Oppilaanohjauksen kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

PERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen. Juhani Pirttiniemi. Opetushallitus Helsinki

Hyvän ohjauksen kriteerityö

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa Petri Niemi Jyväskylässä

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

POP perusopetus paremmaksi

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

KOULUN HENKILÖKUNTA PASSIIVISUUDEN PURKUTALKOISSA

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Pirkanmaan ELO strategia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Elinikäisen ohjauksen työryhmän linjaukset ja Oppijan verkkopalvelu-uudistuksen tilanne. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Pippuri Loppuarviointi Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Erityisopetuksen strategia käytännössä

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

Monikulttuurinen ohjaus Ohjauksen päivät

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Perusopetuksen laadun kehittäminen - Oppilaanohjauksen kehittäminen

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa. Jani Goman, arviointineuvos, Karvi

Ohjaamoja kehittämässä

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

Opin ovista ELO-toiminnan hyödyksi

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Millaista liikennekasvatusta toteutat työssäsi?

KOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN. PILVI HÄMEENAHO, FT Tutkijatohtori, Suomen Akatemia (hanke )

MAL-verkoston koulutus Ryhmätyöt

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Kohti Ohjaamoa projekti

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Kohti uutta menestystä!

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Ammatillinen osallisuus

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Onneksi olkoon Opin Ovi Kymi - te teitte sen! Opin Ovi Kymi -projektin päätöstilaisuus Kotka

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Nuorisotakuu määritelmä

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Kooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta. Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Alueelliset verkostot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari Jyväskylä

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

Laatu perusopetuksessa

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Transkriptio:

Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto on kerätty kehittävän arvioinnin oppilaanohjauksen kehittämisen lähtötilanteen verkkokyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin kehittämistyön paikallisille koordinaattoreille, joiden tehtävänä oli jakaa kyselylinkkiä eteenpäin oppilaanohjauksen kehittämistyössä mukanaoleville toimijoille. Tähän raporttiin on otettu mukaan 10.10. mennessä saapuneet avoimien kysymysten vastaukset (n=225). Kyselyn avoimia kysymyksiä olivat: Nimeä kolme asiaa, jotka näet kehittämistä eniten vaikeuttavina tekijöinä oppilaanohjauksen kehittämistyössä tällä hetkellä? Millaisia odotuksia sinulla on alkamassa olevaan oppilaanohjauksen kehittämishankkeeseen liittyen? Millaisia odotuksia sinulla on kehittämistyön etenemiseen liittyen? Millaisia odotuksia sinulla on kehittämistyön lopputulokseen liittyen? Esimerkiksi missä määrin uskot siihen, että kehittämistyö edistää lasten ja nuorten koulutus ja elämänpolkujen tukemista ja hyvinvointia? 2. Kehittämistyötä vaikeuttavat tekijät Oppilaanohjauksen kehittämistä vaikeuttavista tekijöistä yleisimmin vastauksissa toistui aikaresurssien vähäisyys. Vastanneista 40 % mainitsi ajanpuutteen kehittämistyötä vaikeuttavana tekijänä. Muita yleisimmin vaikeuttavia tekijöitä olivat eriytyneet organisaatio ja hallintokohtaiset käytännöt (22 % vastaajista). Erityisesti vastauksissa mainittiin työelämän, työhallinnon sekä koulutuksen keskinäisen yhteistyön puutteellisuutta. Muita mainittuja asioita olivat yhteistyökulttuurin puute (20%), puutteellinen paikallinen koordinaatio ja viestintä (20 %) sekä eri toimijoiden motivaatio ja sitoutuminen ohjausasioihin (19 %).

Kuvio 1. Kehittämistyötä vaikeuttavat tekijät. Vastauksista kävi ilmi myös yhteisen ohjauskäsityksen puute. Kun eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä on ohjaus, on vaikeaa alkaa rakentamaan yhteistä toimintasuunnitelmaa: Opettajat ala ja yläkouluissa, joissa ohjaus tärkeää eivät oivalla opetussuunnitelman perusteiden ohjauskohtaa. Koulutus on puutteellista varsinkin aineenopettajilla eli ohjausta ei mielletä omaan työhön. Ohjauksen alueella olevaa monta toimijaa, joilta puuttuu yhteinen päämäärä. Myös hallinnollisen johdon ja esimiestason vähäinen sitoutuminen (12% vastaajista) koettiin kehittämistyötä vaikeuttavana tekijänä. Muista vaikeuttavista tekijöistä mainittiin jatkuvat muutokset hallinnossa ja organisaatioissa, minkä koettiin tekevän työn jatkuvuuden hankalaksi (9% vastaajista). 3. Kehittämishankkeeseen liittyvät odotukset Kehittämishankkeen etenemiseen liittyvissä odotuksissa nousivat esiin paikalliset tavoitteet, joihin kehittämistyössä pyritään. Useimmin mainitut tavoitteet liittyivät oppilaanohjauksen käytäntöihin. 23 % vastaajista mainitsi tavoitteet päivitettyjen ja toimivien käytäntöjen saamisesta omalle alueelle. Muita yleisiä odotuksia olivat yhtenäiset alueelliset käytännöt (18 %) sekä alueellisen yhteistyön toimivuus (17 %). Tämän lisäksi mainittiin odotukset saada nuorten oppilaanohjaus enemmän koko organisaation tehtäväksi kouluissa, sekä ohjaukseen liittyvän tiedotuksen ja viestinnän parantaminen. Vastaukset

liittyivät keskinäiseen viestintään sekä eri toimijoiden kesken että ohjausta koskevassa paikallisessa päätöksenteossa. Kuvio 2. Kehittämistyöhön liittyvät odotukset. Kehittämistyöhön liittyvistä odotuksista mainittiin myös toiveet saada oppilaanohjaukseen paremmat materiaali ja toimijaresurssit (7 %) sekä yhteistyön parantaminen työelämän (5 %) kanssa. Huomioitavaa on, että vastauksista vain neljässä (1,7 %) mainittiin kodin ja koulun yhteistyö keskeiseksi kehittämistyön tavoitteeksi. 4. Kehittämistyön eteneminen Kehittämistyön etenemiseen vaikuttavista tekijöistä vastauksista 19 % mainittiin toiminnan paikallisen organisoinnin tärkeys. Paikallinen koordinaatio koettiin olennaisena haasteena varsinkin kehittämistyön alkuvaiheessa. Kehittämistyön etenemiseen vaikuttavista tekijöistä mainittiin myös motivaatio ja sitoutuminen kehittämistyöhön (10 % vastaajista), kehittämistyöhön varattujen resurssien riittävyys (9 %) sekä kansallinen ohjaus ja tiedotus (7 %).

Kuvio 3. Kehittämistyön etenemiseen vaikuttavat tekijät. Vastauksissa tuotiin esille myös toiminnan vakiinnuttamiseen liittyviä haasteita. Vastaukset liittyivät muun muassa kehittämistoimien juurruttamiseen, henkilöstön sitouttamiseen ja yleisesti projektimaisuudesta irtautumiseen kohti pysyvämpiä rakenteita. 5. Kehittämistyön lopputulokset ja missä määrin ne palvelevat nuorten elämänpolkua? Tähän kysymykseen saaduissa vastauksista käy ilmi, että vastaajajoukolla on ammattilähtöinen hahmotustapa kehittämistyöhön. Kehittämistyön toivotuista lopputuloksista nousivat esiin ammattilaisten toimintaedellytysten parantuminen (26 %) ja huoli liittyen toiminnan jatkumiseen kehittämisen jälkeen (17 % vastauksista). Nuorten ja oppilaiden tilanteisiin liittyen 17 % vastauksissa mainittiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen paraneminen.

Kuvio 4. Kehittämistyön lopputuloksiin liittyvät odotukset. Oppilaslähtöisempää ajattelua oli myös nähtävissä 17 % vastauksissa, joissa mainittiin odotettuina lopputuloksina muuttuneet oppilaanohjauksen toimintarakenteet, jotka lähtevät enemmän nuoren opinpolun tukemisesta. Näiden teemojen lisäksi vastauksissa mainittiin kodin ja koulun yhteisen kasvatusvastuun tiedostaminen, nuoren koulutuspolun tasoittuminen, elämänhallintataitojen lisääntyminen, työelämätietojen lisääntyminen sekä ohjauspalvelujen näkyvämmäksi tuleminen. 6. Pohdinta Vaikuttaa siltä, että kehittämistyön käytännön etenemisessä ja oppilaanohjauksen varsinaisten kehittämistavoitteiden keskiössä on molemmissa toiminnan alueellinen organisoituminen ja paikallisten toimijoiden verkostoituminen. Itse kehittämistyöhön liittyvät säännölliset tapaamiset ja

yhteistyöverkostot edellyttävät verkostomaista toimintakulttuuria ja johdon sitoutumista. Nyt nähtävissä on haasteita sekä toimijoiden välisessä yhteistyökulttuurissa että johdon sitoutumisessa. Itse kehittämistyötä rasittaa koettu aikaresurssien puute sekä motivaation ja sitoutumisen haasteet saada oppilaanohjaus ja moniammatillinen yhteistyö osaksi eriäviä hallinnollisia ja ammatillisia tehtävänkuvia. Alueellinen yhteistyö on yksi keskeinen oppilaanohjauksen kehittämisen tavoite (OPM 2008). Nuorisolainsäädäntö ja opetussuunnitelma myös velvoittavat kuntia ja seutukuntia hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Aineistosta on kuitenkin nähtävissä, että kuntatasolla hallinnonalojen yhteistyöhön ei ole vielä sitouduttu riittävästi johtotasolla. Tämä on myös ymmärrettävissä sillä, että oppilaanohjausta ja oppilashuoltoa koskevia linjauksia toteutetaan organisaatiolähtöisesti, jolloin alueellisen järjestämisen näkökulma nähdään vielä toissijaisena. Oppilaanohjauksen sisällöllisten tavoitteiden täyttäminen edellyttää paikallista yhteistyöverkostoa. Ammatillisen kasvun kehittymistä tukevat toimintamallit edellyttävät toimivaa yhteistyötä työelämän ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Opiskelijoiden ja nuorten psykososiaalinen tuki edellyttää monipuolista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen nivelvaiheessa ja opiskelijavirtojen seurannassa alueellinen yhteistyö ja viestintä ovat peräti välttämättömiä. Avointen vastausten pohjalta keskeinen havainto on myös yhteisen ohjauskäsityksen puuttuminen moniammatillisesti toteutettavasta alueellisesta ohjaustyöstä. On nähtävissä tarve kehittää yhteistä eri toimijoiden välistä ohjausideologiaa, joka tukisi entistä enemmän nuoren yksilön opinpolkua ja tämän elinikäistä oppimista. Jatkoa ajatellen olisi hyvä keskittyä kehittämään kulttuurisia, vuorovaikutuksellisia sekä hallinnollisia välineitä pysyvään verkostomaiseen toimintaan ja johtamiseen. Kehittämistyön tasolla toisaalta tarvitaan eriytyneempää käytännön ohjausta siihen, miten organisoida kehittämisprojekti ja ratkoa siihen liittyviä työn ja vastuunjaon, keskinäisen viestinnän sekä toiminnan johtamisen kysymyksiä. Ja nämä ovat lopulta samoja kysymyksiä kuin mitä verkostotyön toiminta edellyttää. Paikallinen verkosto on siis nähtävissä välineenä toteuttaa projekteja, mutta myös itsetarkoituksena ja toivottuna pysyvänä lopputuloksena: eri yhteistyötahojen verkostomaisena toimintamallina.