Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Lukuvuoden työsuunnitelmat ja tuntiopetus Työsuunnitelmat Laitoksia pyydetään laatimaan työsuunnitelmat lukuvuodeksi Työsuunnitelmat tehdään excel-lomakkeelle, joka on saatavissa tiedekunnan verkkosivuilta Samalta sivulta löytyvät neuvot lomakkeen sähköiseen tallentamiseen tiedekunnan I-asemalle kunkin laitoksen omaan kansioon. Työsuunnitelmia valmisteltaessa tulee ottaa huomioon tiedekunnan toimintasuunnitelman ja henkilöstöohjelman linjaukset ja muut ohjeet. Kaikkiin neljään osioon (opetus, tutkimus, yhteiskunnalliset palvelutehtävät ja sisäiset tukipalvelut) on mahdollisuuksien mukaan kirjattava suunniteltua toimintaa. Sivutoiminen tuntiopetus ja dosenttiopetus Laitoksia pyydetään valmistelemaan kooste kunkin oppiaineen tunti- ja dosenttiopetuksesta syyslukukaudella Laitoksien johtajia pyydetään toimittamaan kevätlukukauden 2011 tiedot tunti- ja dosenttiopetuksesta tiedekunnan palvelukeskukseen 17. joulukuuta mennessä. Laitokset vastaavat tuntiopetukseen liittyvistä kustannuksista. Laitoksen johtaja allekirjoittaa sivutoimisen tuntiopetuksen työsopimukset ja hallinnolliset päätökset. Ennen hallinnollisen päätöksen tekemistä varmistetaan, ettei yliopistoon päätoimisessa palvelussuhteessa olevan henkilön sivutoiminen tuntiopetus ylitä 70 tuntia lukuvuodessa ( ). Lomakkeet kannattaa tehdä vasta sitten, kun tuntiopetus on varmistettu, jotta turhilta peruutuksilta vältytään. Aikataulu Tämä kirje ohjeineen lähetetään laitosten johtajille ja varajohtajille. Kirje on myös tiedekunnan yllämainitulla verkkosivulla. Pyydämme, että laitoksilla huolehditaan siitä, että koko opetus- ja tutkimushenkilöstö tutustuu kirjeeseen ja ohjeisiin. Laitoksen työsuunnitelmat ja tuntiopetuskoosteet paperisina pyydetään toimittamaan tiedekunnan palvelukeskukseen Anna-Helena Merolle perjantaihin 7. toukokuuta mennessä. Petri Karonen Dekaani Raija Oikari Hallintopäällikkö

2 1 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Ohjeita työsuunnitelmien valmisteluun lukuvuodeksi Humanistisen tiedekunnan linjaukset Tilastokeskuksen työaikatutkimuksen mukaan (Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ajankäyttötutkimus, 2005) kaikista tieteenaloista humanististen tieteiden edustajat opettavat eniten ja tutkivat vähiten. Humanistit käyttävät 58 % työajastaan opetukseen ja 23 % tutkimukseen (vastaavat luvut suomalaisissa tiedeyliopistoissa keskimäärin 43 % ja 39 %). Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston linjausten mukaan tutkimustoimintaa painotetaan entistä enemmän. Tiedekunta on 2009 päättänyt toimintasuunnitelmassaan ja tutkimusstrategiassaan mm. seuraavaa: Työsuunnitelmat laaditaan niin, että tutkimustyö ja julkaiseminen vahvistuvat Kannustetaan henkilökuntaa käyttämään yksi periodi lukuvuodessa tutkimustyöhön Lisätään arvioitujen julkaisujen määrää ja kansainvälistä julkaisemista. Opettajien ja tutkijoiden opetustyö kytketään kunkin henkilön harjoittamaan tieteelliseen tutkimukseen; myös tutkijat antavat opetusta omalta erityisalaltaan. Henkilökuntaa kannustetaan tutkimushankkeiden käynnistämiseen ja verkostoitumiseen. Tiedekunta ja yliopisto tukevat lahjakkaimpien tutkijoidensa urakehitystä. Laitokset jakavat ohjausvastuuta tohtorintutkinnon suorittaneiden kesken. Pääohjauksessa olevien jatko-opiskelijoiden määrä kohtuullistetaan alle kymmeneen per ohjaaja. Henkilökunnan aikaa vapautetaan tutkimustyöhön mm. hyödyntämällä kaksiportaista tutkintojärjestelmää niin, että entistä useammissa oppiaineissa tehdään kandidaattivaihe joutuisaksi tai luovutaan siitä ja keskitytään maisteri- ja tohtorikoulutukseen. Vähennetään kontaktiopetusta ja lisätään vaihtoehtoisia opiskelumuotoja huolehtimalla samalla opetuksen laadun säilymisestä. Opettajia kannustetaan opettamaan omilta tutkimusalueiltaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkyväksi tekemiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Työsuunnitelman merkitys Työsuunnitelmaa voidaan pitää vuotuisena sopimuksena työntekijän, laitoksen ja tiedekunnan kesken. Suunnitelmat ovat tärkeitä asiakirjoja myös siksi, että niiden perusteella lasketaan yliopistossa ja opetusministeriössä vertailutilastoja esimerkiksi maisterin ja tohtorin tutkinnon kustannuksista tiedekunnissa, koulutusaloilla ja yliopistoissa. Työsuunnitelman ja sen kunkin kohdan jaottelu annetaan opetusministeriöstä, ja samaa jaottelua käyttävät kaikki Suomen yliopistot. Työsuunnitelman valmistelu Työsuunnitelmien laadinnassa tulee kiinnittää huomiota työn oikeaan mitoittamiseen ja työajan järkevään hallintaan. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 67 mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvan tulee tehtäväkuvansa rajoissa ja työsuunnitelman mukaisesti harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta, seurata tieteen kehitystä alallaan, tarkastaa opinnäytetöitä, opettaa, edistää opetusta, ohjata opiskelijoiden opintoja, toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut, osallistua

3 opiskelijavalintojen hoitamiseen sekä hoitaa yliopiston hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai annetut tehtävät. Tämän lisäksi hänen tulee antaa tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, ohjauksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteellisestä toiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista. Yliopistolain 33 mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Opetushenkilökunnan työsuunnitelmat laaditaan yhteistyössä laitoksen ja oppiaineen henkilökunnan kesken. Kukaan ei voi laatia työsuunnitelmaansa yksin, eikä kenenkään pidä tehdä työsuunnitelmaa toisen puolesta. Kyse on seuraavan lukuvuoden yhteisen työskentelyn suunnittelusta. Laitoksen johtajan kanssa voidaan sopia, että myös amanuenssin, tohtorikoulutettavan tai tutkijatohtorin kanssa tehdään yhteinen kirjallinen suunnitelma seuraavaksi lukuvuodeksi tai -kaudeksi. Näitä suunnitelmia ei kuitenkaan toimiteta tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi. 2 Työsuunnitelmalomakkeen täyttäminen Työsuunnitelmalomake tulee täyttää huolellisesti. Opintojaksot, tutkimushankkeet, työryhmät, sisäiset tukipalvelut yms. tulee nimetä. Kandidaatin ja maisterin tutkielman tekijöiden nimiä ei anneta työsuunnitelmassa, vaan nämä tiedot viedään Tutkaan. Sen sijaan pääohjauksessa olevien aktiivisten tohtoriopiskelijoiden sukunimet merkitään sille varattuun kohtaan (2.1 b). Lomakkeen lyhyehköt täyttöohjeet on sijoitettu excel-työsuunnitelmalomakkeeseen (punaisiin merkkeihin lomakkeen eri kohdissa). Työsuunnitelman kokonaistuntimäärä on enintään 1600 tuntia. Työsuunnitelman jaottelu Laitoksien johtajia pyydetään varmistamaan, että työsuunnitelmissa on noudatettu asianmukaista jaottelua. 1 Opetus Opetus tarkoittaa perustutkintokoulutusta eli kandidaateiksi ja maistereiksi valmistuvien opetusta. Se jakautuu kontaktiopetukseen eli ryhmäopetukseen (kohta 1.1) ja muihin perustutkintokoulutuksen tehtäviin (kohta 1.2). Kontaktiopetukseen eritellään opintojaksot (kurssit), niiden koodit sekä pidettävät tuntimäärät. Erikseen merkitään koko kurssille annettavan opetuksen tuntimäärä, opetusryhmien määrä, opiskelijoiden arvioitu määrä sekä kullekin ryhmälle annettavan opetuksen määrä. Verkkoopetuksen ne tunnit, jotka ovat aktiivista vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, merkitään kontaktiopetukseen. Myös kansainvälisessä opettajavaihdossa pidettävät opetustunnit merkitään tähän kohtaan. Muista perustutkintokoulutuksen tehtävistä annetaan erittely tuntimäärineen. Muita perustutkintokoulutuksen tehtäviä ovat esimerkiksi kuulustelut, opinnäytteiden ohjaus ja tarkastus, opinto-ohjaus (esim. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnan ohjaus, omaopettajana tai opettajatuutorina toimiminen), opetuksen suunnittelu ja kehittäminen, opetuksen valmistelu sekä opiskelijavalinnan suunnittelu ja toteutus.

4 3 Maisterin tutkinnon suorittanut voi ohjata ja tarkastaa kandidaatin tutkielmia. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittanut voi ohjata ja tarkastaa pro gradu -tutkielmia. 2 Tutkimus Tiedekunta korostaa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan ja tutkimusstrategiassaan tutkimustyön merkitystä. Professorin työsuhteessa olevan tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta, mutta laitoksessa tulisi käydä keskustelua myös siitä, miten kaikkien opetustehtävässä olevien työsuunnitelmiin voidaan sisällyttää tutkimusta. Opetuksen ja tutkimuksen keskinäistä kytkentää kannattaa entisestään vahvistaa. Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia opettaa omilta tutkimusalueiltaan tulee tukea. Assistenttien (tohtorikoulutettavien) tehokas jatko-opiskelu tulee turvata laitoksen sisäisen työnjaon avulla. Assistentit opettavat lähinnä oman tutkimusalueensa aihepiiristä. Tiedekunnan linjausten mukaan aktiivisesti tutkimusta tekevä voi yhtenä neljästä lukukausiperiodista keskittyä tutkimustyöhön. Tämä edellyttää sopimista laitoksen/oppiaineen henkilökunnan kesken ja tutkimustyön tarkkaa erittelyä (kohdassa 2.1 tai 2.2). Tutkimustyön tulokset arvioidaan vuosittain arviointi- tai kehityskeskustelussa. 2.1 Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus Tässä tarkoitetaan jatkokoulutusta, jonka asianomainen opettaja antaa lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoa suorittaville. Jatkokoulutustehtäviä ovat mm. jatkokoulutusseminaarit ja -kurssit, lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen ohjaus ja tarkastus sekä jatkokoulutuksen suunnittelu. Näistä tehtävistä annetaan erittely tuntimäärineen. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittanut voi ohjata jatko-opiskelijoita. a) Jatkokoulutusseminaarit ja -kurssit Tähän merkitään lisensiaateiksi ja tohtoreiksi opiskeleville annettava kontaktiopetus eli ryhmäopetus (seminaarit ja kurssit). b) Muut jatkokoulutuksen tehtävät Tähän merkitään lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen ohjaus, jatkokoulutuksen suunnittelu sekä (eritellen) muut tehtävät. Tohtoriopiskelijoiden ohjaajat merkitsevät tähän kohtaan pääohjauksessaan olevien aktiivisten opiskelijoiden sukunimet (sivuohjaajana toimimista ei merkitä työsuunnitelmaan, vaikka se Tutkaan merkitäänkin). c) Oma jatkokouluttautuminen Jatkokouluttautuminen tarkoittaa omia tieteellisiä jatko-opintoja eli vain sellaista tutkimustyötä ja jatko-opiskelua, joka tähtää oman lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö ei merkitse tähän kohtaan mitään (ellei hän tee toista lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa), vaan hän kuvaa tutkimustoimintansa kohdassa 2.2 (tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen) ja täydennyskouluttautumisensa kohdassa 4 (sisäiset tukipalvelut). Omista tieteellisistä jatko-opinnoista annetaan erittely tuntimäärineen. Erikseen merkitään tutkimuksen (eli lisensiaatintutkimuksen ja/tai väitöskirjatyön) nimi, jatko-opinto-ohjelmaan kuuluvat kurssit, seminaarit ja muut opinnot, sellaiset tieteelliset kongressit, joihin aikoo osallistua, yms.

5 4 2.2 Tutkimus, joka ei suoraan liity koulutukseen Tässä tarkoitetaan sellaista tutkimustyötä, jonka tavoitteena ei ole oma lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Tutkimukset tai tutkimushankkeet eritellään tuntimäärineen: hankkeen tai tutkimuksen nimi, tutkimuksen valmistelu- ja hallintotyö, tieteelliset kokoukset, kongresseihin osallistuminen, tieteellisten artikkeleiden kirjoittaminen, muu tieteellinen julkaisutoiminta yms. 2.3 Tehtävään kuuluva taiteellinen toiminta Tehtävään kuuluvalla taiteellisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka tapahtuu laitos-, tiedekunta- tai yliopistoyhteisössä tai jonka päävastuullisena järjestäjänä on oman yliopiston jokin taho. Se liittyy useimmiten laitoksen antamaan opetukseen (esim. opettajankoulutustehtävään), ja siinä on tällöin opiskelijoita mukana. Taiteellisesta toiminnasta ei voi saada erillistä korvausta. Toiminnasta annetaan erittely tuntimäärineen (tapahtuma, työryhmä tms. ja tuntimäärä). 3 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Kaikilla opetushenkilökuntaan kuuluvilla on tehtävän hoitamiseen kuuluvia yhteiskunnallisia palvelutehtäviä. Ne liittyvät vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa: laitoksen yhteiskunta-, työelämä-, media- tai kulttuurisuhteisiin tai yhteistyöverkostojen toimintaan. Ne ovat alueellisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä yleensä yliopiston ulkopuolella. Ne voivat olla myös tehtävän hoitoon kuuluvia hallinto- tai luottamustehtäviä. Yhteiskunnallisista palvelutehtävistä annetaan erittely tuntimäärineen. 4 Sisäiset tukipalvelut Koko opetushenkilökunta hoitaa sisäisiä tukipalveluja eli osallistuu oppiaineen, laitoksen, tiedekunnan tai yliopiston kehittämis- ja suunnittelutoimintaan. Tukipalvelut voivat olla esimerkiksi laitoksen, tiedekunnan tai yliopiston sisäisiä suunnittelutehtäviä, yliopiston hallintoja luottamustehtäviä tai pedagogista tai muuta täydennyskouluttautumista. Sisäisistä tukipalveluista annetaan erittely tuntimäärineen. Työsuunnitelmien muutokset ja seuranta Lukuvuoden aikana työsuunnitelmissa tapahtuvat merkittävät muutokset (esim. kurssin peruuntuminen ja siitä aiheutuvat muutokset) tulee toimittaa tiedekuntaan asianmukaisesti vahvistettaviksi. Pienet muutokset esimerkiksi kurssien tuntimäärissä voi myös laitoksen johtaja vahvistaa. Työsuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan laitoksessa mm. arviointija kehityskeskusteluissa.