Maanomistajan, Anitta Kyllösen, vastine Rovaniemen kaupungin maankäytön antamaan vastineeseen, joka on Rovaniemen kaupunginhallituksen käsittelyssä 28.2.2011 koskien Bruno Nyländenin ym. muistutusta Hirvaan osayleiskaavaehdotuksesta. (Olen sisennyksellä erottanut vastineeni maankäytön muistutuksestamme antamasta vastineesta.) Rovaniemen maankäyttö kirjoittaa: 6. Bruno Nyländen, tilan 12:52 alue Muistuttaja vaatii, että tilalle osoitettaisiin selkeästi kaksi samantasoista ja arvoista rakennuspaikkaa siten, että tila jaettaisiin keskeltä kahtia pohjois-etelä suunnassa (muistutus liitteenä). Maankäytön vastine: Tilan 12:52 alueelle on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu yksi toteutunut rakennuspaikka ja yksi uusi. Tilat 12:52 ja 12:53 muodostavat emätilan nro 41, jolle mitoituksen mukaan kuuluu kaksi rakennuspaikkaa rantavyöhykkeelle eli yksi molemmille. Mainittua mitoitusta ei ole noudatettu naapuriemätiloilla 42 ja 120. Tilan 12:52 viereisellä alueella (emätilat 41 ja 42) on maanomistajia pyritty kohtelemaan tasapuolisesti laadittujen mitoitusten mukaisesti siten, että kaikki ovat saaneet kaksi rakennuspaikkaa, toisen rantavyöhykkeelle ja toisen rantavyöhykkeen ja valtatien väliselle alueelle. Katso muistutuksesta selitykset tilamme 12:52 muodostushistoriasta sekä siitä, miksi tilaamme 12:52 ei ole ns. etukäteen lohottu Bruno Nyländenin (87-vuotias) kahden perillisen kesken. On kohtuullista, että molemmille perillisille mahdollistetaan samanarvoiset rakennuspaikat. (Oletan, että emätilalle 42 lohkominen sen kolmen perillisen kesken on suoritettu ns. etukäteen.) Tällainen muodollisuus ei saa asettaa meitä huonompaan asemaan. Toisin sanoen meidän jakamatonta tilaa tule kohdella ikään kuin se olisi jaettu, jolloin tilanne vastaa esim. emätilan 42 tilannetta. Tilan länsipuolella olevan emätilan 120 alueelle ei tässä osayleiskaavassa ole osoitettu yhtään uutta rakennuspaikkaa rantavyöhykkeelle. Kaavoittaja on jättänyt kertomatta syyn miksi emätilalle 120 ei ole osoitettu yhtään uutta rakennuspaikkaa. Emätilalle on jo aikaisemmin annettu viisi (5) rakennuspaikkaa rantavyöhykkeelle 40 56 metrin levyisin rantaviivoin sekä yksi rantarakennuspaikka 118 metrin rantaviivalla olemassa olleen rantarakennuspaikan, 105 metrin rantaviivalla, lisäksi, eli yhteensä 7 rantarakennuspaikkaa. Toisin sanoen emätilan 120 saama rakennuspaikkojen, joista kaikki ovat rantarakennuspaikkoja, lukumäärä on jo ylittänyt liki kaksinkertaisesti mainitun mitoituksen edellyttämän. Jos tila 12:52 jaettaisiin muistuttajan esittämällä tavalla, se tarkoittaisi kahden rakennuspaikan muodostumista rantavyöhykkeelle. Yleiskaavassa mitoituksena on, että emätilalla
pitää olla 125 metriä muunnettua rantaviiva rakennuspaikkaa kohde. Tilalla on rantaviivaa 116 metriä, joten se ei oikeuta kuin yhteen rakennuspaikkaan rantavyöhykkeelle. Kaavoittaja on sekoittanut käsitteet emätila ja tila. Hän puhuu emätilasta, joten se tarkoittaa että emätilalla on rantaviivaa 188 m eikä kaavoittajan virheellisesti mainitsema 116 m. Lisäksi alue ei kuulu muunnellun rantaviivan piiriin, kuten kaavoittaja virheellisesti väittää. Lisäksi mitoituksen mukainen rantaviivan oikeuttama rakennuspaikkamäärä ylitetään emätilan120 lisäksi myös toisella puolellamme sijaitsevan emätilan 42 kohdalla niin ikään liki kaksinkertaisesti. Verrataan emätilojen 120, 41 ja 42 rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen määrää ja niiden rantaviivojen pituuksia: Vertailukriteeri emätila 120 emätila 41 emätila 42 Huomio emätilan rantaviivan pituus 487 m 188 m 301 m emätilalle oikeutettujen rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen lukumäärä, 125 metrin mitoituksen mukaan 3,9 1,5 2,4 emätilalle osayleiskaavaehdotuksessa osoitettujen rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen lukumäärä Osayleiskaavaehdotuksen mukaisen rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen/ tilojen rantaviivojen pituudet osayleiskaavaehdotuksen mukaisten rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen/ tilojen rantaviivan pituus keskimäärin emätilan koko rantaviivaan suhteutettuna vaatimamme tonttijaon mukainen tilanne keskimääräisen rantaviivan pituuden suhteen 7 2 4 (joista 2 uutta) 118 m 42 m 40 m 41 m 40 m 105 m 56 m 116 m 72 m 40 m (uusi) 117 m 50 m (uusi) 36 m emätilalla 120 3:n rakennuspaikan ylitys emätilalla 41 ei ylitystä emätilalla 42 2:n rakennuspaikan ylitys Kun tilamme 12:52 rakennuspaikanraja käännetään pohjois-eteläsuuntaan emätilan 41 rakennuspaikkojen rantaviivojen pituuksiksi muodostuvat 58 m, 58 m ja 72 m, jolloin ne lähentyvät naapuriemätilojen rakennuspaikkojen mittoja. 69,5 m 94 m 75 m emätilan 41 rantaviivan keskimääräinen pituus lähentelee 100 metriä, kun naapuriemätilojen on neljänneksen vähemmän 69,6 m 62,7 m 75 m Tilamme 12:52 tonttirajan kääntäminen pohjois-eteläsuuntaan tuottaa emätilan 41 tasavertaiseksi naapuriemätilojen kanssa
Edellä oleva taulukko osoittaa, että emätilaa 41 ei ole kohdeltu tasavertaisesti sen naapuriemätilojen kanssa. Vaatimuksemme tontin rajan kääntämisestä pohjoiseteläsuuntaan saattaa emätilan 41 tasavertaiseksi emätilojen 120 ja 42 kanssa sekä rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen lukumäärän että rakennuspaikkakohtaisen rantaviivan pituuden suhteen. Tilan alueelle osoitettu uusi rakennuspaikka AP-4 alueella sijoittuu 60-100 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Mihin rantavyöhykkeen rajanveto perustuu? Huomioitavaa on, että rakennuspaikan (=tontin) rajan kääntäminen pohjois-eteläsuuntaan ei muuttaisi tilannetta kaavoituksen kannalta miksikään, sillä asuinrakennus rakennettaisiin joka tapauksessa lähelle valtatietä, jolloin piha-alue sijaitsisi suojaisella rannan puolella. Rakennuspaikan omistajalle sillä sen sijaan on suuri merkitys rakennuspaikan järkevän käytön suhteen, sillä nykyisen kaavoittajan esityksen mukaan rakennuspaikan järkevää käyttöä vaikeuttaa myös se, että tie halkaisee tontin keskeltä kahtia kuin myös tilan perillisten (2 perillistä) tasavertaisuuden suhteen. Kaavaehdotuksen mukainen tonttien sijoittelu on käytännössä ainoastaan esto tilan toisen tontin rantaan pääsylle, kaavoituksellisesti tai kaavan toteutumisen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä kummin päin tontin raja kulkee. Erityisperusteluna tilamme kohdalla voidaan mainita, että tilan syvyys antaa rakentamismahdollisuuden rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Perusteluna uuden rakennuspaikan muodostamiselle on, että saman maanomistajan omistamalle tilalle 7:9, joka sijaitsee valtatien toisella puolen, ei osoitettu rakennuspaikkaa, vaan rakennusoikeus siirrettiin tälle tilan 12:52 AP-4 alueelle. Kaavoittajan esittämä perustelu ei ole tilamme 12:52 tasavertaista kohtelua. On tarpeetonta ja väärin käyttää ilmaisua rakennuspaikan siirtäminen, sillä tilan toinen rakennuspaikka ei ole mikään hyvitys suunnittelutarvealueella sijaitsevan tilamme 7:9 rakennuspaikan menetyksestä, vaan tilamme 12:52 kuuluu saada vaatimamme toinen rakennuspaikka ilman tilan 7:9 omistustakin maanomistajien tasavertaisen kohtelun vuoksi. Emme hyväksy ilmaisua siirtäminen, sillä se johtaa harhaan ja saattaa tuottaa meille vahinkoa tulevaa kaavoitusta ajatellen. Maankäytön vastineessa käytetty perustelu antaa lukijan virheellisesti ymmärtää, että tilallemme 12:52 ei kuuluisi kahta rakennuspaikkaa, vaan sille olisi ikään kuin armosta annettu toinen rakennuspaikka siirtämällä tilaltamme 7:9 poistettu rakennuspaikka tilallemme 12:52. Bruno Nyländenin synnyintila käsittää valtatien rannan puolella emätilan 41 ja tilan 12:21, jolla hänen vanha syntymäkoti sijaitsi. Brunon veljen, Veikon, perillinen omistaa alueen, joka käsittää nykyiset tilat 12:53 ja 12:21 ja Bruno omistaa vaimonsa, Kyllikin, perikunnan kanssa tilan 12:52. Tiloilla 12:53 ja 12:21 on siis sama omistaja. Verrataanpa näiden kahden maanomistajan sekä emätilan 42 tilan 12:85 omistajan kohtelua keskenään tässä kaavoituksessa:
Tilat maanomistajittain Tilat 12:21 12:53 (emätilaa 41) Tilamme 12:52 (emätilaa 41) Tila 12:85 (emätilaa 42) pinta-ala yhteensä m 2 2296 13398 yhdessä 15694 kaavaehdotuksessa osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärä 1 3 (joista 1 uusi) yhdessä 4 rakennuspaikkojen keskimääräinen pinta-ala laskettuna koko tilan pintaalasta m 2 2296 4466 yhdessä 3924 Huomio 11345 2 (joista 1 uusi) 5673 Jos tilallemme 12:52 muodostettaisiin 3 rakennuspaikkaa, keskimääräiseksi rakennuspaikan pinta-alaksi muodostuisi vieläkin 3782 m 2, jolloin tilanne olisi tasapuolinen yllämainitun naapurin kanssa 9550 2 (joista 1 uusi, joka on rantarakennuspaikka, rantaviivaa 40 m) 4775 Tämä valtatien ja rannan välissä oleva tila, joka on pienempi kuin tilamme 12:52 ja jolla on rantaviivaa vain 40 m meidän tilan 116 metrin sijaan saa uuden tontin rantavyöhykkeelle. Em. taulukko osoittaa selvästi, että tilallemme 12:52 kuuluisi jopa 3 rakennuspaikkaa, mutta meille riittää 2 samanarvoista rakennuspaikkaa. Maankäytön laatimassa Hirvaan osayleiskaavan mitoituslaskelma-asiakirjassa sanotaan mm. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja kaavan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää että alueen maanomistajat saavat tilansa pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen nähden kohtuullisen määrän rakennuspaikkoja, vaikka se johtaisi rakennuspaikkojen määrän ylimitoitukseen. Lisäksi asiakirjassa sanotaan, Rakennuspaikat on pyritty jakamaan tasapuolisesti eri maanomistajien kesken. Miten em. perusteella kaavoittaja voi väittää, ettei tilallemme 12:52 kuuluisi maanomistajien tasapuolisuuden nimissä toista tonttia muuten kuin siirtämällä se jostakin muualta ja ettei se saisi olla rantavyöhykkeellä? Vaadimme nyt ainoastaan kohtuullisuutta kohdallamme maanomistajien tasapuolisessa kohtelussa, maankäytön järkevyydessä ja olosuhteiden huomioimisessa, joihin kaikkiin olemme aikaisemmassa muistutuksessa ja tässä vastineessa esittäneet erityisiä syitä. Yhteenvetona hoksautan, että tilamme 12:52 rakennuspaikan rajan suunnan muuttamisella ei ole mitään käytännön merkitystä kaavan toteutumisen tai tulevan kaa-
voittamisen kannalta Rovaniemen kaupungille. Ainoa ja suuri merkitys sillä on tilan omistajille heidän keskinäisen tasapuolisuuden ja tilan järkevän käytön kannalta. Tuntuisi järjettömältä, jos meidän täytyy valittaa edelleen kunnanhallituksen päätöksestä näin yksinkertaisen ja selvän asian vuoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Laajennetaan AP-1 aluetta hieman rantaan päin MYalueelle Jos tähän lisätään, että ja käännetään rakennuspaikan raja maanomistajien muistutuksessaan osoittamalla tavalla, niin vältämme turhan valittamisprosessin molemmin puolin. Oulunsalossa 27.2.2011 Anitta Kyllönen