SEINÄJOEN LIIKUNTASTRATEGIA 1
Sisällys Jhdant... 3 Tavitteet ja haasteet... 4 Liikuntastrategiaprsessin vaiheet... 5 Terveyttä edistävä liikunta... 6 1. Kuntalaisten liikunta aktiivisuuden lisääminen... 6 2. Yhteistyön tehstaminen... 7 3. Terveyttä edistävän liikunnan lsuhteiden ja edellytysten parantaminen... 8 Liikuntapaikkarakentaminen... 9 1. Ensisijaiset khteet... 10 2. Kansalaisliikunta... 10 3. Ist khteet... 11 4. Pienet khteet... 11 Huippu-urheilu, lasten ja nurten urheilu sekä kilpaurheilutapahtumat... 12 1. Huippu-urheilun kehittäminen... 12 2. Kilpaurheilutapahtumien kehittäminen... 13 3. Lasten ja nurten urheilun kehittäminen... 14 2
Jhdant Sumen perustuslain (731/1999) 16 :n ja sen yksityiskhtaisten perusteluiden mukaan liikunta luetaan kansalaisten sivistyksellisiin perusikeuksiin. Kuntalaina (365/1995) 1 :ssä kuntia velvitetaan hulehtimaan kuntalaisten hyvinvinnin edistämisestä. Liikuntalain (1054/1998) 2 :ssä kunnille säädetään myös liikunnan yleinen edistämisvelvite. Kunnan tulee luda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistimintaa, tarjamalla liikuntapaikkja sekä järjestämällä liikuntaa ttaen humin myös erityisryhmät. Strategia määrittää mihin suuntaan rganisaati etenee ja millaisia timia se tekee tulevaisuudessa päämäärien saavuttamiseksi. Liikuntapalvelut tarvitsevat man liikuntastrategian päätöksenten ja suunnitelmallisen timinnan phjaksi. Seinäjen kaupungin kk ja asukasluku kasvavat entisestään. Liikuntastrategian tarkituksena n timia apuvälineenä liikuntahallinnn kehittämisessä Seinäjella. Liikuntastrategia nivutuu saksi Seinäjen kaupungin strategiaa. Liikuntastrategiatyö n alitettu vunna 2003. Ensimmäinen liikuntastrategia valmistui vunna 2005 ja sitä n tarkistettu vusittain. Liikuntakulttuuri n, sana muuta yhteiskuntaa, suurten muutsten khteena. Samalla kun yhteiskunta dttaa entistä enemmän liikunnan timijilta vastauksia ja panstusta väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen, liikunnan ydintimijat miettivät fkuksen siirtämistä entistä selvemmin liikunnasta urheiluun. Tämän kysymyksen tasapaininen ratkaiseminen tulee merkittävästi vaikuttamaan siihen, minkälaisen painarvn liikuntakulttuuri yhteiskunnassamme jatkssa saa. (Tmmi Vasankari, UKK-Instituutin jhtaja) Liikuntapalveluiden tehtävänä n tukea kaupungin asukkaiden hyvinvintia edistämällä liikunnan harrastamista, järjestämällä harrastamiseen lsuhteet ja tukemalla kunt- ja harrasteliikuntaa. Liikuntalautakunta jakaa avustuksia liikuntajärjestöille ja erityisesti lasten ja nurten liikuntatimintaan. Liikuntapalvelujen tehtävänä n vastata kaupungin liikuntapaikkjen ja -alueiden kunnssapidsta sekä hullsta. Liikuntapalvelut järjestävät sveltavan liikunnan hjaustimintaa ja liikuntatapahtumia etenkin iäkkäille henkilöille ja erityisryhmille. Liikuntastrategia työ n pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä vaativaa, mutta saltaan myös antaa hyvän työkalupakin tavitteiden saavuttamiseen. Se tarvitsee myös suunnitelmallista seurantaa, mahdllisesti uutta arviintia ja tarkennuksia, jta työtä liikuntapalvelut tekee vusittain. Liikuntastrategian tarkastelu tteutetaan liikuntalautakunnassa vusittain. 3
Tavitteet ja haasteet Seinäjen kaupunki kk ja asukasluku vat kasvaneet viime vusina. Vunna 2013 asukasluku n j yli 60 000. Kuntakn muutkset vat myös lisänneet liikuntapalvelujen tarvetta. Liikuntapalveluiden n kehitettävä timintaansa ja vastattava tuleviin haasteisiin. Heikk taluskehitys kaventaa tällä hetkellä kuntien mahdllisuuksia täyttää kuntalaisten kasvavia liikuntadtuksia. Liikuntastrategia jakautuu klmeen eri sin: 1. Terveyttä edistävä liikunta; kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen, yhteistyön tehstaminen ja terveyttä edistävän liikunnan lsuhteiden ja edellytysten parantaminen. 2. Liikuntapaikkarakentaminen; ensisijaiset khteet, kansalaisliikunta, ist ja pienet khteet. 3. Huippu-urheilu, lasten ja nurten urheilu sekä kilpaurheilutapahtumat, huippu-urheilun kehittäminen, kilpaurheilutapahtumien kehittäminen ja lasten ja nurten urheilun kehittäminen. Liikunnan saralla kaupungissamme tehdään j nyt paljn yhteistyötä muiden timijiden kanssa. Kaupungissamme n laajaa kansalaistimintaa. On vahvja perinteisiä urheiluseurja sekä uusia ns. yhden lajin ns. erikisseurja sekä eri järjestöjä. Kaupungin hallinnssa Liikuntapalvelut tekee yhteistyötä sivistystimen muiden sektreiden: kulut ja ppilaitkset, varhaiskasvatus, nuris- sekä kulttuuripalveluiden kanssa. Liikuntapaikkarakentamisessa ja liikuntapaikkjen hult ja kunnssapidssa vat lunnlliset yhteistyötaht tekninen timi, kaupungin sisaryhtiöt sekä yksittäiset alan yritykset. Etenkin terveyttä edistävässä liikunnassa yhteistyötä tulee entistä enemmän tehdä ssiaali- ja terveyspalveluiden sekä alan järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Liikuntastrategian rinnalle n laadittu Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, jsta n myös valmistumassa pinnäytetyö. Uudet lajit ja lajien menestyminen asettavat haasteita liikuntapaikkjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Kuntataluden näkökulmasta timinnan lisääminen ja palveluiden järjestäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä eri timijiden kanssa. Samalla tulsten, timintjen ja arvintien mittareita n kehitettävä ja seurattava. Seinäjen kaupungin uudessa strategiassa vuteen 2020 paintetaan asukkaiden ja yritysten sallistumista tavitteiden saavuttamiseksi. Kuntasektria säätelevä lainsäädäntö uudistuu mm. terveydenhultlaki, kuntalaki, ssiaali- ja terveydenhulln järjestämislaki, valtinsuuslainsäädäntö sekä liikuntalaki. Kaupunkistrategian visi tahttila n: yrittäjyyttä ja kestävää kasvua, saava ja uudistuva kaupunkirganisaati sekä aktiivisia ja vastuullisia asukkaita. Kasvua tukevissa strategisissa valinnissa n mm. tapahtumakaupunki, luntliikunta ja elämyksiä liikunnasta. Kansalaisliikuntaa edistetään kk kaupungin alueella ulttuvilla liikuntareitistöillä. Juppilanvuren aluetta kehitetään liikuntakeskuksena lähellä kaupunkikeskustaa. Erityisryhmät humiidaan ylläpitämällä ja kehittämällä esteettömiä elämysliikuntakhteita. Pyöräilystrategiaa tteutetaan mm. pyöräilyreitistöillä. Lisäksi mukana vat edelleen, aikaisemmassa kaupunkistrategiassa hyväksytyt: raviurheilu ja ratsastus, Kalajärven matkailualue, Ruuhikski-glf. Uudistuva Seinäjen kaupunki 2020 sissa n Vastuun ja yhteistyön Seinäjki, palvelustrategiset valinnat, jhtaminen ja rganisaati. Menestyvät ja kasvavat yritykset sissa n mainittu mm. Liikunta-alan yrittäjyyttä edistetään yritystiminnan kasvualana. 4
Haasteena vat uuden liikuntastrategian tiedttaminen vastuullisille timijille. Liikuntastrategia tullaan jakamaan kaupungin eri jhtryhmille, kaupunginhallitukselle ja valtuustryhmille. Tavitteena n, että liikuntastrategia tetaan humin eri päätöksentessa. Liikuntaseurille ja muille timijille tiedtetaan tavitteet yhteistyötapaamisissa. Liikuntastrategiaprsessin vaiheet Strategiatyön eri työvaiheet ja päätöksentekprsessi vat kstettuna seuraavassa: Liikuntastrategian alitusseminaari 9.9.2003 Liikuntalautakunta nimeää strategiatyöryhmän 4.11.2003 Seurafrumi urheiluseurille16.3.2004 Liikuntalautakunta hyväksyi liikuntastrategian 8.6.2004 ja sieltä kaupunginhallitukseen ja valtuustn. Liikuntalautakunnan strategian täydentäminen 6.4.2005 Liikuntalautakunnan strategia työryhmän kkus 31.8.2005 Asukaslautakunnalle esittely 11.10.2005 Liikuntatimen henkilöstön strategiatyö -ryhmän kkukset 9.1.2006 21.3.2006 Liikuntalautakunta 19.4.2006 Liikuntastrategian täydentäminen 7.6.2006 Liikuntastrategian hyväksyminen 4.4.2007 Liikuntastrategian päivittäminen 9.4.2008 Liikuntastrategian päivittäminen 27.1.2010 Liikuntastrategian päivittämien: klme eri työryhmää 13.10.2010 Liikuntastrategian hyväksyminen ja jatktimenpiteet. vusien 2011 2012 aika liikuntalautakunta n päivittänyt liikuntastrategiaa jta n esitelty liikuntaseurille ja kaupunginhallitukselle Liikuntalautakunta n 23 24.5.2013 käynyt strategian päivitystä läpi työseminaarissa Seinäjen kaupunkistrategia 2013 2020 n hyväksytty valtuustssa 26.8.2013 Liikuntalautakunta 10.10.2013, strategian hyväksyminen kaupunginhallitukselle ja jhtryhmille esittely 5
Terveyttä edistävä liikunta Kuntalaisten liikunta-aktiivisuudella n hyvin merkittävä rli ihmisten timintakyvyn, terveyden ja hyvinvinnin kannalta. Liikunnan keinin vidaan saavuttaa menestyksellistä terveyden edistämistä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten suria säästöjä, terveydenhultmenjen kasvun hillitsemistä, ssiaalisen syrjäytymisen vähentymistä, työviman parempaa saatavuutta ja tuttavuutta. Yksilön kannalta tarkasteltuna liikunnalla n myönteisiä vaikutuksia terveyteen, elämänlaatuun, kknaisvaltaiseen hyvinvintiin ja ssiaalisiin suhteisiin. Terveyttä edistävää liikuntaa käsitellään strategiassa klmesta eri näkökulmasta; kuntalaisten liikuntaaktiivisuuden lisäämisen, yhteistyön sekä liikunnan lsuhteiden ja edellytysten parantamisen kautta. 1. Kuntalaisten liikunta aktiivisuuden lisääminen kuntalaisille n ympäri vuden tarjlla hjattua liikuntaa lapsista ikääntyneisiin, erityisryhmien sveltava liikunta mukaan humiiden (uimapetus, vauvauinti, kuntliikunta-, kuntsali ja vesiliikuntaryhmät ) kaikilla ikäryhmillä n mahdllisuus sallistua maehtisiin kampanjihin ympäri vuden (hiiht, uinti, pyöräily ja kävely) liikuntapalvelut järjestää säännöllisiä kaikille avimia kunttestaus päiviä ja kk perheen liikuntatapahtumia n. 2x vudessa liikunnanhjaus - ja liikuntaneuvntapalveluiden tarvetta kartitetaan määräajin asiakas/ kuntalaiskyselyllä ja liikuntaryhmiltä kerätään palautteet keväisin ja syksyisin hjaustiminnasta palautteiden arviintiin ja analysintiin käytetään aikaa ja niiden phjalta tehdään suunnitelmia tarjnnan parantamiseksi tarjtaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja hjattua liikuntaa sekä keskustan alueella että sivukylillä sallistutaan terveyttä edistäviin ja muihin terveysliikuntaan suuntautuviin hankkeisiin tai rahitusta haetaan itse / yhteistyössä muiden tahjen kanssa annetaan pinnäytetyö mahdllisuuksia kaupungin eri ppilaitsten piskelijille tuetaan vertaishjaajatimintaa kuluttamalla ihmisiä hjaajaverkst laajaksi ja kattavaksi eri lajeille / liikuntamahdllisuuksille tehdään vusittain palvelumuisti ja liikuntakalenteri, jista löytyy kaikki järjestetty ja hjattu liikuntatarjnta tehstetaan tiedtusta ja käytetään kaikkia mahdllisia tiedtuskanavia hyödyksi (mm. nettisivut, facebk, kaupunkilehti, paikallislehdet, seurakirjeet, sähköinen tiedttaminen ) liikuntaryhmiin ilmittautuminen tapahtuu sähköisesti ja tiet ryhmään pääsystä ilmitetaan useissa ryhmissä reaaliaikaisesti 6
esitetään yhden liikunnanhjaajan timen lisäämistä talussuunnitelmaan lasten ja nurten liikunnan mnipulistaminen, jtta tarpeisiin mm. ylipain/syrjäytyminen vitaisiin tulevaisuudessa vastata liikuntaa/ liikuntaneuvntaa viedään paikille missä ihmisiä liikkuu / viettää aikaa mm. kirjast ja tri lähiliikuntapaikat listataan ja niitä hyödynnetään arki- ja perheliikunnassa liikuntatiljen vurjassa humiidaan kuntliikkujat, erityisesti kansalaispistlle jaettujen vurjen mudssa 2. Yhteistyön tehstaminen yhteistyö kulttuuri-, nuris ja kirjastpalvelujen kanssa tiivistä järjestetään tapahtumia ja yhteisiä tilaisuuksia, jissa yhdistyy eri sektreiden timinnallisuus ja palvelut kaupungin tiljen käyttöä tehstetaan, selvitetään ja kartitetaan, jtta löydetään kaikki liikuntaan sveltuvat tilat (päiväkdit, kulut, Sedun eri yksiköt) ssiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tehdään yhteistyötä, kulutetaan henkilöstöä ja verkstidutaan, jtta tiet liikuntapalveluista n kattavaa ja henkilöstö eri työyksiköissä vi kannustaa ja hjata asiakkaita maehtiseen liikkumiseen ssiaali ja terveyspalvelujen ja liikuntapalvelujen yhteinen tavite n hjata kuntalaisia ikeaa ja kullekin spivaa plkua pitkin liikunnan palvelutarjnnan piiriin kaupungin henkilöstön liikuttamiseen käytetään siihen varattuja resursseja kaupungin Aaltnetti timii tiedtuskanavana aluejärjestö Phjanmaan Liikunta ja Urheilu timii mnessa hankkeessa krdinijan rlissa, yhteistyö n aktiivista ja tiivistä ja sitä pyritään ylläpitämään ja sallistutaan timintaan resurssien mukaan kaupungin sisäinen työhyvinvintiryhmä, työkykyä ylläpitävä timinta, työterveyshulln ja terveydenhulln yhteistyö n merkittävässä sassa kaupungin henkilöstön ja kuntalaisten hyvinvinnin ylläpitämisessä ja lisäämisessä palveluiden tuttamisen päällekkäisyyttä pyritään välttämään etsimällä keinja tehdä laajaa yhteistyötä jkaisen ikälukan parissa teknisen timen ja puisttimen kanssa ylläpidetään tiivistä yhteistyötä liikuntapaikkjen ylläpitämisessä ja suunnittelussa ihmisten maehtisen liikunnan tukeminen hyvien surituspaikkjen myötä liikuntaa järjestävien tahjen kanssa kehitetään tiivistä yhteistyötä. Kumppaneita vat urheiluseurat, kulut, kansalaispist, yksityiset taht 7
3. Terveyttä edistävän liikunnan lsuhteiden ja edellytysten parantaminen esteettömyyden ja turvallisuuden humiiminen kaikessa liikuntapaikkarakentamisessa lain velvittamat asiat tetaan humin rakennettaessa tai vanhaa krjattaessa pyritään tekemään parannuksia lemassa leville liikuntapaikille karttjen ja reitistöjen merkitsemisen tärkeys tunnistetaan ja niiden eteen tehdään aktiivista työtä mm. hankkeiden avulla kaavituksessa tetaan humin kuntratjen ja liikuntapaikkjen yhdysreitit ja väylät kevyenliikenteen väylät liikuntapaikkina tunnustetaan ja pidetään kunnssa sisäliikuntatiljen käytön seurantaa / valvntaa tehdään aktiivisesti tilavaraushjelmilla pyritään parantamaan reaaliaikaista tieta liikuntalsuhteista nettiin päivitetään aktiivisesti kaupunkilaisten luettavaksi liikuntapaikkjen kunta ja lsuhteita kskevia asiita mm. hiihtreitit ja jääalueet luntreittien jatkuva kehittäminen -> luntreitistöt vat kaikkien saatavilla kun niiden esteettömyyteen panstetaan hankkeita tteutetaan eri tahjen kanssa liikuntapaikkarakentamisen hjelmassa humiidaan kuntliikunnan harrastaminen sekä ulk- että sisäliikuntatilissa 8
Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntapaikkarakentamisen Suunta 2011 asiakirjassa ja Sumen liikuntalsuhteiden visissa 2015 esitetään periaatteita, jita tulisi ttaa humin kaikessa liikuntapaikkarakentamisessa ja myös liikuntapaikkarakentamisen hjauksessa. Arvphjaksi vidaan esittää seuraavat viisi asiaa: Liikuntapaikat vat esteettömiä ja helpsti saavutettavia esteettömät liikuntapaikat sveltuvat kaikille, vat turvallisia, mahdllistavat kaikenikäisten sekä liikkumis- ja timimisesteisten henkilöiden liikuntaharrastukset saavutettavuudella tarkitetaan sitä, että liikuntapaikka vastaa timinnallisilta minaisuuksilta tarkitustaan ja myös sijaitsee fyysisesti käyttäjien helpsti saavutettavissa Kestävän kehityksen periaatteet humiidaan myös liikuntapaikkarakentamisessa viestitään aktiivisesti ympäristönäkökulman sisällyttämisestä rakentamishankkeisiin Liikuntalsuhteilla edistetään tasa-arva liikuntapaikkarakentamisen hjauksessa humiidaan eri liikuntalajit painpisteenä laajja kansanryhmiä palvelevat liikuntapaikat tavitteena n ihanteellisilla liikunnan lsuhteilla lisätä liikkumisaktiivisuutta ja liikkumisen laaja-alaista tasa-arva Liikuntapaikat vat laadukkaita ja turvallisia keskeisiä laatukriteereitä vat turvallisuus, taludellisuus, timinnallisuus, terveydellisyys ja eklgisuus hankesuunnitelmien laatu ja avustusehtjen mukaiset timet vat tärkeitä Liikunnan lsuhdetyössä tehdään hallinnnalat ja sektrit ylittävää yhteistyötä yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavituksella n merkittävä asema, kun ludaan välittömiin asuinympäristöihin hukuttelevia arkiliikuntamahdllisuuksia maankäytön, liikuntapaikkarakentamisen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa tetaan laajasti humin kaikkien kuntalaisten liikuntamahdllisuudet rakennetun ympäristön ja lunnnympäristön mahdllisuuksien salta yhteistyötä n tehtävä hrisntaalisesti kaikkien hallinnnaljen kanssa, sillä liikuntapaikkjen ja liikuntaedellytysten luminen ei le ainastaan liikuntahallinnn asia 9
Liikuntapaikkarakentaminen n strategiassa tulevaisuuden khteiden määrittelyä, jssa jatellaan ensisijaiset khteet, kansalaisliikunta, ist ja pienet khteet sekä näiden aikataulutus. 1. Ensisijaiset khteet Tavitteet ja timenpiteet Juppilanvuren alueen kehittäminen 2013 -> Alueelle kknaisvaltainen suunnitelma, jka sisältää tilavaraukset, käytön kehittämisen ja mahdlliset uudet timinnt kuntreitin lisälenkin valaiseminen jääurheilukeskuksen tiljen tekniikka, kevyt jäähalli ja is tekjäärata vat peruskrjauksen tarpeessa yli 25 vutisen käytön vuksi jäähallin suunnitteluraha 2014 teknurmikentällä ei le katettua katsma tien uusiminen ja päällyste/ katu Juppilanvuren päälle kulujen piha-alueet lähiliikuntapaikiksi peruskrjauksien yhteydessä humiiden pihjen iltakäyttö ja iltapäiväkerhtiminta 2013 -> kartitetaan kulujen piha-alueiden kunt / määrä ja tehdään vusittain tteutettavat rakentamissuunnitelmat haetaan hankerahitusta kulupihjen rakentamiseen tteutattavia khteita lähivusina vat: Phjan kulu, Pajuluma, Tivlanranta, Nurmn kulukeskus ja Marttila Keilahalli tteutuu yksityisten yrittäjien timesta Squash hallin laajennuksen yhteyteen v. 2013-2014 Uimahallin laajennus ja ulkaltaat (2-3 kpl) taln takasaan 2016-2017 Asuntmessualueen lähiliikuntapaikat 2. Kansalaisliikunta uimarantjen varustetasn parantaminen / valvnta / ilkivallan trjunta /turvallisuus Tanelinranta, Sahanlampi, Kalajärvi ja Kyrkösjärvi Kyrönjen rannan kehittäminen tulevaisuudessa virkistyskäyttöön vaatii suunnitelman Kalajärven alueesta n ma kehittämissuunnitelma pyöräilyreitin reittimuuts siten, että paluu pattielle tulee mahdlliseksi kevyenliikenteen väylien kunnssapit ja uusiminen sekä keskustan kehittäminen reittikartat pyöräily- ja rullaluistelureiteistä pyöräilystrategian mukainen kulukarttjen tessa yhteistyötä jatketaan seurjen kanssa khdeavustuksien mudssa -> uusia karttja ja täydennettyjä karttja vusittain 6-10 kpl luntreittien kunnssapitn ja hultn n varattava määrärahaa, jtta saadaan rakennetut reitit pidettyä kunnssa 10
3. Ist khteet Keskusurheilukentän kehittäminen 2013 tekeillä alueen kknaisvaltainen kehittämissuunnitelma, jhn sisältyy mahdllisuus lähiliikuntapaikan rakentamiseen Raviradan kehittäminen ja ratsastuskentän käyttö tehkkaammaksi nimetty Ravi- ja ratsastuskeskus työryhmä suunnittelemaan kehittämismahdllisuuksia hankerahitus yhtenä mahdllisuutena lämmitettävän jalkapallnurmikentän tai talviharjittelupaikan rakentaminen Bullerintielle valmistuu klmen seuran (SSU, Sisu ja Crcdiles) talviharjitteluhalli 2013 syksyllä jatkkehitysmahdllisuuksia selvitetään Mttriurheilukeskuksen rakentaminen 2015 - Speedwayradan siirtäminen Rutakallilta alueelta pis viimeistään v. 2020 mttriurheilukeskukselle varattava riittävän suuri alue, jta vidaan laajentaa tarpeen mukaan mm. speedway, mtcrss, mönkijäreitti, mikrautrata mahdllisuus myös kevyen tai ismman kalustn ajrataharjitteluun sijituspaikan kartitus mm. lentkentän alue yhteistyössä Ilmajen kunnan kanssa 4. Pienet khteet Liikuntahallien kehittäminen / laajennukset Prunttimäen jalkapallviheriöiden hultrakennus 2014 - klmannen rakennuksen rakentaminen, jssa kalustvarast, henkilökunnan ssiaalitilaa ja tumaritilat viemäröinnin rakentaminen alueelle Ampuradan uusi paikka nykyinen ampurata pistuu kaavan myötä käytöstä Heikkilänmäellä v.2015 kehitetään lemassa levia ampumaratja Peräseinäjella (rata valmistunut v. 2004) ja Ylistarn Järvirannalla Tanelinrannan kentän aitaaminen kulun laajennuksen yhteydessä Tenniskenttien rakentaminen / kunnstaminen 2013 2015 Hyllykallin pp-stadinin päässä levien kenttien peruskrjaus tai siirt Nurmhallin yhteyteen Urheilupuistn massakenttien ympäristöaitjen ja välineistön parantaminen Ylistarn hiekkateknurmikenttä nykyisen hunkuntisen asfalttikentän tilalle 11
Huippu-urheilu, lasten ja nurten urheilu sekä kilpaurheilutapahtumat Sanista teksi huippu-urheilutyöryhmän visita ja nykytilan vertailua suritettaessa vat työryhmän jhtpäätökset huippu-urheilun valmentautumisesta seuraavanlaisia: (Liikkuva Sumi) Lasten ja nurten liikkumisen hjaukseen ja valmennukseen pitää panstaa merkittävästi lisää riittävän ammattitaitista ja näkemyksellistä saamista lahjakkuus tunnistetaan ja sitä sataan jalstaa yksilön ehdilla kululaits sallistuu aktiivisesti ja ammattitaitisesti lasten liikuttamiseen ja liikuntaharrastuksen lisäämiseen Valmennuksellisten ja tukijärjestelmien tulee rakentua huippu-urheilijan ja hänen lähipiirinsä ympärille, ei rakenteiden ehdilla Huippu-urheilun n ltava mielekäs ja arvstettu uravalinta urheilijan tulee vida mistautua valmentautumiseen tllisissa lsuhteissa ja taludellisesti turvatusti Valmennus - ja huippu-urheilu saamista n kttava, kehitettävä ja jaettava yli ja hi perinteisten laji- ja liittrajjen Valmennuksella n ltava riittävät resurssit Liikuntastrategiaa käsitellään huippu-urheilun, lasten ja nurten urheilun kehittämisen ja kilpaurheilutapahtumien kehittämisen näkökulmasta. 1. Huippu-urheilun kehittäminen Olsuhteet ja markkininti lsuhteita ylläpidetään ja kehitetään kknaisvaltaisesti lsuhteet pidetään hyvällä taslla -> lajien pririsinti / lsuhteet tehstetaan huippu-edustus, ja nurten urheilijiden tukemista Olympia tiimi perustettu tuettavia urheilijita n mahdllisuus käyttää kaupungin tilaisuuksissa ja kulutuksissa huippu-urheilijiden kanssa yhteistyötä kulutuksissa kaupungin rli ja imagurheilijat, seurat vs. kaupunki Harjitusmahdllisuudet liikuntatilat aktiiviseen käyttöön, varsinkin kulutilat liikuntapalvelut: jakaa vurt ja hallinni mnia liikuntatilja kl 16.00 jälkeen kknaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö seurjen kanssa tiljen käyttö alle 18 -vutiaille ilmaista (ltk:n päätös 6/2013) 12
Valmennuksen tukeminen ja kulutus tehdään yhteistyötä lajiliittjen kanssa valmennuskulutukset ja Frumit vusittain liikuntapalvelujen timesta -> hyödynnetään valmentajien tiettaita yhteistyö Etelä-Phjanmaan Urheiluakatemian ja seurjen kanssa perustetaan huippu-urheilijiden valmentajien keskustelutiimi palkitaan valmentajia, järjestetään yhteisiä kulutuksia Kaupungin imag liikuntapaikat kansainväliselle taslle (arvkisja) liikuntapaikkjen pririsinti kaupungissa n paljn huippu-urheilijita, esim. v. 2012 viidessä lajissa palkittiin parhaana seinäjkelainen urheilija Olympia tiimin hyödyntäminen mnta pääsarjatasn jukkuetta 2. Kilpaurheilutapahtumien kehittäminen urheilutapahtumien järjestäminen, markkininti ja tukeminen, myös kansainväliset tapahtumat järjestäville seurille selkeät hjeet tapahtumien hakumenettelystä, kriteereistä ja tiljen varaamisesta vusittain kansainvälisiä tapahtumia, järjestelypaineet kaupungilla yhteistyötä kehitettävä isjen kilpailujen hakuprsessien suhteen tapahtumien kknaisvaltainen kehittäminen markkininti ja humiiminen kaupunki ja elinkeinelämä kilpailulsuhteet vaatimusten mukaisiksi yhteistyö lajiliittjen, seurjen kanssa ja muiden kuntien kanssa merkittävässä rlissa riittävän ajissa tiet liikuntapalveluille, jtta lsuhteita pystytään kehittämään kilpailujen vaatimalle taslle, mm. sääntömuutkset yms. ennakitava Seinäjella n useita SM- ja kansainvälisen tasn kilpailuja vusittain kaupungille ja elinkeinelämälle hyötyä tapahtumista sallistujamäärät ja tilastt tapahtumista palaute ja tapahtuma raprtti kilpailuista liikuntapalveluille tehstetaan vusittaista tilastintia kaikista kilpailutapahtumista ja tehdään vusittainen tilastinti liikuntatiljen käytöstä tehdään tiiviimmin yhteistyötä seurjen kanssa ennen ja jälkeen isjen tapahtumien 13
3. Lasten ja nurten urheilun kehittäminen liikunnan lisääminen kerhissa ja iltapäiväkerhtiminnassa iltapäivätiminta ja kerhja kaikille kuluille pettajille ja hjaajille mnipulista lisäkulutusta liikunnasta kulun, liikuntapalvelujen ja seurjen yhteistyön tiivistäminen liikuntaharrastaminen mahdlliseksi kaikilla kylillä lasten ja nurten liikunnan harrastamisen kynnys mahdllisimman matalaksi yhteistyötä tehdään tiiviisti PLU:n, MLL:n, seurakunnan ja urheiluseurjen kanssa kululiikunnan kehittäminen liikunnan lisääminen kuluissa (2017) lähiliikuntapaikkjen kehittäminen ja käyttö aktiiviseksi urheiluakatemia timinta käynnissä -> liikuntalukkia lisätään, urheilijan plku mahdllinen tehdään tiivistä yhteistyötä kulujen liikunnan yhdyspettajien, rehtrien ja akatemian valmentajien kanssa kerhtiminnan aktiviminen ja uusien hjaajien löytäminen ja kuluttaminen kulun uimapetus jhdettava liikuntapalveluilta urheiluseuratiminnan kehittäminen ja nurisurheilu yhteisiä palavereja seurille (seura- valmennus-, kenttä- ja hallipalaverit) alle 18-vutiaille maksuttmat liikuntapaikat (pl. jäähalli, uimahalli) kaupungin tuki nurisurheilua tekeville seurille kulutusjärjestelmän kehittäminen seurjen valmentajille ja timijille timinnan kehittäminen kknaisvaltaisesti seurat timivat ns. mina yksikköinä, laajennetaan yhteistyötä eri tahjen kanssa mm. kulttuuri-nurispalvelut, 4H, MLL, PLU liikunnan merkityksen tiedstaminen ja terveysvaikutukset, perheliikunnan merkitys kknaisvaltainen liikunta ja liikunnan vaikutus 14