ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN

1 OPETUSHALLITUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Koonti opetuksen järjestäjille lähetetyn kyselyn vastauksista 31.1.2013 Tausta Opetuksen järjestäjille lähetettiin 19.11.2012 palautepyyntö opetussuunnitelman perusteiden luonnoksista. Palautepyyntö oli strukturoitu kyselyn muotoon ja se toteutettiin Survette-järjestelmän kautta. Jokaisen perusteluonnoksen osa-alueen (luvun) osalta esitettiin seuraavat kysymykset: Onko tekstin ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Ovatko luvun painopisteet oikeat? Mitä pitäisi painottaa enemmän? Onko teksti ymmärrettävää? Mitä pitäisi selkeyttää? Puuttuuko luvusta joitakin olennaisia näkökulmia; mitä? Mistä ko. lukuun liittyvistä asioista toivoisitte tukimateriaalia? Mitä muuta haluaisitte sanoa? Paikallista opetussuunnitelmaa koskevien lukujen osalta (opetussuunnitelmasta koulutyöhön, opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet) esitettiin seuraavat kysymykset: Tukeeko luku opetuksen järjestäjiä? Perustelut Puuttuuko tekstistä joitakin olennaisia näkökulmia; mitä? Mitä tähän lukuun liittyvää tukimateriaalia toivoisitte? Osaan kysymyksistä liittyi strukturoidut vastausvaihtoehdot, osaan kysymyksistä sai vastata avoimeen vastauskenttään. Kysely lähetettiin 414 opetuksen järjestäjälle (mukana suomenkieliset, ruotsinkieliset, yksityiset opetuksen järjestäjät sekä valtion koulut). Vastauksia survette-järjestelmän kautta saapui 112 suomenkielistä ja 7 ruotsinkielistä vastausta, sähköpostitse lisäksi 8 kpl. Osasta kaksikielisiä kuntia tuli yksi yhteinen vastaus. Vastauksista 17 tuli yksityisiltä kouluilta ja 6 normaalikouluilta. Suomen- ja ruotsinkielisten opetuksen järjestäjien vastaukset olivat pitkälti samansuuntaisia. Tästä syystä koonnissa nostetaan esiin erikseen suomen- ja ruotsinkielisten opetuksen järjestäjien vastaukset ainoastaan niissä kohdin, joissa vastauksissa on ollut selkeitä eroja. Vastausten tuottamiseen olivat osallistuneet suurelta osin (35 %) opetuksen järjestäjän nimeämä ryhmä tai muu ryhmä (18 %). Ryhmät olivat esimerkiksi kunnan ops-ryhmiä tai alueellisia ops-ryhmiä. 19 % vastauksista oli tuottanut vastaaja yksin, useimmiten kunnan opetuspäällikkö. Avoimissa vastauksissa oli

2 mainittu erikseen myös oppilaiden vastauksia, mutta oppilaita ei yhdessäkään opetuksen järjestäjän vastauslomakkeessa ollut kuitenkaan merkitty erilliseksi vastaajaryhmäksi, jolloin graafisissa esityksissä oppilaat eivät näy. Opetushallitukseen saapui sähköpostitse myös helsinkiläisen ala-asteen koulun sekä lohjalaisen yläkoulun oppilaiden koostamat vastaukset opetuksen järjestäjän kyselyyn. Osa kunnista oli toteuttanut vastaamisen omien kyselyjensä avulla, minkä myötä perusteiden linjausten pohdintaan oli saatu hyvinkin runsaasti toimijoita mukaan. Vastaamiseen osallistuneiden määrä jakaantui seuraavasti:

3 Strukturoitujen kysymysten vastaukset noudattivat samoja päälinjoja jokaisen osa-alueen kohdalla. Suomenkielisistä opetuksen järjestäjistä pääsääntöisesti 55-60 % vastaajista oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea 30-35 % sitä mieltä, että uudistuksen suunta on melko oikea yli 80 % piti suuntaa oikeana 4-5 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta ei ole kaikilta osin oikea 2 % sitä mieltä, että uudistuksen suunta ei ole oikea Ruotsinkielisistä opetuksen järjestäjistä puolestaan pääsääntöisesti 40-45 % vastaajista oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea 30-35 % sitä mieltä, että uudistuksen suunta on melko oikea yli 70 % piti suuntaa oikeana 15 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta ei ole kaikilta osin oikea 8 % sitä mieltä, että uudistuksen suunta ei ole oikea Seuraavassa esitellään opetuksen järjestäjien vastauksia jokaisen osa-alueen osalta erikseen. Koonnissa tarkastellaan vastauksia kysymykseen luonnosten ilmentämän muutoksen suunnasta sekä avoimien vastausten pääteemoja. Vastaukset olivat sekä suomen- että ruotsinkielisten vastaajien osalta samansuuntaiset. Koonnissa nostetaan esiin olennaiset eroavuudet suomen- ja ruotsinkielisten opetuksen järjestäjien vastauksissa. Dispositio Disposition osalta suomenkielisistä opetuksen järjestäjistä 89 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea tai melko oikea. Ruotsinkielisistä vastaajista puolestaan 70 % oli tätä mieltä. Opetussuunnitelman kokonaisrakennetta pidettiin pääsääntöisesti hyvänä ja selkeänä, etenkin nivelvaiheisiin oltiin tyytyväisiä. Nivelvaiheiden ohella vuosiluokkakokonaisuudet saivat myönteistä huomiota. Sisältöä pidettiin myös kattavana ja otsikointia selkeänä. Opetuksen järjestäjät suhtautuivat myönteisesti etenkin linjaukseen jokaisen luvun päätteeksi esitettävistä paikallisesti päätettävistä asioista.

4 Sisällysluettelon yhteydessä kiinnitettiin myönteistä huomiota laaja-alaisen osaamisen ja toimintakulttuurin kuvauksiin perusteiden kokonaisuudessa. Vastaajien mukaan nämä osa-alueet vahvistavat opetuksen eheyttä ja korostavat tulevaisuusorientaation ja opetuksen laaja-alaisuuden sekä koulun kehittämisen tärkeyttä. Selkiyttämistä ehdotettiin lähinnä ylä- ja alaotsikkotasoihin sekä joidenkin lukujen yhdistämistä (luvut 4 ja 5). Osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että dispositio on kovin laaja ja edellyttäisi tiivistämistä. Opetussuunnitelmasta koulutyöhön Opetuksen järjestäjät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opetussuunnitelmasta koulutyöhön lukuun. Suomen- ja ruotsinkielisistä vastaajista 85 % oli sitä mieltä, että luku tukee opetuksen järjestäjiä. Vastauksissa todettiin, että luku antaa riittävän yksityiskohtaiset ohjeet paikallisen opetussuunnitelman laatimiseen. Luvun todettiin myös avaavan kansallista perusopetuksen ohjausjärjestelmää ja opetussuunnitelman perusteiden tehtäviä selkeästi. Perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman tehtäviä sekä suhdetta toisiinsa pohdittiin laajemminkin. Osa oli sitä mieltä, että perusteiden tulee ohjeistaa edelleen yksityiskohtaisemmin paikallista opetussuunnitelmatyötä. Kansallinen ohjaus todettiin tärkeäksi koulutuksellisen tasa-arvon kannalta ja tiukkaa raamitusta pidettiin hyvänä asiana. Osa vastaajista puolestaan korosti opetuksen järjestäjän autonomiaa opetussuunnitelman laatimisessa ja toivoi perustenormissa esitettävän vain oleelliset asiat. Lukuvuosisuunnitelman esiin nostamista pidettiin tärkeänä. Yhteistyön ja eri yhteistyötahojen yksityiskohtaisempaa kuvaamista perusteissa toivottiin. Lisäksi toivottiin kiinnitettävän huomiota opetuksen järjestäjän itsearviointiin sekä laatukriteerien käyttöön kehittämisessä. Näitä toivottiin edelleen avattavan perusteissa yksityiskohtaisemmin. Niistä toivottiin myös tukimateriaalia. Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

5 Opetuksen järjestämistä ohjaavien velvoitteiden koontia perusteissa pidettiin hyvänä ratkaisuna ja luvun koettiin tukevan opetuksen järjestäjiä (87 % vastaajista oli tätä mieltä). Osa vastaajista piti lainsäädännön esiin tuomista hyvänä ratkaisuna, jonka myötä velvoitteet löytyisivät helpommin yhdestä paikasta. Osa vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, ettei lainsäädäntöä tulisi toistaa perusteissa. Oppilaiden, opettajien ja kouluhenkilökunnan velvollisuudet toivottiin määriteltävän tässä luvussa. Myös oppimisympäristön turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden kirjaamista toivottiin. Perusopetuksen arvoperusta Perusopetuksen arvoperustan osalta uudistuksen suuntaa oikeana tai melko oikeana piti 91 % suomenkielisistä vastaajista, ruotsinkielisistä vastaajista puolestaan 85 %. Perusopetuksen arvoperustan osalta pohdittiin monelta osin kotien ja huoltajien suhdetta koulun arvoperustaan. Toivottiin perusteissa korostettavan ja selkiytettävän huoltajien sitoutumisen tärkeyttä vastauksista nousi esiin huoli kotien ja koulun yhteistyön haasteellisuudesta. Joiltakin osin tekstin todettiin olevan melko korkealentoista ja toivottiin sen konkretisointia. Toisaalta suuri osa vastaajista piti arvoperustan kuvausta monipuolisena ja etenkin ihmisenä olemisen ja sivistyksen eetoksen esiin tuomista pidettiin onnistuneena.

6 Arvoperustan osalta opetuksen järjestäjiä hämmensi luonnostekstin kuvaus pyrkimyksestä kuvattuun arvoperustaan. Kysyttiin, riittääkö pyrkimys? Toivottiin normia selkiytettävän tältä osin ja kiteytettävän arvoperusta esimerkiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi. Tekstin tiivistämistä toivottiin muiltakin osin: pidettiin tärkeänä, että teksti avautuisi ymmärrettävänä myös huoltajille. Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksen määrittelyä opetussuunnitelman perusteissa pidettiin tärkeänä ja hyvänä asiana. Oppimiskäsityksen ilmentämää uudistuksen suuntaa piti oikeana tai melko oikeana 94 % suomenkielisistä vastaajista, ruotsinkielisistä vastaajista puolestaan 70 % oli tätä mieltä. Erityisen myönteisesti suhtauduttiin siihen, että kuvauksessa painotetaan oppilaan aktiivista roolia. Myös tunteiden ja kokemusten esiin tuomista pidettiin hyvänä ja keskeisenä uutena näkökulmana. Oppimiskäsitystä toivottiin avattavan tarkemmin opetuksen ja opettajuuden kannalta. Opettajan roolin toivottiin kaiken kaikkiaan näkyvän tekstissä paremmin. Tähän liittyen tuotiin esiin opettajien yhteistyön ja

7 yhteisopettajuuden merkitys, jota toivottiin korostettavan perusteissa. Etenkin ruotsinkielisissä vastauksissa kaivattiin oppimiskäsityksen realisoimista opettajille. Oppimiskäsityksen asettamia vaatimuksia opetukselle toivottiin selkiytettävän. Lisäksi yhteistoiminnallisuutta ja vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa toivottiin edelleen korostettavan. Myös ikäkausien ja perusopetuksen eri vuosiluokkakokonaisuuksien huomioimista oppimiskäsityksen kuvauksessa toivottiin. Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen tehtävän osalta uudistuksen suuntaa piti oikeana tai melko oikeana 82 % suomenkielisistä ja 83 % ruotsinkielisistä vastaajista. Opetuksen järjestäjät pitivät tärkeänä mainintaa koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Tehtävän kuvausta pidettiin kaiken kaikkiaan myönteisellä tavalla laaja-alaisena. Ennen kaikkea varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle etenevän koulutusjatkumon kuvausta pidettiin tärkeänä. Toisaalta perusopetuksen tehtävän konkretisointia kaivattiin. Ruotsinkielisissä vastauksissa toivottiin perusopetuksen kulttuuritehtävän vahvistamista tekstissä. Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Suomenkielisistä vastaajista 87 % ja ruotsinkielisistä vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että valtioneuvoston asetuksen sisältö käy riittävän selkeästi ilmi perustetekstistä. Osa opetuksen järjestäjistä piti asetuksen käsittelyä perusteissa tärkeänä osa vastaajista puolestaan oli sitä mieltä, ettei perusteissa tulisi toistaa asetustekstiä. Tavoitteita pidettiin sinänsä monipuolisina. Etenkin mainintoja hyvien tapojen edistämisestä ja elämänhallinnan taidoista pidettiin tärkeinä.

8 Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisen osaamisen kuvaamista pidettiin tärkeänä uutena osa-alueena opetussuunnitelman perusteissa. Suomenkielisistä vastaajista 87 % ja ruotsinkielisistä vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea tai melko oikea. Opetuksen järjestäjät olivat oivaltaneet laaja-alaisen osaamisen uusiksi aihekokonaisuuksiksi ja näin ollen opetuksen eheyttämisen kannalta keskeisiksi. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet todettiin hyviksi ja tulevaisuuden kannalta juuri oikeiksi. Etenkin itsestä huolehtimista ja arjen taitoja, tvt-osaamista sekä monilukutaitoa korostettiin tärkeinä tulevaisuuden taitoina. Toisaalta monilukutaidon avaamista toivottiin. Kielitaidon selkeämpää näkyvyyttä osana laaja-alaista osaamista toivottiin. Ruotsinkielisissä vastauksissa toivottiin kahden kansalliskielen näkyvyyttä laaja-alaisessa osaamisessa. Myös käden taitojen näkyvyyttä toivottiin lisättävän, mutta todettiin myös niiden tulevan aikanaan oppiaineiden yhteydessä selkeämmin esiin.

9 Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri Toimintakulttuurin kuvausta pidettiin pääsääntöisesti hyvänä ja tärkeänä osa-alueena. Suomenkielisistä vastaajista 92 % ja ruotsinkielisistä vastaajista 83 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea tai melko oikea. Kiitosta sai toimintakulttuurin monipuolinen kuvaus verrattuna nykyisiin perusteisiin. Etenkin oppivan yhteisön esiin tuomista pidettiin tärkeänä kehittämisen linjauksena. Myös johtajuuden esiin tuomista pidettiin olennaisena toimintakulttuurin kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta kannettiin huolta toimintakulttuurin linjausten toteutumisesta arjessa. Etenkin turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat todettiin hyviksi, mutta arjessa vaikeiksi toteuttaa. Toimintakulttuurin kehittämisestä toivottiin tukimateriaalia. Oppimisympäristöt Oppimisympäristöjen osalta suomenkielisistä vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea tai melko oikea. Ruotsinkielisistä vastaajista 67 % oli tätä mieltä. Opetuksen järjestäjät näkivät oppimisympäristöjen osalta resurssiongelmia, mikä näkyi etenkin ruotsinkielisten vastaajien kriittisempänä linjana. Todettiin, että esitetyt linjaukset ovat hyviä, mutta kunnilla ei ole varaa etenkään uusimpiin teknologioihin. Alueellisen tasa-arvoisuuden näkökulmaa toivottiin korostettavan. Turvallisuuden näkökulmaa pidettiin hyvänä, toivottiin työrauhan ja kiireettömyyden avaamista ja konkretisointia.

10 Koulun ulkopuolisten ympäristöjen esiin tuomista pidettiin tärkeänä. Todettiin kuitenkin, että luonnonympäristöjen olisi hyvä näkyä selkeämmin osana oppimisympäristöjä. Yhteisöllisyyden nähtiin painottuvan turhan paljon tieto- ja viestintäteknologian kautta toteutuvaksi. Työtavat Työtapojen osalta suomenkielisistä vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea tai melko oikea. Ruotsinkielisistä vastaajista 50 % oli tätä mieltä. Ruotsinkielisten vastaajien vastauksissa tuotiin esiin, että opettajan on itse voitava valita työtavat. Työtapojen kuvaus opetussuunnitelman perusteissa todettiin tärkeäksi ja perustelluksi ennen kaikkea oppilaan motivaation lisäämisen näkökulmasta. Eriyttämisen näkökulmaa kiitettiin, mutta samalla toivottiin sitä myös täsmennettävän. Eriyttämistä toivottiin käsiteltävän myös lahjakkaiden oppilaiden näkökulmasta. Niin ikään eheyttämistä toivottiin avattavan etenkin oppiaineiden välisen yhteistyön kannalta. Lisäksi opettajien välisestä yhteistyöstä toivottiin laajempaa kuvausta. Draaman merkityksen korostamista toivottiin. Tieto- ja viestintätekniikan painottamista työtapojen yhteydessä pidettiin asiana tärkeänä, mutta todettiin jälleen resurssit ongelmaksi toteuttamisessa.

11 Yhteistyö Yhteistyötä koskevan luvun todettiin tukevan opetuksen järjestäjiä ja kouluja, ja siihen kirjattuja näkökulmia pidettiin keskeisinä. Suomenkielisistä vastaajista 84 % oli tätä mieltä, ruotsinkielisistä vastaajista puolestaan 67 %. Lukua pidettiin hyvänä uutena osa-alueena perusteissa. Toivottiin jopa tarkempaa ja laajempaa kuvausta yhteistyöstä eri tahojen kanssa, koska yhteistyö sinänsä on monelle kunnalle ja koululle jo tuttua ja arkipäivää. Opettajien keskinäisen yhteistyön esiin tuomista toivottiin. Lisäksi kotien ja koulujen välistä yhteistyötä toivottiin kuvattavan tässäkin yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen huomioimista yhteistyökumppaneina pidettiin niin ikään tärkeinä ja toivottiin niitä korostettavan oppilaan eheän oppimispolun mahdollistajina.