VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.12.2010 Miten tieto- ja viestintätekniikka näkyy perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksessa Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
PERUSOPETUS 2020 -ESITYKSEN VALMISTELU JA KÄSITTELY Opetusministeriön asettama perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteita ja tuntijakoa pohtinut työryhmä luovutti esityksensä opetusministerille 1.6.2010. Ministeriö pyysi esityksestä lausunnon noin 300 eri taholta ja lausuntoja tuli hieman alle 200 Opetusministeri on kuullut sidosryhmien näkemyksiä lisäksi viidessä tilaisuudessa eri puolella Suomea. Hallituksen päätös perusopetuslakiin tarvittavista muutoksista ennen joulua Valtioneuvosto antanee asetuksen tavoitteista ja tuntijaosta helmikuussa 2011
Työryhmän työn lähtökohtana pohdinta siitä, mitä on perusopetus 2020? Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Millaisessa maailmassa? Mitä muutoksia? Mikä olennaista? Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Mikä korostuu? Mitkä ovat yleiset sivistykselliset ja kasvatukselliset tavoitteet? Mitkä keskeiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet? Miten opetusta pitäisi kehittää ja mitkä olisivat keskeiset sisällölliset alueet? Miten opetusaika tulee käyttää? Miten varmistaa osaaminen? Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisella pitäisi parantaa?
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ANALYSOITIIN
TEHTIIN LAAJA KANSAINVÄLINEN TARKASTELU Kansainväliset osaamista arvioivat ja tulevaisuuden osaamista määrittelevät hankkeet DeSeCo, PISA, New Millenium Learners (OECD) Tulevaisuuden avaintaidot (EU) Assessment and Teaching of 21st Century Skills (Melbournen yliopisto, Microsoft, Intel, Cisco) Eri maiden tavoitteet, kokonaisopetusaika ja tuntijakoratkaisut Skotlanti, Uusi-Seelanti, Alankomaat, Kanada/Ontario, Ruotsi, Norja, Tanska
KUULTIIN LAAJASTI ERI TAHOJA, MYÖS OPPILAITA
Analyysien ja kuulemisten perusteella hahmotettiin osaamisen keskeiset muutokset Globalisoituminen, teknologian kova muutosvauhti, tiedon määrässä ja laadussa tapahtuvat muutokset sekä muutokset sosiaalisissa ja taloudellisissa rakenteissa muokkaavat yhteiskunnan ja siinä toimivien yhteisöjen ja työelämän toimintatapoja. Ne asettavat uusia haasteita paitsi osaamiselle myös ihmisenä olemiselle ja kansalaisen taidoille. Osaamisessa korostuu: 1. eri tilanteisiin sovellettavissa oleva laaja-alainen osaaminen, ajattelu ja ongelmanratkaisu 2. olennaisen löytäminen suuresta informaatiomäärästä 3. kommunikoinnin, verkostoitumisen, yhteistyön ja tiimeissä toimimisen ja oppimisen taidot 4. tietoisuus omasta identiteetistä, itseluottamus ja vastuunotto omasta tulevaisuudesta 5. erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen globalisoituvassa maailmassa 6. kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen 7. aloitteellisuus, joustavuus, muutososaaminen ja pitkäjänteisyys 8. nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen ja monipuolinen käyttö, digitaaliset taidot 9. luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet
UUDISTUKSEN TAVOITTEET
KANSALAISEN TAIDOT Ajattelun taidot ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu luova ja innovatiivinen ajattelu Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot ajanhallinta ja joustavuus yrittäjyys ja muutososaaminen tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito opiskelun taidot Käden ja ilmaisun taidot kehon koordinaatio monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus suunnittelun ja tuottamisen taidot kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen aloitteellisuus ja johtamisen taidot kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen mediataidot tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot itsetuntemus ja reflektointi terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä hyvä käytös ja empatia
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on keskeistä kaikilla oppimisen alueilla Kieli ja vuorovaikutus Keskeisenä tehtävänä on laaja-alainen kielikasvatus, oppilaan kielellisen ja kulttuurisen identiteetin ja osaamisen sekä vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen. Matematiikka Keskeisenä tehtävänä on vahvan perustan antaminen matemaattiselle lukutaidolle, matematiikan eri osaalueiden tietojen ja taitojen hallinnalle ja niiden soveltamiselle käytäntöön.
Ympäristö, luonnontieto ja teknologia Keskeisenä tehtävänä on antaa hyvä ja monipuolinen luonnontieteellinen ja teknologinen perusta, jonka varassa oppilas voi rakentaa suhdettaan luontoon ja muuhun ympäristöön ja omaksua kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot Teknologian osuutta opetuksessa korostetaan kaikilla vuosiluokilla. Yksilö, yritys ja yhteiskunta Keskeisenä tehtävänä on arvojen, tietoisuuden, yhteiskuntaa ja maailmaa koskevan ymmärryksen kehittymisen tukeminen sekä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Oppiainekokonaisuudessa painottuvat ajan, yhteisön, yhteiskunnan ja talouden kehitykseen liittyvät sisällöt. Kansalais- ja talouskasvatuksen osuutta korostetaan kaikilla vuosiluokilla.
Taide ja käsityö Oppilasta ohjataan tuntemaan ja arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria sekä taiteen eri alueita, ilmaisemaan itseään ja olemaan vuorovaikutuksessa luovan toiminnan ja taiteen tuottamisen kautta eri välineitä käyttäen. Terveys ja toimintakyky Oppilasta ohjataan kasvamaan vastuuseen sekä oman että lähiympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja kykeneväksi huolehtimaan arjen toiminnoista sekä osaltaan ravitsemuksesta ja kodin taloudesta. Opetuksella tuetaan oppilaan sitoutumista liikunnalliseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan. Yhteinen tehtävä Keskeisenä tehtävänä on oppilaan persoonallisen kasvun tukeminen tasapainoiseksi, itsensä tuntevaksi ja itsetunnoltaan terveeksi ihmiseksi.
TULEVAISUUDEN OPPIMINEN JA SIVISTYS Sivistyneen ihmisen tulee kyetä tekemään päätöksiä tietoon perustuvan harkinnan ja eettisen pohdinnan perusteella. Tulevaisuus korostaa yhteiskunnassa tarvittavaa, perinteiset tiedonalat ylittävää osaamista sekä tiedon ja osaamisen käyttötaitoa. Tieto- ja viestintätekniikka on elimellinen osa oppimisympäristöä. Se tukee ymmärtävää, monipuolista oppimista ja oppimismotivaatiota. Se antaa välineet tiedon yhteiselle rakentamiselle ja osaamisen jakamiselle. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään myös arvioinnissa, kodin ja koulun yhteistyössä, koulun hallinnossa jne.