Sisäasioiden pääosasto Rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJANKOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA LAATU EUROOPAN UNIONISSA TUTKIMUS TIIVISTELMÄ IP/B/CULT/FWC/2006-169/Lot02-C02-SC02 03/2008 FI 1
Tutkimuksen tilasi Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta. Asiakirja julkaistaan seuraavilla kielillä: Alkukieli: EN. Käännökset: DE, FR. Tekijä: Asiasta vastaava virkamies: Institute of Education, University of London, United Kingdom Gonçalo Macedo Rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: ipoldepb@europarl.europa.eu Käsikirjoitus valmistui 2008. Tämä tutkimus on saatavilla seuraavasta osoitteesta: Intranet sivusto: http://www.ipolnet.ep.parl.union.eu/ipolnet/cms/lang/en/pid/456 Internet-sivusto: http://www.europarl.europa.eu/activities/expert/estudies.do?language=fi Bryssel, Euroopan parlamentti, 2008. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä heijasta Euroopan parlamentin virallista kantaa. Jäljentäminen ja kääntäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan ja julkaisijalle ilmoitetaan ennalta ja toimitetaan yksi kappale 2
Tiivistelmä Tilattu tutkimus Tämän raportin on tilannut Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, ja sen on laatinut University of London -yliopiston kasvatustieteen laitoksen työryhmä. Raportti perustuu tutkimukseen perusasteen opettajien koulutuksen rakenteesta, sisällöstä ja laadusta Euroopan unionin eri maiden julkissektorilla. Tutkimus koostuu kolmesta osasta laajoine liitteineen. Osa I on yleinen johdanto. Osassa II esitellään eurooppalaisia opettajankoulutusjärjestelmiä ja käsitellään laatukysymyksiä sekä kysymystä eurooppalaisesta yhteistyöstä. Osassa III esitetään joitakin päätelmiä ja toimintasuosituksia. Liitteet sisältävät lyhyen selostuksen perusasteen opettajien koulutusjärjestelmistä kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Valtioiden hallitukset sekä työnantajat pitävät perusasteen opetusta erityisen tärkeänä vaiheena. Perusasteen opettajien koulutuksen tason kohottamiseen panostetaan huomattavasti esimerkiksi investoinneilla täydennyskoulutukseen, järjestelmällisellä valmennuksella ja ohjauksella, tarjoamalla opettajille mahdollisuuksia jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen sekä tiukoilla laadunvarmistusmenettelyillä. Monet henkilöt ja organisaatiot, mm. Euroopan komissio, työnantajat, opettajat ja vanhemmat, ovat ilmaisseet huolensa perusasteen opettajien koulutuksen laadusta. Lähes kaikissa EU27:n valtioissa on tuotu esiin puutteita opetustaidoissa ja ammatillisessa kehittymisessä. Lisäksi opettajat kohtaavat 21. vuosisadalla uusia haasteita, kun luokkahuoneissa on eri kulttuureista tulevia lapsia, joiden äidinkielet, valmiustasot ja erityistarpeet vaihtelevat. Silti opettajankoulutuksen eri osatekijöiden välinen järjestelmällinen koordinointi on suhteellisen vähäistä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä. Perusasteen opettajat Euroopassa ja muualla maailmassa Perusasteen opettajat ovat avainasemassa EU27:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä, ja tehokasta perusasteen opetusta pidetään yleisesti menestyksellisen keskiasteen ja ylempien toisen asteen opintojen keskeisenä perustana. Yhteiskunnallisen muutoksen vauhti sekä kouluihin kohdistuvat kasvaneet odotukset ovat laajentaneet ja syventäneet opettajan roolia. Lisäksi, toisin kuin muissa ammateissa, suuri osa opettajista on vanhempia työntekijöitä. Tulevaisuutta ajatellen vaikuttaa tärkeältä, että EU:n jäsenvaltiot (samoin kuin EU:n ulkopuoliset valtiot) toteuttavat lisätoimia opettajien tietojen ja taitojen kehittämiseksi ja heidän peruskoulutustaan, valmennustaan ja ammatillista kehittymistään koskevien järjestelyjen laajentamiseksi ja parantamiseksi. Perusasteen opettajiksi kouluttautuvien voidaan tavallisesti olettaa olevan sitoutuneita opettajan uraan, mutta opettajan ammatin valinnan perusteet vaihtelevat huomattavasti Euroopan eri maissa. Eräissä maissa opettajan ammatti ei kuitenkaan ole kovin arvostettu, ja ongelmana on, että opettajia on vaikeaa pitää ammatissa tai että opettajankoulutukseen hakeudutaan eräänlaisena vakuutuksena siltä varalta, että hakijat eivät onnistu löytämään arvostetumpaa työtä. Toisissa maissa, joissa opettajilla on virkamiesten asema, ammattia arvostetaan enemmän. Arvostus on suhteellisen korkea myös useissa Pohjoismaissa. 1
Maiden välillä on eräitä silmiinpistäviä eroja opettajien työhönoton, koulutuksen, palkkatason, työehtojen ja -olojen, arvioinnin ja urarakenteen suhteen. Kansainvälinen analyysi antaa maille mahdollisuuden saada lisää tietoa itsestään vertaamalla omia kokemuksiaan muiden maiden kokemuksiin sekä keräämällä aineistoa erilaisten opetuspoliittisten lähestymistapojen vaikutuksista. Äskettäisen OECD:n tutkimuksen mukaan opettajien laadun parantaminen on luultavasti se toimintasuunta, jolla voidaan todennäköisimmin merkittävästi kohentaa koululaitoksen suorituskykyä. Liikkuvuuden kannustimien lisäämisellä ja tarpeettomien esteiden poistamisella saattaa olla opetuksen laatua parantava kokonaisvaikutus Euroopassa ja muualla maailmassa. Opettajien liikkuvuus maiden sisällä on yhdistetty taloudellisiin kannustimiin, mutta perusasteen opettajien liikkuvuus eri maiden välillä on vähäisempää kuin heidän keskiasteella työskentelevien kollegojensa. Opettajien liikkuvuus on yleisintä sellaisten maiden välillä, joissa puhutaan samaa kieltä ja jotka sijaitsevat maantieteellisesti lähekkäin. Perusasteen opettajien koulutus On ilmeistä, että monissa EU27:n jäsenvaltioissa perusasteen opettajien koulutusjärjestelmät ovat seuranneet itse perusasteen opetukseen liittyvien tiheiden ja laajojen uudistusten yleistä suuntausta. Eurooppalaisessa perusasteen opettajien koulutuksessa voidaan havaita eräitä yhteisiä yleispiirteitä. Perusasteen opettajien peruskoulutusohjelmat sisältävät usein jonkinlaisen yhdistelmän yliopisto- tai opistotason opetusta ja kouluissa tapahtuvaa käytännön opetusharjoittelua. On yleistä, että kansallisista koulutusjärjestelmistä valmistuu perusasteen koulujen opettajiksi "yleisosaajia" pikemmin kuin eri alojen spesialisteja. Laajasti ottaen vaikuttaa siltä, että eurooppalaisessa opettajankoulutuksessa pidetään tärkeänä kansallisen identiteetin ja kansalaisuuden vahvistamista. Voidaan myös havaita selvä eurooppalainen malli siitä, kuinka paljon aikaa tulee käyttää opetukseen, sekä siitä, kuinka suuri osuus tästä ajasta tulee omistaa kielten tai lukemisen opetukseen. Peruskoulutuksen kokonaiskesto (johon sisältyy pakollinen valmennus ja koeaikajärjestelyt) vaihtelee kolmesta viiteen vuoteen. Myös pätevyystodistusjärjestelyt, tutkintotasot, valmennus ja ammatissa tapahtuva täydennyskoulutus vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi ammatissa tapahtuva täydennyskoulutus on pakollista vain 11 jäsenvaltiossa, ja näissäkin valtioissa sen määrä on yleensä vähemmän kuin 20 tuntia eikä koskaan enemmän kuin viisi päivää vuodessa. Vain noin puolet EU27:n jäsenvaltioista tarjoaa opettajille näiden uran alkuvaiheessa tukea valmennuksen, koulutuksen ja ohjauksen muodossa. Laatuindikaattorit Vallitsee yhä laajempi yksimielisyys siitä, että hyvä opettajankoulutus perustuu neljään kansainvälisesti tunnustettuun laatutekijään: pätevyystodistuksiin, valmennukseen, jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja laadunvarmistukseen. Tuoreet tutkimustulokset viittaavat siihen, että poliittiset investoinnit opettajien laatuun ovat yhteydessä oppilaiden oppimistulosten kohenemiseen. Perusasteen opettajien koulutus ja lasten oppimistulokset On hyvä yrittää selvittää perusasteen opettajien koulutusmallien sekä esimerkiksi OECD:n PISA- ja IEA:n PIRLS-tutkimuksilla mitattavan koulutusjärjestelmän suorituskyvyn välistä suhdetta. Vaikka maiden PISA- ja PIRLS-tulokset usein vaihtelevat, eräät maat ovat jatkuvasti 2
saaneet erittäin hyviä tuloksia. Tätä on säännöllisin väliajoin yritetty selittää, ja yksi tuoreimmista ja laajimmista selitysyrityksistä on konsulttitoimisto McKinsey & Companyn tutkimus How the World's Best-Performing School Systems Come Out on Top (2007). Tutkimuksessa tarkastellaan tietoja 25 koulujärjestelmästä, joista kymmenen kuului tuloksiltaan parhaiden joukkoon. Näistä kymmenestä EU27:n valtioihin kuuluvat Belgia, Suomi ja Alankomaat. Seitsemän muuta järjestelmää, mm. Englannin järjestelmä, luokiteltiin vahvasti kehittyviksi. McKinseyn raportin päätelmien mukaan tärkein oppilaiden oppimistulosten vaihtelua selittävä tekijä on opettajien laatu. Hyvin suoriutuvissa koulutusjärjestelmissä, vaikka ne ovat rakenteiltaan ja taustoiltaan hyvin erilaisia, painotetaan voimakkaasti opetuksen kehittämistä, koska se vaikuttaa suoraan oppilaiden tuloksiin. Opetuksen tason parantamiseksi hyvin suoriutuvissa järjestelmissä huolehditaan kolmesta asiasta: että oikeat ihmiset hakeutuvat opettajiksi, että näistä ihmisistä kehitetään tehokkaita opettajia ja että luodaan järjestelmiä ja annetaan kohdennettua tukea, jotta kaikki lapset voivat nauttia erinomaisesta opetuksesta. Näiden suuntaviivojen mukainen toiminta edellyttää tiukkoja standardeja ja arviointeja, selvästi muotoiltuja odotuksia, eriytettyä tukea oppijille ja opettajille sekä riittävää rahoitusta. Hyvin suoriutuvilla järjestelmillä on korkealuokkaisten opettajien rekrytointia ja ammatissa pitämistä silmällä pitäen yhteisiä strategioita ja parhaita käytäntöjä hyvien hakijoiden houkuttelemiseksi: liike-elämästä omaksutut markkinointi- ja rekrytointitekniikat, joilla lisätään laadukkaiden hakijoiden tarjontaa, vaihtoehtoisten työhönottoreittien luominen kokeneita työntekijöitä varten, tehokkaat valintamenettelyt (joihin sisältyy mekanismeja huonosti suoriutuvien opettajien karsimiseksi pois nopeasti työhönoton jälkeen) sekä hyvä alkupalkka. Hyvin suoriutuvissa järjestelmissä on mekanismeja, joilla tunnistetaan tietyt soveltuville hakijoille yhteiset tunnuspiirteet ennen hakijoiden pääsyä opettajaksi: hyvä yleinen luku- ja laskutaito, hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot, oppimishalukkuus sekä motivaatio opettamiseen. Vaikka McKinseyn tutkimus herättää joukon lisätutkimuksia edellyttäviä kysymyksiä, tässä raportissa katsotaan, että viestinnän parantamisen ja menestyksellisten toimintatapojen jakamisen avulla opettajankoulutuksen tasoa on mahdollista nostaa koko EU27:ssä. Päätelmät ja suositukset Aineisto, johon tämä raportti perustuu, on tulosta laajasta kansainvälisestä yhteistyöstä, joka on johtanut ennennäkemättömään määrään tietopankkeja ja strategisia aloitteita sekä mm. oppilaiden osaamisen vertailuun lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Tämä kansainvälinen yhteistyö on tarpeen ulottaa raportissa esiin tuotuihin seikkoihin, kuten hyvien käytänteiden jakamiseen, keskusteluun valtioiden välisistä eroista sekä heikkouksiin puuttumiseen. Raportin lopussa esitetään kuutta toiminta-alaa koskevia suosituksia: 1. Valtioiden väliset erot ja Bolognan prosessin täytäntöönpano Bolognan prosessin tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. EU27:n eri jäsenvaltioiden opettajankoulutuksen monimuotoisuus korostaa tarvetta lisätä valtioiden välistä vuoropuhelua, jotta voidaan kehittää eurooppalainen äänitorvi lähentymisen tehostamiseksi. 3
Tulisi luoda tietojenvaihtofoorumi sellaisia aloja varten, joilla perusasteen opettajien koulutuksessa on puutteita. Tämä koskee erityisesti jatkuvan ammatillisen kehittymisen tarjoamista ja tehokkuutta, joissa on erityistä kehittämistarvetta Tunnustetun eurooppalaisen äänitorven kehittäminen. Tulisi kannustaa sellaisen organisaation kehittämistä, joka toimisi opettajankoulutussektoria edustavana tunnustettuna eurooppalaisena äänitorvena. 2. Opettajien peruskoulutuksen hyvät käytänteet Seuraavat opettajien peruskoulutuksen hyvät käytänteet ansaitsevat levitä koko EU27:n alueelle: opettajien peruskoulutusta edeltävä ennakkoharjoittelu opettajankoulutusohjelmaan sisältyvä ennakkoharjoittelu kouluissa suoritettava valvottu opetusjakso tutkintokokeen tai muuntyyppisen arviointijärjestelyn läpäisy valvottu koeaika valmennusjakso, johon sisältyy sitä tukevaa ohjausta. 3. Rekrytointia ja ammatissa pitämistä koskevat tehokkaat käytänteet Äskettäin (2007) julkaistua McKinsey & Companyn raporttia tulisi levittää laajasti koko EU27:n alueella, ja sen hyvin suoriutuvia järjestelmiä koskevista keskeisistä tuloksista olisi keskusteltava. Nämä tulokset koskevat seuraavia seikkoja: saadaan oikeat ihmiset hakeutumaan opettajiksi kehitetään heistä tehokkaita opettajia luodaan järjestelmiä ja annetaan kohdennettua tukea, jotta kaikki lapset voivat nauttia erinomaisesta opetuksesta. 4. Laadunvarmistuksen strateginen hyödyntäminen Euroopan koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen on yksi Lissabonin prosessin päätavoitteista, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. McKinsey & Companyn raportissa todetaan myös, että hyvin suoriutuvien järjestelmien strateginen jäljittely edellyttää seuraavia seikkoja: tiukat standardit ja arvioinnit selvästi muotoillut odotukset eriytetty tuki oppijille ja opettajille riittävä rahoitus. Myös opettajankoulutuksen laadunvarmistusmenettelyjä tulisi valvoa, ja tässä yhteydessä tulisi tarkastella seuraavien seikkojen välistä tasapainoa: laadunvarmistus ja laadun parantaminen arviointitiheys ja suositusten täytäntöönpano laadunvarmistuksen tehokkuus ja sen vaikutukset. 4
5. Järjestelmän heikkouksiin puuttuminen: valmennus Työuraansa alkuvaiheessa olevien opettajien kohtaamat ongelmat ja haasteet, kuten viestintä oppilaiden vanhempien kanssa, luokan hallinta, oppilaskuri, itseluottamus, ammatillinen identiteetti ja pätevien ohjaajien tarve, ovat yleismaailmallisia. Tästä huolimatta eräissä valtioissa ei ole tiukkaa valmennusjärjestelmää. Tämä on järjestelmään sisältyvä heikkous, johon on puututtava. Uusilla opettajilla tulisi olla koko EU27:n alueella oikeus järjestelmälliseen valmennukseen, joka pohjautuu avoimiin laadunvarmistusperiaatteisiin. 6. Opettajien liikkuvuuden lisääminen Jos koulutettujen perusasteen opettajien työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset, työnteko jossain toisessa EU:n jäsenvaltiossa saattaa olla houkutteleva vaihtoehto. Euroopan komission äskettäin julkaiseman raportin mukaan perusasteen opettajien liikkuvuus eri maiden välillä on kuitenkin vähäisempää kuin heidän keskiasteella työskentelevien kollegojensa. Tulisi harkita voimakkaampia kannusteita liikkuvuuden lisäämiseksi ja sen esteiden vähentämiseksi. Nämä kannusteet voisivat olla esim. muutossa avustamista, lasten päivähoitopalveluja ja kielikoulutusta. 5