Edistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä? FT Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Metsä ja viherpäivät, 24. 25.5.2012, Helsinki
Kokemuspohjainen ja perinteinen tieto Intuitiivinen tieto: luonnossa oleskelu rentouttaa ja rauhoittaa Kylpylät Euroopassa 1600 luvulta lähtien: luonto osa parantavaa vaikutusta Tuberkuloosiparantolat: raikas ilma, auringonpaiste ja kauniit näkymät luontoon > ajateltiin edistävän paranemista Shinrin yoku Japanissa: istutaan luonnossa, kävellään hitaasti ja hengitetään ilmaa 1800 luvun Suomi: petojen ja eksymisen pelko vs. romantiikan aikakausi 5/25/2012 2
Tutkimustieto Epidemiologiset tutkimukset (sairauksien esiintyvyys ja ympäristö) Kokeelliset tutkimukset Kyselytutkimukset Interventiot 5/25/2012 3
Epidemiologiset tutkimukset: Viheralueiden läheisyys ja terveys Hollanti (250 000 350 000 ihmistä, yksilötaso, GIS) Sairauksien esiintyvyys (15 24:stä sairausklusterista, lääkärin määrittämä) oli pienempi asuinalueilla, joilla oli enemmän viheralueita 1 km säteellä, erityisesti masennus ja ahdistuneisuushäiriö (Maas ym. 2009) Viheralueiden suurempi määrä 1 ja 3 km etäisyydellä oli yhteydessä parempaan koettuun terveyteen (Maas ym. 2006) Stressaavat tapahtumat (esim. läheisen kuolema, ero, taloushuolet, irtisanominen) vaikuttivat vähemmän niiden kaupunkilaisten terveyteen (koettu terveys, vaivojen määrä) joilla suurempi määrä viheralueita 3 km säteellä (van den Berg ym. 2010)
Epidemiologiset tutkimukset: Viheralueiden läheisyys ja terveys Englanti : populaatiotaso, GIS, itsearvioitu terveys Asuinalueilla, joilla oli enemmän viheralueita, koettu terveys oli parempi (Mitchell ja Popham 2007) Vihreiden ympäristöjen esiintyminen vähensi terveyseroja Tuloeroista johtuvat terveyserot olivat pienimpiä asuinalueilla, joilla oli eniten viherympäristöjä (Mitchell & Popham 2008, Lancet) USA: 49 kaupunkia, 43 milj. ihmistä kuolleisuus oli suurempi vihreämmissä kaupungeissa (Richardson ym. 2012) Viheralueiden laatu ja luontokontaktien laatu vaikuttaa 5/25/2012 5
Kokeellinen tutkimus: Stressistä tai tarkkaavaisuuden väsymisestä elpyminen stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, stressihormonien väheneminen myönteisten tunnetilojen voimistuminen ja kielteisten heikkeneminen keskittymis ja suoriutumiskyvyn paraneminen jos stressi tai tarkkavaisuuden väsyminen suurta, luonnon vaikutus korostuu 25.5.2012 6
Kokeellinen tutkimus: vaikutus Immuunijärjestelmä: puolustusjärjestelmä bakteereja, viruksia ja kasvaimia vastaan immuunijärjestelmään Metsässä oleskelu saattaa vahvistaa ihmisen immuunijärjestelmää (Li et al 2007, 2008) Tappajasolujen (natural killer NK cells) määrä ja aktiivisuus lisääntyi metsässä mutta ei kaupungissa 1 tai 3 päivän vierailun vaikutus havaittavissa vielä 7 päivää vierailun jälkeen 25.5.2012 7
Kyselytutkimukset Suomi: kyselytutkimus, Helsinki ja Tampere, 1273 vastaajaa Kaupunkilaisten myönteiset tuntemukset (keskittyneisyys, innostuneisuus, energisyys) lisääntyivät, kun he käyttivät lähiviheralueita yli 5 h/kk tai kaupungin ulkopuolisia alueita 2 3 krt/kk (Tyrväinen ym. 2007) Ruotsi: kyselytutkimus, 953 vastaajaa Mitä useammin kävi viheralueilla sitä vähemmän stressiperäisiä sairauksia (Grahn ja Stigsdotter 2003) Tanska: kyselytutkimus, 1200 vastaajaa Pääsy puutarhaan tai viheralueiden läheisyys, vähemmän stressiä ja ylipainoa (Nielsen ja Hansen 2007) 5/25/2012 8
Miksi luonto edistää terveyttä ja hyvinvointia? Elpyminen Ilmansaasteiden ja melun väheneminen Liikunta? Vetovoimainen luonto saattaa edistää ihmisten liikkumista? Sosiaaliset kontaktit kaupunkialueilla? Kaupunkialueiden lähiluonto saattaa edistää sosiaalisia kontakteja?
Miksi luonto elvyttää? Psychoevolutionary theory (Ulrich et al. 1991) Stressistä toipuminen (fysiologinen ja psykologinen) Ihmiset ovat edelleen fysiologisesti sopeutuneet luonnonympäristöihin Ihmisillä biologisesti kehittynyt valmius saada elpymisvasteita luonnossa Attention restoration theory (Kaplan & Kaplan 1989) Tahdonalaisen tarkkaavaisuuden (keskittymiskyvyn) väsyminen, esim. pitkäaikainen keskittyminen > ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute, virheet kognitiivisessa suoriutumisessa Tahdonalaisen tarkkaavaisuuden elpyminen tehokkaampaa luonnossa elpyminen tapahtuu ympäristöissä, joissa on vähän vireyttä kohottavia ominaisuuksia, esim. monimutkaisuus, liike, voimakkaat ärsykkeet 25.5.2012 10
Stressistä elpyminen Luonto auttaa erityisesti sellaisista sairauksista toipumista ja ennaltaehkäisyä, joiden syntyyn stressi vaikuttaa, esim. masennus, burn out, sydän ja verisuonitaudit Stressistä elpyminen Sairauksien ehkäisy/terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntoutus/sairauksista tai sosiaalisista ongelmista toipuminen
Millainen ympäristö? teoria Attention restoration theory Being away: Tunne, että on pois jokapäiväisestä ympäristöstä, esim. häiriöistä, työstä, ei voi tehdä sitä mitä tavallisesti tekee Being in a whole other world: osasten yhteensopivuus, laajuus, osa laajempaa kokonaisuutta Lumoava, viehättää, ei tarvitse tahdonalaista tarkkaavaisuutta Sopiva ko. ihmisille, sopii hänen tarkoitukseensa
Millainen ympäristö? teoria Psychoevolutionary theory kohtuullinen monimuotoisuus ja syvyys, kiintopiste, luonnon elementtejä
Millainen luonnonympäristö? empiirisiä tutkimuksia Vain vähän tutkimustuloksia Paitsi viheralueiden määrä myös niiden laatu vaikutti koettuun terveyteen esim. pääsy, ylläpito, vaihtelu, luonnonmukaisuus, värikkyys, roskaisuus, turvallisuus ym. (Dillen ym. 2011) Erilaiset luonnonympäristöt eroavat Alueen koko, ympäristötyyppi, hoidon määrä? Ympäristö, josta ihminen pitää, myös hyvä terveydelle?
Luonnonmukaisuus? Luonnonmukaisissa ympäristöissä olevat mielipaikat olivat elvyttävämpiä kuin rakennetuilla viheralueilla olevat (Korpela ym. 2010) Liikunta ja harrastusalueet (pururadat, peli ja urheilukentät, koirapuistot, siirtolapuutarhat ym.), ranta alueet ja satamat sekä metsä ja luontoalueet elvyttävämpiä kuin rakennetut viheralueet (kaupunkipuistot, puistobulevardit ym.), kaupunkialueet ja sisätilat Kävely hoidetussa tended metsässä vaikutti myönteisemmin mielialaan kuin luonnontilaisessa wild metsässä (Sveitsi, Martens ym. 2011) tended: vähemmän lahopuuta ja pensaikkoja, näkyi pieniä tukkipinoja 5/25/2012 15
Taskupuistot taskupuistot < 3000 m 2 Oslo, Tukholma, Kööpenhamina: koko, nurmikon, puiden ja pensaiden määrä lisäsi elvyttävyyttä (vesi ja kukat eivät merkittäviä) (Nordh ym. 2009) Oslo: ruoho, puut, muut ihmiset vaikuttivat elvyttävyyteen (pensaat, kukat ja vesi eivät merkittäviä) (Nordh ym. 2011)
Veden vaikutus Ristiriitaisia tutkimustuloksia, joissakin tutkimuksissa vesielementti ei lisännyt elvyttävyyttä (esim. Nordh ym. 2009, 2011; Ulrich ym. 1991; van den Berg ym. 2003) Vesielementin laatu ja koko ratkaisevaa? Sekä rakennetut että luonnonympäristöt olivat elvyttävämpiä ja herättivät myönteisempiä tunteita, kun niissä oli vettä (White ym. 2010) veden ja vihreän ympäristön kombinaatio oli elvyttävämpi kuin pelkkä vesi ( White ym. 2010) 5/25/2012 17
Pohdittavaa yksilölliset erot: metsä voi olla myös uhkaava ja epämiellyttävä (Milligan ja Bingley 2007) Myös muut ympäristöt ja toiminnot voivat olla elvyttäviä hyvin suunniteltu ja viihtyisä kaupunkiympäristö oli elvyttävä (Amsterdam, Karmanov & Hamel 2008) Rakennetut ympäristöt, joissa oli vettä olivat yhtä elvyttäviä kuin viheralueet ilman vettä (White ym. 2010) myös virtuaaliset luonnonympäristöt vaikuttavat positiivisesti myönteiset vaikutukset voimakkaammat luonnossa kuin laboratoriossa 5/25/2012 18
Johtopäätöksiä Uusi tutkimusala, tutkimusten määrä vielä pieni, tutkimusmenetelmät eivät aina vakuuttavia Luonnon ja ihmisen terveyden välillä on yhteys Tarjoaa mahdollisuuksia edistää terveyttä ja säästää terveydenhuoltokuluissa Viheralueiden säilyttäminen lähellä asukkaita, jokapäiväisessä ympäristössä, tärkeää Viheralueiden laatu vaikuttaa Käytännön sovellusten pohjaksi tarvitaan enemmän ja luotettavampaa tutkimusta 5/25/2012 19
Kuvat: Erkki Oksanen/Metla, Essi Puranen/Metla, Tytti Sarjala/Metla, Qing Li
Thank you