Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Osayleiskaavan selostus Kurikan kaupunki
2 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan tarkoitus... 4 1.4 Liitteet... 5 1.5 Liiteasiakirjat... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Osayleiskaavan sisältö... 5 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen... 6 2.4 Sähkönsiirtoreitti... 6 2.5 Rakennustöiden aikataulu... 6 2.6 Käytöstä poisto... 6 3 KAAVOITUSTILANNE... 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 7 3.2 Maakuntakaava... 8 3.3 Yleiskaava... 10 3.4 Asemakaava... 11 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 11 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde... 12 4 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 13 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot... 13 4.2 Maankäyttö ja asutus... 13 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu... 13 4.4 Virkistys... 14 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto... 14 4.6 Ympäristöhäiriöt... 15 4.7 Maanomistus... 16 4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö... 16 4.9 Muinaisjäännökset... 18 4.10 Maa- ja kallioperä... 19 4.11 Pintavedet... 21 4.12 Pohjavedet... 22 4.13 Ilmasto... 22 4.14 Kasvillisuus... 23 4.15 Eläimistö... 24 4.16 Linnusto... 25 4.17 Kaava-alueen ympärillä sijaitsevat luontokohteet... 25 4.18 Harjut ja kallioalueet... 26 4.19 Liikenne... 26 4.20 Riistatalous... 26 4.21 Ilmaturvallisuus, tutkien toiminta sekä viestintäyhteydet... 26 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 27 5.1 Osalliset... 27 5.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen... 28 5.3 Viranomaisyhteistyö... 28 5.4 Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 28 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 29 6.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle... 29 6.2 Maakunnalliset tavoitteet... 29 6.3 Kurikan kaupungin tavoitteet... 30 6.4 Hankkeesta vastaavan tavoitteet... 30
7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 30 7.1 Aloitusvaihe... 30 7.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet... 30 7.3 Tutkitut vaihtoehdot... 30 7.4 Osayleiskaavaluonnos... 32 7.5 Osayleiskaavaehdotus... 32 7.6 Kaavan hyväksyminen... 33 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 33 8.1 Kaavaratkaisu... 33 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 34 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 36 9.1 Vaikutusten arviointi... 36 9.2 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 36 9.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset... 36 9.4 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset... 39 9.5 Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset... 40 9.6 Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset... 41 9.7 Pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset... 41 9.8 Meluvaikutukset... 41 9.9 Valo- ja varjostusvaikutukset... 42 9.10 Vaikutukset alueen turvallisuuteen... 43 9.11 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 44 9.12 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset... 45 9.13 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset... 45 9.14 Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset... 45 9.15 Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset... 46 9.16 Vaikutukset ilmaturvallisuuteen, tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin... 46 9.17 Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä... 46 9.18 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 46 9.19 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset... 46 10 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... 46 11 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 47 11.1 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 47 11.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 48 12 TOTEUTUS... 48 13 YHTEYSTIEDOT... 48 Taustakartat: MML 2015 Paikkatietoaineisto: OIVA (SYKE 2015, ELY-keskukset), Museovirasto 2015
4 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus koskee 27.5.2015 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Kurikan kaupungin edustaja: Kurikan kaupunki Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Sito Oy, DI (YKS 245) Timo Huhtinen Toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kaupungissa noin 8 kilometriä Kurikan keskustasta länteen. Matkussaaren kaava-alueen pinta-ala on noin 3356 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Kuva 1.1. Kaava-alueen rajaus. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Matkussaaren alueelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 5 (48) 1.4 Liitteet 1.5 Liiteasiakirjat 2 Tiivistelmä Tuulivoimaloita koskevien kaavamerkintöjen ja määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Viiatin tuulivoimahanke, Ympäristönvaikutusten arviointiselostus 18.6.2015. YVA-selostuksen liitteet ovat luettavissa ELY-keskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/viiatintuulivoimayva. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kurikan kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 1.12.2014 269 osayleiskaavan laatimisen Matkussaaren alueelle. Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja Viiatin tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaan liittyvät viranomaisneuvottelut järjestettiin 14.1.2015 Vaasassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Kurikan ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 4.3.2015 34 kuuluttaa Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja alustavan kaavamateriaalin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.3. 12.4.2015. 2.2 Osayleiskaavan sisältö Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on kaavassa esitetty 230 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat tasolla noin +170 jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua noin korkeustasolle +400 (korkeus merenpinnasta). Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat tieosuudet ja uudet tieosuudet ohjeellisena. Lisäksi kaavassa on osoitettu ohjeelliset maakaapelit. Matkussaaren tuulivoimahanke koostuu 35 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä
6 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava keskijännitekaapeleista (20-36 kv maakaapeli), sekä sähköasemasta, jonka kautta sähkö siirretään alueverkkoon (110 kv). Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Voimaloiden torni on tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa on betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen 2.4 Sähkönsiirtoreitti Megatuuli Oy kehittää Matkussaaren alueelle 35 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Turbiinien yhteisteho on valittavasta voimalatyypistä riippuen noin 105 175 MW. Kaava-alueella rakennetaan uusi sähköasema. Sähköasema liitetään olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon. Sähkö siirretään tuulivoimaloilta tälle sähköasemalle 20-36 kv maakaapeleilla. 2.5 Rakennustöiden aikataulu 2.6 Käytöstä poisto Kaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakentaminen kestää yhteensä noin kaksi vuotta, joiden aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja turbiinin lapoineen noin 20 30 vuotta. Käyttöikää pystytään pidentämään riittävän huollon ja osien vaihdon avulla. Kun voimaloiden käyttöikä on päättynyt, voimala voidaan purkaa pystytysalueella. Myös maakaapeleina toteutettu alueen sisäinen sähköverkko on mahdollista purkaa, jos sillä ei ole muuta käyttöä. Voimalan perustusten maanalaiset osat voidaan jättää paikoilleen ja perustukset voidaan maisemoida.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 7 (48) 3 Kaavoitustilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennaltaehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
8 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 3.2 Maakuntakaava Kuva 3.1. Hankealueen sijoittuminen Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kaavaalue on merkitty kuvaan punaisella pistekatkoviivalla. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 2005. Kaava-alueen läpi on merkitty matkailun vetovoima-alue (vihreä viiva), turvetuotantovyöhyke (sininen sahalaitaviiva) ja tietoliikenneverkkoyhteys (sininen viiva ja tl-merkintä). Kaava-alueen luoteisosassa on pohjavesialueita (sininen vaakaviiva). Länsipuolelta ja itäosan läpi kulkee moottorikelkkareitti (hakaviiva) ja pohjoispuolelta ohjeellinen ulkoilureitti (vihreä palloviiva). Kaava-alueen länsipuolella on moottoriurheilurata (punainen kolmio ja mu-merkintä) ja pohjoispuolella virkistystai matkailukohde (vihreä kolmio).
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 9 (48) Vaihekaava I Kuva 3.2. Matkussaaren kaava-alueen sijoittuminen Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I:ssä. Kaava odottaa ympäristöministeriön vahvistusta. Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava ohjaa vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoima-alueiden sijoittumista Etelä-Pohjanmaalla. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 11.5.2015 ja kaava odottaa nyt ympäristöministeriön vahvistusta. Maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa Matkussaaren alue on osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi (tv).
10 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 3.3 Yleiskaava Kuva 3.3. Yleis- ja asemakaavat. Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava on merkitty kuvaan punaisella pistekatkoviivalla. Kalistannevan vireillä oleva tuulivoimaosayleiskaava on merkitty kuvaan sinisillä pistekatkoviivalla. Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava rajautuu pohjoisessa Rasakankaan (9 tuulivoimalaa) ja etelässä Saunamaan (yhteensä 8 tuulivoimalaa Teuvan ja Kurikan alueella) tuulivoimaosayleiskaavoihin. jotka on hyväksytty Kurikan kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2014. Saunamaan Teuvan puolen kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2014. Kalistannevan tuulivoimaosayleiskaava on vireillä kaava-alueen pohjoispuolella. Ennen Lehtivuorten, Rasakankaan ja Saunamaan yleiskaavoituksen käynnistämistä ELYkeskukselta pyydettiin päätöstä YVAn tarpeesta. Päätöksen mukaan yleiskaavat voitiin toteuttaa ilman YVAa. Lehtivuorten tuulivoima-alue (yhteensä 9 voimalaa) sijaitsee noin kilometrin päässä kaava-alueen itäpuolella. Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavasta tuli 10.6.2015 Vaasan hallinto-oikeuden päätös, joka kumosi valtuuston hyväksymispäätöksen yhden valtuutetun jääviyden takia. Myös Rasakankaan ja Saunamaan Teuvan ja Kurikan osayleiskaavoista on valitettu, eivätkä ne ole lainvoimaisia.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 11 (48) 3.4 Asemakaava Kaava-alueella ei ole asemakaavoja. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kuva 3.4. Lähiseudun muut tuulivoimahankkeet. Matkussaaren kaava-alue on osa Viiatin lähes 100 tuulivoimalan tuulivoima-aluetta, josta on parhaillaan käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Lähimmät tuulivoimahankkeet sijaitsevat noin 12 kilometrin päässä hankealueesta.
12 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Taulukko 1. Lähiseudun muut tuulivoimahankkeet. Hanke Laajuus Tila Etäisyys (km) Riutankallion tuulipuisto (Kauhajoki), 3 voimalaa Osayleiskaavoitus meneillään 14 (Lagerwey Development Oy) Santavuoren tuulipuisto (Ilmajoki) 13 voimalaa Luvitus käynnissä 11 (EPV Tuulivoima Oy) Ponsivuoren tuulipuisto (Kurikka) 9 voimalaa Osayleiskaavoitus meneillään 18 (OX2 Wind Finland Oy) Mustaisnevan tuulipuisto (Kauhajoki) 9 voimalaa Rakenteilla 20 (Kaskisten tuulivoima Oy) (Kinnasharju-)Paskoonharjun 20 voimalaa Osayleiskaavoitus meneillään 17 tuulipuisto (Teuva) (EPV Tuulivoima Oy) Rajavuoren tuulipuisto (Laihia) 22 voimalaa Osayleiskaavoitus meneillään 16 (EPV Tuulivoima Oy) (ELY:n oikaisukehotus kaupunginvaltuuston päätökseen) Kattiharju (Laihia/Isokyrö) 89 voimalaa YVA-vaiheessa 23 (Prokon Wind Energy Oy) Pirttikylän tuulipuisto (Närpiö) 23 voimalaa Osayleiskaavoitus meneillään 15 (Vindin Ab Oy, Triventus Pörtom Vind Ab) Parjakanneva (Kauhajoki) 3 voimalaa Haettu ympäristölupaa 26 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on yli 30 MW tai turbiineja on enemmän kuin 10 kpl. Tämän tuulivoimaosayleiskaavan mukainen hanke kuuluu siten YVA-menettelyn piiriin. Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaavaa on laadittu rinnan YVA-menettelyn kanssa. YVA-menettely on laadittu koko Viiatin tuulivoima-alueesta. Osayleiskaavoitukseen tarvittava tietopohja ja selvitykset on tuotettu pääosin YVA-menettelyn yhteydessä.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 13 (48) 4 Suunnittelualueen nykytilanne 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueelle ei ole suunniteltu muita toimintoja. 4.2 Maankäyttö ja asutus Kuva 4.1. Asuin- ja lomarakennukset kaava-alueen läheisyydessä. Kaava-alue on pääosin havupuuvaltaista talousmetsää. Viljelysmaita ja vesistöjä on niukasti. Kaava-alueella on yksi lomarakennus. Pohjoiskylässä alueen kaakkoispuolella on väljää kyläasutusta noin kilometrin päässä kaava-alueen rajasta. Jurvan keskustan asutus on alueen luoteispuolella noin 2,5 km kaava-alueen rajasta. 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu Kurikassa on metalliteollisuutta, puuteollisuutta sekä maataloutta. Lisäksi Kurikassa on poikkeuksellisen paljon huonekaluteollisuutta ja yli 90 huonekalualanyritystä. Kurikassa on noin 1000 yritystä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on korkea.
14 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 4.4 Virkistys Matkailijoita Kurikkaan houkuttelee monipuolinen valikoima mielenkiintoisia kohteita, muun muassa moottoriurheilurata, näköalatorni, sähkölaitosmuseo ja puuseppämuseo. Ihmiset käyttävät hankealuetta vapaa-aikanaan ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja ratsastukseen. Hankealueelle on maakuntakaavassa merkitty ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti. Hankealueen läpi kulkee hiihtolatuja. Latureittiin liittyy Leijona laavu Matkussaaren alueen luoteiskulmassa. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee lisäksi Niinistönjärven virkistyskohde. Kaupungin alueella kulkee useita luontopolkuja. Asukkaat voivat virkistäytyä myös uimarannoilla, frisbeegolfissa tai hevosurheilun parissa. Kuva 4.2. Ulkoiluun ja virkistykseen liittyvät kohteet ja reitit. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava alueen länsiosassa kulkee pohjois-eteläsuunnassa 110 kv voimajohto.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 15 (48) 4.6 Ympäristöhäiriöt Melu Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat melulle herkät kohteet ovat pääosin asuin- ja lomarakennuksia. Niinistönjärvi, jossa on pienimuotoista matkailutoimintaa, sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella. Kaava-alue on pääosin metsätalousaluetta, joten luonnonäänien lisäksi siellä kuuluu metsänhoitotoimenpiteisiin liittyviä ääniä. Kaava-alueella ja sen ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös maa-ainesten ottoalueita sekä turvetuotantoa, joista kantautuu ääniä niiden ympäristöön. Lintuharjun ampumarata ja moottorirata (Botniaring) sijaitseva välittömästi kaava-alueen länsipuolella. Liikenteestä, ampumaradasta, moottoriurheiluradasta, metsänhoidosta, maa-ainesten otosta ja turvetuotannosta aiheutuu melua pääosin päiväaikaan. Kuva 4.3. Liikennemäärät hankealueen ympärillä.
16 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 4.7 Maanomistus Kuva 4.4. Raskaan liikenteen liikennemäärät hankealueen ympärillä. Alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Hankevastaava on tehnyt maankäyttösopimuksia kaava-alueella niin, että sopimukset kattavat suurimman osan kaava-alueen pinta-alasta. 4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman nykytila Kaava-alue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Pohjanmaan alueelle on tyypillistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa. Kaava-alue sijaitsee ylänkömäisellä alueella hieman ympäröivää seutua korkeammalla paikalla. Alue on pitkälti ojitettua metsätalouskäytössä olevaa suota, josta kohoaa kallioisia mäkiä ja irtaimesta maa-aineksesta koostuvia harjanteita. Kaava-alueen maanpinta on 127-170 metriä merenpinnan yläpuolella.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 17 (48) Kuva 4.5. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY2009) tai maakuntakaavoissa osoitettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Kurikassa on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Ensimmäinen on Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas noin 4 kilometriä Kurikan kaupungista pohjoiseen. Panttilan kylässä on talonpoikaisia pihapiirejä näyttävine taloineen. Kurikan lakkitehdas puolestaan edustaa maaseudun varhaista teollisuutta. Lakkitehdas on aikoinaan ollut tunnettu ja suhteellisen suuri tehdas. (Museovirasto) Toinen RKY-kohde on kaukana Kurikan kunnan luoteisnurkassa sijaitseva Sarvijoen Riskun talo (Museovirasto).
18 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 4.9 Muinaisjäännökset Matkussaaren kaava-alueelle on laadittu muinaisjäännösinventoinnit syksyn 2014 aikana. Inventoinneissa alueelta löydettiin tervahautoja ja käyttötarkoitukseltaan tuntematon kuoppa, jotka on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa ja kartassa (Kuva 4.6). Inventointien tulokset on otettu huomioon voimaloiden sijaintien suunnittelussa. Kuva 4.6. Muinaismuistokohteet. Matkussaari Rekisterinro Nimi Laji/Kohteet Ajoitus Kariluoma Tervahauta Historiallinen Killerkuusenoja Tervahauta Historiallinen Kaksooshaudankangas 1-2 tervahautaa ja tervapirtin kiuas Historiallinen Takahauta Tervahauta Historiallinen Lautakangas Tervahauta Historiallinen Joupinneva N Tervahauta Historiallinen Joupinkangas 1 Tervahauta Historiallinen Joupinkangas 2 Tervahauta Historiallinen Kiisunholma Tunnistamaton: kuoppa Historiallinen Rauhankangas 1 Tervahauta Historiallinen Rauhankangas 2 Tervahauta Historiallinen Vanhanhaudanmaa Tervahauta Historiallinen
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 19 (48) 4.10 Maa- ja kallioperä Kaava-alueen kallioperä koostuu pääasiassa graniittisista syväkivistä: granodioriitista, tonaliitista, ja kvartsidioriitista (Kuva 4.7). Kaava-alueen keskellä on laajahko kiillegneissi esiintymä ja alueen eteläosassa esiintyy myös Gabroidia. Kaava-alue on kallioylänköaluetta, ja kallio on paikoin näkyvissä maanpinnalla. (GTK 2014.) Kuva 4.7. Kallioperä hankealueen ympäristössä (kallioperä 1:200 000, GTK 2014) Suomen maaperäkartan 1:200 000 (GTK 2014, Kuva 4.8) mukaan kalliota peittävä irtomaa on pääosin moreenia, joka on monin paikoin pintaosastaan huuhtoutunut kiviseksi soraksi ja hiekaksi muinaisen ranta-aallokon huuhtelemana. Maastopainanteet ovat monin paikoin soistuneet. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on myös turvetuotantoa (Kuva 4.9). Kuva 4.8. Maaperä Matkussaaren alueella.
20 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Kuva 4.9. Kaava-alueella on runsaasti ojitettuja soita. Lähialueella on myös turvetuotantoa.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 21 (48) 4.11 Pintavedet Kaava-alueen sisällä ei ole jokia tai järviä, mutta sinne ulottuu joitakin luomia. Alueella on muutamia suolampia ja kaivettuihin kuoppiin muodostuneita lampia sekä kaivettuja ojia. Kariluoma laskee kaava-alueelta kaakkoon. Kariluoma/Kyttäluomassa elää purotaimen kaava-alueen eteläpuolella. Kaava-alueella Kariluoma on ruopattu eikä sillä ole nykytilassaan kalastollista merkitystä. Kuva 4.10. Pintavedet.
22 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 4.12 Pohjavedet 4.13 Ilmasto Kuva 4.11. Kaava-alueella ja kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Länsiosassa kaava-alueeseen sisältyy osa Haapalankangas-Lintuharjun pohjavesialueesta. Hankealueella ei ole energiantuotantoa eikä päästölähteitä.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 23 (48) 4.14 Kasvillisuus Kuva 4.12. Arvokkaat kasvillisuuskohteet. Kaava-alueella on runsaasti nuoria mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, joita kirjovat useat hakkuualat. Ojitettujen soiden laiteilla kasvaa hieskoivuja. Siellä täällä on vehvaampaa kuusivaltaista metsää sekä kasvillisuudeltaan rehevämpiä alueita, joissa kasvaa lehtopensaita, kuten metsäruusua ja näsiää. Alueella risteilee metsäteitä ja polkuja, joiden varsilla on tilaa kulttuurikasveille. Kulttuurilajistoa löytyy myös isompien teiden varsilta, soranottoalueilta sekä vanhoilta pelloilta. Kaava-alueella on useita ojitettuja rämeitä, mutta alueelta löytyy myös ojittamattomia suoalueita. Kaava-alueen uomat ovat suurimmaksi osaksi menettäneet luonnontilaisuutensa ojitusten ja perkausten vuoksi, mutta myös luonnontilaisina säilyneitä uomia on jäljellä. Kaava-alueella ei esiinny valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia kasvilajeja. Kaava-alueen arvokkaat kasvillisuuskohteet ovat Roopakaneva (kuvio 11), Matkakangas (kuvio 12), Sotkalammi (kuvio 13), Järvinneva (kuvio 14), Lamminneva (kuvio 17), Porrasneva (kuvio 18), Killerkuusenoja (kuvio 19) ja Kiimaneva (kuvio 20)
24 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 4.15 Eläimistö Kuva 4.13. Tärkeät elinympäristöt hankealueella. Liito-oravat Kaava-alueella on suoritettu liito-oravaselvityksiä pesimälinnustoselvitysten yhteydessä vuosina 2013, 2014 ja 2015. Tuulivoima-alue kierrettiin huolella läpi, jolloin etsittiin liito-oravan jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Matkussaareen kaavaalueelta liito-oravan jätöksiä ja pesäkoloja löydettiin Lautakankaasta (kuvio 22), Nyrkännevasta (kuvio 23) ja Killerkuusenojasta (kuvio 24). Viitasammakko Selvityksissä ei havaittu Matkussaaren alueella viitasammakon lisääntymisalueita. Lähin viitasammakon lisääntymisalue oli Takakankaan vanha soramonttu (kuva 18, kuvio 27). Lepakot Selvitysalueilta tehtiin pääasiassa hajanaisia pohjanlepakkohavaintoja, eikä selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja löydetty. Hankealueelle sijoitettujen passiiviseurantalaitteiden tulokset osoittavat, että Viiatin tutkimusalueella runsaslukuisin laji oli pohjanlepakko. Alueella tavattiin myös muutamia viiksi- tai
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 25 (48) 4.16 Linnusto isoviiksisiippahavaintoja. Pikkulepakoista tehtiin havaintoja elokuun loppupuoliskolla ja syyskuun alussa, joten alueen kautta saattaa muuttaa joitakin pikkulepakkoyksilöitä. Viiatin tutkimusalueiden selvityksissä ei havaittu erityisen vilkasta lepakkomuuttoa. Hankkeen linnustoselvityksissä vuosina 2013, 2014 ja 2015 tehtiin maastohavainnointeja muun muassa muuttolinnuston (kevät- ja syysmuutto) ja pesimälinnuston osalta useista eri tarkkailupisteistä käsin. Pääsääntöisesti kaava-alueen pesimälinnusto on tavanomaista eivätkä pesimätiheydet ole erityisen suuria. Kaava-alueella on useita melko pienialaisia linnustollisesti arvokkaita alueita. Alueen lintuja ovat esimerkiksi peippo, metso, pajulintu, metsäkirvinen, vihervarpunen, ja harmaasieppo. Alueella huomionarvoisia lintulajeja ovat muun muassa liro, kapustarinta, kurki, käenpiika, metso, helmipöllö, teeri, ja palokärki. Kaava-alueella linnustollisesti merkittävimmät alueet pesimälinnuston kannalta ovat Roopakanneva, jossa linnut lentävät soidinlentoja, saalistavat ja kiertelevät. Alueella on tavattu teeri ja siellä pesii muun muassa kurki (Kuva 18, kuvio 11). Merkittäviä lintukohteita ovat myös Järvineva ja Niinistönjärvi (kuvio 12) sekä Lehtineva (kuvio 15). Matkussaaren alueella on myös metson soidinalue Sikakallio (kuvio 18). Kevätmuuttoseurannan perusteella Viiatin suunnitellun tuulivoimahankkeen voidaan katsoa olevan tavanomaisen tai korkeintaan hieman keskimääräistä paremman muuttoreitin varrella. Metsähanhien ja kurkien suhteen muuttolukemat ovat varsin edustavia. Viiatin tuulivoimahankkeiden voidaan kuitenkin katsoa olevan melko tavanomaisen syysmuuttoreitin varrella, mutta erityisesti päiväpetolintuja ja sepelkyyhkyjä muuttaa alueella runsaasti. 4.17 Kaava-alueen ympärillä sijaitsevat luontokohteet Kaava-alueella ei ole suojelualueita. Noin 9 kilometriä kaava-alueen pohjoispuolella on Levanevan luonnonsuojelualue. Lähimmät Natura 2000 alueet ovat kaava-alueen pohjoispuolella noin kilometri kaava-alueen rajalta sijaitseva Isokorpi (Natura 2000: CSI, Lehtojensuojeluohjelma), eteläpuolella noin kilometri kaava-alueen rajalta sijaitseva Pässinrämäkkä (Natura 2000: CS, Vanhojen metsien suojeluohjelma) ja länsipuolella noin 2,5 kilometriä kaava-alueen rajalta sijaitseva Kurpanneva (Natura 2000: CSI, Soidensuojeluohjelma).
26 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Kuva 4.14. Luonnonsuojelualueet ja muut arvokohteet. 4.18 Harjut ja kallioalueet 4.19 Liikenne 4.20 Riistatalous Kaava-alueella ei ole arvokkaaksi luokiteltuja harju- ja kallioalueita. Lähimmät arvokkaat kallioalueet sijaitsevat noin 5 kilometrin päässä. Kaava-alueella ei ole maanteitä. Kaava-alueella on yksityisteitä, joiden liikennemäärät ovat vähäiset. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä on vähäinen. Aluetta käytetään metsästämiseen. 4.21 Ilmaturvallisuus, tutkien toiminta sekä viestintäyhteydet Hankealue sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen lentokenttien lentoesterajapintojen rajoitusalueella. Lentoesterajapinnat asettavat tuulivoimaloille korkeusrajoituksia metreinä merenpinnan yläpuolella. Seinäjoen lentokentälle hankealueelta on matkaa 35 kilometriä ja hankealue sijoittuu 462 metrin korkeusrajoitusalueelle. Vaasan
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 27 (48) lentokentälle on matkaa noin 40 kilometriä. Hankealue sijoittuu Vaasan lentokentän 401 metrin korkeusrajoitusalueelle. Hankealue sijoittuu Kristiinankaupungin TV-aseman ja radioaseman kuuluvuusalueen pohjoislaitamille ja Lapuan radio- ja TV-aseman kuuluvuusalueen lounaisreunaan. Asemille on matkaa useita kymmeniä kilometrejä. (Digita 2014.) Hankealuetta lähimmät Ilmatieteenlaitoksen säätutkat sijaitsevat Vimpelissä noin 90 km:n etäisyydellä ja Ikaalisissa noin 100 km:n etäisyydellä. 5 Osallistuminen ja vuorovaikutus 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yleiskaava-alueen maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Kurikan kaupunki Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kurikan Vesihuolto Oy Kurikan kaupungin lautakunnat Naapurikunnat Ilmajoen kunta Laihian kunta Maalahden kunta Närpiön kaupunki Teuvan kunta Kauhajoen kaupunki Jalasjärven kunta Viranomaiset Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY (1.1.2010) Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintokeskus AVI (1.1.2010) Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikennevirasto
28 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Finavia Oyj Puolustusvoimat Ilmatieteenlaitos Metsähallitus Pelastuslaitos JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto Yritykset ja yhteisöt Digita Oy Fingrid Oyj Ukkoverkot Oy TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Anvia Oy Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Fortum Oyj Metsänhoitoyhdistys Metsästysseurat Riistanhoitoyhdistys Kurikan yrittäjät ry Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 5.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävilläolosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. 5.3 Viranomaisyhteistyö Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaavaan ja Viiatin YVA-menettelyyn liittyvät viranomaisneuvottelut pidettiin 14.1.2015 Vaasassa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Osayleiskaavasta pyydetään lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. 5.4 Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- arviointisuunnitelmaa koskien pyydettiin lausuntoja eri osallistahoilta. Lausuntoja saatiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Lausunnon lähettivät: Etelä-Pohjanmaan liitto Fingrid Oyj
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 29 (48) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kurikan riistanhoitoyhdistys Metsäyhtymä Tamsi & Uitto Museovirasto Puolustusvoimat Teuvan kunta 6 Suunnittelun tavoitteet 6.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisena tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna 2020 (2009/28/EY). Uusiutuvan energian edistämisvelvoite on EU:n sisällä jaettu eri maiden kesken siten, että Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Tämä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden, mikä vastaa noin 40 TWh lisäystä uusiutuvan energian tuotannossa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa nykyisestä noin 288 MW (31.12.2012) tasosta 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008). Tällöin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2009 Suomessa tuotettiin tuulivoimalla sähköä noin 0,5 TWh. Suomen kokonaissähkönkulutusstrategiassa esitetyissä skenaarioissa on noin 100 TWh. Strategian mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulivoimapuistoihin. Valtioneuvoston kansallisen energia- ja ilmastostrategian selonteossa eduskunnalle 20.3.2013 tuulivoiman tuotantotavoitteeksi on asetettu 9 TWh vuonna 2025. Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen tavoitteiden täyttäminen edellyttää uusiutuvaa energiaa koskevien tukitoimien uudistamista ja uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffin käyttöönottoa. Suomen hallitus antoi 16.9.2010 valtioneuvostolle esityksen uusiutuvan energian takuuhinnasta. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa 10.12.2010 ja laki tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Syöttötariffijärjestelmän avulla sähkön tuottajalle maksetaan 12 vuoden ajan tukea markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän avulla. Maksettavan tuen määrä on yhtä suuri kuin takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus. Takuuhinta on 83,5 euroa/mwh. Tukijärjestelmään voidaan hyväksyä voimaloita, kunnes uusiutuvien energialähteiden lisäystä koskeva tavoite on saavutettu (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010). 6.2 Maakunnalliset tavoitteet Tuulivoimantuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu kohdassa 3.1. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaa uusitaan parhaillaan osana maakuntastrategiatyötä, jossa uusiutuvien energiavarojen osuuden ja maakunnan energiaomavaraisuuden lisääminen on asetettu strategian keskeisiksi tavoitteiksi. Osayleiskaava edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Etelä-Pohjanmaalla on asetettu tavoitteeksi tuulivoiman tuotannon lisääminen, johon tähtää myös vireillä oleva vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavalla tullaan ohjaamaan tuulivoiman tuotannon sijoittumista Etelä-Pohjanmaan alueella. Tähän
30 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava liittyen Etelä-Pohjanmaan liitto sai valmiiksi vuonna 2012 maakunnallisen tuulivoimaselvityksen. Selvityksen tarkoituksena on toimia I vaihemaakuntakaavan keskeisenä tausta-aineistona. Hankealue kuuluu maakunnallisen tuulivoimaselvityksen tuulivoima-alueisiin, ja sillä on tuulivoimaloiden varaus maakuntakaavan I vaihekaavassa. Etelä-Pohjanmaan kehittämistyön pitkän aikavälin linjaukset esitetään maakuntasuunnitelmassa. Yksi maakuntasuunnitelmassa määritellystä viidestä Etelä- Pohjanmaan kehittämistavoitteesta on luontoarvoihin ja uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energia- ja ympäristöosaamisen vahvistaminen. Ympäristövastuullisuus ja eettisyys ovat kehittämisen lähtökohta. Ilmastonmuutokseen sopeudutaan ja hiilidioksidipäästöjä vähennetään osana kansallisia ja Euroopan unionin tavoitteita. 6.3 Kurikan kaupungin tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta verotuloja ja ihmisten hyvinvointia. 6.4 Hankkeesta vastaavan tavoitteet Hankkeesta vastaavan tavoitteena on kehittää tuulivoimapuisto, joka on taloudellisesti kannattava. 7 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Seuraavassa taulukossa on esitetty kaavaprosessin tavoitteellinen aikataulu. Taulukko 2. Tavoiteaikataulu Työvaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen käynnistäminen joulukuu 2014 helmikuu 2015 Kaavan laatimisvaihe (kaavaluonnos) maaliskuu syyskuu 2015 Kaavaehdotusvaihe lokakuu joulukuu 2015 Kaavan hyväksyminen talvi 2016 7.1 Aloitusvaihe Megatuuli Oy esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Kurikan kaupunginhallitukselle, joka päätti kokouksessaan 1.12.2014 268 laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen. Aloitusvaiheessa pidettiin viranomaisneuvottelu 14.1.2015, jossa käytiin läpi YVAmenettelyä ja tuulivoimaosayleiskaavoituksen lähtökohtia. (YVAL 4, MRL 66 ja MRA 26 ). 7.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet Perusselvitysvaiheessa koottiin kaavan lähtöaineisto ja täsmennettiin suunnittelun tavoitteet. Osallisilla oli mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön OAS:n nähtävilläoloaikana 11.3. 12.4.2015. 7.3 Tutkitut vaihtoehdot Hankkeesta on tehty YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa tutkittiin vaihtoehtoja tuulivoimahankkeen toteuttamiseksi.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 31 (48) Kuva 7.1. Vertailuvaihtoehto 0+, jonka mukaan Matkussaaren alueelle ei rakenneta tuulivoimaloita. Toteutettavat tuulivoimalat YVA:n hankealueella ovat jo kaavoitetut Lehtivuoret, Rasakangas, Saunamaa (Kurikka) ja Saunamaa (Teuva), joiden alueelle rakennettaisiin yhteensä 26 voimalaa. Kuva 7.2. Vaihtoehto 1, jossa YVA:n hankealueelle rakennettaisiin yhteensä 92 tuulivoimalaa. Matkussaaren kaava-alueelle sijoittuisi 28 voimalaa.
32 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Kuva 7.3. Vaihtoehto 2, jossa YVA:n hankealueelle rakennettaisiin yhteensä 99 voimalan tuulivoimahanke. Matkussaaren kaava-alueelle rakennettaisiin 35 voimalaa. Vaihtoehtojen vertailu on esitetty YVA-selostuksessa. Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava on laadittu vaihtoehdon 2 mukaisesti. 7.4 Osayleiskaavaluonnos Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laadittiin kaavaluonnos, jonka vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto laitetaan nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivulle. Nähtävilläolosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaluonnosta esitellään yleisötilaisuudessa 26.8.2015 klo 17:30 Kurikan paloaseman auditoriossa, osoitteessa Tossutie 4, Kurikka. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdolliset mielipiteet on toimitettava kaupungin kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävilläolon aikana esittää kaavaluonnoksesta mielipiteitä. 7.5 Osayleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saatavan palautteen perusteella muokataan kaavaehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen ja asettaa sen nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävilläoloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2, MRA 18 ).
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 33 (48) Mahdolliset muistutukset on toimitettava kaupungin kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65, 2). Osalliset voivat nähtävilläolon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. 7.6 Kaavan hyväksyminen Kaupungin tekninen osasto käsittelee kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset, joiden perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (RL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ). 8 Osayleiskaavan kuvaus 8.1 Kaavaratkaisu Kuva 8.1. Kaavaluonnos 27.5.2015. Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).
34 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on kaavassa esitetty 230 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat tasolla +170, jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +400 (korkeus merenpinnasta). Tuulivoimalan ja sen rakentamista varten raivattavien kenttäalueiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Raivattavalla kenttäalueella ei tarkoiteta tuulivoimalan nostoaluetta. Kaavassa on osoitettu ohjeellinen sähköasema (EN). Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat tieosuudet ja uudet tieosuudet ohjeellisena. Lisäksi kaavassa on osoitettu ohjeelliset maakaapelit ja ohjeellinen ulkoilureitti. Tuulivoimahanke koostuu 35 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20-36 kv maakaapeli), sekä sähköasemasta, jonka kautta sähkö siirretään alueverkkoon (110 kv). Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin 130 160 metriä ja kokonaiskorkeudeksi noin 200 230 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noin 140 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus. 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uusia asuin- tai lomarakennuksia ei saa sijoittaa alle 600 metrin etäisyydelle tuulivoimalan alueen rajasta. Rajoitus ei kuitenkaan koske lisärakentamista olemassa olevan asuin- tai lomarakennuksen yhteyteen. Tuulivoimalan alue. Alueelle saa rakentaa yhden tuulivoimalan, jonka kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä. Tuulivoimalan ja sen rakentamista varten raivattavien kenttäalueiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitykset tuulivoimalan melu- ja välkevaikutuksista läheiseen asutukseen ja loma-asutukseen sekä selvitys siitä, miten tuulivoimala hallitsee jäänheittoon liittyviä riskejä. Rakennuslupahakemuksen meluselvityksessä on tarvittaessa otettava kantaa sisämeluun ja matalataajuiseen meluun. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Maankäyttöä rajoittaa ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto).
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 35 (48) Muinaismuistokohde. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (tervahauta). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohteeseen vaikuttavista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Nykyinen tielinjaus. Nykyinen parannettava tielinjaus. Ohjeellinen uusi tielinjaus. Ohjeellinen sähköasema. Ohjeellinen maakaapeli. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen. Nykyinen voimajohto. Ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Yleiskaava-alueen raja. Yleiset määräykset Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet). Meluhaittojen ehkäisemiseksi alueen toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvosta. Tuulivoimapuiston sisäiset keskijännitejohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimalat on merkittävä tunnistemerkinnöin. Alue on ennallistettava tuulivoimaloiden käytön päätyttyä. Ennallistamisvelvoite koskee ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä rakennuksia ja rakenteita.
36 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 9 Osayleiskaavan vaikutukset 9.1 Vaikutusten arviointi Ympäristövaikutukset selvitetään osana osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseen. Kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin aikana. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen (välke) ja eläimistöön. Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Kaukaisimmillaan hankkeella voi olla vaikutuksia 20 30 kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus). Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen hankkeella voi olla pääosin enintään 5 kilometrin etäisyydelle. Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset ulottuvat enintään noin 2 kilometrin päähän tuulivoimapuistosta. 9.2 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä alueen maakuntakaavan toteutukselle. Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. Merkittävimmät muutokset maankäytössä kohdistuvat tuulivoimalaitosten rakennuspaikoille, joilla sijaitsevat talousmetsäalueet poistuvat käytöstä sekä rakennettavan tiestön ja voimajohtojen alueille. Muutoin tuulivoimahankkeen alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy ennallaan. Rakentamisalueella ei ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimalaitosten rakentamisen takia. Voimalaitosten sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. 9.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yleisesti tuulivoimalan lapojen arvioidaan näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5 10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että 15 20 kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin 20 30 kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet voivat olla edellä mainittua selvästi lyhyemmät.
Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava 37 (48) Kuva 9.1. Näkymäalueanalyysi, jossa on otettu huomioon Lehtivuorten, Rasakankaan, Saunamaan, Matkussaaren ja Kalistannevan tuulivoima-alueiden näkyminen. Kuvassa on esitetty kuinka monta voimalaa (napakorkeuden mukaan) voi olla näkyvissä eri alueilta. Voimaloiden havaittavuus vähenee etäisyyden kasvaessa. Matkussaaren tuulivoimahanke muuttaa hankkeen vaikutusalueen maisemakuvaa. Hankealueen ja sen lähiympäristön peitteisyydestä johtuen voimalat muuttavat maisemakuvaa lähialueella vain paikallisesti suhteellisen pienialaisilla avoimilla alueilla. Hankkeella ei ole juurikaan vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin tai valtakunnallisesti merkittäville maisemaalueille. Hanke vaikuttaa paikallisesti muutamilla maakunnallisesti merkittävillä maisema-alueilla, mutta voimaloiden näkyvyys on pääsääntöisesti rajautunut pienelle alueelle suhteessa osoitettuun maakuntakaavan alueeseen. Merkittävimmät muutokset kohdistuvat Norinkylään, jossa voimalat muuttavat maisemakuvaa yhdessä katselusuunnassa voimakkaasti. Tuulivoimaloihin konehuoneen päälle asennettavat lentoestevalot muuttavat alueen maisemaa tuomalla uuden valonlähteen maisemakuvaan. Lentoestevalojen vaikutus maisemaan vaihtelee sääolosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Sumuisella ja sateisella säällä lentoestevalojen vaikutus vähenee samoin kuin tuulivoimaloiden
38 (48) Kurikan Matkussaaren tuulivoimaosayleiskaava maisemavaikutukset yleensäkin, mutta mikäli pilvikerros on matalalla, lentoestevalot saattavat heijastua pilvistä laajemmalle alueelle. Välähtelevät valkoiset valot ovat havaittavissa kauas ja näkyvät avoimille alueille paremmin kuin voimaloiden lavat. Kokonaisuutena lentoestevalot lisäävät tuulivoimaloiden näkyvyyttä myös pimeinä aikoina lisäten näkymäalueiden rakennetun maiseman vaikutelmaa. Lentoestevalojen aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla lentoestevalot hankekokonaisuuden laidoille, ei jokaiseen voimalaan. Haittoja voitaisiin lieventää myös lentoestevalojen kirkkautta ja väriä muuttamalla. Kuva 9.2. Havainnekuvien kuvauspisteet ja kuvaussuunnat. Havainnekuvat on tehty vaihtoehto 2:n mukaan