Ensimmäinen väliraportti 28.10.2010. Kuntoutussäätiö Innokuntoutus

Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Ensimmäinen väliraportti 28.10.2010 Kuntoutussäätiö Innokuntoutus

Sisällys 1. Johdanto...2 2. Arviointiprosessi...3 2.1 Arvioinnin kohdentuminen...3 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät...4 2.3 Arvioinnin seuraavat vaiheet...6 3. Arviointihavaintoja valtakunnallisesta kehittämisohjelmasta...7 3.1. Koherenssi...7 3.2. Relevanssi...9 3.3. Toimenpiteet ja prosessit...10 3.3.1. Rahoittajan rooli ja toiminta projektin toiminnan tukena...10 3.3.3. Arviointi projektien kehittämisen välineenä...13 3.3.5. Toiminnan kehittämistarpeet...16 3.3.6. Maahanmuuton kehittämisohjelmien johtoryhmän työskentely...17 3.4. Tuotokset ja tulokset...18 4. Arviointihavaintoja MATTO-tukirakenneprojektista...20 4.1. Tavoitteet ja toimenpiteet...20 4.2. Projektin ohjaaminen...22 4.3. Toiminnan kehittämistarpeet...22 5. Yhteenveto ja ehdotukset toiminnan kehittämiseksi...26 Lähteet...30 Liite 1 Arviointia varten haastatellut henkilöt...33 1

1. Johdanto Käsillä oleva raportti on Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa kehittämisohjelman 1 arvioinnin ensimmäinen väliraportti. Arviointia toteuttaa sisäasiainministeriön toimeksiannosta vuosien 2010 2013 aikana Kuntoutussäätiön Innokuntoutus-yksikkö. Arviointiraportti toimitetaan MATTO-tukirakenneprojektille, joka vastaa arvioinnin tulosten hyödyntämisestä. Asiantuntijana hankkeessa toimii Mika Raunio. Kuntoutussäätiö toimii hankkeen vastuullisena toteuttajana ja konsortion johtajana, Raunio osallistuu arviointihankkeeseen yksityishenkilönä. Arvioinnin vastuullisena johtajana toimii arviointi- ja kehittämispäällikkö Janne Jalava. Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti, joten sen tarkoitus on tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia koskien kehittämisohjelman toteutusta. Jatkuvan palautteenannon avulla tuetaan kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman toiminta on ensimmäisten toimintavuosien aikana ollut haasteellista, sillä taloudellinen taantuma ja muuttunut työllisyystilanne ovat vähentäneet kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tarjoamien palveluiden tarvetta merkittävästi. Arviointiraportin toisessa luvussa kuvataan arviointiprosessi ja kolmannessa luvussa tuodaan esille keskeiset arviointihavainnot valtakunnallisesta kehittämisohjelmasta. Luvussa neljä tarkastellaan MATTO-tukirakenneprojektia, ja luvussa viisi esitetään yhteenveto ja kehittämisehdotukset arvioinnin tulosten pohjalta. 1 Jatkossa työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelma tai kehittämisohjelma 2

2. Arviointiprosessi 2.1 Arvioinnin kohdentuminen Arviointi kohdistuu koko kehittämisohjelmakokonaisuuteen, mukaan lukien siihen kuuluvat projektit, MATTO-tukirakenteen sekä kehittämisohjelman johtoryhmän. Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiosta rahoitetut tämän kehittämisohjelman projektit on hallinnollisista syistä rajattu arviointitoimeksiannon ulkopuolelle. Toukokuussa 2010, jolloin kyselyaineisto kerättiin, arvioinnin kohteena oli 28 kehittämisohjelmaan kuuluvaa projektia. Tällä hetkellä kehittämisohjelman arvioinnin piiriin kuuluu 26 2 aktiivista projektia (ml. MATTO-tukirakenneprojekti), ja projektit jakautuvat tällä hetkellä alueittain seuraavasti: 16 valtakunnallista projektia, Etelä-Suomi: 4, Länsi-Suomi: 5, Pohjois-Suomi: 1. 3 Uusien hankehakujen myötä kehittämisohjelmaan tulee mukaan uusia projekteja ja käynnissä olevia projekteja myös päättyy. Tähän mennessä päättyneitä projekteja on kehittämisohjelmassa neljä 4. Arvioinnin kohteena olevien projektien kestot ja elinkaaren vaiheet poikkeavat myös toisistaan, mikä tekee arviointitiedonkeruusta haasteellista. MATTO-tukirakenneprojekti on hankkinut ostopalveluna työperusteista maahanmuuttoa tukevien hankkeiden toimintojen kartoituksen, joka valmistuu 15.12.2010 5. Tästä johtuen arvioinnin tilaajan kanssa on sovittu, että tässä kehittämisohjelman arvioinnissa ei tarkastella kehittämisohjelmaan kuuluvien yksittäisten projektien sisältöjä. Tässä arviointiraportissa ohjelmaan kuuluvia projekteja tarkastellaan pääosin yhtenä kokonaisuutena. Työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelmalla ja Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisen kehittämisohjelmalla on yhteinen johtoryhmä. Johtoryhmän työskentelyä arvioidaan ainoastaan työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman näkökulmasta. MATTO-tukirakenneprojektilla ei ole omaa ohjaus- tai johtoryhmää, vaan projektin asioita käsitellään kehittämisohjelman johtoryhmän tapaamisissa. Tästä syystä kehittämisohjelman johtoryhmätyöskentelyn rooli on merkittävä arviointikokonaisuudessa. Ottaen huomioon toimeksiannon luonne sekä kehittämisohjelman rakenne, MATTO-tukirakenneprojektia tarkastellaan arvioinnissa erillisenä kokonaisuutena. Kehittämisohjelman arviointi keskittyy seuraaviin arviointialueisiin: 1) Koherenssi, (tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys suhteessa keskeisiin strategisiin asiakirjoihin) 2) Relevanssi, (tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa kohderyhmien tarpeisiin) 2 Joidenkin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien rinnalla toimii omalla projektinumerollaan työvoimapoliittisia toimenpiteitä toteuttava projekti. Vaikka hallinnollisesti on kyse kahdesta eri projektista, käytännössä nämä rinnakkaisprojektit tekevät tiivistä yhteistyötä, joten tukirakenne tilastoi tällaiset kokonaisuudet yhtenä projektina. 3 Tieto saatu MATTO-tukirakenneprojektista 29.10.2010, ja edustaa sen hetkistä tilannetta. Kevään sähköisen kyselyn toteuttamishetkellä projektien kokonaismäärä oli eri. 4 Tieto saatu MATTO-tukirakenneprojektista 29.10.2010 5 Kartoituksen toteuttaa Sosiaalikehitys Oy ja kartoituksen loppuraportti valmistuu 15.12.2010 3

3) Toimenpiteet ja prosessit, 4) Tuotokset ja tulokset, 5) Vaikuttavuus, 6) Hyöty ja kestävyys. Vuoden 2010 aikana arviointi painottuu arviointialueisiin 1 4. Kehittämisohjelman toiminta jatkuu vuoteen 2013 saakka, joten vaikuttavuuden sekä hyödyn ja kestävyyden arviointi tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista. Vaikuttavuus- sekä hyöty ja kestävyysarviointialueille tullaan antamaan enemmän painoarvoa tulevien vuosien tiedonkeruussa ja raportoinneissa. 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Tässä väliraportissa on hyödynnetty aineistoina kehittämisohjelmaa koskevia asiakirjoja, sähköisen kyselyn sekä haastatteluiden avulla kerättyä aineistoa. Kehittämisohjelmaa koskevaa asiakirja-aineistoa on kerätty koko arviointihankkeen ajan. Asiakirja-aineiston sisällönanalyysin avulla on tarkasteltu kehittämisohjelman tavoitteiden koherenssia sekä relevanssia. Sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstöille sekä ohjausryhmien jäsenille toteutettiin toukokuussa 2010. Kyselyyn vastasi yhteensä 143 henkilöä vastausprosentin ollessa noin 32 %. Vastauksia saatiin 28/29 projektista 6. Vastaajamäärät vaihtelivat projekteittain yhden ja yhdentoista välillä. Kuusi vastaajaa ei ilmoittanut, mitä projektia he edustivat tai mitkä heidän roolinsa ovat kyseisessä projektissa. Seuraavassa kuviossa on esitetty kyselyvastaajien lukumäärä ja prosenttiosuudet vastaajan aseman mukaan. 6 Tulokset ovat tältä osin täsmentyneet aikaisimmin esitetyistä alustavista kyselytuloksista. 4

Projektipäällikkö tai vastaava n=28 20,4 % Muu projektityöntekijä, n=18 13,1 % Ohjausryhmän jäsen, n=73 53,3 % Jokin muu, n=18 13,1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1. Kyselyvastaajien lukumäärä ja prosenttiosuudet vastaajan aseman mukaan Kyselyyn vastanneista projektipäälliköistä noin puolet (53,6 %) ilmoitti olleensa mukana jo suunnittelemassa projektia. Vajaa kolmannes (28,6 %) projektipäälliköistä on vastausten perusteella rekrytoitu projektiin sen taustaorganisaation ulkopuolelta ja ¾ kokee saaneensa riittävästi tukea projektin hallinnointiin omassa taustaorganisaatiossaan. Projektihenkilöstölle sekä ohjausryhmien jäsenille osoitettiin kyselyssä osittain eri kysymykset. Lisäksi niitä henkilöitä, jotka kuuluivat useamman projektin henkilöstöön tai ohjausryhmään, pyydettiin vastaamaan kyselyn sisältämiin projektikohtaisiin kysymyksiin erikseen kunkin projektin näkökulmasta. MATTO-tukirakenneprojektin edustajille lähettiin oma erillinen kysely. Aineistot yhdistettiin ennen tulosten analysointia. Kyselyn avulla kartoitettiin vastaajien näkemyksiä heidän edustamastaan projektista, MATTO-tukirakenneprojektista sekä yleisesti koko kehittämisohjelmasta. Kyselyvastauksia tulkittaessa on oleellista pitää mielessä, että vastaukset heijastelevat koettua tilannetta toukokuussa 2010. Kyselyn tuottaman määrällisen aineiston analyysissä on hyödynnetty ristiintaulukointia, suoria prosenttijakaumia sekä aritmeettisia keskiarvoja. Kyselyn sisältämissä väittämissä hyödynnetty mitta-asteikko oli 1 5 7. Väittämäkohtaisen keskiarvon lisäksi raportoimme niiden projektien lukumäärän, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo oli asteikolla 1 5 mitattuna vähintään yleisesti hyvän rajana pidetty 3,5. Menettelyä puoltaa suuri vaihtelu projektikohtaisissa vastaajamäärissä. Kyselyn avovastausten tuottama laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Maahanmuuton kehittämisohjelmien johtoryhmään kuuluvien henkilöiden haastatteluita toteutettiin puhelimitse syys lokakuussa 2010 yhteensä 13 kpl. Haastatteluiden avulla kerättiin aineistoa kehittämisohjelman toteutuksesta ja sisällöistä, MATTO-tukirakenteesta sekä maahanmuuton kehittämisohjelmien johtoryhmän työskentelystä. Lista haastatelluista henkilöistä on raportin liitteenä 1. 71=Täysin eri mieltä 5=Täysin samaa mieltä / 1=Erittäin huonosti 5=Erittäin hyvin. Muutamissa väittämissä vastaajilla on oli käytössään myös vaihto En osaa sanoa. Väittämäkohtaisia keskiarvoja laskettaessa nämä En osaa sanoa vastaukset on poistettu aineistosta. 5

2.3 Arvioinnin seuraavat vaiheet Seuraavassa on esitetty arvioinnin työvaiheet vuosille 2011 2013. Tilaajan kanssa on kuitenkin sovittu, että työsuunnitelma on viitteellinen ja se päivitetään vuosittain mahdollisimman hyvin kehittämisohjelman tarpeita ja tilannetta tukevaksi. Vuosi 2010 Sähköinen kysely vuoden 2010 aikana päättyville projekteille, marras joulukuu 2010 Vuosi 2011: Arviointiseminaari, helmi maaliskuussa 2011 Kirjallisen ja tilastollisen aineiston päivittäminen ja analysointi, tammi toukokuu 2011 Kehittämisohjelman sidosryhmien edustajien haastattelut, marras joulukuu 2011 Väliraportointi tilaajalle, marras joulukuu 2011 Vuosi 2012: Arviointiseminaari II, helmi maaliskuussa 2012 Kirjallisen ja tilastollisen aineiston päivittäminen ja analysointi, tammi toukokuu 2012 Sähköinen kysely, syys lokakuu 2012 Väliraportointi tilaajalle, marras joulukuu 2012 Vuosi 2013 Projektitoimijoiden teemahaastattelut, huhti toukokuu 2013 Kirjallisen ja tilastollisen aineiston päivittäminen ja analysointi, syys lokakuu 2013 Aineiston kokonaisanalyysi ja loppuraportti, loka marraskuu 2013 Päätösseminaari, marraskuu 2013 6

3. Arviointihavaintoja valtakunnallisesta kehittämisohjelmasta 3.1. Koherenssi Työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelma (2007 2013) on työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäasiainministeriön yhteinen kehittämisohjelma ja sen tehtävä on tukea hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisia linjauksia. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa ulkomaisille työntekijöille suunnattua opastusta, rakentaa ulkomaisten työntekijöiden rekrytointiverkosto Suomen ja muiden EU-maiden välille, parantaa Suomen vetovoimaisuutta ulkomaisten työntekijöiden silmissä, ohjata työnantajia rekrytoinnissa sekä kehittää ja tukea pilottihankkeita. 8 Kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien rahoitus edellyttää, että niiden tavoitteet ovat linjassa Manner-Suomen ESR-ohjelman tavoitteiden kanssa. Tästä syystä kehittämisohjelman koherenssia ei ole tarkasteltu erikseen suhteessa ESR-asiakirjoihin. ESRohjelmakautta 2007 2013 valmisteltaessa otettiin huomioon hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa tehdyt työvoiman maahanmuuttoa koskevat linjaukset. Linjauksia toteuttamaan perustettiin kaksi kehittämisohjelmaa. Näistä toinen on nyt arvioinnin kohteena oleva työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelma ja toinen on maahanmuuton alkuvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan keskittyvä kehittämisohjelma. 9 Koherenssin selvittämiseksi kehittämisohjelman tavoitteita on tarkasteltu suhteessa seuraaviin asiakirjoihin: Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 10, Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia vuosiksi 2009 2011 11 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2013 12 sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategia 13 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 14. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma on tarkentava asiakirja hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luoduille linjauksille. Toimenpideohjelmassa on kuvattu kokonaiskuvan saamiseksi myös muita työvoiman maahanmuuttoa sivuavia ohjelmia, joista yksi on työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelma. Toimenpideohjelmassa mainitaan, että sen sisältämille ehdotuksille ei ole varattu omaa määrärahaa, sillä ehdotukset toteutuvat esiteltyjen ohjelmien kautta 15. Toimenpideohjelmaa ja työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelmaa on molempia valmisteltu sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolla. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman ja työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman välinen koherenssi on ilmeinen. Kehittämisohjelman tavoitteet vastaavat erittäin hyvin työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman 8 Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat esite. 9 Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009 10 Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009 11 Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia vuosiksi 2009 2011 12 Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 sekä tulossuunnitelma 2009 13 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) konsernistrategia: suomalaisen työ- ja elinkeinopolitiikan valintoja 14 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012 15 Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2009 7

linjauksiin, ainoastaan työelämän kehittämistä ja yrittäjyyden edistämistä koskeva linjaus ei ole suoraan löydettävissä kehittämisohjelman tavoitteista. Tarkasteltaessa kehittämisohjelman tavoitteita suhteessa Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman 16 linjauksiin on löydettävissä yhtymäkohtia erityisesti työvoiman saatavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen liittyen. Kehittämisohjelman tavoitteet tukevat politiikkaohjelman linjauksia erittäin hyvin näiltä osin. Useiden kehittämisohjelman tavoitteiden voidaan katsoa välillisesti tukevan politiikkaohjelman linjauksia. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa on tarkasteltu ainoastaan pääluvun Maahanmuuttohallinto osalta. Kehittämisohjelman tavoitteet tukevat useita asiakirjassa mainittuja linjauksia, jotka liittyvät aktiivisen maahanmuuttopolitiikan toteuttamiseen ja kotoutumisen edistämiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa mainitaan myös työvoiman maahanmuuton kehitys ja siihen liittyvien tarpeiden ennakoiminen. Kehittämisohjelman tavoitteiden voidaan katsoa vastaavan näihin tavoitteisiin erittäin hyvin. Lisäksi kehittämisohjelman tavoitteet tukevat perus- ja ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista koskevia linjauksia. Kehittämisohjelman tavoite, joka liittyy työvoiman liikkumista koskevan yhteistyön tehokkuuteen liittyy myös läheisesti toiminta- ja taloussuunnitelmassa mainittuun uuden viranomaisten yhteiskäyttöön luodun ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmään. Asiakirja-analyysin perusteella kehittämisohjelman tavoitteet ovat pääosin linjassa sisäasiainministeriön hallinnonalan strategiassa mainitun Aktiivisen ja vastuullisen maahanmuuttopolitiikan tavoitelinjauksen kanssa. Kehittämisohjelman tavoitteilla on selkeitä yhtymäkohtia tavoitelinjauksessa mainitun lähtömaayhteistyön tehostamisen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostamisen kanssa. Tavoitelinjauksesta löytyy myös yhdenvertaisuuteen, kotoutumiseen sekä osallisuuteen liittyviä mainintoja, joita kehittämisohjelman tavoitteet tukevat erittäin hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategia ei varsinaisesti ota kantaa työperusteiseen maahanmuuttoon. Konsernistrategia päivitetään vuosittain, ja vuoden 2010 linjauksissa on painotettu erityisesti taantumasta selviämistä. Konsernistrategia ottaa kuitenkin kantaa ikärakenteen muutokseen, globaaliin kilpailukykyyn sekä työllisyysnäkymiin, joiden voidaan katsoa linkittyvän työperusteiseen maahanmuuttoon. Konsernistrategiassa mainitaan maassa asuvien maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisen edistäminen yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa, työelämän monimuotoisuuden ja työyhteisöjen moninaisuusvalmiuksien kehittäminen tavoitteina työ- ja elinkeinopolitiikan osalta. Näiltä osin voidaan sanoa, että kehittämisohjelman tavoitteet ovat linjassa konsernistrategian kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa on tarkasteltu EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutusta sekä työvoimapolitiikkaa käsittelevien politiikkalohkojen osalta. Koko asiakirjan tasolla työperäinen/-perusteinen maahanmuutto mainitaan vain kerran. Kehittämisohjelman tavoitteet tukevat EU:n rakennerahastoohjelmien toteutukselle asetettuja linjauksia osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Kehittämisohjelman tavoitteet tukevat myös toiminta- ja taloussuunnitelman työvoimapoliittisia linjauksia. Kehittämisohjelman tavoitteet ovat linjassa erityisesti työhakijain ja työpaikkojen kohtaannon parantamisen sekä välillisesti myös 16 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma 8

työttömyyden ja syrjäytymisen vähentämisen osalta. Kehittämisohjelman tavoitteilla on yhtymäkohtia myös konsernistrategian työvoimapolitiikan politiikkalohkon kotouttamiseen liittyvien linjausten kanssa. 3.2. Relevanssi Kehittämisohjelman relevanssia (tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kohderyhmän edustajien tarpeisiin) on tarkasteltu tässä raportissa kysely- sekä haastatteluaineiston valossa. Sähköisessä kyselyssä projektihenkilöstöiltä ja projektien ohjausryhmien jäseniltä kysyttiin näkemyksiä kehittämisohjelman tarpeellisuudesta. Vastaajat pitivät kehittämisohjelmaa kokonaisuutena melko tarpeellisena (vastausten keskiarvo oli 3,49 asteikolla 1 5 17 ). Haastatteluaineiston perusteella kehittämisohjelmalle on olemassa tällä hetkellä kysyntää vain jossain määrin. Kehittämisohjelmalle oli enemmän kysyntää ohjelman suunnitteluvaiheessa kuin nykytilanteessa. Ohjelman kysyntälähtöisyydessä nähtiin myös alueellisia eroja. Eräs haastateltava kommentoi asiaa näin: [Maahanmuuttajien] Ohjaamiseen ja neuvontaan liittyvät asiat ovat erittäin ajankohtaisia. Tässä on tietysti alueellisia eroja ja haasteita. Valtakunnallinen lähestyminen ei ole kaikista paras tässä mielessä. Kuten taulukosta 1. käy ilmi, kyselyvastaajien mielestä kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa on kyetty huomioimaan kohderyhmien tarpeet hyvin. Projektien tavoitteet ovat myös riittävän konkreettiset. Projektien tavoitteiden saavutettavuus jakoi kyselyvastaajien mielipiteitä. Yhteensä 14 projektissa arvioitiin tavoitteiden olevan realistisesti saavutettavissa. Kyselyvastausten perusteella kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien kohderyhmät on melko selkeästi määritelty. Projekteissa koettiin kuitenkin tarvetta täsmentää kohderyhmän määrittelyä loppukauden aikana, syynä täsmentämiselle nähtiin pääasiassa muutokset työmarkkina- ja taloustilanteessa. Osa projekteista kommentoi, että nykyisillä valintakriteereillä heidän kohderyhmänsä jää liian suppeaksi, joten uudelleen määrittely on siksi tarpeen. Osassa projekteja muutoshakemus kohderyhmän täsmennyksestä oli tehty jo ennen kyselyä. Haastatteluaineiston perusteella kehittämisohjelman tuottamat vetovoimastrategia ja ulkomaiselle työvoimalle suunnatut neuvontapalvelut ovat varsin relevantteja myös ulkomaisten yritysten näkökulmasta yksittäisten työntekijöiden lisäksi. Haastattelujen perusteella yritykset kohderyhmänä tulisi huomioida kehittämisohjelmassa paremmin. 17 Asteikolla 1-5; 1=Täysin eri mieltä, 2=Jokseenkin eri mieltä, 3=Ei eri eikä samaa mieltä, 4=Jokseenkin samaa mieltä ja 5=Täysin samaa mieltä 9

Taulukko 1. Kyselyvastaajien näkemykset projektien tavoitteista ja kohderyhmien määrittelystä Väittämä Projektilla on selkeästi määritelty kohderyhmä Kohderyhmän valintaa tulee täsmentää/määritellä uudelleen loppukauden ajaksi Projektin tavoitteissa on kyetty huomioimaan kohderyhmän tarpeet Projektin tavoitteet ovat riittävän konkreettiset Projektin tavoitteet ovat realistisesti saavutettavissa Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 4,27 n=134 2,72 n=131 4,07 n=135 3,92 n=136 3,51 n=135 Projektit, joissa vastausten ka. vähintään 3,5 (lkm) Projektit, joissa vastausten ka. alle 3,5 (lkm) Projektit, joista vastaus puuttui tai EOS-vastaus 28 0-4 24-26 2-23 5-14 14 - Pyrimme tätä raporttia varten selvittämään kehittämisohjelman kokonaisrahoituskehystä sekä varauksia, jotka on tehty tässä vaiheessa käynnissä olevien projektien koko keston ajalle. Työ- ja elinkeinoministeriön rakennerahastopolitiikkaryhmästä saimme tiedon ainoastaan valtakunnallisen rahoituksen osalta. 20.9.2010 päivitetyn tiedon mukaan valtakunnallinen rahoituksen kehys on 32,6 miljoonaa euroa, ja siitä on varattu tällä hetkellä noin 45% 18. Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen suuralueosioissa, joista osa kehittämisohjelman projekteista on rahoitettu, rahoittaja ei varsinaisesti aseta kehittämisohjelmille omaa rahoituskehystä, joten kokonaiskuvaa kehittämisohjelman jäljellä olevista varoista suhteessa jo olemassa oleviin varauksiin on mahdotonta saada. Suuralueosioilta on kuitenkin saatavissa tiedot kehittämisohjelmaan kuuluvien hankkeiden varauksista 19. Haastatteluissa on esitetty näkemyksiä joiden perusteella työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman valtakunnallisesta kehyksestä osa jää käyttämättä. 3.3. Toimenpiteet ja prosessit 3.3.1. Rahoittajan rooli ja toiminta projektin toiminnan tukena Kehittämisohjelmaan kuuluvia projekteja rahoitetaan pääsääntöisesti alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY-keskus) käsin. Lisäksi yhdessä kehittämisohjelmaan kuuluvassa projektissa rahoittajana on työ- ja elinkeinoministeriö. Sähköisessä kyselyssä tiedusteltiin projektihenkilöstön näkemyksiä rahoittajatahojen toiminnasta ja rooleista projektien hakemus- ja toteutusvaiheissa. Kuten taulukosta 2. voidaan havaita, 11 projektissa pidettiin rahoittajalta saatua ohjeistusta projektin hakemusvaiheessa hyvin riittävänä. Kyselyaineiston perusteella rahoittajatahojen edustajat ovat osallistuneet pääsääntöisesti aktiivisesti projektien ohjaukseen sekä kyenneet myös antamaan tarvittavaa ohjeistusta ja tukea projektityöntekijöille. Myös kyselyn avovastausten 18 Päivi Tapanila, Työ- ja elinkeinoministeriö. 19 Päivi Tapanila, Työ- ja elinkeinoministeriö, Arttu Vainio, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Sirkka Kauranen, Hämeen ELYkeskus, Ville Mehtälä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 10

perusteella rahoittajan rooliin oltiin kohtuullisen tyytyväisiä. Rahoittajatahojen edustajia pidettiin avovastausten perusteella mm. asiantuntijoina, projektien valvojina, toiminnan ja tavoitteiden seuraajina, toiminnan suuntaajina sekä aktiivisina keskustelijoina. Toki aineistosta nousi esille myös neutraalimpia ja kriittisempiä näkemyksiä rahoittajatahojen edustajien toiminnasta. Näiden näkemysten mukaan rahoittajan rooli projektissa on käytännössä ollut hyvin pieni tai jopa olematon. Muutamissa vastauksissa kritisoitiin myös rahoittajatahon edustajien osallistumisaktiivisuutta ohjausryhmän kokouksiin. Projektihakemusten käsittelyajoissa ja hakemusvaiheessa käytettyjen sähköisten työvälineiden toimivuudessa näyttäisi olleen projektihenkilöstön kyselyvastausten perusteella selvästi parannettavaa. Kyseessä eivät kuitenkaan ole vain tätä kehittämisohjelmaa koskevat haasteet, vaan yleisemmät koko Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007 2013 toimeenpanoa koskevat ongelmat. Esimerkiksi Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinja 3:a koskevassa arvioinnissa nostettiin esille, että merkittävin hankkeiden toimeenpanoa hidastanut tekijä on hakemusten pitkä käsittelyaika 20. Taulukko 2. Projektityöntekijöiden suhtautuminen rahoittajatahojen toimintaa ja roolia koskeviin väittämiin Väittämä Rahoittajalta saatu ohjeistus projektin hakemusvaiheessa oli riittävää Hakemuksen käsittelyaika oli kohtuullinen Hakemusvaiheessa käytettävät sähköiset työvälineet toimivat hyvin Rahoittajalta saatu ohjeistus ja tuki rahoituspäätöksen tultua on ollut riittävää Rahoittaja on osallistunut aktiivisesti projektin ohjaukseen Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 3,52 n=25 2,76 n=33 2,61 n=28 3,61 n=36 3,71 n=41 Projektit, joissa vastausten ka. vähintään 3,5 (lkm) Projektit, joissa vastausten ka. alle 3,5 (lkm) Projektit, joista vastaus puuttui tai EOS-vastaus 11 9 8 9 12 7 6 13 9 17 8 3 19 7 2 3.3.2. Projektien käynnistys- ja toimeenpanovaihe Kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien käynnistysvaiheet ovat onnistuneet kyselyvastausten perusteella jokseenkin hyvin. Kuten taulukosta 3. voidaan havaita, 18 projektissa on käynnistysvaihe onnistunut hyvin. Kysyttäessä mitä projektien käynnistysvaiheessa olisi tullut tehdä toisin, vastausten perusteella projektien tavoitteet ja toimenpiteet olisi tullut heti alusta asti rajata täsmällisemmin. Projektin suunnitteluun olisi myös useiden mielestä pitänyt varata huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja. Lisäksi sekä projektihenkilöstö että ohjausryhmän jäsenet olisi tullut sitouttaa projektiin ja sen tavoitteisiin tiiviimmin heti projektin alusta alkaen. Merkittävänä seikkana mainittiin myös se, että taloudellisen tilanteen 20 ESR-ohjelman arviointiraportti Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. PricewaterhouseCoopers Oy, 2009. 11

muutokseen olisi pitänyt pystyä reagoimaan nopeammin ja tekemään muutoksia projektisuunnitelmaan sen tuomien vaatimusten mukaisesti. Taulukko 3. Kyselyvastaajien arvio edustamansa projektin toteutuksen onnistumisesta projekteittain, ka. asteikolla 1 5 21 Väittämä/kysymys Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 22 3,62 Miten hyvin projektin käynnistysvaihe onnistui. n=136 Projektin toimenpiteet ovat olleet oikein kohdistettuja 3,81 suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. n=135 Projektilla on ollut käytössään riittävästi resursseja. 4,07 n=134 Projekti on johdettu ja organisoitu selkeästi. 3,95 n=133 Projekti tekee yhteistyötä oleellisten tahojen kanssa. 4,30 n=135 Projekti tekee yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, joiden sitoutumista tarvitaan uusien palveluiden/mallien juurruttamiseksi. Projektin viestintä ja tiedottaminen kohde- ja sidosryhmien suuntaan on ollut tarkoituksenmukaista. 4,17 n=133 3,81 n=135 Projektit, joissa vastausten ka. vähintään 3,5 (lkm) Projektit, joissa vastausten ka. alle 3,5 (lkm) Projektit, joista vastaus puuttui tai EOS-vastaus 19 9 0 21 7 0 25 3 0 23 5 0 26 2 0 27 1 0 23 5 0 Projektien toimeenpanovaihe näyttää kyselyaineiston valossa toteutuneen varsin hyvin (taulukko 3.). Projektin toimenpiteiden koetaan olleen oikein kohdistettuja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 21 projektissa. Lähes kaikkien projektien vastaajat kokivat, että projekteissa on onnistuttu hyvin yhteistyön tekemisessä oleellisten tahojen kanssa sekä niiden tahojen kanssa, joiden sitoutumista tarvitaan projekteissa kehitettyjen palveluiden tai mallien juurruttamiseksi. Myös avovastauksissa korostettiin yhteistyön ja hyvien verkostojen merkitystä eri toimijoiden kesken projektin edistymisessä. Lähes kaikissa projekteissa koetaan resursseja olleen riittävästi käytössä. Suurimmassa osassa projekteissa koettiin, että projekti on johdettu ja organisoitu selkeästi. Vain neljässä projektissa vastausten keskiarvo jäi alle 3,5. Myös projektien viestinnän ja tiedottamisen koetaan olleen varsin tarkoituksenmukaista kohde- ja sidosryhmien suuntaan. Kyselyn avovastauksissa vastaajat arvioivat niitä tekijöitä, jotka ovat edistäneet projektin toteutusta tähän mennessä. Merkittävimmäksi edistäneeksi tekijäksi todettiin jo yllä mainittu verkostoituminen ja yhteistyö oleellisten tahojen kanssa. Merkittävää on myös ollut eri toimijoiden sitoutuminen projektiin ja sen etenemiseen. Myös motivoituneet ja aktiiviset projektityöntekijät ovat osaltaan edistäneet projektin toteutusta. Kuten taulukossa 3. havaittiin on projekteilla ollut käytössään riittävästi resursseja, mitä myös avovastauksissa pidettiin suurena edistävänä tekijänä projektin toteutuksessa: aktiivinen vuorovaikutus, eri näkökulmien esille tuominen, kontaktien luominen ja sidosryhmäyhteistyö Tehtävien määrään ja laatuun nähden hyvä resursointi 21 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä 22 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 12

Merkittävimmiksi projektien toteutusta hidastaneiksi tekijöiksi mainittiin avovastauksissa taloudellisen tilanteen muutos ja sen myötä tapahtunut työnantajien täysin muuttunut tarve ulkomaisen työvoiman suhteen. Eräs kyselyyn vastaaja kuvasi tilannetta näin: Ulkomaisen työvoiman tarve on erittäin vähäistä ja projektin alkuperäistä suunnitelmaa ei ole päästy käytännössä toteuttamaan eli auttamaan yrityksiä työperäisesti maahanmuuttavien ammattihenkilöiden rekrytoinnissa. Lisäksi osa vastaajista koki, ettei työelämän tarpeita ole kuunneltu riittävästi suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Kehittämisohjelmaan kuuluvat projektit eivät ole aineiston perusteella olleet riittävän joustavia muuttuneiden tilanteiden suhteen. Useat vastaajat totesivat projektin olevan jäljessä aikataulusta rahoituspäätöksen viivästymisen vuoksi. Muutenkin vastaajat kokivat kaavoihin kangistuneet tavat toimia sekä päätösten teon hitauden taustaorganisaatioissa merkittäviksi projekteja hidastaneiksi tekijöiksi. Osa vastaajista koki ohjausryhmän olevan passiivinen toimija, jota ei ole kyetty riittävästi hyödyntämään projektin etenemisessä. 3.3.3. Arviointi projektien kehittämisen välineenä Loppukeväästä 2010 toteutetun kyselyn avulla pyrittiin myös selvittämään, miten kehittämisohjelmaan kuuluvat projektit hyödyntävät itsearviointia tai ulkoista arviointia projektin kehittämisen välineenä. Motiiveja itsearvioinnin toteuttamiselle tai ulkoisen arvioinnin hankkimiselle projektitoimijoiden keskuudessa voi olla useita 23, mutta kysymysten taustalla oli ajatus, että säännöllinen projektin toteutuksen arviointi joko itse toteutettuna tai ulkopuolisen tahon toimesta mahdollistaa kehittämiskohteiden esille nostamisen ja tätä kautta luo edellytykset tarvittaville toimenpiteille. Itsearviointi ja/tai projektin ulkoinen arviointi ovat välineitä projektin jatkuvassa kehittämisessä. Projektityöntekijöiden vastausten perusteella 13 projektia oli toteuttanut itsearvioinnin toukokuun 2010 loppuun mennessä. Kyselyvastaukset ovat tältä osin kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä projektihenkilöstön vastaukset olivat keskenään ristiriitaisia (osa vastasi kyllä ja osa ei) 4 8 projektissa kysymyksestä riippuen. Yhteensä 15 projektissa projektityöntekijät ilmoittivat yksimielisesti hyödyntävänsä itsearviointeja ja niiden tuottamaa tietoa aidosti projektin toiminnan kehittämisessä. Yhteensä 10 projektissa toteutetaan itsearviointeja säännöllisin väliajoin. Yhdeksällä projektilla on käytössään selkeä malli tai viitekehys, jota hyödynnetään itsearvoinneisssa. Näistä malleista/viitekehyksistä esille nostettiin avovastauksissa SWOT-analyysi 24 sekä Logframe 25. Kyselyn avovastausten perusteella projektien etenemistä arvioidaan yhdessä keskustellen ohjausryhmän edustajien kanssa 23 Esimerkiksi ulkopuoliset arviointisuositukset tai ohjeet, säännökset, lait, asetukset, ehto rahoituksen saamiselle/rahoittajan vaatimus, projektin rahoituksen asianmukaisen käytön osoittaminen, projektin tuloksellisuuden osoittaminen, pyrkimys tiedontuotannon kehittämiseen, pyrkimys herätellä projektityöntekijöitä keskustelemaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa, pyrkimys keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen, pyrkimys projektin yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien sitouttamiseen, pyrkimys projektityöntekijöiden sitouttamiseen, pyrkimys projektityöntekijöiden osaamisen kehittämiseen, oikeutuksen saaminen projektin toiminnalle (ns. oman toiminnan legitimointi), pyrkimys projektin tulosten tai hyvien käytäntöjen levittämiseen, pyrkimys projektin toiminnan markkinointiin. 24 SWOT-analyysin avulla voidaan analysoida projektin tai sen eri osa-alueiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. 25 Logframe-mallin avulla voidaan identifioida ja analysoida ongelmia, määritellä tavoitteita ja toimenpiteitä. Malli tarkastelee onko projekti relevantti, toteutettavissa ja kestävä. 13

ja/tai projektihenkilöstön kesken erityisesti rahoittajaa varten tehtävien väliraporttien yhteydessä. 26 Kyselyvastausten perusteella kaksi projektia oli toteuttanut tai tilannut projektin ulkoisen arvioinnin toukokuun 2010 loppuun mennessä. Näistä toinen on MATTO-tukirakenneprojekti ja kyseessä on tämä koko kehittämisohjelman arviointi. Vain kahdessa projektissa projektityöntekijät ilmoittivat yksimielisesti toteuttavansa/tilaavansa projektin ulkoisen arvioinnin jatkossa. Taulukossa 4. on esitetty projektihenkilöstön vastaukset arvioinnin hyödyntämistä koskeviin kysymyksiin. Taulukko 4. Projektityöntekijöiden vastaukset arvioinnin hyödyntämistä koskeviin kysymyksiin Kysymys Onko projekti toteuttanut itsearvioinnin tähän mennessä? Toteuttaako projekti itsearviointeja säännöllisin väliajoin? Onko projektilla käytössään selkeä malli tai viitekehys, jota hyödynnetään itsearvioinneissa? Hyödynnetäänkö itsearviointeja ja niiden tuottamaa tietoa aidosti projektin toiminnan kehittämisessä? Onko projekti toteuttanut/tilannut ulkoisen arvioinnin tähän mennessä? Projektit, joissa henkilöstö vastasi yksimielisesti KYLLÄ (lkm) Projektit, joissa henkilöstö vastasi yksimielisesti EI (lkm)) Projektit, joissa vastaukset ristiriitaisia (lkm) Projektit, joista vastaus puuttui tai vain EOS-vastauksia (lkm) 13 6 6 3 10 6 6 6 9 8 8 3 15 5 4 4 2 18 6 2 Aikoo projekti toteuttaa/tilata ulkoisen arvioinnin? 2 9 7 10 3.3.4. Kehittämisohjelman toimenpiteet ja toteutus Aineiston perusteella voidaan todeta, että kyselyyn vastanneilla ei ole täysin selkeää kuvaa kehittämisohjelman tavoitteista ja toteutuksesta. Tarkasteltaessa vastauksia vastaajien aseman mukaan voidaan havaita, että projektipäälliköt tuntevat tavoitteet ja toteutuksen muita vastaajia huomattavasti paremmin ja ohjausryhmän jäsenet huonoiten. Tulos sinällään ei ole yllättävä, sillä projektipäälliköillä kuuluukin olla käsitys siitä mihin kokonaisuuteen heidän projektinsa kuuluu. 26 ESR-projektien väliraporteissa raportoidaan perustietojen lisäksi projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet; projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus; julkisuus ja tiedottaminen; ongelmat ja suositukset; projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen; projektin innovatiivisuus; projektin tasa-arvovaikutukset; hyvät käytännöt; toiminnan jatkuvuus. 14

Taulukko 5. Kyselyvastaajien arvio, miten hyvin he kokevat tuntevansa kehittämisohjelman tavoitteita ja tehtäviä, ka. asteikolla 1 5 27 Vastaajan asema projektissa Väittämä Tunnen kehittämisohjelman tavoitteet. Tunnen kehittämisohjelman toteutusta. Projektipäällikkö tai vastaava 3,35 n=24 3,08 n=24 Muu projektityöntekijä 2,71 n=14 2,46 n=13 Ohjausryhmän jäsen 2,44 n=55 2,32 n=56 Jokin muu 2,91 n=11) 2,82 n=11 Yhteensä 2,73 n=103) 2,57 n=104 Niin ikään vastaajilla ei ollut kovin selkeää kuvaa kehittämisohjelman hallinnosta ja sen tehtävistä. Tässä ei juurikaan ollut eroa vastaajan asemalla. Tarkasteltaessa vastaajien tietämystä kehittämisohjelman roolista ja tehtävistä suhteessa vastaajan edustamaan projektiin sekä MATTO-tukirakenteeseen huomataan jälleen, etteivät roolit ja tehtävät olleet vastaajille kovinkaan selkeitä. Projektipäälliköillä on kuitenkin tietämystä jonkin verran muita vastaajia enemmän. Myös haastatteluaineistossa nousi esille huomio, että kehittämisohjelma on vaikeasti hahmotettavissa, eikä haastateltavilla ollut kovin selkeää kuvaa kehittämisohjelmasta, sen tavoitteista ja toteutuksesta. Monille on varmasti jäänyt arvoitukseksi, mitä "valtakunnallisella kehittämisohjelmalla" oikein tarkoitetaan ja mikä sen suhde on MATTOon. Taulukko 6. Kyselyvastaajien suhtautuminen kehittämisohjelmaa koskeviin väittämiin vastaajan aseman mukaan, ka. asteikolla 1 5 Vastaajan asema projektissa Väittämä Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman hallinnosta ja sen tehtävistä Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman roolista ja tehtävistä suhteessa MATTO-tukirakenteeseen. Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman roolista ja tehtävistä suhteessa edustamaani projektiin. Kehittämisohjelman tiedotus ja viestintä on ollut onnistunutta. Kehittämisohjelma on tarpeellinen. Projektipäällikkö tai vastaava 2,78 n=23 2,95 n=21 3,22 n=23 3,04 n=23 3,65 n=23 Muu projektityöntekijä 2,77 n=13 2,64 n=11 2,67 n=12 2,55 n=11 3,33 n=12 Ohjaus-ryhmän jäsen 2,50 n=44 2,15 n=41 2,63 n=41 2,44 n=43 3,37 n=40 Jokin muu 3,00 n=8 3,00 n=8 3,43 n=7 2,89 n=9 3,78 n=9 Yhteensä 2,66 n=88 2,51 n=81 2,87 n=83 2,66 n=86 3,49 n=84 27 1=Erittäin huonosti, 5=Erittäin hyvin 15

Taulukko 7. Kyselyvastaajien suhtautuminen kehittämisohjelmaa koskeviin väittämiin projekteittain Väittämä Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman hallinnosta ja sen tehtävistä Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman roolista ja tehtävistä suhteessa MATTO-tukirakenteeseen. Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman roolista ja tehtävistä suhteessa edustamaani projektiin. Projektit, joissa vastausten ka. vähintään 3,5 (lkm) Projektit, joissa vastausten ka. alle 3,5 (lkm) Projektit, joista vastaus puuttui tai EOS-vastaus 3 23 2 2 24 2 5 21 2 Kehittämisohjelman tiedotus ja viestintä on ollut onnistunutta. 4 22 2 Niin kyselyvastaajat kuin haastatellutkin suhtautuvat varsin kriittisesti kehittämisohjelman tiedotukseen ja viestintään. Haastateltavat kokivat, että viestintä on ollut lähes olematonta ja siihen pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Haastateltavien mielestä kehittämisohjelma voisi esimerkiksi koota yhteen mitä hyvää ohjelmassa on saatu aikaiseksi ja tiedottaa tästä ulkopuolelle. Myös haastateltavat pitävät kehittämisohjelmaa periaatteessa hyvänä mallina ja toimintatapana, mutta sen todettiin soveltuvan paremmin erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen. Taloudellisen tilanteen muutos onkin haastateltavien mielestä vaikeuttanut ohjelman eteenpäin viemistä huomattavasti. Haastateltavat kuitenkin kokivat, että taloudellisen tilanteen muutoksesta huolimatta ohjelmaa on pystytty toteuttamaan suhteellisen hyvin. 3.3.5. Toiminnan kehittämistarpeet Kyselyllä kartoitettiin miten kehittämisohjelmaa tulisi kehittää sen loppukauden aikana. Moni vastaaja totesi, ettei tämän hetken kokemuksella ja tietämyksellä osaa sanoa, mitä kehittämistarpeita kehittämisohjelmassa ilmenee. Muutamia kehittämisehdotuksia kuitenkin esitettiin. Kehittämisehdotukset koskivat niin kehittämisohjelman sisältöä kuin sen toteutustakin: Kehittämisohjelmassa tulisi painottaa enemmän konkretiaa ja hyviä käytäntöjä. Yhteistyötä rahoittajiin tulisi lisätä, jotta voitaisiin estää päällekkäisyyksien syntymistä. Tarvittaisiin myös jokin valtakunnallinen taho koordinoimaan hakemuksia. Kehittämisohjelman tavoitteet tulisi olla strukturoidummat ja selkeämmin ilmaissut. Heikon työtilanteen vuoksi tulisi projekteissa keskittyä jo maassa oleviin maahanmuuttajiin sekä heidän työllistymiseensä. Olemassa olevaan palvelujärjestelmään tulisi panostaa enemmän. 16

ELY-keskuksia ja TE-hallintoa tulisi tukea ja valmistaa työperusteisen maahanmuuton mukanaan tuomiin palveluntarpeisiin. Nämä tahot ovat merkittävässä asemassa alueilla kun ulkomainen työvoima sekä heidän työantajansa tarvitsevat jatkossa erityispalveluita. 3.3.6. Maahanmuuton kehittämisohjelmien johtoryhmän työskentely Työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman johtoryhmä on yhteinen Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisen kehittämisohjelman kanssa. Johtoryhmä on varsin laaja, siihen kuuluu 23 varsinaista jäsentä ja kuusi asiantuntijaa. Jäsenet ja asiantuntijat edustavat 24:ä eri tahoa. Johtoryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Johtoryhmän työskentelyyn liittyviä seikkoja kartoitettiin syksyllä 2010 toteutetuissa haastatteluissa. Johtoryhmää koskevat kysymykset esitettiin vain niille haastateltaville, jotka ovat johtoryhmän jäseniä. Kuten todettu, haastateltavilla ei yleisesti ottaen ollut kovin selkeää käsitystä kehittämisohjelmasta ja sen toiminnasta. Samoin suurimmalle osalle haastatelluista johtoryhmän työskentely ja rooli eivät näyttäytyneet kovin selkeinä. Johtoryhmän suuresta kokoonpanosta ja harvasta kokoustahdista johtuen johtoryhmän jäsenet kokevat, että johtoryhmä on jäänyt ylätason toimijaksi, jolla ei ole näkemystä kehittämisohjelman käytännön toiminnasta. Johtoryhmän ei koeta olevan kovinkaan kantaa ottava, eikä sillä koeta juurikaan olevan mahdollisuutta vaikuttaa kehittämisohjelman asioihin. Vastaajat kokevat, että koska se tapaa vain harvoin, pitäisi johtoryhmän kokouksiin panostaa enemmän, eli kokouksiin pitäisi esimerkiksi ottaa enemmän ja tärkeämpiä asioita käsittelyyn. Haastatellut eivät juurikaan osanneet eritellä, mitä hyötyä johtoryhmän toiminnasta on ollut kehittämisohjelmalle. Joidenkin haastateltujen mukaan keskeisin hyöty on ollut eri toimijoiden välinen ajatusten vaihto, jonka kautta ohjelmaan on saatu useita näkökantoja. Sinällään haastatellut kokivat, että johtoryhmässä on oikeat tahot edustettuina. Alueellisten näkökulmien kuulumista johtoryhmässä pidettiin myös tärkeänä haastattelujen valossa. Moni haastateltu koki, että kokoonpano on nykyisellään jo liian laaja ja mukana on liikaa pieniä toimijoita. Kokoustahtia pidettiin melko tarkoituksenmukaisena, mutta mikäli johtoryhmän haluttaisiin olevan enemmän kehittämisohjelmaa ohjaava elin, tulisi kokouksia olla useammin. Haastatellut pitivät kahden kehittämisohjelman yhteistä johtoryhmää perusteltuna ratkaisuna, sillä ohjelmien aihealueet liittyvät tiiviisti toisiinsa. Yhteinen johtoryhmä mahdollistaa muun muassa sen, etteivät ohjelmat tee päällekkäistä työtä ja toisaalta myös jäsenten aikaa säästyy, kun kummankin ohjelman asiat käsitellään yhdellä kertaa. Toisaalta haastateltavat kritisoivat sitä, että kehittämisohjelmien aihealueet ovat niin lähellä toisiaan, että kokouksissa on vaikea hahmottaa, kumman kehittämisohjelman asioita milloinkin käsitellään. Osa haastatelluista toivoisi johtoryhmään enemmän tietoa siitä mitä projektit tekevät, ja mitä he ovat saavuttaneet. Joidenkin haastateltujen mukaan johtoryhmän tulisi päästä mukaan päättämään mille hankkeille rahoitus myönnetään. 17

3.4. Tuotokset ja tulokset Seuraavassa tarkastelemme kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien tähänastisia tuotoksia ja tuloksia. Kuten taulukosta 8. havaitaan, lähes kaikkien projektien vastaajat kokevat, että heidän edustamillaan projekteilla ja niiden tuotteilla on uutuusarvoa. Kaikkien projektien ja niiden tuotteiden koetaan tuottavan hyötyä projektin kohderyhmille. Vastaajat suhtautuivat myös hyvin positiivisesti siihen, että projektien tuotteilla on mahdollisuus juurtua pysyväksi toiminnaksi. Sen sijaan vastaajat suhtautuivat neutraalimmin väittämään, onko projekti saavuttanut sille tähän mennessä asetetut tavoitteet. Taulukko 8. Kyselyvastaajien suhtautuminen projektia koskeviin väittämiin projekteittain. Väittämä Projektilla ja sen tuotteilla on uutuusarvoa. Projektista ja sen tuotteista on hyötyä projektin kohderyhmälle. Projekti on saavuttanut sille tähän mennessä asetetut tavoitteet. Projektin tuotteilla on mahdollisuus juurtua pysyväksi toiminnaksi. Kaikkien vastaajien kokonaiskeskiarvo 3,99 n=134 4,30 n=135 3,39 n= 132 4,04 n=132 Projektit, joissa vastausten ka. vähintään 3,5 (lkm) Projektit, joissa vastausten ka. alle 3,5 (lkm) Projektit, joista vastaus puuttui tai EOS-vastaus 26 2 0 28 0 0 14 14 0 26 2 0 Kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään kolme edustamansa projektin tavoitetta ja arvioimaan kunkin tavoitteen osalta miten hyvin kukin tavoite on tähän mennessä toteutunut. Kuten jo todettu, vastaajat suhtautuvat jonkin verran kriittisesti tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitekohtainen tarkastelu vahvistaa tätä käsitystä. Kaikkien projektien yhteinen keskiarvo kaikkien kolmen tavoitteen toteutumiselle on 3,41. Kysyttäessä mitä edustamanne projekti on tähän mennessä saanut aikaiseksi, ei moni kyselyvastaaja osannut tähän vastata. Moni totesi, että tässä vaiheessa projektia on vielä turhan aikaista puhua tuloksista. Uskoa oman projektin tuotteisiin kuitenkin on, kuten taulukko 9. osoittaa. Tuloksia, joita vastaajat kokivat projektien tähän mennessä saavuttaneen, mainittiin muun muassa seuraavia: yhteistyöverkostojen luominen ja vakauttaminen erilaisten selvitysten ja perehdytysmateriaalien teko ratkaisujen löytäminen työperäisen maahanmuuton edistämiseksi uusien käytäntöjen ja toimintamallien pilotointi tiedon jakaminen työnantajille työperäisestä maahanmuutosta mallin rakentaminen työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi neuvontaportaalit 18

Vastaajilla oli myös kriittisiä näkemyksiä saavutetuista tuloksista. Joidenkin mielestä mitään konkreettista ei ole saavutettu, etenkään kulutettuun aikaan ja rahaan nähden. Haastatelluilla henkilöillä ei ollut selkeä kuvaa siitä, mitä kehittämisohjelma kokonaisuudessaan on tähän mennessä saanut aikaiseksi. Keskeisimmiksi tuloksiksi mainittiin erilaiset tiedonkeruu- ja pilotointiprojektit. Kehittämisohjelmassa on heidän mukaansa saatu aikaiseksi hyviä aineksia tulevaisuutta varten. Toisaalta monet haastatellut olivat myös hyvin kriittisiä saavutetuista tuloksista. Heidän mukaansa kehittämisohjelmassa on ollut käytössään huomattavan paljon rahoitusta, mutta siihen nähden ovat tulokset jääneet laihoiksi. Kehittämisohjelmassa on ollut mukana hankkeita, joilla ei ole saatu aikaan juurikaan vaikuttavuutta tai joita haastateltavat pitivät jopa epäonnistuneina. Yksi haastateltava jopa koki, että taantumaa on pidetty tekosyynä sille, ettei vaikuttavuutta ole saatu aikaan, vaikka nyt olisi ollut hyvä hetki tehdä valmisteluja sitä tilannetta varten kun työvoimapula taas on ajankohtainen. Kehittämisohjelman ostopalveluna tuottama Työperusteista maahanmuuttoa tukevien hankkeiden toimintojen kartoitus, joka valmistuu 15.12.2010 tulee ottamaan kantaa kehittämisohjelmassa syntyneiden käytäntöjen siirtämiseen jo olemassa olevien opastus-, ohjaus- ja palvelujärjestelmän osaksi. Tämän kartoituksen suositusten huomioiminen ja toimeenpano ovat merkittävässä roolissa kehittämisohjelman tuloksia, hyötyä ja kestävyyttä arvioitaessa. Jo tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että tämän tyyppisen kartoituksen toteuttaminen kehittämisohjelman elinkaaren tässä vaiheessa on todella merkittävä asia. 19

4. Arviointihavaintoja MATTOtukirakenneprojektista 4.1. Tavoitteet ja toimenpiteet MATTO-tukirakenneprojektin avulla pyritään kokonaisvaltaiseen työvoiman maahanmuuttoon liittyvien prosessien ja toimintojen kehittämiseen. MATTOtukirakenneprojektia toteuttaa sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto vuosina 2008 2013, rahoittajana toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Tukirakenneprojektin päätehtävänä on yhdistää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi työvoiman maahanmuuton edistämisen kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus luomalla projektien sekä lähimpien toimijoiden välinen tiivis yhteistyöverkosto. Verkostoon kuuluu projekteja Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion lisäksi myös alueellisista osioista. Yksi MATTO-tukirakenneprojektin tärkeimpiä tehtäviä on projekteissa hankittujen kokemusten välittäminen muille työperusteisen maahanmuuton parissa toimiville tahoille. Lisäksi tukirakenneprojekti antaa tukea, tarjoaa koulutusta ja kannustaa verkoston toimijoita sekä hankkii tutkimuksia ja selvityksiä tukemaan kokonaisvaltaista kehittämistä. Tukirakenneprojekti pyrkii edistämään työvoiman maahanmuuttoa luomalla Suomelle kansallisen vetovoimastrategian, kehittämällä yhteistyötä lähtömaiden kanssa, kehittämällä ulkomaisen työvoiman rekrytointikäytäntöjä ja sen tarvitsemia palveluja sekä luomalla opastusjärjestelmän niiden tulosten pohjalta, joita saadaan kehittämisohjelmaan kuuluvilta hankkeilta. Tukirakenneprojektin tavoitteena on myös kehittää toimenpiteitä tukemaan työnantajia ulkomailta rekrytoinnissa. 28 Ottaen huomioon tukirakenneprojektin tavoitteet ja tehtävät, sen rooli on erittäin merkittävä koko kehittämisohjelman toteutuksessa. Projektin kohderyhmä näyttäytyy ulospäin varsin selkeänä ja tavoitteet konkreettisina, eikä niiden suhteen ole tässä vaiheessa tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia. Toteutuessaan projektin tuotteilla on uutuusarvoa ja tuotteista arvioidaan olevan konkreettista hyötyä kohderyhmälle. Varsinainen vaikuttavuuden sekä tuotteiden hyödyn ja kestävyyden arviointi on relevanttia seuraavina vuosina. Kyselyaineisto tukee havaintoa, että kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstö on hahmottanut MATTO-tukirakenneprojektin roolin ja tehtävät osana valtakunnallista kehittämisohjelmaa kohtuullisen hyvin ja selvästi paremmin kuin ohjausryhmien jäsenet. Käytännössä MATTO-tukirakenneprojekti tekee keskeisimmin yhteistyötä projektihenkilöstön kanssa, joten tulos ei ole tältä osin yllättävä, pikemminkin odotettu. Lähes identtinen havainto on nostettu esille mm. työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin -kehittämisohjelman arvioinnissa 29, kun projektihenkilöstöltä ja ohjausryhmien edustajilta tiedusteltiin, miten hyvin he kokevat tuntevansa Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tavoitteita ja tehtäviä. Aikuisohjauksen 28 MATTO-tukirakenneprojektin verkkosivut, Työperusteisen maahanmuuton ja kotouttamisen kehittäminen esite. Sisäasiainministeriö ja ESR-maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO, Kojonsaari T.& Hyttinen H-M. 1.4.2009 29 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi. Väliraportti 25.2.2010 / Kuntoutussäätiö. 20