KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( )

Samankaltaiset tiedostot
Tavoitteet: Toimenpiteet: Seuranta : Seuranta :

KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( ) Päivitysversio

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Pienryhmätyöskentely

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

Pedagogisen johtamisen katselmus

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Opetus- ja kulttuuriministeriö Nro 93/ /2014. Viite: OKM/2/592/

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

PALAUTEJÄRJESTELMÄ KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEET, VIESTINTÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA PALAUTTEEN KERÄÄMISEN TARKOITUS

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Kielelliset. linjaukset

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Reformi puheesta nostettua

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

Monimuotoinen ohjaus. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, kouluttaja. Eeva-Kaisa Pakkala

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

HOPS ja opintojen suunnittelu

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Transkriptio:

KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA (2010-2017) Kielten laitoksen perustutkintokoulutuksen strategia pohjaa Jyväskylän yliopiston strategiaan (2017) ja täsmentää sitä linjaamalla ja asemoimalla kielten laitoksen koulutustoimintaa sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti. Strategia on laitoksen koulutustoimintaa ohjaava dokumentti. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Kielten laitoksen päätavoitteena on vuonna 2017 olla Suomen johtava kielikoulutusasiantuntijoiden sekä kieli-, teksti- ja vuorovaikutusasiantuntijoiden kouluttaja. Sen koulutus on kilpailukykyistä, yhteiskunnallisesti relevanttia, kansainvälisesti suuntautunutta ja houkuttelevaa. Koulutus on sekä sisällöllisesti että pedagogisesti korkeatasoista ja pohjautuu laitoksen tutkimuksen painoaloihin Kielen oppimisen polut, käytänteet ja ympäristöt ja Diskurssi, vuorovaikutus, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta. Seuraavassa tarkempi erittely tavoitteista ja toimenpiteistä osa-alueittain. Jäsentely noudattelee Jyväskylän yliopiston strategian jäsentelyä (opetuksen laadun kehittäminen, oppimisen edistäminen ja valmistumisen nopeuttaminen, koulutuksen työelämärelevanssin vahvistaminen). OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN Laitoksen tarjoama opetus on sisällöllisesti korkeatasoista ja liittyy saumattomasti laitoksen tutkimuksen painoaloihin. Opetus on pedagogisesti korkeatasoista. Oppiaineet laativat opetussuunnitelmat ja kurssitarjontansa niin, että kytkös tutkimuksen painoaloihin on nähtävissä. Opettajat seuraavat aktiivisesti oman alansa tutkimusta, hyödyntävät omaa tutkimustaan opetuksessaan ja uudistavat opetustaan säännöllisesti. Opettajien työsuunnitelmiin varataan aikaa tutkimustyön tekemiseen ja opetuksen periodistamista hyödynnetään. tutkimusedellytysten parantamiseksi. Myös tutkimushenkilöstön työsuunnitelmiin sisällytetään opetusta. Opiskelijoiden opinnäytetöitä liitetään mahdollisuuksien mukaan tutkimushankkeisiin. Opetuksessa hyödynnetään vierailevia asiantuntijoita, myös kansainvälisiä. Opettajat kehittävät pedagogista osaamistaan ja osallistuvat aktiivisesti yliopistopedagogiseen koulutukseen. Uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa varmistetaan, että henkilöillä on riittävä yliopistopedagoginen koulutus. Laitoksessa ja oppiaineissa keskustellaan säännöllisesti opetuksen kehittämisestä ja jaetaan hyviä käytänteitä. Laitos järjestää vuosittain opetuksen kehittämispäivän ja omiin tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Laitoksen opettajia kannustetaan käyttämään pedagogisesti monipuolisia työtapoja, jotka tukevat laadukasta oppimista. Opettajat hyödyntävät erilaisia oppimisympäristöjä ja kehittävät niitä yhteistyössä muiden kanssa. Oppimisympäristönä

Opiskelijat osallistuvat opetuksen kehittämiseen. hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Laitoksella toimii opetuksen kehittämisryhmä, joka mm. kehittää itseopiskelun ohjauksen pedagogiikkaa ja sen yhteisiä käytänteitä. Opettaja opiskelija-suhdetta pyritään parantamaan ja kontaktiopetuksen ryhmäkoot suhteutetaan järkevästi osaamistavoitteisiin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin. Opettajat ja yhteisten kurssien kurssivastaavat keräävät systemaattisesti kurssipalautetta. He huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat tietoa siitä, miten palautetta aiotaan hyödyntää tai on hyödynnetty opetuksen kehittämisessä. Kurssipalautteita käsitellään kerran vuodessa myös oppiaineiden kokouksissa. Oppiaineet järjestävät vähintään kerran vuodessa opiskelijoiden kanssa tapaamisen, jossa kerätään yleisempää palautetta opetuksesta. Oppiaineet raportoivat pedagogiselle johtajalle siitä, miten palaute on otettu huomioon. Opetuksen kehittämisryhmässä on myös opiskelijajäseniä. Kehittämistyössä hyödynnetään opiskelijakyselyitä ja -paneeleja.

OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA VALMISTUMISEN NOPEUTTAMINEN Kielten laitos on kilpailukykyinen, houkutteleva hakukohde sekä päävalinnan että maisteriopintojen valinnan osalta. Laitokselle rekrytoidaan entistä enemmän opiskelijoita suoraan maisteriopintoihin. Opiskelijarekrytointia tehostetaan luomalla kaksi yhteiskunnallisesti relevanttia, työllistävää ja houkuttelevaa laitoksen tutkimuksen painoaloille pohjaavaa koulutuslinjaa, joilla on selkeät opinto- ja urapolut. Verkko on opiskelijoiden rekrytoinnin kannalta tärkein tiedotuskanava. Rekrytointia tehostetaan kehittämällä laitokselle rakenteeltaan selkeät ja houkuttelevat Hae opiskelemaan! - verkkosivut, jotka kattavat päävalinnan, maisteriopintovalinnan ja jatko-opiskelijavalinnan. Erityistä huomiota kiinnitetään sivuston visuaaliseen ilmeeseen ja käytettävyyteen. Kielten laitosta markkinoidaan houkuttelevana opiskelupaikkana myös sosiaalisessa mediassa. Maisteriopinnot suunnitellaan ja niitä markkinoidaan siten, että ne houkuttelevat profiilillaan kandidaatintutkintonsa muualla suorittaneita. Soveltavan kielentutkimuksen maisteriopintoja kehitetään yhteistyössä SOLKI:n kanssa. Opiskelijavalinta seuloo hakijoiden joukosta motivoituneet, kyvykkäät ja alan opintoihin soveltuvat opiskelijat. Opiskelijavalintaa kehitetään edelleen valintatoimikunnassa. Vuoden 2010 aineistokokeista saatujen kokemusten perusteella päätetään valintakokeiden ja -kriteereiden edelleen kehittämisen suunnasta. Ylioppilaskirjoitusten tuloksia hyödynnetään opiskelijavalinnassa mahdollisuuksien mukaan ja valintakoekirjoja on käytössä vain erityisen perustelluista syistä. Läpivirtaus vastaa yliopistotason tavoitteita. (66 %) Laitoksen opetusjärjestelyt mahdollistavat sujuvan opiskelun ja valmistumisen tutkinnoille asetetussa tavoiteajassa. Opintojen läpäisyä ja opintoihin sitoutumista tehostetaan työelämärelevanssin vahvistamisen (ks. alla), rekrytoinnin (ks. edellä), opinto-ohjauksen ja tutkielmaohjauksen kautta. Opinto-ohjaus: Opinto-ohjauksen tärkeimmät kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet on kirjattu opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelmaan. Tutkielmaohjaus: Ohjauksen kehittämisryhmässä luodaan ratkaisuja, joilla sekä ohjaaja että ohjattava sitoutetaan tutkielman valmistumiseen tietyssä ajassa. Laitoksella käynnistetään v. 2011 systemaattinen tietojen keruu opintojen keskeyttämisen syistä. Yli lukukauden kestäviä opintojaksoja sallitaan syyslukukaudesta 2011 lähtien vain perustellusta syystä (seminaarit). Ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja sisällytetään tutkintoon tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Laitoksella lisätään etentti-sovelluksen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Kevätlukukaudesta 2011 lähtien maturiteettien suorittaminen kytketään osaksi

Opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Opintojen etenemistä ja opiskelijoiden hyvinvointia edistetään student life -konseptin mukaisesti. proseminaarien ohjelmaa. Proseminaarin päätyttyä ne suoritetaan etenttinä. Laitos edistää omalla aktiivisella panoksellaan opiskelijoiden parissa tärkeäksi koettua tavoitetta opintopsykologin palkkaamiseksi. Opiskelijat osallistetaan entistä enemmän laitoksen koulutuksen suunnitteluun ja opetuksen ja ohjauksen kehittämistyöhön o Opiskelijat osallistuvat eri työryhmien ja laitosneuvoston toimintaan. o Kehittämistyössä käytetään opiskelijakyselyitä ja -paneeleja. o Oppiaineet ottavat opiskelijat mukaan opetussuunnitelman uudistamistyöhön. o Pedagoginen johtaja tapaa ainejärjestön edustajia kerran lukukaudessa. o Opiskelijoiden kuulemista, osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään oppiaineryhmittäin kerran vuodessa järjestettävien keskustelutilaisuuksien kautta, joissa opiskelijat voivat tuoda esiin opetustarjontaan, - järjestelyihin ja opiskelukykyyn liittyviä asioita KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄRELEVANSSIN VAHVISTAMINEN Kielten laitos tuottaa yhteiskunnallisesti relevantteja ja työllistäviä tutkintoja. Laitokselta valmistuvilla asiantuntijoilla on entistä monipuolisemmat työelämävalmiudet ja elinikäisen oppimisen valmiudet. Laitoksen henkilökunta seuraa aktiivisesti yhteiskunnassa, työelämässä ja asiantuntijuuden vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia muun muassa tutustumalla selvityksiin, tehostamalla alumniyhteyksiä ja toteuttamalla työelämäinterventioita. Muuttuviin tarpeisiin vastataan opetussisältöjä ja oppimisympäristöjä uudistamalla. Työelämätaitojen monipuolistamiseksi luodaan erikoistumismoduuleja strategisten koulutuskumppanuuksien avulla. Laitoksella on kaksi vetovoimaista koulutuslinjaa. Kahden koulutuslinjan suunnittelutyö on käynnistetty syyslukukaudella 2010 perustamalla kaksi kehittämisryhmää. Vuonna 2012 molemmat koulutuslinjat opinto- ja urapolkuineen näyttäytyvät houkuttelevina laitoksen opiskelijavalintasivuilla ja läpäisevät opetussuunnitelmat. Laitos on myös vahva tutkijankouluttaja ja rekrytoi perustutkintoopiskelijoitaan aktiivisesti jatko-opiskelijoiksi molemmilta koulutuslinjoiltaan. STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Kielten laitos arvioi strategiansa toteutumista vuosittain ja päivittää sitä tarpeen mukaan.