste tässä vaiheessa voitu tehdä vain kohtalaisella tarkkuudella. Mikäli asemakaavaluonnosten mukainen maankäyttö toteutuisi kokonaisuudessaan, ennustetaan Tampereen ja Kangasalan uusien maankäyttöhankkeiden synnyttävän yhteensä noin 600 saapuvan ajoneuvon ja 1 100 lähtevän ajoneuvon liikennemäärän talviarjen iltahuipputunnin aikana, mikäli liikkumistottumukset säilyvät nykyisen kaltaisena. Koska alue sijaitsee kohtuullisen kaukana (noin 15 km) Tampereen keskustasta, ei jalankulun ja pyöräilyn tai merkittävä lisääntyminen ole todennäköistä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu edellyttäisi henkilöautoon nähden nopeudeltaan ja palvelutasoltaan kilpailukykyistä joukkoliikennettä ja mm. pysäköintiin liittyviä liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä. Asemakaavahankkeiden lisäksi uutta liikennettä nykytilanteeseen nähden synnyttää Tammervoiman jätteenpolttolaitos, jonka vaikutus itahuipputunnin liikennemääriin on pieni (vain kymmeniä ajoneuvoja tunnissa), mutta liikenteestä huomattava osuus on raskasta liikennettä. Uudesta liikenteestä valtaosan, noin 80 % ennustetaan suuntautuvan valtatietä 9 pitkin Tampereen suuntaan. 10 % ennustetaan suuntautuvan yhdystielle 3400 kohti Ruutanaa ja loput 10 % suuntautuu tasaisesti kohti Orivettä ja Nurmi-Sorilaa. Koska asemakaava-alue on laaja, tontteja useita, tonttien rakennusoikeudet kohtalaisen suuria ja tonteille sallitaan monipuolisesti erityyppistä rakentamista, on todennäköistä, etteivät kaavojen osoittamat rakennusoikeudet ja ennustetut liikennetuotokset toteudu kokonaisuudessaan. Asemakaava alueen rakentuminen kestänee arviolta useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä. 7.4 Liikenteen toimivuustarkastelut Tarasteen eritasoliittymä Liikenteen toimivuustarkastelujen ja turvallisuuden perusteella Tarastenjärven eritasoliittymän pohjoisen ramppiliittymän pää tulisi parantaa yksikaistaiseksi kiertoliittymäksi, mikäli kaavoitetut alueet rakentuvat kokonaisuudessaan. Eteläisemmässä ramppiliittymässä kiertoliittymä, etenkin pisarakiertoliittymänä toteutettuna parantaisi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, mutta toimivuustarkastelujen perusteella liittymän parantaminen ei sujuvuuden kannalta olisi välttämätöntä. Kiertoliittyminä ramppiliittymissä ei ole ennustettavissa sujuvuusongelmia. Asemakaavaluonnosten maankäytön ennustetaan aiheuttavan Tarastenjärven eritasoliittymässä Tampereen suuntaan johtavan rampin liikennemäärään noin 750 ajoneuvon lisäyksen iltahuipputunnin aikana, mikäli koko rakennusoikeus toteutuu. Lisäys on merkittävä, sillä nykyisin rampilla kulkee noin 200 ajoneuvoa iltahuipputunnissa. Koska valtatien liikenne Tampereen suuntaan on iltahuipputunnin aikana hiljaisempaa kuin Oriveden suuntaan, toimii eritasoliittymän ramppi yön yli tilanteessa kohtuullisesti. Aitovuoren eritasoliittymä Asemakaavahankkeilla on vaikutus myös Aitovuoren eritasoliittymään, joka on valtatiellä 9 Tampereen suunnassa Tarastenjärven eritasoliittymää seuraava liittymä. Yön yli ennusteen liikennemäärillä tieltä 338 Tampereen suuntaan liittyminen vaikeutuu iltahuipputunnin aikana, mutta simulointien perusteella noin 300 metriä pitkä liittymiskaista mahdollistaa valtatielle liittymisen kohtalaisen sujuvasti.