SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1. HEPOKULLAN ALAKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT HEPOKULLAN ALAKOULUSSA. 3 2.1. Hepokullan alakoulun arvot sekä yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet... 3 2.2. Hepokullan koulun toiminta-ajatus... 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 4 3.1. Oppimiskäsitys... 4 3.2. Toimintakulttuuri... 5 3.3. Oppimisympäristö... 5 3.4. Työtavat... 6 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 7 4.1 Yleinen tuki... 7 4.2 Tehostettu tuki... 7 4.3 Erityinen tuki... 7 4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hepokullan alakoulussa... 7 4.4.1. YLEINEN TUKI HEPOKULLAN ALAKOULUSSA... 7 4.5. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT... 8 4.5.1. Oppimissuunnitelma Hepokullan alakoulussa... 9 4.5.2. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA (HOJKS)... 10 4.6. Kerhotoiminta... 11 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 12 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 12 5.1.1 Tukiopetus... 12 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 12 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 13 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki... 14 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 14 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 14 5.2.3. Perusopetusta tukeva muu toiminta... 15 1
5.3 huolto ja turvallisuuden edistäminen... 16 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 17 6.1. Maahanmuuttajaoppilaat Hepokullan alakoulussa... 17 6.2. Romanioppilaat Hepokullan alakoulussa... 18 6.3. Hepokullan koulun kansainvälisyyskasvatussuunnitelma... 18 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 19 7.1. Hepokullan alakoulun kieliohjelma... 19 7.2. Hepokullan alakoulun opetuksen eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 19 7.3. Hepokullan alakoulun opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa... 24 Äidinkieli ja kirjallisuus... 24 Suomi toisena kielenä... 30 Ruotsi A2-kielenä... 31 Englanti A1-kielenä... 33 Matematiikka... 35 Ympäristö- ja luonnontieto... 44 Biologia ja maantieto... 48 Fysiikka ja kemia... 51 Evankelisluterilainen uskonto... 53 Elämänkatsomustieto... 55 Historia... 57 Musiikki... 59 Kuvataide... 63 Käsityö... 65 Liikunta... 68 7.4. Hepokullan alakoulun valinnaisaineiden opetus... 69 7.5. Hepokullan alakoulun painotukset... 70 8. OPPILAAN ARVIOINTI... 70 8.1. Hepokullan alakoulun arviointi opintojen aikana... 70 8.2. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 70 8.3. Päättöarviointi... 70 8.4. Todistukset... 70 8.5. Hepokullan alakoulun arviointiperusteet... 71 LIITTEET... 72 1. Hepokullan alakoulun tieto- ja viestintästrategia... 72 2
1. Hepokullan alakoulun opetussuunnitelma Hepokullan alakoulun opetussuunnitelman perustana on Turun kaupungin opetussuunnitelman kuntakohtaisesta osiosta vuosiluokille 1-6. Koulun opetussuunnitelma täsmentää kuntakohtaista osiota. Hepokullan alakoulun opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Koulun oppilaiden vanhempainneuvosto on käsitellyt opetussuunnitelmaa kahdessa eri kokouksessaan, joista jälkimmäinen oli yleinen vanhempaintilaisuus. Siinä koulun rehtori yhdessä opettajien kanssa esitteli koulun ehdotuksen, jota muokattiin vanhempien näkökulmia huomioon ottaen. Koulun johtokunta käsittelee koulun opetussuunnitelman kevään 2004 kokouksessaan. Hepokullan koulun opetussuunnitelma on jatkuva prosessi. Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavasti: Vuosiluokat 1-2 1.8.2003 Vuosiluokat 3,5 1.8.2004 Vuosiluokat 4,6 1.8.2005 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Hepokullan alakoulussa 2.1. Hepokullan alakoulun arvot sekä yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Hepokullan alakoulun arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Hepokullan alakoulun opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Hepokullan alakoulussa opetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasaarvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. 3
Hepokullan alakoulussa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Hepokullassa annettava perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja auttaa suorittamaan oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Hepokullan alakoulussa perusopetuksessa annetaan mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Hepokullan alakoulun perusopetus tukee myös jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi koulun perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.2. Hepokullan koulun toiminta-ajatus Hepokullan koulu pyrkii kasvattamaan oppilaistaan tulevaisuuden maailmaan osaavia, luovia, hyväkäytöksisiä ja tasapainoisia kansalaisia. Tavoitteeseen päästään eri henkilöstöryhmien yhteistyöllä suvaitsevaisuuden, työrauhan ja käytöksen merkitystä korostaen. 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Tämän Hepokullan koulun opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. 4
Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2. Toimintakulttuuri Hepokullan alakoulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Hepokullan alakoulussa järjestetään lukuvuoden aikana perinteisiä kalenterivuoden juhlia ja perinnetapahtumia, jotka mainitaan vuosittain koulun työsuunnitelmassa. Samoin siinä vuosittain nimetään luokkien suunnittelemat ja tulevat retket. Koulun kasvatustavoitteet ja arvot sekä aihekokonaisuudet konkretisoituu toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla on mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. 3.3. Oppimisympäristö Hepokullan alakoulu sijaitsee Turun kaupungin Hepokullan kaupunginosassa. Koulualuetta ympäröivät vilkasliikenteiset Markulan - ja Varkkavuorentie ja toisaalla pieni metsäkaistale ennen asuinalueita. Piha-alueen kahdessa erillisessä rakennuksessa toimivat perusopetusta luokilla 1. 6. antava alakoulu ja erityisopetusta antavan Vuorelan koulun yksikkö yhdessä iltapäiväkerhon kanssa. Kaikkien käytössä on alakoulun yhteydessä olevat liikuntasali ja ruokala. Hepokullan koulun opettajien ja oppilaiden käytössä on 13 luokkahuonetta, tietokoneluokka, käsityöluokat, musiikkiluokka ja erityisopetuksen luokkahuone. Luokkahuoneissa on käytössä tietokone, dokumenttikamera ja datatykki. Muutamissa luokissa on liikuteltava TV- ja videoyksikkö. Tietokoneluokassa on verkossa toimivia tietokoneita 32, 3 tulostinta ja datatykki. Lisäksi kaikkien käytössä on kannettavatietokone ja erillinen datatykki. Opettajahuoneessa on lisäksi 3 tietokonetta ja 2 kirjoitinta opettajien käytössä. TVT -opetukseen liittyen koulussa on edellisten lisäksi digitaalivideokamera sekä kaksi digitaalikameraa. Hepokullan fyysisen oppimisympäristön lisäksi käytössämme on mahdollisuuksien mukaan Turun kaupungin koulutoimen ja kulttuuritoimen yhdessä perustama Kulttuuripolku, joka yhdistää eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien edellyttämät retket ja vierailut. Oppimateriaalikeskuksen palvelut ovat Hepokullan koulun käytettävissä. Koululaisten iltapäivätoiminta on 1.-2. -luokkalaisille tarkoitettua ohjattua maksullista toimintaa kaikkina koulupäivinä. Kerho toimii piharakennuksessa ja käyttää alakoulun ruokalaa ja liikuntasalia. 5
Hepokullan alakoulun oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.4. Työtavat Hepokullan alakoulun opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 6
4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hepokullan alakoulussa Hepokullan koulussa koulunkäynnin ja oppimisen tuki järjestetään Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimen prosessikuvauksen mukaisesti (Alla oleva kuvaus). 1.YLEINEN TUKI Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa Tuen tarpeiden arviointi ja ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja ja kaikkiin opetustilanteisiin. Riittää ääkö tuki? Seuranta lomake 2.TEHOSTETTU TUKI Jos Jos oppilas oppilas tarvitsee tarvitsee oppimisessaan tai tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai tai samanaikaisesti useita useita tukimuotoja. tukimuotoja. Riittää ääkö tuki? 1.Pedagoginen arvio 2.Oppimissuunnitelma 3.ERITYINEN TUKI Jos Jos kasvun, kasvun, kehityksen kehityksen tai tai oppimisen oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei ei toteudu toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. 3.Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös 4.HOJKS 4.4.1. YLEINEN TUKI HEPOKULLAN ALAKOULUSSA Hepokullan alakoulussa luokanopettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Luokanopettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Luokanopettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan 7
omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu luokanopettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Hepokullan alakoulussa oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan resurssien puitteissa opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Hepokullan koulussa käytetään resurssien puitteissa erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Hepokullan alakoulussa on käytössä Turun kaupungin kasvatus ja opetustoimen yleisen tuen seurantalomake, jonka luokanopettaja täyttää kyseisestä oppilaasta. Seurantalomake pyritään käymään läpi yhdessä oppilaan huoltajan kanssa. 4.5. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Hepokullan alakoulun oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, pedagogiseen arvioon perustuen resurssien mukaan annetaan tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan Hepokullan alakoulussa käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja resurssien mukaan, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki pyritään järjestämään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä pyritään seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 8
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä 4.5.1. Oppimissuunnitelma Hepokullan alakoulussa Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointi tavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet 9
Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opintoohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppi-määrän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Hepokullan alakoulussa on käytössä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimen oppimissuunnitelmalomake. (polku) Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää, kun sen kirjaaminen selventää yleisen tuen järjestämistä, esimerkiksi opetuksen eriyttämistä, opettajien yhteistyötä, opetusryhmien joustavaa muuntelua, tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppimissuunnitelmaan voidaan myös kirjata oppilaan oppisisältöjen laajentaminen ja syventäminen. Hepokullan alakoulussa oppimissuunnitelma laaditaan kaikille tehostettua tukea saaville oppilaille. Oppimissuunnitelma laaditaan muun muassa oppilaille, jotka ovat pienryhmämuotoisessa tai muussa osa-aikaisessa erityisopetuksessa, maahanmuuttajien tuetussa opetuksessa tai joustavassa perusopetuksessa. Oppimissuunnitelman sisältö on eritelty Turun oppimissuunnitelmalomakkeessa. 4.5.2. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA (HOJKS) Erityinen tuki Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi Hepokullan alakoulun oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat 10
suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Hepokullan alakoulussa on käytössä Turun kasvatus- ja opetustoimen oma HOJKS - lomake ja ohjeistus. Luokanopettaja ja erityisopettaja vastaavat siitä, että HOJKS laaditaan viipymättä, kun erityinen tuki aloitetaan ja että se tarkistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrätyllä tavalla. Luokanopettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan, oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa omakielisten opettajien (OMO) kanssa. HOJKS laaditaan oppilaan ja huoltajan kanssa. Se pohjautuu oppilaan opettajilta ja oppilashuoltohenkilöstöltä etukäteen hankittuihin oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista koskeviin tietoihin eli pedagogiseen selvitykseen. HOJKS:sta tiedotetaan kaikille oppilaan opettajille, joiden opettamia oppiainesisältöjä suunnitelma koskee taikka, joiden oppitunneilla tuen tarve muulla tavalla ilmenee. He osallistuvat myös HOJKS:n seurantaan. HOJKS on määräaikainen. Se tarkistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrätyllä tavalla. osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti HOJKS:n laatimiseen. Hänelle tulee kertoa, mistä HOJKS:ssa on kysymys ja mitä se sisältää. HOJKS:aan pyritään kirjaamaan vastuualueita, joista oppilaan tulee itse huolehtia ja näin lisäämään oppilaan omaa vastuunottoa koulunkäyntiinsä liittyvissä asioissa. Myös huoltajien osuus oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa määritellään HOJKS:ssa. 4.6. Kerhotoiminta Hepokullan alakoulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Hepokullan alakoulussa kerhotyötuntien kiintiö on sidoksissa vuosittaiseen tuntikehykseen. Mahdolliset kerhotunnit ovat kaikkien opettajien ja oppilaiden sekä oppiaineiden käytössä tasapuolisesti. Kerhotunnit pyritään järjestämään pääsääntöisesti oppilaan päivittäisen koulutyöajan ulkopuolella. Kerhojakson sisältö määrittää, mille luokka-asteen oppilaille se 11
on tarkoitettu. Kerhoon kutsutaan yleisellä opettajan ilmoituksella kyseisten luokkaasteiden kaikki oppilaat. 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Hepokullan koulussa jokaisella oppilaalla on oikeus tukiopetukseen. Tukiopetuksella pyritään ehkäisemään koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksia. Sitä voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettaja tai opettajat yhteistyössä. Huoltajia tiedotetaan oppilaalle järjestettävästä tukiopetuksesta, sen ajankohdasta ja aiheesta Wilman tai reissuvihon välityksellä. Mikäli oppilaalla on tarvetta säännölliseen tukiopetukseen, huoltajalle on annettava tietoa oppilaan tuen tarpeesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa, oppilaan parhaaksi. on oikeutettu tukiopetukseen yleisen-, tehostetun- ja erityisen tuen aikana. Tehostetun- ja erityisen tuen aikana tukiopetuksen tarve kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin. Mikäli oppilas on jäänyt jälkeen lomamatkan vuoksi, on huoltaja velvollinen järjestämään lapselleen opetusta. Koulu ei ole tällöin velvollinen järjestämään tukiopetusta. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Hepokullan koulussa toimii kaksi erityisopettajaa. Toisen erityisopettajan vastuualueena ovat koulun alkuopetusluokat. Pienryhmäopetus on puolestaan suunnattu koulun 3.-6.- luokkalaisille oppilaille. Alkuopetusluokille suunnatun erityisopetuksen toimintatapoina ovat pääasiassa samanaikaisopetus ja yhteisopettajuus. Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyö mahdollistaa myös erilaiset joustavat ryhmittelyt oppituntien aikana. Puheopetus on keskitetty pääosin 1.-2.-luokkien oppilaille. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan mm. esiopetuksesta ja muilta asiantuntijoilta saadun tiedon perusteella sekä seulonnoin. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä luokanopettaja ja erityisopettaja tarkastavat oppilaaseen liittyvät kirjalliset päätökset toisen vuosiluokan kevätlukukaudella. Pienryhmäopetus on suunnattu 3.-6.-luokkalaisille oppilaille. Pienryhmäopetuksen tavoitteena on tukea oppilasta selviytymään yleisopetuksen oppimäärästä ja ennaltaehkäistä oppilaan siirtymistä erityisen tuen piiriin. Opetus painottuu matematiikan ja äidinkielen opetukseen sekä tarvittaessa koulunkäynnin tukemiseen. Kaikille pienryhmässä opiskeleville oppilaille tehdään oppimissuunnitelma pedagogisen arvion perusteella yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisopettajat kartoittavat yhteistyössä koulun erityisopetuksen tarvetta toteuttamalla seulontoja. Hepokullan koulun oppimisvaikeuksien seulonnat perustuvat kuntakohtaisiin suosituksiin. Huoltajia tiedotetaan tarvittaessa oppilaan menestymisestä testeissä. 12
Oppimisvaikeuksien arviointi- ja seulontamenetelmät Hepokullan koulussa Elokuu-lokakuu - 1. luokan alkutestaus yhteistyössä luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa - 3. luokka sanelu Misse Marraskuu-tammikuu - 5. luokka sanelu Matkailusta - 4. 6. luokka luokka sanelu sanelu FinRA Hirven s. seikkailu 71 Helmikuu - 1. luokka tekninen lukeminen FinRA s.50-1. luokka sanelu FinRA s. 24 Maaliskuu - 3. luokka sanelu FinRA s. 45-2. luokka sanelu FinRA s. 3 - ALLU-testit 1.-6.luokka Huhtikuu-toukokuu - 5. luokka sanelu FinRa s. 72-6. luokka sanelu, tulokset yläkouluun ALLU -testistöstä tehdään seuraavat osiot: 1. luokka ALLU(yksi kt ja väitelause) ALLU sanataso 2. luokka ALLU(kaksi kt) 3. luokka ALLU(kaksi tt) 4. luokka ALLU(kaksi tt) ALLU tekninen lukutaito 5. luokka ALLU ALLU(kaksi tt) ALLU tekninen lukutaito 6. luokka ALLU( kaksi tt ja kaksi kt) 5.1.3 Erityisopetus Hepokullan koulussa erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti muun opetuksen yhteydessä. Pienryhmäopetus toimii joustavana tukena luokkaopetuksen rinnalla ottaen huomioon HOJKS-oppilaiden tarpeet. Luokkaopetus ja pienryhmäopetus yhteistyössä pyrkivät tukemaan HOJKS- oppilaiden koulunkäyntiä ja antamaan opetusta HOJKS:iin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Luokanopettaja ja erityisopettaja toimivat yhteistyössä suunnitellessaan oppilaalle sopivinta tukimuotoa. ta koskevista opetusjärjestelyistä sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Sopimukset kirjataan HOJK- Siin. 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Hepokullan koulussa pyritään yleisen ja tehostetun tuen avulla välttämään oppilaan oppimäärän yksilöllistämistä. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävä, oppilas on oikeutettu tehostettuun tukeen mm. pienryhmässä. Pienryhmäopetus pyrkii vastaamaan oppilaan tarpeisiin mm. opetusta ja materiaalia eriyttämällä. Oppilaan tulee saada ajallisesti tarpeeksi pitkä 13
tukijakso, jotta osaamisesta saadaan luotettavaa tietoa. Opetuksen pelkistämisellä eli oppiaineen ydinsisältöihin keskittymisellä pyritään viimeisenä keinona saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Mikäli oppilas kaikesta tuesta huolimatta ei saavuta oppiaineen ydinasioita hyväksytysti, voidaan oppiaine yksilöllistää. Hepokullan koulussa oppilaalla voi olla 1-2 yksilöllistettyä oppiainetta. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään aina yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan ja neuvotellaan oppilaan saamasta tuesta sekä pedagogisesta selvityksestä, jonka pohjalta oppimäärä voidaan yksilöllistää. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Hepokullan koulu tiedottaa huoltajia toiminnastaan lukuvuosi- sekä muissa tiedotteissa, Wilmassa ja koulun kotisivuilla sekä vanhemmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Koulussa toimii vanhempainyhdistys, jonka kautta vanhemmat pääsevät osallisiksi koulun kehittämiseen. Vastaamalla huoltajille suunnattuun koulukohtaiseen kyselyyn, vanhemmat voivat antaa palautetta ja näin kehittää koulun toimintaa. Kehittämiskysely toteutetaan lukuvuosittain. Koulutulokkaiden vanhemmille järjestetään kouluun tutustumispäivänä tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan koulun toiminnasta. Huoltajille järjestetään luokkakohtaisia vanhempainiltoja ainakin kerran lukuvuodessa. Tämän lisäksi jokaisen vanhemman on mahdollista keskustella lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista yksittäisessä oppilasta koskevassa tapaamisessa. Yhteistyötä kotien kanssa toteutetaan myös Wilman ja puhelinkeskustelujen välityksellä. Koteja tiedotetaan oppilaan poissaoloista sekä koulutehtävien laiminlyönneistä Wilman tai reissuvihon välityksellä. Jälki-istunnosta tiedotetaan huoltajia virallisella jälki-istunto tiedotteella, jonka huoltajat allekirjoittavat nähdyksi. Yhteisesti opettajakunnan kesken sovitut jälki-istunnot valvotaan kerran viikossa. Hepokullan koulussa huoltajia tiedotetaan oppilashuollon toiminnasta yleisesti vanhemmille suunnatuissa tilaisuuksissa. KiVa-koulu ohjelman toteuttamisesta Hepokullan koulussa kerrotaan koulutulokkaiden vanhemmille. Opettajat kertovat luokkakohtaisesti tarkemmin KiVa-koulusta vanhempainilloissa. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä koti ja koulu tekevät yhteistyötä. Yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus ja pyrkimyksenä oppilaan hyvinvointi. Kodin ja koulun lisäksi tarvittaessa yhteistyöhön voi osallistua muita lapsen kasvatuksen kannalta keskeisiä toimijoita kuten mm. aamu-iltapäivätoiminnan henkilöstöä. 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Hepokullan koulussa oppilaanohjausta toteutetaan integroituna eri oppiaineisiin. Oppilaalle pyritään opettamaan oppimisstrategioita, joiden avulla oppisisältöjen hallitseminen helpottuu. Oppimaan oppimista ohjataan oppitunneilla mutta myös tukiopetuksen muodossa. Oppilaan kannustavalla ohjaamisella pyritään lisäämään oppimismotivaatiota ja korostamaan oppimisprosessin tärkeyttä. Mahdollisuus kokeilla erilaisia opiskelutekniikoita sekä jakaa kokemuksiaan ikätovereiden kanssa lisää oppilaan itsetuntemusta oppijana. Oppilaan koulunkäyntiä ohjaavaa nivelyhteistyötä toteutetaan esiopetuksen ja yläkoulun kanssa. Esiopetus antaa koulunkäynnin järjestämisen kannalta merkittävää tietoa koulutulokkaista. Koulu puolestaan pyrkii tukemaan ja konsultoimaan koulun näkökulmasta koulu- 14
tulokkaiden erityistarpeiden huomioimista. Alueellisen yläkoulun oppilaanohjaaja vierailee keväällä Hepokullan koulussa. Koulu välittää tarvittavat kuudesluokkalaisia oppilaita koskevat tiedot yläkouluun. Samalla yläkoulu välittää tietoa alakouluun kohdistuvista toiveista ja tarpeista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun henkilökunnan välinen yhteistyö lisää molempien toimijoiden oppilaantuntemusta ja mahdollistaa oppilasta tukevien toimenpiteiden sopimisen. Koulu konsultoi oppilaan oppimisen kannalta keskeisiä tarpeita, jotta aamu- ja iltapäivätoiminta voisi myös tukea lapsen oppimista ja koulunkäyntiä. Oppiainevalinnoista kuten kielivalinnoista tiedotetaan huoltajia vanhempainilloissa tai kotitiedottein. Opettaja pyrkii ohjaamaan oppilaan valintoja yhteistyössä huoltajien kanssa, huomioiden oppilaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kyvyt. Hepokullan koulun 5.-6.-luokkalaisten oppilaiden harrastuneisuutta pyritään tukemaan mm. valinnaisaineiden myötä. Kurinpitotilanteissa oppilasta pyritään ohjaamaan rakentavasti. Tilanteet pyritään selvittämään eri osapuolet tasapuolisesti huomioon ottaen. Pyrkimyksenä on saada oppilas ymmärtämään oman toimintansa merkitys kouluyhteisön hyvinvoinnissa. Mikäli tilanne sitä vaatii, kiusaamistapauksissa toteutetaan KiVa-koulu ohjelmaa. Ohjelmaa noudattamalla pyritään mahdollisimman tehokkaasti puuttumaan esiintyvään kiusaamiseen. Hepokullan koulun oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti. kunnan tehtävänä on koulun toiminnan kehittäminen oppilaiden näkökulmasta. Kaikki koulun oppilaat voivat osallistua koulun kehittämiseen oppilaskunnan kautta. Jokaiselta luokalta on valittu edustaja/edustajat lukuvuodeksi kerrallaan. 1.-4.-luokilta kokouksissa on yksi edustaja/luokka. 5.-6.-luokilta on paikalla kaksi edustajaa, tyttö ja poika. Puheenjohtaja valitaan 5.-6.- luokkien edustajista. neuvoston kokouksissa on opettaja paikalla, joka ohjaa kokouskäytäntöjä. Toiminnalla pyritään tukemaan oppilaan aktiivista osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen ja samalla antamaan valmiuksia vaikuttaa myöhemmin yhteiskunnallisissa asioissa. Hepokullan koulussa toteutetaan yrittäjyyspolkukasvatusta, jonka avulla tutustutaan paikalliseen elinkeino- ja työelämään. 5.2.3. Perusopetusta tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta Hepokullan koulussa oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhoihin. Kerhotoiminnalla pyritään tarjoamaan tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaa ohjattua ja turvallista harrastustoimintaa. Kerhotoiminta tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä mahdollistaa oppilaan itsetuntemuksen lisäämistä. Kerhossa oppilaalla on tilaisuus kehittää vuorovaikutustaitojaan aikuisten sekä muiden lasten kanssa. Oppilaat voivat mm. oppilaskunnan toiminnan avulla kehittää kerhotoimintaa. kunta järjestää kyselyn oppilaita kiinnostavista kerhoista. Toiveita pyritään huomioimaan resurssien mukaan. Kerhotoiminta on vapaaehtoista ja se järjestetään oppilaan päivittäisen työajan ulkopuolella. Kerhotyötuntien kiintiö on sidoksissa vuosittaiseen tuntikehykseen. Kerhotunnit ovat kaikkien oppilaiden ja opettajien käytössä tasapuolisesti. Kerhoista ilmoitetaan yleisesti kotitiedottein. voi saada kerhoon myös henkilökohtaisen kutsun, mikäli sen katsotaan olevan tärkeää oppilaan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Kerhotoiminta on myös tärkeä oppilashuollon työmuoto mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 15
5.3 huolto ja turvallisuuden edistäminen Hepokullan koulussa oppilashuoltotyö on koko kouluyhteisön tehtävä. Se kuuluu kaikille koulussa työskenteleville aikuisille ja se toteutuu huolenpitona koulun päivittäisessä työssä. Kun arjen huolenpito ei riitä, moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä perehtyy oppilaan asiaan. Koulun valmius moniammatilliseen yhteistyöhön luo hyvät edellytykset ongelmien varhaiselle tunnistamiselle ja yhteisten ratkaisujen pohtimiselle. Hepokullan koulun viralliseen oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori tai vararehtori, koulupsykologi, erityisopettajat sekä kouluterveydenhoitaja. Tarvittaessa paikalle kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita kuten mm. koululääkäri tai sosiaalityöntekijä. Yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi tarvittaessa osallistua muita tahoja kuten esim. aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstöä. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksenjärjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Hepokullan koulun virallinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain käsittelemään kouluyhteisön tai yksittäisten oppilaiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, joka edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Hepokullan koulun oppilashuoltotyöryhmä tekee myös koulun erityisopetusta koskevan tarvekartoituksen joka lukuvuosi. Yksittäisen oppilaan asioissa opettajan merkitys varhaisessa puuttumisessa on keskeinen. Opettajalla on perustyössään mahdollisuus seurata oppilaan kehitystä ja oppimista päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Opettaja on yleensä koulussa se, joka tuntee oppilaan parhaiten ja on herkkä havaitsemaan muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä. Jokainen opettaja tarvitsee riittävät valmiudet tunnistaa erilaisia ongelmia. Ammattitaitoa on myös kyky tunnistaa omien toimintamahdollisuuksien rajat ja etsiä tukea sekä vanhemmilta että muilta asiantuntijoilta. Oppilaan kanssa työskentelevän opettajan yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa on näin ollen hyvin tärkeää. Huoltajia tiedotetaan aina henkilökohtaisesti oppilashuoltoryhmän käsitellessä yksittäisen oppilaan asioita. Tarve lapsen asioiden pohtimiselle moniammatillisesti, ei saa olla yllättävä tieto huoltajille. Huoltajat voivat heti alusta alkaen osallistua asian käsittelyyn. huoltoryhmä myös kutsuu vanhempia koululle keskustelemaan oppilaan tilanteesta ja mahdollisista jatkotoimista. Yhteistyötä pyritään toteuttamaan aina hyvässä yhteisymmärryksessä kotien kanssa. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelystä laaditaan aina muistio. huollollista materiaalia säilytetään koulun kanslian arkistokaapissa. Oppilaan poissaolot ja koulunkäynnin laiminlyönnit merkitään Wilmaan. Huoltaja saa näin ajankohtaista tietoa oppilaan koulunkäynnistä. Yleisesti oppilashuoltotyöryhmän toiminnasta vanhempia tiedotetaan koulun lukukausitiedotteessa sekä koulutulokkaiden vanhempaininfossa ja kolmasluokkalaisten syyslukukauden vanhempainillassa. Hepokullan koulu on mukana KiVa-koulu ohjelmassa. KiVa- koulu pyrkii ennaltaehkäisemään kiusaamista ja puuttumaan havaittuun koulukiusaamiseen. Huoltajia tiedotetaan Ki- Va- ohjelman toteuttamisesta vanhempainilloissa sekä yksittäisissä kiusaamistapauksissa KiVa-ohjelman mukaisesti. Hepokullan koulun turvallisuussuunnitelma on kirjattuna perusopetuksen turvallisuuskansioon. Kansio on laadittu Turun kaupungin opetustoimen ohjeistuksen mukaisesti ja sitä täydennetään kasvatus- ja opetusviraston yleisten ohjeiden mukaan. 16
huoltotyön eteneminen Hepokullan koulussa Opettajan huoli herää Opettaja on yhteydessä kotiin ja kertoo huolestaan Opettaja oppilashuoltoon (mahdollisesti kutsutaan myös vanhemmat). Huoltajalta on kysyttävä lupa oppilaan asioiden käsittelyyn. opettaja seuraa tilannetta apunaan yleisen tuen seurantalista mahdolliset tukitoimet opettaja seuraa tilannetta mahdolliset tukitoimet Opettaja sekä vanhemmat oppilashuoltoon tilannetta seurataan mahdolliset tukitoimet Opettaja, vanhemmat sekä ulkopuolisten tahojen kutsuminen OHR:ään mahdolliset tukitoimet huoltotyön edetessä toteutetaan sovittuja oppilasta ja hänen oppimistaan tukevia toimenpiteitä, mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus kuten pienryhmäopetus, luokankertaus, oppilaan koulupsykologin käynnit/psykologiset tutkimukset, kouluterveydenhuollon palvelut, ohjaus kasvatus- ja perheneuvolaan tai muihin ulkopuolisiin tahoihin sekä lastensuojelulliset tukitoimet. 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1. Maahanmuuttajaoppilaat Hepokullan alakoulussa Maahanmuuttajaoppilaalle, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia perusopetuksessa, laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti ja se seuraa oppilasta hänen siirtyessään koulusta toiseen. Keskeistä on oppilaan, huoltajien, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden yhteistyö koko perusopetuksen ajan. Yhteistyössä käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluja. Ammattitulkin käyttö on suositeltavaa. 17
Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle järjestelmällistä suomen kielen opetusta kielen eri osa-alueilla ja auttaa oppilasta saavuttamaan sellainen kielitaito, että hän pystyy seuraamaan opetusta ja ymmärtämään oppiaineiden keskeisiä sisältöjä sekä toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajaoppilailla, jotka täyttävät maahanmuuttajatukiopetuksen kriteerit, on oma tukiopetuskiintiö, jota koulu käyttää oppilaiden tarpeen mukaan. 6.2. Romanioppilaat Hepokullan alakoulussa Noudatetaan kaupungin opetussuunnitelmaa soveltuvin osin. 6.3. Hepokullan koulun kansainvälisyyskasvatussuunnitelma Koulumme pyrkii toteuttamaan kansainvälisyyskasvatusta muun muassa seuraavin keinoin: 1. Koulussa opetetaan vierasta kieltä seuraavasti: A1-kielelenä englantia 3. luokalta ja ruotsia 4. luokalta alkaen. - Englanti: Opiskelussa tutustutaan seuraavien maiden kulttuuriin (ihmiset, viralliset kielet, maantieto, tavat, ruoka jne.) 3.-4.luokka: brittikulttuuri 5.luokka: Englanti, Irlanti, Skotlanti, Wales, USA, Kanada 6.luokka: Australia, Uusi-Seelanti, Singapore, Etelä-Afrikka - Ruotsi: Opiskelussa tutustutaan Pohjoismaiden kulttuuriin ja tapoihin. 2. Kansainvälisyyskasvatuksen sisältöjä käsitellään läpäisyperiaatteella muun muassa seuraavissa oppiaineissa: - Uskonnossa tutustutaan juutalaisuuden kehitykseen, kristinuskon leviämiseen pääasiassa Euroopassa sekä muiden maanosien valtauskontoihin. - Historiassa tarkastellaan korkeakulttuurien syntyä eri puolilla maailmaa sekä tarkemmin oman maanosamme eli länsimaisen sivistyksen kehitystä Antiikin ajalta 1800-luvulle. - Ympäristötiedossa laajennetaan tietoutta naapurimaista, Euroopasta ja koko maailmasta. - Äidinkielen opetuksessa huomioidaan eri maiden tarinat ja kulttuuri sekä leikit. - Musiikinopetuksessa tutustutaan eri maanosien ja maiden kulttuuriin ja musiikkiperinteeseen laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen 18
3. Kansainvälisyyttä pyritään kehittämään myös seuraavin keinoin: - Syksyisin järjestämme Unicef-kävelyn, jonka yhteydessä opettajat tai vierailijat kertovat YK:n toiminnasta sekä kehitysmaiden ongelmista. Kävelypäivänä keräämme varoja YK:n avustuskohteisiin. - Koulu osallistuu vuosittain Nuori Suomen järjestämään Liikuntaseikkailuun, jossa tietoisuus eri maista lisääntyy. - Koulu suosittelee oppilaille matkapäiväkirjan pitämistä ulkomaanmatkojen aikana. - Koulun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä maahanmuuttajaopettajien tietoa kotimaastaan ja sen kielestä pyritään hyödyntämään kansainvälisyyskasvatuksessa. - Koulun keittiö huomioi ruokalistoissaan eri maiden ruokakulttuurit teemaviikoillaan. - Kulttuurien ja maiden tuntemusta edistetään ja välitetään eri viestimien avulla. - Ajankohtaiset, kansalliset ja kansainväliset tapahtumat käsitellään suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa edistävällä tavalla (esimerkiksi luonnonkatastrofit, sodat ja terroriteot). - Koulu suhtautuu myönteisesti kansainvälisten vieraiden vastaanottamiseen. - Vierasta kieltä puhuvat oppilaat huomioidaan opetuksessa tilanteen mukaan ja tarvittaessa heille järjestetään eriyttävää opetusta. - Kouluumme on nimetty kansainvälisyyskasvatuksen vastuuhenkilö. 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1. Hepokullan alakoulun kieliohjelma Hepokullan alakoulussa noudatetaan seuraavan ohjelman mukaista kielitarjontaa : A1 -kieli 3. vuosiluokalla alkava kieli EN A2 -kieli 4. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen kieli RU 7.2. Hepokullan alakoulun opetuksen eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. 19
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Hepokullan alakoulussa opetusta eheytetään osaltaan seuraavien vuosittaisten aihekokonaisuuksien pohjalta : - Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Viestintä ja mediataito sekä ihminen ja teknologia - Vastuu ympäristön hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - Turvallisuus ja liikenne 1. IHMISENÄ KASVAMINEN, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii : ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus 20