Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 Vuoden 2006 väestöpyramidi kertoo itsenäisyyden ajan väestönkehityksen historian. Huipulla näkyvät vielä rippeet vuoden 1918 sodan jättämästä pienestä ikäluokasta. Toisen maailmansodan epävakaat vuodet päättyivät suurten ikäluokkien (1946-1950 syntyneet) syntymään. Syntyvyys laski 1950-luvulta 1970-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen syntyneet ikäluokat ovat olleet lähes samankokoisia aina tähän päivään asti.
Luonnollinen vanheneminen Alkaa varhaisessa keski-iässä Muutokset havaittavissa kaikilla ennemmin tai myöhemmin Muutokset ovat palautumattomia Aiheuttaa lievä-asteista toiminnan heikkenemistä Vähentää elimistön reservikapasiteettia ja lisää haavoittuvuutta stressitilanteissa Vanheneminen on kuivumista, rasvoittumista, jäykistymistä
Tiedämme, että Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Haurastuminen ja raihnastuminen alkaa 75 80- vuoden iässä Laitoshoidon uhka kasvaa 80 ikävuodesta Yli 75-vuotiaista enintään 30% on kliinisesti terveitä 80 vuotiaista 9/10 on jokin sairaus ja yli 85- vuotiaista vain 1 % on täysin terveitä Joka kolmannen yli 75-vuotiaan ja joka toisen yli 85- vuotiaan toimintakyky on alentunut niin, että tarvitsee päivittäistä apua 75 vuotta täyttäneiden terveysja toimintakyky Vuosina 2012-2017 suurin määrällinen kasvu 85+ ikäryhmässä 85+ ikäryhmässä toimintakyky keskimäärin huonompi kuin 75-84-vuotiaiden 90+ ikäryhmän terveys ja toimintakyky eivät ole sanottavasti muuttuneet viimeisen 10 vuoden aikana (Tervaskannot, Jylhä M ym, 2015) 75-85-vuotiaiden toimintakyvyn paraneminen varsin marginaalista viimeisten 20 vuoden aikana Muistisairaudet vahvasti ikäsidonnaisia - tässä ryhmässä hoidon ja palvelun tarve kasvaa
Mitä sairastetaan? Muistisairautta sairastaa 120.000 suomalaista Depressiosta kärsii 150.000 yli 65-vuotiaista Yksinäiseksi itsensä kokee 39% yli 74- vuotiaista Kävelyvaikeuksia on kolmanneksella yli 75- vuotiaista Autonomia ja valinnan mahdollisuudet, mielekkäät roolit, mahdollisuudet ihmissuhteisiin kaventuvat haurastumisen ja toiminnan vajeiden myötä Mitä iäkkäät sairastavat tulevaisuudessa? Dementoivia sairauksia sairastavien määrä lisääntyy AVH-potilaiden määrä lisääntyy Hyvin iäkkäät sydänsairaat lisääntyvät COPD-potilaiden määrä lisääntyy Hyvin vanhoja diabeetikkoja Syöpätautien ilmaantuvuus lisääntyy Syöpähoidot syöpäkroonikkojen määrä lisääntyy Lonkkamurtumien määrä ei nouse niin paljon kuin on ennustettu, mutta niiden lukumäärä lisääntyy vanhojen ikäluokkien suurenemisen vuoksi
Aira Samulin www.tervepotilas.fi Hyviä uutisia Elinaikaodote kasvaa, enemmän ihmisiä elää korkeaan ikään Paremmat mahdollisuudet elää hyvässä fyysisessä, psyykkisessä ja henkisessä kunnossa Näiden edellytyksenä kunnon ja toimintakyvyn parantamiseen/ylläpitämisen tähtäävät toimet koko yhteiskunnassa ja kaikilla vanhustyön sektoreilla ja jo ennen vanhuutta Elämänhallinta, tyytyväisyys ja optimismi iäkkäillä kasvaa
Miesten ja naisten elinajan odote PARETO Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat, Aalto-yliopisto, Hema-instituutti,2012
PARETO hankkeen teesit Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat, Aalto-yliopisto, Hema-instituutti,2012 Vanhuspalvelujärjestelmän selviytymispolku Kuntoa huonontava hoito on lopetettava Itsehoitoa ja kotiin tuotavia palveluja lisättävä On luotava alueellinen kuntoutusjärjestelmä On rakennettava järkevät dementiayksiköt Palveluja on tuotettava siten, että eläkkeellä pärjää Ikääntyneet tarvitsevat uuden ympäristön Vanhusten hoito Suomessa Iäkkäiden säännöllisesti käyttämien palveluiden kustannuksista yli 70% kuluu ympärivuorokautiseen hoitoon. Ikärakenteen muutos ja tavoite kotona asumisen tukemisesta on johtanut siihen, että kaikkialla länsimaissa pyritään tehostamaan iäkkäiden ihmisten kuntoutusta Vanhuspalvelulaki Keskeisenä tavoitteena on parantaa iäkkäiden ihmisten omatoimisuutta ja kotona asumisen edellytyksiä STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, 2013 Kuntoutus osana kaikkea palvelua STM:n toimenpideohjelma 2014 Iäkkäiden palvelujen rakennemuutos laitoshoitoa vähentäen ja kotiin annettavia palveluja lisäten
Geriatrisen kuntoutuksen määritelmä Geriatrinen kuntoutus on iäkkään ihmisen ja hänen läheistensä tukemista optimaaliseen itsenäisyyteen Kuntoutus käytännössä Toimintakyvyn ja autonomian palauttamista ja ylläpitoa ja heikkenemisen hidastamista Mitä toimintakyky on? Kykyä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista Fyysistä (ADL, IADL) Psyykkistä (kognitio, mieliala, elämänhallinta, psyykkinen hyvinvointi) Sosiaalista (sisäinen kokemus yksinäisyydestä, sosiaalinen aktiivisuus, sosiaalinen verkosto) Riippuvaista paitsi ihmisen omista kyvyistä, myös ympäristön mahdollisuuksista ja sosiaalisesta tuesta.
Minkälainen kuntoutus on vaikuttavaa? Perustuu laaja-alaiseen geriatriseen osaamiseen ja moniammatilliseen arviointiin Kuntoutuja määrää tavoitteet, voimavaralähtöistä, omahoitotaitoja tukevaa Huomioi läheiset voimavarana On oikea-aikaista ja kohdennettu oikein Kuntoutuksen oikea-aikaisuus vähentää iäkkäiden avun tarvetta ja on vaikuttavaa Moniammatillisuus ja vastuunotto iäkkään kuntoutuskokonaisuudesta tapahtuu läpi koko hoitoketjun erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen
Tehostettu geriatrinen kuntoutus lyhentää lonkkamurtumapotilaan hoitoaikaa sairaalassa (mediaani) Huusko 2001 Tehostettu 34 vrk* Dementia Ei 26 vrk Lievä 35 vrk* Keskivaikea 47 vrk* Vaikea 85 vrk 3 kk:n kuluttua 91% lievästi dementoituneista ja 63% keskivaikeasti dementoituneista oli kotihoidossa TK 42 vrk* Dementia Ei 42 vrk Lievä 46 vrk* Keskivaikea 147 vrk* Vaikea 67 vrk 3 kk:n kuluttua 67% lievästi dementoituneista ja 17% keskivaikeasti dementoituneista oli kotihoidossa
Kotikuntoutus Tärkeää tukea toimintakykyä tutussa ympäristössä. Kotiympäristössäpotilaan motivoituminen ja sitoutuminen voi olla parempaa. Mahdollisuus ympäristötekijöihin vaikuttamiseen, apuvälinearvioon. www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ikaih miset/ kotonaasuvalle/palveluja/kotikuntoutus.html Ashworth ym. Cochrane Database Syst Rev 2005. Pitkälä ym. JAMA Intern Med 2013.
Mikä tekee kuntoutuksesta vaikuttavaa? Yksilön tarpeet, elinympäristön ja elämäntilanteen huomioiva kuntoutus Ylisvaker et al 2005 Kuntoutujan motivaation, tavoitteiden ja arvojen ymmärtäminen Kuntoutuja nähdään kokonaisuutena Tehtävät/harjoitteet laaja-alaisia ja osallistumiseen tähtääviä
Kuntoutujan tavoitteet M Mikkelsson Mitkä ovat vahvuutesi? Tuetaan vahvuuksia ja mietitään, miten niitä voi käyttää hyväksi muutoksessa Tavoite nimetään minä-muodossa Nimetään mitattavissa oleva asia (indikaattori), johon muutos vaikuttaa Tavoitteet SMART-periaatteen mukaan ovat Spesifisiä Mitattavissa Saavitettavissa Realistisia ja merkityksellisiä Aikataulutettavissa
Kuntoutujan tavoitteet M Mikkelsson Tavoitteet toimintakyvyn eri osa-alueilta Oireiden väheneminen (kehon toiminnat) Toiminnan paraneminen (suoritukset) Sosiaalisen osallistumisen lisääntyminen (osallistuminen) Geriatrinen kuntoutus ei onnistu ilman moniammatillista yhteistyötä Vanheneminen Monet sairaudet Monilääkitys Harjoituksen puute Heikko ravitsemustila Geriatrinen kuntoutus perustuu geriatriseen, moniammatilliseen arviointiin ja yhteistyöhön hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan +
Laatusuosituksessa (v 2013) kuntoutus osaksi kaikkea palvelua Kuntoutumista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa: työyhteisössä sovitaan sen vahvistamisesta ja sisällöstä. kuntoutuksen ammattilaiset tukevat työtavan käyttöä arjessa. työtapa sisällytetään hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen sekä perehdytykseen Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä
Vanhan ihmisen kuntoutuksen koko kuva Toimintakyvyn käsite on laajentunut ja kuntoutuksen tulee vastata tähän haasteeseen Kuntoutuksen prosessin tarkastelu vanhan ihmisen näkökulmasta Mitä hän toivoo kuntoutukselta, mikä häntä motivoi? Miten kuntoutus voisi hänen näkökulmastaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla hänen itsenäisyyttään ja hyvinvointiaan? Näyttöä vanhan ihmisen aktiivista toimijuutta edistävien kuntoutusmallien hyödyistä on Nyt on niiden laajemman käyttöönoton aika
Ikääntyneiden kuntoutusmuotoja, joista tieteellinen näyttö Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Ennalta ehkäisevä kuntoutus Päiväkeskuksissa järjestettävä yksinäisyydestä kärsivien ryhmäkuntoutus Liikunnallinen kuntoutus toiminnan rajoitteiden, muistisairauksien ja masennuksen ehkäisemisessä Kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn tähtäävät monitekijäiset interventiot = kaatumispoliklinikat Omaishoitoperheiden tukeminen erityisesti muistisairauksissa Muistikoordinaattorin ohjaus, kokonaisvaltaiset ja räätälöidyt tukitoimet Muistikoordinaattoritoiminta Eloniemi-Sulkava, VTKL, JAGS 2009 interventio; muistikoordinaattori, geriatri + vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, koko perheen tukeminen, ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kontrolliperheet (15588 vs. 23553 ). Laitostuminen, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hoitoryhmä Kontrolliryhmä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Aika, kuukautta P=0.0277
Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä Anu Jansson, Vanhustyön keskusliitto 2012 Kiitos ja menestystä kehitystyölle!