Matkaraportti Italia 8-11.11.2012



Samankaltaiset tiedostot
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Hamppu viljelykiertokasvina

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Matkaraportti: EKOkas-hankkeen ammattimatka Italiaan

Avomaan vihannesviljely

Viljakaupan markkinakatsaus

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Marjanviljelyn edellytykset

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Hyvinvointia kasviksista Matti Perttu

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kaupunkilaisten oma pelto

Kuminan perustaminen suojakasviin

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Luomutuotannon kannattavuus

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

SANEERAUSKASVIT 2016

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia

Envor Group Hämeenlinna

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Kerääjä- ja aluskasvit

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminan perustaminen suojakasviin

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Transkriptio:

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Italia 8-11.11.2012 Ekokas-hankkeen mukana Jari Matti Känninen 11.3.2013

MTT-Mikkelinhallinnoiman EKOkas-hankkeen opintomatkalle Italian Bolognaan EIMA-konemessuille avautui peruuntumisen vuoksi lähtömahdollisuus noin viikko ennen matkaa. Päätimme käyttää tilaisuuden hyödyksi: matkalla pääsi tutustumaan sekä Eimaan, yhteen Euroopan suurimmista maatalous-ja puutarha-alan kone ja välinenäyttelyistä, että pohjois-italiaiseen puutarhatuotantoon. Italia on vihannesten suurtuottaja yli 450 tuhannen hehtaarin ja 14 miljardin kilon kautta. Torstai 8.11.2012 Matkaan lähtö tapahtui Kuopion lentoasemalta, josta pyrähdys aamukoneella ensin Helsinki-Vantaalle mihin pääosa matkaajista oli jo kokoontunut odottelemaan lentoa Milanoon. Milanon Malpensan kentälle saavuimme puolilta päivin josta lähdimme bussilla kohti Bolognaa ja matkalla olevia vihannesviljely- ja suoramyyntikohteita. Oppaamme kertoi hyvin kattavasti sekä Italiasta että kohteista joissa vierailimme. Italian pinta-ala on hieman yli 300 t-km 2, se on hieman Suomea pienempi. Asukkaita on sitten sitäkin enemmän, noin 60 miljoonaa. Italiassa on 20 lääniä ja matkamme kohteet ovat Lombardiassa (pääkaupunki Milano) sekä Emilia-Romagnassa (pääkaupunki Bologna). Italiassa on noin 1.623.000 maatilaa ja peltoa on noin 17 miljoonaa hehtaaria. Viime vuosina noin 200 tuhatta maatilaa on lopettanut, pääasiassa nämä ovat olleet pieniä tiloja ja keskimääräinen tilakoko on siten kasvussa. Maatiloista runsas puolet on (57%) sijaitsee Etelä-Italiassa, neljännes pohjoisessa ja 16% Keski-Italiassa. Keskikoko on ollut noin 8 ha. 1950-luvulla Italiassa toteutettiin maareformi, jossa suurtilat pilkottiin ja syntyi parin kolmen ha tiloja. Yleensä näillä pientiloilla vähintään yksi perheenjäsen käyt tilan ulkopuolella töissä. Luomutiloja Italiassa on hieman yli 45 tuhatta. Emilia-Romagnan alueella on myös paljon maatilamatkailua, noin tuhat tilaa. Noin kolmasosa näistä tiloista tuottaa 60-70% käyttämistään elintarvikkeista omalla tilalla, mm viljat ja hedelmät. Viljeltyimpiä kasveja Italiassa ovat rehukasvit (2 milj.ha), durumvehnä (1 milj.ha), oliivi (yli milj.ha), maissi (n. milj.ha), viini (758 t-ha), vehnä (702 t-ha), hedelmät (632 t-ha), vihannekset (465 t-ha), peruna (71 t-ha) ja sokerijuurikas (61 t-ha). Ruokaperunaa tuotetaan erityisesti Napolinin läänissä (Campagna), Bolognan ympäristössä taas siemenperunaa. Emilia-Romagnan alue on erittäin tunnettu Parmesan juustosta, sitä tuotetaan vuosittain noin 150 milj arvosta. Parmassa oli kuitenkin jokin aika sitten suuri maanjäristys, jossa suuret juustolat kärsivät vahinkoja ja nyt Parmesan juustoa on paljon alennusmyynnissä. Muita tärkeitä tuotteita ovat mm Grana Padova juusto (70 milj ) ja vähintään 20 vuotta vanha balsamietikka Modenasta 15 milj. Esimerkkejä satoajoista: - ei koskaan toista kylvöä samaan peltoon - sokerijuurikas: kylvö helmikuun lopulla, nosto elokuun lopulla - maissi: kylvö maaliskuun lopulla, korjuu lokakuun lopulla

- riisi: kylvö huhtikuun lopulla, korjuu lokakuun lopulla - menee 2-3 v samassa pellossa - vehnä ja ohra: kylvö syyskuussa, sato kesäkuussa - soijaa käytetään paljon myös viherlannoituskasvin sillä se rikastuttaa maata SOCIETA ORTO VERDE Ensimmäinen vierailu kohde oli Societa Orto Verde yhtiö, joka sijaitsee Terranova di Passierin kylässä Milanon ja Bolognan välissä. http://www.ortoverde.com/temi/homepage/azienda_e.htm. Yritys sekä tuottaa että jatkojalostaa vihanneksia, erityisesti BabyLeaf salaatteja. Orto tarkoitta puutarhaa tai vihannesta ja verde vihreää. Yritys on perustettu 10 vuotta sitten ja sen takana on 3 omistajaa, joista yhdellä on oma supermarket. Oman tuotannon lisäksi yritys pakkaa myös lähiseudun tuottajien tuotteita. Yrityksestä paikalla oli esittelemässä mm. Vincenzo (yksi omistajista), Giovanni Morini (Coldiretti myyntiketjusta), Cincia (vastaa maakunnan elintarvikekontrollista, käy maatiloilla), Marco Berzani (yrityksen viljelypäällikkö) sekä Kuopiossa tohtorikoulussa ollut Elena (yrityksen laatuvastaava).

Yrityksellä on 6,5 ha tunneleita salaatin tuotantoa varten, yhteensä 83 kappaletta. Tunnelien koko on 90m*8m*5m (pituus*leveys*korkeus). Aiemmat tunnelit olivat matalampia mutta nykyisissä ilmanvaihto hoituu paremmin. Tunnelit ovat itä-länsi suunnassa juuri paremman ilmanvaihdon takia. Tunnelien muovit vaihdetaan viiden vuoden ja tunnelit ovat itse rakennettuja. Tuotanto tunneleissa tapahtuu maaperässä kasvualusta vaihdetaan noin viiden vuoden välein. Kun sato on korjattu, kontrolloidaan että kastelu ja maankunto ovat ok, kasvualusta puhdistetaan kasvijätteestä mahdollisimman puhtaaksi ja vielä muokataan ennen uutta kylvöä. Kylvö tehdään traktorin avulla penkkeihin. Yhdessä penkissä on 24 riviä ja penkkejä mahtuu tunneliin neljä rinnakkain. Viimeiset kylvöt tehdään marraskuussa, jolloin korjuu on helmikuulla. Joulu-tammikuussa ei tehdä kylvöjä vaan tänä aikana salaatti tulee Etelä-Italiasta Napolin alapuolelta. Kylvöt jatkuvat taas helmikuusta eteenpäin. Keskimäärin tunneleista otetaan 7 satoa vuodessa. Kasteluvesi otetaan 50 m syvästä kaivosta ja veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Kasteluntarvetta taas arvioidaan jatkuvasti mm sateiden mukaan. Viljely on integroitua tuotantoa, ei luomua. Kasvupaikat pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana, mm rikat kerätään käsin. Melko pitkälti käytetään orgaanista lannoitusta, mutta esim kemaillisen torjunnan mahdollisuus pidetään auki integroidun tuotannon kautta. Pääasiassa tuotetaan Babyleaf-salaattia (Lattuchino) joka korjataan koneellisesti muovilaatikoihin. Tuotannossa on myös mm pinaattia ja vuonankaalia (Valeriana). Näkemämme kasvustot oli pääasiassa kylvetty 2.10.2012. Kasvuaika vaihtelee vuodenajan mukaan, kesällä se on nopeimmillaan 18 vuorokautta, talvella jopa 90 päivää. Paras aika salaatin kasvatukseen on keväällä ja syksyllä kun lämpötila on tasainen ja valoa on riittävästi. Kesäisin lpt saattaa kohota jopa +40 C.

Sadonkorjuu tehdään Ortomac korjuukoneella, jossa leikkuupöydän edessä on vannesahanterä joka katkaisee salaatin ja lehdet kulkevat hihnaa pitkin laatikkoon. Tuotanto ja pakkaus tapahtuvat lähellä kuluttajia tavoite on että kaikki tuotteet ovat markkinoilla 24 h kuluessa korjuusta, eikä välissä ole enää vanhaa myyntiporrasta vaan tuote menee suoraan tuottajalta kauppaan ja kuluttajalle. Salaatti tehtaan puolta esitteli Elena, joka on ollut yrityksessä 3 vuotta. Hän vastaa tehtaalla laadusta, sekä sisään tulevan raaka-aineen osalta että muista työvaiheista. Tehtaalla on laadunvalvontaa varten oma pieni laboratorio, mutta näytteitä lähetetään myös Raaka-aineet tulevat sekä omasta tuotannosta että myös etelästä (mm salaattia). Kaikki raaka-aineet kontrolloidaan ja lpt- ja kosteustasoja seurataan tarkkaan (4 C,

RH 80). Tehtaalla on kaksi eri linjastoa: babyleaf- ja muille pienille salaateille sekä toinen leikattaville tuotteille. Tuotteet pakataan erikoismuovipusseihin pääasiassa 200 g ja 500 g pakkauksiin. Tehdas pystyy tuottamaan nykyään 70.000 pakkausta päivässä. Tehtaan tuoteryhmät ovat raikkaat salaatit, valmiiksi leikatut vihannessekoitukset (mm kasviskeittoon), sikurisalaatit, pakatut tuoreen yrtit ja suurtalouspakkaukset (catering). CAMPAGNA AMICA LA BOTTEGA Perjantain toisena kohteena tutustuimme maalaismyymälä ketjuun Campagna Amicaan eli Maaseudun ystäviin ja sen paikallistuottajien myyntipisteeseen La Bottegaan Piacenzan 100.000 asukkaan kaupungissa Emilia Romagnan maakunnassa.

Liike on avattu noin vuosi sitten ja vuoden 2012 loppuun mennessä tavoitteena on 100 liikettä koko Italiassa. Tämän liikkeen tarjonnassa on noin 100 paikallisen tuottajana tuotteita pastasta ja jauhoista hedelmiin ja vihanneksiin, juustoista maito- ja lihatuotteisiin viinejä ja olutta unohtamatta. Myynnissä on sekä luomua että tavanomaisesti tuotettuja tuotteita. Paikallisten tuotteitten lisäksi tarjolla oli mm appelsiineja Sisiliasta, sillä niitä ei kasva näin pohjoisessa. Kaupan myyntitiskit ovat irrallisia ja pääosin kierrätysmateriaaleista koottuja. Tuotteet olivat hyvin esillä mm. omenat. Myyntivalttina käytetään myös kuvia ja kertomuksia tuottajatiloista. Vihannekset olivat vierailuaikaan kylmävarastossa sillä kauppa oli vierailuaikaan jo kiinni. La Bottega liikkeitä suositaan siksi että tuottajat saavat niissä tuotteensa myyntiin suoraan kuluttajille ja viljelijät saavat näin 15-20 % parempaa hintaa tuoretuoteista. Kuluttajat suosivat liikkeitä siksi että ne ovat halvempia ja tuotteet niissä tuoreita. Myyntikate tuotteissa on arviolta noin 60-70 % tuoretuotteissa ja noin 30% kuivatuotteissa ja lisäksi tuottajat saavat palautuksia osuuskunnan maksuista. Supermarketit vetävät taas vetävät tuotteista 100% katteita.

Perjantai 9.11.2012 Perjantaiaamuna tutustuttiin CRA tutkimuslaitokseen Bolognassa. Tutkimuslaitos Consiglio per la Ricerca e la Sperimentazione in Agricoltura on Italian suurin julkinen maataloussektorilla toimiva laitos ja siihen kuuluu 4 laajempaa osastoa, 15 keskusta ja 32 yksikköä. Toimialoina on maatalousteknologia, ilmasto ja meteorologia, hyönteis- ja tautitutkimus sekä perimä ja jalostus. Näiden lisäksi myös maaperätutkimus, metsätalous ja maankäyttö, elintarviketeknol ogia ja maataloustiede ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Henkilökuntaa on yhteensä 1400 henkeä, josta suuri osa tutkijoita ja pintaalaa tutkimuskäytössä on noin 5.300 ha. Kuulimme aamupäivällä 4 esitystä: 1) Biofumigation: researches and results - Biofumikaatio, Dr. Luca Lazzeri 2) Biological control agents: researches and results Biologiset torjuntaeliöt, Dr.ssa Stefania Galletti 3) Breeding for carotenoid content in potato Karotenoidi pitoisuuden jalostus perunalla, Dr. Giuseppe Mandolino 4) Bioactive compounds from Brassicaceae: a beneficial contribution in our everyday diet Bioaktiiviset yhdisteet Brassicaceae heimosta: hyödyntäminen jokapäiväisessä ruokavaliossa, Dr. Gina De Nicola Esityksistä on powerpoint-diat tai pdf-lyhyhennykset Marjaosaamiskeskuksella. Marjatutkimuksen kannalta näistä tärkein on biofumikaatio, joten siitä kuvaus lyhyesti: Koska vaarallisia torjunta-aineita kielletään jatkuvasti, tarvitaan ei-kemiallisia menetelmiä kemiallisen torjunnan sijaan. Biofumikaatiolla voidaan puhdistaa maata taudinaiheuttajista ja tuholaisista. Se perustuu glukosinolaatteihin, joita on erityisesti kaalikasveissa. Kun soluissa oleva glukosinolaatit vapautuvat solujen rikkoutuessa esim kasvuston murskauksessa ja ne reagoivat veden kanssa, tapahtuu myrosionaasi-reaktio ja sen tuloksena biofumikaatio. CRA:lla tehdään tutkimusta glukosinolaateista: tutkitaan niiden biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, tyyppiä ja määrää kasveissa kasvun aikana, sopivien kaalikasvien löytämistä ja oikeaa aikaa biologisen torjunnan suorittamiseen.

Biofumikaatio voidaan toteuttaa viherlannoituskasvien avulla: 1) murskaamalla ja muokkaamalla maahan (valkosinappi) tai 2) pyydyskasvien käytöllä: pyydyskasvi vetää puoleensa ankeroisia jotka juuriin tunkeutuessaan käynnistävät entsymaattisen hydrolyysin ja isotiosyaanien muodostumisen. Ankeroiset eivät voi myrkyllisessä ympäristössä jatkaa elinkiertoaan. Isotiosyanaatteja voidaan vapauttaa myös jauheista/formulaateista, jolloin ne toimivat tehokkaammin kuin kasvustosta murskaten. Tällöin myös lannoitusvaikutus on suurempi kuin kasvustosta ja esimerkiksi typpeä vapautuu jopa 125-150 kg/ha. Vaikutus säilyy jopa kolme vuotta käsittelyn jälkeen (luomu viljelyssä). Sinappiöljyä on käytetty myös sadonkorjuun jälkeen mm varastotautien ehkäisyyn (Penicillium spp ja harmaahomeen Botrytis cinerea torjuntaan), perunan itämisen estoon ja leikkokukkien maljakkokestävyyden parantamiseen. Se on nestemäinen tuote emulsioöljynä sitä voidaan käyttää mm ruiskutteena kasvien lehdille: kilpikirvojen torjuntaan ja härmän torjuntaan. Se on parempi kuin oliiviöljyt ja mineraaliöljyt ja sen puoliintumisaika on näitä merkittävästi lyhyempi. Sinappiöljypohjaiset tuotteet ovat 100% kasvisperäisiä ja niiden kuiva-ainepitoisuus on yli 85%. Sinappipohjaisia biofumikaatiotuotteita on kaupallisina sovelluksina yli 65 maassa. Sitä käytetään maan viljavuuden parantamiseen ja kasvinterveyden lähtökohtana ja sitä voidaan pitää todellisen kestävän viljelyn lähtökohtana. Se ei ole yksittäinen tuote-innovaatio vaan kokonaisvaltainen viljelyjärjestelmä, jossa viljelijä palaa viljelijäksi torjunta-aineiden levittämisen sijaan. Biofumikaatio kaalikasvien avulla on yksi mahdollisuus ympäristöystävälliseen tuotantoon. Se ei ole lopullinen tai ainoa ratkaisu eikä biopestisidi, vaan maanviljavuuden parantaja. Se on kuitenkin eikemiallinen vaihtoehto joidenkin tuholaisten ja taudinaiheuttajien torjuntaan. Sen täytyy olla myös teknologisesti määritelty jotta päästään optimitulokseen toistettavasti. Toistavan käytön hyötynä on maan viljavuuden parantuminen. Järjestelmä myös sitoo CO 2 :a eli sillä on merkittäviä ympäristönäkökohtia. Pellettimuoto on ollut käytössä jo 14 vuotta, nestemäiset valmisteet muutamia vuosia. Kaiken kaikkiaan on vain muutamia maanpuhdistusmenetelmiä käytössä. Biofumikaation lämpötilaskaala on laaja: muutamasta asteesta lähes 40 asteeseen. Isotiosyanaattien vapautuminen tapahtuu 72 tunnin kuluessa kun se on veden kanssa yhteydessä. Ennen kylvöä on odotettava viikko jotta itämistä haittaavat yhdisteet ovat hävinneet. EIMA-messut kiinnostavia konekohteita

Konekohteisiin tutustuttiin sekä perjantai että lauantai-iltapäivät, osin ohjatusti, osin oman mielenkiinnon mukaan. Koska koneita on laidasta laitaan, keskityimme erityisesti vihannes- ja marjanviljelyyn sopiviin koneisiin sekä kastelu- ja kasvinsuojeluhalleihin. Ferrarin 30 vuotta vanhan perheyritys on keskittynyt vihannesviljelyn koneistukseen, erityisesti puoli- ja täysautomaattisiin istutuskoneisiin. Perusistutuskoneessa hinta istutusyksikköä kohti lähtee liikeelle noin 3.500 :sta ja tuplaistutusyksikkö 8.000 :sta. Täysautomaattisissa kennotaimien istutuskoneissa hinta saattaakin pyöriä jo noin 65.000 :ssa per yksikkö mutta silloin jopa yksi ihminen voi päästä hyvään istutusvauhtiin GPRS-ohjatun traktorin avulla. Istutuskoneita löytyy myös itsekulkevilla rungoilla. Paakkutaimien istutukseen soveltuvat koneiden hinta lähtee liikkeelle n. 40 tuhannesta eurosta traktorivetoisena ja itsevetävänä hinta on noin 70 tuhatta. Myös muovin läpi istuttavia koneita löytyy sekä kameraohjatta rikkahara (prototyyppinä)

Forigolla löytyy laaja joukko erilaisia vaaka- ja kelajyrsimiä. Löytyy myös kaksoisjyrsin joista ensimmäistä käytetään penkin tekoon ja toisella vastapäin pyörivällä telalla muokataan pintaan 2-3 cm syvä kerros johon kylvö tehdään. Näin kapillaarinen veden nousu pysähtyy sopivalle tasolle kylvökerrokseen. Lisäksi biofumikaation toteuttamiseen löytyy tankki+jyrä-yhdistelmiä. Maschion osastolla tutustuttiin maailma nousevaan trendiin stripe tillingiin. Siinä muokataan ja kylvetään vain osa pellon pinnasta ja väliin voi kylvää toisen kasvin, esimerkiksi vilja ja sinappi. Lisäksi osastolla esiteltiin kylvöyhdistelmiä missä on tasojyrsin ja pneumaattinen kylvölaite. Esillä oli myös harvakylvö, esim syysvehnällä vain 60 kg siementä riittää. Tämä onnistuu runsaasti pensovilla viljoilla: riviväli on 25 cm ja taimiväli 6 cm.

Dondin osastolla esillä oli jyrsimiä ja Bassilla kylvökoneita salaatille.

Cellin osastolla oli myös jyrsimiä mm tappiteloilla oleva jyrsin sekä lapiomuokkain jäykkien savimaitten muokkaamiseen. Cosmecon harsonlevitin. Snapperin osastolla tutustumiskohteena oli valkosipulin kylvökoneet. Myös espanjalainen JJ BROCHT on erikoistonut valkosipulin kylvö- ja nostokoneisiin. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin ruiskujen suuttimiin: ilma-avusteisiin sekä viuhkasuuttimiin. Ilmaavusteiset suuttimet vähentävät tuulikulkeumaa: pisarakoko on isompi mutta ilmavirta saa pisaran räjähtämään lehden pinnalle ja leviämään kattavasti. Keraamisella sydämellä varustetut suuttimet kestävät kauemmin. Punkkiruiskutuksiin sekä perunalle suositeltiin tuplasuuttimen käyttöä. Mielenkiintoisina kohteina tarkasteltiin myös viinin tuentaa (koetilalla 140 köynnöstä) sekä hedelmäpuolen korjuukoneita, joita on joskus sovellettu myös mansikanpoimintaan.

Oljen levitysvaunuja /välineitä: Pienkalustoa: Marjatilan töiden tehostamiseen pienillä tiloilla ja tunnelituotannossa sopivaa kalustoa

Vihannesten sadon nostoon: Penkin tekokone tuplarivillä

Erilaisia taimikuppeja istutuskoneissa

Kylvökonetta, lannanlevitysjärjestelmää, varavoimaa pyörien päällä olevasta agrikaatista

Lauantai 10.11.2012 Lauantain tilavierailuista ensimmäinen tehtiin Giancarlo Mengolin salaattitilalle Bolognan ulkopuolella. Tilalla työskentelee 4 perheenjäsentä (isäntä, emäntä ja tytär miehineen) sekä 8 ulkopuolista, joista 2 on Marokosta ja loput Romaniasta. Italialaisia ei kuulemma enää saa maatalouden töihin, varsinkaan kun tällä alueella on muuten hyvä työllisyystilanne. Työntekijäkulut ovat 12,5 /h. Isäntä on aloittanut viljelyn vuonna 1990, alun perin tila oli hänen appivanhempiensa tila. Isännällä on taustalla teknillinen maatalouskoulu, tytär taas on koulutukseltaan agronomi. Tilan salaatin viljely on alkanut nykyisen isännän aikaan, appivanhemmat viljelivät vehnää ja perunaa. Vehnän ja maissin viljelyssä urakoitsija hoitaa työt. Tilalla on viljelyssä 38 ha ja salaattien ohella viljellään maissia ja vehnää. Vehnä on durumvehnää, ja oppaan mukaan jokin pohjoisessa menestyvä erikoislajike, sillä durumvehnää ei näin pohjoisessa juuri muuten kasvateta. Satotaso vehnässä on keskimäärin 8600 kg/ha ja sen hinta noin 280 /tn. Tila on tällä alueella suurehko tila. Pohjoisessa on suurempia tiloja ja siinä mittakaavassa tila on korkeintaan keskikokoa. Isäntä on kuitenkin tyytyväinen tilakokoon, sillä hänellä on mahdollisuus vuorotella eri vihanneslajeja naapuritilojen kanssa. Muualla tämä olisi vaikeampaa ja esimerkiksi Riminin alueella on ongelmia maanväsymisen kanssa, kun viljelykiertoon ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia. Maatalousmaan arvo alueella on noin 35t, Bolognan lähellä 50t ja arvokkailla viinialueilla jopa 120t. Pellon vuokra on noin 600-700 /ha/v. Tuotteiden markkinointi tapahtuu suoraan marketeille ja pikkukaupoille. 2 vuotta sitten perustettiin lisäksi tuottajien oma yhtiö joka ostaa tiloilta ja vie tuotteita mm paikallisille kouluille eli toimittaa lähiruokaa. Yhtiönä heidän helpompi toimittaa tavaraa kouluihin kuin esimerkiksi kauppojen kautta. Lähiruoaksi mielletään oman provinssin alueelta eli esimerkiksi Bolognan ympäristöstä noin 70 km säteellä tuleva ruoka. Lähiruokana syödään paljon vihanneksia ja alueella onkin paljon vihannes- ja hedelmäkauppoja. Kaupat ovat promootiota omille lähiruokatuotteille ja italialaiset laatutuotteet maksavat enemmän. Kotimaisen tuotannon kanssa kilpailee halpatuonti mm Marokosta ja Espanjasta. Kaupallinen porras ostaa tuotteita halvalla Pohjois-Afrikasta ja myy tuotteet italialaisina, joten siksikin suoramyyntipaikat ja omat myyntiyhtiöt ovat tärkeitä. Tuotteet kauppakunnostetaan tilalla: pestään (kuvia) ja lehtiä

poistetaan, mutta ei pilkota tai kuorita. Myös kouluille tuotteet toimitetaan samanlaisina kuin kauppoihinkin eli ilman jatkojalostusta. Tilalla on työtä 12 kk vuodesta: salaattia viljellään 9 kk, marras-maaliskuussa myös punasikuria sillä se vaatii kylmää 0-asteen pintaan. Sikurisalaatit ovat aina hieman kirpeitä ja mitä kylmempää on, sitä makeammaksi maku muodostuu. Tilalla on viljelyssä kaikkia salaattilaatuja mitä Italiassa on tarjolla. Tunneleissa vierailuaikaan oli mm Salanova keräsalaatteja: punaista Seurat ia ja vihreää Aquino a, avomaalla mm punaista ja vihreää sikurisalaattia ja sikuria (raddichio). Viljelyssä on myös kardonia (ruotiartisokka, Cynara cardunculus), joka voi olla myös valkaistua. Istutukset alkavat tammikuussa valmiilla paakkutaimilla. Istutuksia on vuodessa 32, osa tunneleihin, osa avomaalle. Tila käyttää provinssin vettä ja lisäksi on oma kaivo. Veden hinta ei ole kovin suuri. Lähellä on myös kastelukanaali, jonka kautta tuleva vesi on hyvää ja jopa juomakelpoista. Tämä vesi tulee Po-joesta. Alueella sataa vähän mutta kun sataa, niin silloin vettä tulee kunnolla ja syntyy tulvariski. Koko Po-joen laakso onkin ollut vielä 300 vuotta sitten suoaluetta mutta viimeisen 100 vuoden aikaan on rakennettu paljon rantatöyräitä. Tila kuuluu Global Cap laatujärjestelmään. Esimerkiksi kyltitykset tilalla ovat lakisääteisiä mutta GC on se joka valvoo että ne on hoidettu kunnolla. Sertifiointi maksaa vuodessa 750 ja lisäksi neuvontaan menee noin 2.000. Yleisesti laatu on mennyt viime aikoina Euroopassa alaspäin, samoin Italiassa. Näytteiden otto on yksityisen tahon puolesta 2 kertaa vuodessa. Käytännössä näytteiden oton hoitaa sertifiointiorganisaatio, vaikka isännän mielestä tähän pitäisi olla eri taho. Neuvojataho on yksityinen organisaatio. EU maksaa 70% neuvonnan kuluista. Muina tukina on 40% investointituki rakennuksiin ja 35% investointituki kastelujärjestelmiin. Myös vuoristoalueet voivat saada tukea, muut tuet määritellään alueellisesti. Esimerkiksi vehnä ja maissi saavat alueella 325 tukea hehtaarille, mutta hedelmät ja vihannekset eivät olleet oikeutettuja tukeen 2012. Viiinintuotanto ei saa tukea, mutta oliiville sitä ilmeisesti maksetaan.

Nykyisin biokaasuinvestoinnit saavat Italiassa valtavasti rahoitusta, suora tuki kohdistuu tuotteeseen eli kaasuun. Tätä varten viljellään paljon esim. maissia, mikä isännän mielestä sekä kuluttaa vesivaroja (vähän sateita) ja monokulttuurina köyhdyttää maata. Biokaasu tuotanto olisi järkevämpää jos olisi karjaa. Lannoitus tilalla hoidetaan pääasiassa orgaanisilla lannoitteilla, joita täydennetään tarvittaessa vesiliukoisilla lannoitteilla. Typpeä käytetään noin 80-90 kg/ha, monilla tiloilla 150 kg/ha. Isäntä haluaa pitää typen käytön alhaisella tasolla. Salaatin nitraattirajaa on 2000, mutta heillä se on 700. Taso vaihtelee mutta on yleensä alle 1000. He mittaavat nitraattia sekä itse että monet asiakkaat ottavat myös näytteitä. Tilalla on salaatilla vain kaksi kasvatusjaksoa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja näiden välissä kasvatetaan nurmea. Väliviljelykasveina on myös härkäpapua, hernettä ja piparjuurta ne pidetään kukintaan saakka, leikataan ja muokataan maahan. Näin heillä on vältytty monilta maaperän ongelmilta joita intensiiviset kasvattajat usein kohtaavat. Tunneleissa muovit kestävät noin viisi vuotta, kaaret pidetään aina paikallaan. Ulkona kasvanut salaatti on värikkäämpää ja rapeampaa. Tuottajahinta on noin 1-1,20 /kg, joskus vain 0,50. Salaattilaatikosta saadaan noin 3,5-5. Kulut ovat noin 75%, jos kaikki saadaan korjattua ja myytyä. Jos sää tuottaa ongelmia tai markkinat pysähtyvät, tulos voi olla +-0. Toinen vierailukohde oli Francesco Sartin perunaja sipulitila. Perunaa, sipulia ja valkosipulia on viljelyssä 50 ha, lisäksi on viljaa sekä maissia ja kaikkiaan peltoa on 130 ha. Tilalla on 3 sukupolvea, isoäiti on mukana toiminnassa. Tila tuottaa myös sipulin siementä Bejolle 5 ha alalla. Tilalla oli kylvetty sipulia 20 päivää ennen vierailua eli lokakuun puolivälissä, sadonkorjuu niistä on kesäkuussa. Sipulin lannoitus taso on N 180 kg /ha. Jos typpeä on liikaa (yli 200 kg /ha), sipulin laatu kärsii. Sipuli kasvatetaan istukkaasta. Sipulin satotaso on 40-70 tn/ha ja kokonaissato noin 2,2 miljoonaa kiloa. Viljelyssä on niin puna-, kelta- kuin valkosipuliakin. Sipuli kuivataan pellolla 3-4 päivää irrotuksesta: ensin leikataan lehdet, sitten irrotus maasta, 3-4 pv pellolla ja kosteutta poistetaan vielä varastossa. Sipulia oli suurissa kylmävarastoissa (+1 C, RH 60-65) vierailuaikaan noin 800 tn. Laatikoita varastoon mahtui 10 kerroksessa.

Valkosipulin siemenmateriaalia (kynnet) tulevat Ranskasta ja kylvetään koneella. Sitä viljellään 6 ha alalla. Valkosipuli vaatii paljon käsityötä, mm korjuu tehdään käsin ja istutettavienkin kynsien tulee olla ehjiä (ei naarmuja pinnassa) jotta sato ei vioitu. Perunaa viljellään 20 ha alalla, lajikkeina mm Pasta Blanca (valkoinen) ja Vivaldi (keltainen). Siemen tulee Hollannista. Kylvö on maaliskuussa ja sato nostetaan koneellisesti heinäkuussa. Perunaruttoa ei esiinny säännöllisesti vaan sen esiintyminen riippuu sääoloista. Ruttoa vastaan ruiskutetaan kuitenkin 5-6 kertaa kaudessa. 2011 satoi paljon ja oli ongelmia mutta 2012 oli toisin: edelliset sateet olivat huhtikuussa ja seuraavat vasta lokakuussa, lämmintä oli jopa +40 C. Perunan nostoon tilalla on yksirivinen Agrima 85-50 Grimmen nostokone. Viljelijä vaimoineen hoitaa noston. Noston jälkeen peruna lajitellaan koon mukaan ja multa poistetaan Bijlsma-Herculeksen Concorde lajittelijalla. Peruna varastoidaan kuution muovilaatikoissa kylmävarastossa (+5 C, RH 80-90) ja sitä kaupataan ympäri talven joko säkeissä tai laatikoissa. Perunaa riittää varastossa maalis-huhtikuulle saakka. Viljelykierto tilalla on peruna-sipuli-vehnä-maissi. Lannoituksena annetaan kaikki karjanlanta mitä ympäristöstä löytyy ja täydennyksenä P rakeisena. Lehtilannoitus ei ole tilalla käytössä. Kokonaisravinnemäärä on 180 N-250 P-230 K. Kastelua varten tilalla on 4 sadetustykkiä. Lauantai iltapäivä kului taasen EIMAmessuilla, mm Metossääasemaan, kasvinsuojelu ja tihkulaitteistoihin ja puutarhapuolen pienkoneisiin tutustuen.

Sunnuntai 11.11.2012 Aamun ohjelmassa oli pari tuntia vapaata aikaa tutustua vielä Bolognan vanhaan kaupunkiin kävellen. Klo 11 suunnattiin bussilla kohti Milanoa, poiketen matkalla myös paikalliseen Outlet-myymälä kylään. Bussimatkan aikana arvuuteltiin hedelmätarhojen kasveja ja lajikkeita, Pohjois-Italiassa kun on runsaasti myös hedelmän- ja marjantuotantoa. Samalla tutustuimme myös runsaiden sateiden tuomiin tulviin, sillä matkamme aikana Pohjois-Italiassa oli hyvin runsaita sateita jotka saivat ojat ja joet tulvimaan. Peltomaa oli jo ennestään lokakuulla alkaneiden sateiden jälkeen märkää, mutta tuon viikonlopun sateet nostivat tulvat huippuunsa. Esimerkiksi Bolognan ympäristö on oppaamme mukaan vanhaa suomaata, vaikkakin nykyään kuivatettua, mutta alueen tulvaherkkyys näkyi muun muassa jokien ja purojen varsiin tehtyjen vallitusten ja suoja-alueiden myötä. Milanon Malpensan lentoasemalta lensimme Helsinkiin ja myöhästynyt lähtö saatiin myötätuulessa kiinni ja jatkolennolle Kuopioon ehdittiin hyvin mukaan. Kotipuolessa odottikin sitten kolmas talvi räntäkinosten ja jäisten teiden muodossa.