Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma

Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma 2014 Työterveyslaitos Helsinki 7.11.2013

2 (45) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Hyvinvointia työstä... 3 1.1 Uudistuva Työterveyslaitos 2020... 4 1.2 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä... 5 1.3 Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla... 6 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toiminnan fokusalueet... 7 2.1 Työurien pidentäminen... 8 2.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen 8 2.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 9 2.2 Työelämän laadun kehittäminen... 13 2.2.1 Työhyvinvoinnin ja johtamisen tukeminen rakennemuutoksissa 13 2.2.2 Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa 15 2.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen... 19 2.3.1 Yksilöllinen työkyvyn tuki 19 2.3.2 Työterveysyhteistyö työpaikoilla 20 3 Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet... 22 3.1 Ratkaisujen kehittäminen... 23 3.2 Asiakasratkaisut... 30 3.3 Tiedolla vaikuttaminen... 32 3.4 Yhteiset palvelut... 37 4 Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen 2014... 38 4.1 Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus... 38 4.2 Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus... 38 4.2 Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus... 38 5 Rahoitus... 40 6 Toimintasuunnitelman seuranta... 42

3 (45) 1 Hyvinvointia työstä Työelämän laatu ratkaisee Suomen kansantalouden kestävyyden. Työurat pitenevät vain, jos ihminen pystyy, saa ja haluaa olla työssä. Työelämän laadun kehittäminen edellyttää työntekijöiden, työnantajien ja päättäjien asennemuutosta työntekoon, työhön osallistumiseen ja työnteon järjestämiseen. Suomessa taloudellinen rakennemuutos ja kilpailukyvyn heikentyminen haastavat hyvinvointiyhteiskunnan. Elinkeinorakennetta pidetään kilpailukyvyttömänä, kun Suomen asema kansainvälisessä työnjaossa muuttuu. Muutokset elinkeinorakenteessa ja työmarkkinoillamme jatkuvat voimakkaina. Entiset toimintatavat ovat käyneet tehottomiksi ja kannattamattomiksi. Menestystä haetaan uusilla liittoutumilla, rönsyjä karsimalla ja toimintoja ulkoistamalla. Massatuotannossa perinteisesti lisättiin tuottavuutta yksikkökokoja kasvattamalla. Tästä on haettu oppia myös julkisten palvelujen tuottavuuden parantamiseen. Vaarana on, että työpaikat joutuvat taloudellisessa ahdingossa organisaatiomuutosten kierteeseen, jossa parannusta etsitään epätoivoisesti uudella muutoksella ennen kuin aiempi muutos on saatu vietyä käytäntöön. Rakenteelliset muutokset voidaan tehdä hyvin tai huonosti, sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden kehityksen kannalta. Työolobarometrin tulosten mukaan työelämän laatu on selvässä yhteydessä työpaikan menestykseen. Työterveyslaitoksen monet tutkimukset osoittavat, että muutosten toteuttamisen tavat, muutosjohtaminen ja osallistumisen mahdollisuudet näkyvät työhyvinvoinnissa sairauspoissaoloja ja kuolleisuutta myöten. Työterveyslaitos on mukana Työelämä 2020-hankkeen kehittämistalkoissa, jonka visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tuemme myös Suomen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa etsittyjä keinoja talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Katsomme, että työelämän laadulla on suuri merkitys kestävyysvajeen hallinnassa. Tuomme työpaikkojen käyttöön työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja. Keskeisiä välityskanavia ovat Työelämä 2020 -hanke, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi, kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASTE sekä laaja, työpaikkoja suoraan hyödyttävä palvelutoimintamme. Työterveyslaitos on panostanut kansallisiin verkostoihin myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn kautta. Toiminnan kohteena ovat olleet sosiaalisen kestävyyden ilmiöt. Kansallisen verkostotoiminnan lisäksi Työterveyslaitos kehittää strategisia kumppanuuksia lähinnä yliopistojen kanssa. Niiden tarkoitus on mm. edistää ja syventää monitieteellistä osaamista, tietovarantojen ja infrastruktuurien hyödyntämistä, yhteiskäyttöä sekä tieteellisten tulosten levittämistä ja jalostamista. Työterveyslaitos kehittää suomalaista työhyvinvointia osana kansainvälistä verkostoa. Työelämän pelisäännöt syntyvät jatkossa yhä enemmän eurooppalaisilla foorumeilla. Kansainvälinen yhteistyö lisää osaamisvoimaa suomalaiselle kehittämiselle.

4 (45) Työterveyslaitos panostaa työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen. Työterveyshuolto on erinomainen väline työkyvyn ja työpaikan toimivuuden säilyttämisessä silloin, kun työt muuttuvat ja ihmisten toimintakyky muuttuu. Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittymiseen vaikuttaa perusterveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa. Tavoitteena on työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen työpaikoilla. Valtionavun leikkaukset uudelleen suuntaavat Työterveyslaitoksen toimintaa lähivuosina. Valtionavun leikkauksia kohdistuu kolmelta eri taholta: edellisen hallituskauden tuottavuusohjelmasta, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta sekä hallituksen valtiontalouden kehyspäätöksestä. Leikkaukset merkitsevät nopeasti supistuvaa valtion rahoitusta vuosina 2014 2017. Vuonna 2014 säästöjä ja kustannustehokkuutta etsitään organisoimalla Asiakasratkaisujen toiminta-alue uudelleen sekä yhdistämällä tiimejä. Vuonna 2014 toimitaan nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät, että Työterveyslaitoksen strategia tarkistetaan suunniteltua aiemmin. Strategiatyön pohjaksi kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Työterveyslaitoksen toiminnan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tavoitteena on, että uusi strategia, joka on voimassa vuoteen 2020 saakka, valmistuu syksyllä ja ohjaa vuoden 2015 suunnittelua. 1.1 Uudistuva Työterveyslaitos 2020 Laitoksen kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta riippumaton kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Työterveyslaitoksen toiminnan vuonna 2014. Kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen on ajankohtaista tilanteessa, jossa strategia ja rahoituspohja ovat muuttumassa. Talvella 2014 toteutettavan arvioinnin tuloksia käytetään apuna uutta strategiakautta 2015 2020 suunniteltaessa. Myös valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten uudistamisesta edellyttää Työterveyslaitoksen arviointia. Arviointi koskee vuosia 2009 2013, ja siinä on keskeistä orientoituminen tulevaisuuteen, toiminnan relevanssi, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, asema muihin tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin sekä kansainvälinen yhteistyö. Työterveyslaitoksen kansainvälinen arviointi on aikaisemmin järjestetty vuosina 1994 (seuranta 1997), 2004 ja 2009. Vuonna 2010 Työterveyslaitoksessa uusittiin strategia ja toteutettiin toimintamallia ja organisaatiorakennetta koskeva muutos. Strategiatyö, talouden reunaehdot ja sopeutuminen Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä aloitetaan uuden strategian valmistelu. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 saakka ulottuva strategia on käytössä vuoden 2015 alusta. Strategia laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Työterveyslaitoksen kolmen toiminta-alueen (Ratkaisujen kehittäminen, Asiakasratkaisut ja Tiedolla vaikuttaminen) järjestäytyminen tutkitaan strategian valmistelun yh-

5 (45) teydessä. Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue selkiyttää läpinäkyvyyttään ja johtamisjärjestelmäänsä jo vuoden 2014 alusta. Supistuva valtionapu tarkoittaa sopeutumista myös kulujen muodostumisen osalta. Työterveyslaitoksessa käynnissä olevassa toimitilahankkeessa tavoitteena on tilaratkaisujen sovittaminen Työterveyslaitoksen kehittyvään toimintaan, prosesseihin ja asiakastyöhön siten, että tilankäyttö samalla tehostuu. Laitoksen toimintaa, hallinnollisia prosesseja ja resursseja suunnitellaan toiminnan oikeaa kohdistumista ajatellen. Supistuva valtionapu vaikuttaa myös henkilöstön määrään. Laitoksen henkilöstö on tasaisesti vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana mm. eläköitymisen myötä. Lisäksi Työterveyslaitos käy syksyllä 2013 läpi yt-neuvottelut. Kuva 1. Työterveyslaitoksen roolit työhyvinvoinnin kehittäjien toimijakentässä. 1.2 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä, SOTERKO, on sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöelin. Toiminnan kohteena ovat sosiaalisen kestävyyden ilmiöt ja tavoitteena on tarjota sosiaalisen kestävyyden kehittämiseen tutkimukseen perustuva tietopohja ja vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus ovat SOTER- KOn keskeiset toimijat, mutta toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden lisäksi yliopistot ovat keskeinen yhteistyötaho.

6 (45) Kuva 2. SOTERKOn ohjelmat. Työterveyslaitos koordinoi ohjelmia 1. ja 2. SOTERKOn toimintakeinoina ovat tutkimus- ja kehittämisohjelmat, yhteistyö yksittäisissä hankkeissa ja verkoston asiantuntemuksen nopea hyödyntäminen ajankohtaisissa kysymyksissä. SOTERKOlla on kuusi ohjelmaa. Kahta niistä koordinoi Työterveyslaitos (kuva 2). Valtioneuvosto periaatepäätökseen (5.9.2013) tutkimuslaitosuudistuksesta sisältyy maininta SOTERKO-yhteistyön laajentamisesta vuodesta 2015 alkaen. Asiaa valmistellaan vuonna 2014. 1.3 Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön ja se toteutuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutamme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers Health ohjelman (WHA60.26) viittä tavoitetta, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILO-CISin kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveystietokeskusten verkostossa. Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa on käynnissä 20 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja valmisteilla seitsemän. Käytämme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistaudumme hakemaan rahoitusta myös Horisontti 2020 -ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions (2013 2017) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina.

7 (45) Laitos jatkaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 2014 syksyyn. Topic Center - toiminnan loppuessa laitos neuvottelee uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbaoviraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös eurooppalaisten työterveyslaitosten PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational Health, ICOH, on keskeisin. Vuonna 2014 laitoksen asiantuntijat toimivat sekä ICOHin hallinnossa (Vice Presidency, 2 Boardin jäsenyyttä) että tieteellisten komiteoiden puheenjohtajina (Thermal Factors; Small Enterprises and the Informal Sector; Unemployment, Job Insecurity, and Health). Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association, IEA ja International Occupational Hygiene Association, IOHA, jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (IS- SA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toiminnan fokusalueet Fokusalueet ohjaavat Työterveyslaitoksen toiminnan vuosittaisia painopisteitä. Fokukset mahdollistavat nopeat reagoinnit toimintaympäristön muuttuvien tarpeiden mukaan. Fokusalueita tarkennettiin vuodelle 2014. Työurien pidentämisessä keskeistä on työhön osallistumisen varmistaminen ja vahvistaminen sekä työkyvyn ylläpitäminen. Työurien pituuteen vaikuttaa myös työelämän laadun, erityisesti johtajuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen ja parantaminen työelämän ja talouden rakennemuutoksessa. Keskeisissä verkostoissa toimimalla ja päätöksentekoa tukemalla saavutetaan paras tehokkuus työn ja johtamisen kehittämisessä.

8 (45) Kuva 3. Työterveyslaitoksen strategiset tavoitteet ja fokusalueet 2014. 2.1 Työurien pidentäminen 2.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen Työurien piteneminen edellyttää, että kansalaiset pystyvät osallistumaan sekä saavat ja haluavat osallistua työhön. Viime vuosina on tehty useita sairausvakuuslain muutoksia, joilla pyritään vähentämään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lisäämään osatyökykyisten työhön osallistumista. Tietoa näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vielä niukasti saatavissa. Keskustelua on käyty arvoperusteisesta työkyky- ja ikäjohtamisesta sekä osaamisvaatimusten lisääntymisestä työelämässä. Arviointitietoa tarvitaan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työhön osallisuudesta sekä työurasiirtymiin kohdistuvien toimintamallien ja ratkaisujen leviämisestä ja käyttöönotosta työelämässä ja niiden vaikutuksista työurien kestoon (Kuva 4). Arviointitiedon luonti edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken talouden, työllistymisen, terveyden, osaamisen ja osallisuuden näkökulmien yhdistämiseksi. Kansalaisten haluun tehdä työtä vaikuttavat viimekädessä nuorten työelämätietoisuus ja mielikuvat sekä ikääntyvien eläköitymisasenteet ja valmiudet jatkaa työelämässä. Työterveyslaitoksen toimet työhön osallisuuden lisäämisessä 2014 Arvioimme sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen sekä työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten vaikuttavuutta. Näitä lakimuutoksia ovat mm. osasairauspäiväraha, ilmoitusvelvollisuus yli 30 päivän sairauspoissaoloista sekä työterveyslääkärin arviointi sairauspäivärahan maksamiseksi 90 sairauspäivän jälkeen. Tuemme työterveystilinpäätöksen käyttöönottamista osana yrityksen yhteiskuntavastuuta. Levitämme työpaikkojen käyttöön erityisesti nuorten työurasiirtymien hallintaan ja työstä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja menetelmiä ja toimintamalleja sekä arvioimme niiden vaikuttavuutta työhön osallisuuden lisäämiseen.

9 (45) Tuemme maahanmuuttajien työllistymistä levittämällä maahanmuuttajille vinkkejä työhakuun sekä terveydestä ja työkyvystä huolehtimiseen, työnantajille tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista sekä hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämiseen ja työkyvyn edistämiseen, tietoa työpaikoille ja työntekijöille työpaikkojen monikulttuurisuudesta. Levitämme työpaikoille vammaisille ja osatyökykyisille tarkoitettuja työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmiä sekä arvioimme niiden vaikuttavuutta. 2.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työpaikan tukemat ja työntekijöihin kohdistuvat konkreettiset keinot työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ovat keskeisessä asemassa. Työterveyslaitos levittää näitä keinoja ja arvioi niiden toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Arviointitietoa tarvitaan työkykyyn ja terveyteen vaikuttavien psykososiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksista ja keskinäisistä riippuvuuksista. Lisäksi tietoa tarvitaan työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, jotta työuran eri vaiheisiin voidaan kohdentaa vaikuttavia toimenpiteitä. Tieto ei kuitenkaan yksinään riitä muutoksen ja vaikutusten aikaansaamiseksi, vaan kehitystä on tapahduttava työpaikka- ja yksilötasolla. (Kuva 4). Työterveyslaitoksen toimet työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä 2014 Kehitämme ja levitämme työpaikoille, työterveyshuolloille, opiskelijaterveydenhuolloille ja koulutusorganisaatioille ryhmäohjausmallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi. Tuotamme tietoa maahanmuuttajien esimiehille ja henkilöstöhallinnolle monikulttuuristen työpaikkojen toimintaedellytysten ja osaamisen kehittämiseen. Levitämme nuorten työntekijöiden työkyvyn hallintamallia erityisesti kuljetusalalla ja arvioimme mallin vaikuttavuutta. Hallintamalli sisältää mm. perehdyttämiskäytäntöjä, tykytoimintatapoja työpaikalla ja elintapojen hallinnan keinoja. Levitämme työ- ja toimintakykyä tukevia ja edistäviä toimintamalleja työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön ja arvioimme mallien vaikuttavuutta. Mallit käsittelevät mm. mielenterveysongelmiin liittyvää toimintakyvyn arviointia, työuupumuksen varhaistunnistamista ja hoitoa, alkoholihaittojen ehkäisyä, ravitsemusta ja painonhallintaa, vireyden ylläpitoa ja vuorotyömalleja ja unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa Tuotamme tietoa työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisykeinojen vaikutuksista työuriin. Kohderyhminä ovat nuoret aikuiset ja kansansairauksia sairastava työikäinen väestö. Tuotamme tietoa työn psykososiaalisen tekijöiden, esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman, työstressin, työsuhteen epävarmuuden, sosiaalisten suhteiden sekä asuin- ja työssäkäyntialueen ominaisuuksien ja muiden sosioekonomisten tekijöiden yhteydestä terveyteen, työkykyyn ja vältettävissä olevaan sairastavuuteen sekä työssä jatkamisen ennusteeseen. Arvioimme myös työyksiköiden tekemien interventioiden vaikutuksia näihin.

10 (45) Kuva 4. Työterveyslaitoksen keinot työurien pidentämiseksi lisäämällä työhön osallisuutta sekä tukemalla ja edistämällä työkykyä. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 1. Tavoite 2015: 60,4 v (2010) + 1,6. Lähde: ETK.

11 (45) Mittari 2. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK. Mittari 3. Tavoite 2015: 68 % (2010) + 4 %. Lähde: Tilastokeskus.

12 (45) Mittari 4. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. Mittari 5. Tavoite 2015: (2010 21,4 %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus.

13 (45) Mittari 6. Tavoite 2015: (2010 11,4 %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus. 2.2 Työelämän laadun kehittäminen 2.2.1 Työhyvinvoinnin ja johtamisen tukeminen rakennemuutoksissa Yhteiskunnan rakennemuutosta voi lähestyä työelämän laadun näkökulmasta. Tuottavuus on yhä enemmän kiinni ihmisten osaamisesta, kyvystä toimia tilannekohtaisesti ja hyödyntää toistensa tietoja ja taitoja. Työ muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja työuran katkokset yleistyvät. Monikulttuurisuudessa ja erilaisuudessa piilevistä mahdollisuuksista ja ongelmista tiedetään edelleen liian vähän. Työikäinen väestö kohtaa rakennemuutokset eri tavoin ja osa muutoksista on alue- ja toimialasidonnaisia. Hyvinvointia tukevissa palveluissa ja eräillä toimialoilla rakennemuutos on voimakasta. Jos palvelujärjestelmä ei sisällöltään vastaa asiakkaiden tarpeisiin, myös talouden hallinnalta on pohja pois. Asiakkaan tarpeista lähtevä tarkastelu luo uusia näkökulmia palveluiden sisältökokonaisuuksiin ja niiden tuottamistapoihin. Tämä kehitys heijastuu suomalaisten työpaikkojen hyvinvointiin ja tuottavuuteen ja aiheuttaa erityisiä haasteita työyhteisöjen johtamiselle. Kuva 5 esittää johtamista tukevia malleja, joiden vaikutuksia Työterveyslaitos arvioi ja joita Työterveyslaitos levittää työpaikoille.

14 (45) Kuva 5. Johtamista tukevat mallit, joita Työterveyslaitos levittää verkostojen kautta ja arvioi mallien vaikuttavuutta. EU:n 2020 -strategiassa on tunnistettu mahdollistavia avainteknologioita (key enabling technology, KET), joita ovat mm. ICT ja nanoteknologiat. Tietotyön kehittäminen ja ICT:n hyödyntäminen perustuvat edelleen automatisointiin ja mahdollisuuteen käsitellä yhä suurempia tietomassoja. Aineettoman työn tuottavuus piilee kuitenkin työn rakenteissa, jotka mahdollistavat luovan ongelman ratkaisemisen, jatkuvan oppimisen ja jaetun asiantuntijuuden. Suomessa nanoteknologiateollisuuden kehitys on voimakasta, mutta uusien nanoteknologioiden ja niiden perustana olevien teollisten nanomateriaalien turvallisuudesta tiedetään kuitenkin liian vähän. Kuvassa 6 on esitetty Työterveyslaitoksen keinoja tukea työhyvinvointia ja johtamista työelämän rakennemuutoksissa. Kuva 6. Työterveyslaitoksen keinoja tukea työhyvinvointia ja johtamista työelämän rakennemuutoksissa.

15 (45) Työterveyslaitoksen toiminnan tuki rakennemuutoksissa 2014 Tuemme toimialakohtaisten työelämän kehittämisohjelmien valmistelua ja toteutusta (Työelämä 2020): Mahdollisia toimialoja: ns. turvallisuuskriittiset alat (kuljetusala, pelastusala, energia-ala, kaivosala) ja julkinen sektori (sosiaali- ja terveysala, kunta-ala ja opetusala) sekä pk-sektorin toimialat. Myös asiantuntijatöiden ja tietotöiden työhyvinvoinnin kehittäminen on monella toimialalla ajankohtaista. Kehityskohteita: työterveys ja -turvallisuus ja työn tuottavuus, osaaminen ja innovaatiot, työn ja prosessien kehittäminen, johtaminen sekä kehityksen seuranta työpaikkatasolla Tuotamme ja levitämme tietoa ja ratkaisuja työn ja työelämän muutoksesta ja muutosjohtamisesta. Tarkastelemme erityisesti työn muuttumista, kansainvälistymistä, monikulttuuristumista sekä muutosten hallintatapoja eri toimialoilla. pitkään jatkuneiden julkisen sektorin rakennemuutosten yhteydestä työntekijöiden kokemaan työkykyyn uusista ICT-teknologioista ja tietotyön haasteista uusien tuotantoteknologioiden ja nanomateriaalien turvallisuudesta hyvinvointia ja tuottavuutta edistävien työtilojen sekä laadukkaan sisäympäristön hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista korjaus- ja uudisrakentamisessa rakennus- ja kiinteistöalalle, yhtenä kohteena terveydenhuollon rakennukset. 2.2.2 Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Verkostotoiminta on yksi keino viedä työn ja johtamisen kehittämistä tukevia ratkaisuja käytäntöön työpaikoille. Kuvassa 7 ovat keskeisimmät verkostot, joissa Työterveyslaitos toimii aktiivisesti tällä hallituskaudella. Työterveyslaitoksen alueneuvottelukunnat tarjoavat yhteisen työelämän laadun kehittämisen foorumin alueen eri toimijoille. Kuva 7. Valtakunnalliset verkostot, joissa Työterveyslaitos on aktiivinen jäsen tai koordinaattori.

16 (45) Ratkaisujen levittäminen ei kuitenkaan vielä takaa tavoiteltua lopputulosta. Tarvitaan arviointitietoa siitä, miten ratkaisut, esim. johtamista tukevat mallit, vaikuttavat työhyvinvointiin ja työpaikkojen kehittymiseen (Kuva 5). Onnistuminen päätöksenteon tukemisessa valtakunnallisella, alueellisella ja organisaatiotasolla ratkaisee sen, miten työhyvinvointi ja työelämän laatu kehittyvät. Työterveyslaitos tehostaa toimintaansa ja tarjoaa asiantuntemustaan päätöksenteon tukena (Kuva 8). Päätöksenteon tukimuotoja ovat tietopohjan ja seurantatietojen tuottaminen, vaikuttavuusarvioinnit ja selvitykset, tutkimus- ja kehittämistoiminta, yhteiskehittäminen työorganisaatioiden kanssa sekä organisaatiolle tarjottavat palvelut. Kuva 8. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Työterveyslaitoksen toimet työn ja johtamisen kehittämisessä 2014 Levitämme verkostojen kautta johtamista tukevia malleja ja tutkimme niiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta (kuvat 5 ja 6). Kokoamme hyviä käytäntöjä, esimerkkejä, toimintamalleja ja mittareita Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisujen tietopankkiin (TEPSI) sekä tutkimme niiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta: ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden (kemikaalit, melu, pöly) ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden viestintäratkaisuja, tiedollisten ratkaisujen rinnalle taitoon ja tahtoon perustuvia toimintamalleja. Kehitämme PK-sektorille suunnatun palvelupaketin ja rakennamme PK-sektoria kehittävän verkoston. Vahvistamme työelämän laatua kehittävää palvelutarjontaa: tuomme uuden työvälineen kuntasektorin kehittämiseen, rakennamme työhyvinvointia mittaavan pikatyökalun, keskitymme turvallisuuskriittisiin aloihin, tuotteistamme uusia kognitiivisen ergonomian palvelukokonaisuuksia

17 (45) Yhtenäistämme ja tehostamme alueverkostotoimintaa. Keskitämme verkostotoiminnan alueneuvottelukuntien, Johtamisen kehittämisverkoston ja Työhyvinvointifoorumin ympärille Työelämä 2020 -hankkeessa. Tarjoamme asiantuntemustamme hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden suunnitteluun sekä hallituksen tulevaisuustarkasteluiden valmisteluun. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 7. Tavoite 2015: (2009 64 %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012. Mittari 8. Tavoite 2015: (2010 7, 2011 16) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri.

18 (45) Mittari 9. Tavoite 2015: (44,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos.

19 (45) 2.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työterveyshuollon vaikuttavuutta voidaan parantaa kolmella toisiinsa liittyvällä osaalueella: 1) tehostamalla työkyvyttömyyden varhaista (ja myöhäistä) ehkäisyä, 2) lisäämällä työterveyshuollon osallistumista työhön, työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvaan korjaavaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan, sekä 3) selkiyttämällä työterveyshuollon roolia terveydenhuollon kokonaisuudessa; erityisesti työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden osalta. Työterveyshuollon toimintaympäristö on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Työterveyshuollon toimintaympäristö: työnantajat, työntekijät, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, palveluntuottajat, sosiaalivakuutus. Työkyvyttömyyden ehkäisy tavoitteen kannalta yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa yksilöllisen työkyvyn tukemiseksi on keskeistä. Työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen osallistumisessa työterveysyhteistyö työpaikan kanssa on keskeistä. Työterveysyhteistyö on myöskin tärkeä edellytys yksilöllisen työkyvyn tuen onnistumiselle. 2.3.1 Yksilöllinen työkyvyn tuki Työterveyslaitoksen keskeiset toimet yksilöllisen työkyvyn tukemisessa 2014 Koulutamme työterveyshuoltoja yksilöllisen työkyvyn tukemiseen (ml. työkykyohjaus), julkaisemme oppaan työkyvyn tuen indikaattoreista työterveyshuolloille ja työpaikoille sekä uudistamme Hyvä työterveyshuoltokäytäntö opasta tältä osin. Edistämme alueellisesti työterveyshuoltojen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä työkyvyn hoitoketjujen luomiseksi viidessä sairaanhoitopiirissä. Tutkimme 30-60-90 -lakimuutosten vaikutuksia ja uusien kuntoutusmallien toimi-

20 (45) vuutta. Käynnistämme uusia tutkimushankkeita koskien mm. osatyökykyisiä nuoria, työttömiä, ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä työterveysneuvotteluja. 2.3.2 Työterveysyhteistyö työpaikoilla Työterveyslaitoksen keskeiset toimet työterveysyhteistyön edistämiseksi työpaikoilla 2014 Koulutamme uusia hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen ja -oppaan sisältöjä sekä työterveyshuollolta vaadittavan laatujärjestelmän perusteita työterveyshuolloille. Valmistelemme laajempaa työterveyshuoltojen laatu- ja toimintatietoja kokoavaa järjestelmää. Pilotoimme ja arvioimme uudistettua pätevöittävän koulutuksen mallia. Selvitämme työterveyshuoltojen käyttämien potilastietojärjestelmien peruspiirteet, miten ne nykyisellään tukevat työterveyshuollon perusprosesseja, yhteistyötä työpaikkojen kanssa ja millainen on niiden yhteensopivuus kansallisiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Tuemme pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämistä o Koulutamme työterveyshuoltoja ja yritysneuvojia pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi ja arvioimme koulutuksen vaikuttavuutta. o Selvitämme työterveyshuollon yhteishankintamallien tilanteen o Tutkimme yhdistetyn riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen PIRA-mallin vaikuttavuutta. Käynnistämme alkoholihaittoja ehkäisevän työterveysyhteistyön tehostamiseksi täydennyskoulutusohjelman ja siihen liittyvän tutkimuksen. Selvitämme työterveyshuollon laajemman työpaikkayhteistyön esteitä ja niiden poistamisen mahdollisuuksia. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 9. Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Mittari 10. Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa Mittari 11. Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tukimallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EPSHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) 15:ssä sh-piirissä 2015 30 % (2010) 50 %

21 (45) Mittari 10. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Mittari 11. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos.

22 (45) 3 Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet Työterveyslaitoksen toimintaa on jakautunut kolmeen ydintoiminta-alueeseen: Ratkaisujen kehittäminen (T&K-toiminta), Asiakasratkaisut (liikepalvelutoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (viestintä ja tiedottaminen). Toiminta-alueet yhdessä edistävät laitosten innovaatioiden syntymistä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa sekä niiden tehokasta jakamista. Laitoksen organisaatiomalli on vahva matriisi, jossa kolmen osaamiskeskuksen henkilöstö toteuttaa projekteja eri toiminta-alueille. Kuva 10. Työterveyslaitoksen toiminta-alueiden muodostama innovaatiomalli. Työterveyslaitos toimii suoraan työelämän ohjauksessa johtokuntansa kautta. Johtokunnan muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinajärjestöt. Kuva 11. Työterveyslaitoksen johtamismalli.

23 (45) 3.1 Ratkaisujen kehittäminen Kuva 12. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue johtaa laitoksen T&K&I-toimintaa. Toimintaalue jakautuu yhdeksään teemaan. Teemojen toiminta 2014 1. Työhön osallistuminen ja kestävä työura Teemassa tarkastellaan työuran moninaisuutta sen eri vaiheissa. Tavoitteena on tutkia, kehittää ja jalkauttaa ratkaisuja, joilla eri-ikäisiä, erilaissa elämäntilanteissa ja erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä, työssä pärjäämisessä sekä siellä pidempään jatkamisessa. Visio vuoden 2015 lopussa: Työhön osallistuminen on lisääntynyt työuran eri vaiheissa. Työssä ja työelämän rajoilla olevat, erityisesti nuoret, ovat saaneet valmiuksia ja ratkaisuja kiinnittyä työhön ja menestyä työssä. Työterveyslaitos on ollut tärkeässä roolissa kehittämällä yhteistyökumppaneiden kanssa yksilö- ja työpaikkatason ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn, terveyden, voimavarojen ja osaamisen varmistamiseksi. Kehitetyt tuotteet, joiden vaikutuksia on tarkasteltu, on otettu käyttöön työpaikoilla, opetuksessa ja työterveyshuollossa. Teeman tavoitteena ovat kestävämmät, laadullisesti paremmat ja siksi pidemmät työurat. Teeman motto on: Nuoret kiinni työelämään, lisää hyviä työvuosia kaikille. Toiminta 2014 Tietoa työuramenetelmien ja ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta suhteessa psyykkisiin voimavaroihin, mielenterveyteen sekä työllistymiseen ja työhön paluun onnistumiseen nuorilla ja perhevapailta työhön palaavilla on saatavilla. Tiedolla tuetaan työhön siirtymistä ja kiinnittymistä, työssä jatkamista ja jaksamista. Näillä pidennetään työuria ja tuetaan työllisyyttä. Tuotetaan tietoa siitä, mihin tekijöihin työpaikoilla kannattaa panostaa, jotta ter-

24 (45) veyden edistämistoiminta jalkautuu onnistuneesti ja työyhteisö ja työympäristö tukevat terveyttä ja työkykyä edistäviä päätöksiä ja tekoja. Nuorten maahanmuuttajien työllistymisen tueksi tuotetaan tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista ja työnantajien vinkeistä työpaikkaa hakevalle nuorelle. Työpajatoiminnassa harjoitellaan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajanuoren työhön perehdytyksen ja työkyvyn tukemisen oppaat on julkaistu. Tuotetaan malli nuorten maahanmuuttajien työkyvyn edistämiseen sekä vinkkejä ammatilliseen koulutukseen. Tuetaan vammaisten työhön osallistumista selvittämällä työolosuhteiden mukauttamisratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyödyllisyyttä. Toiminta on jatkoa aiemmille vammaistutkimuksille, joissa on selvitetty avoimilla työmarkkinoilla työskentelevien vammaisten työntekijöiden työssä tehtyjä mukauttamisratkaisuja ja kehitetty työpaikkojen esteettömyyden arviointimenetelmä. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin tuomalla esille henkilökuvauksia osaavista ja ammattitaitoisista työntekijöistä ennakkoluulottomissa työpaikoissa. Kansainvälisiä ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä on selvitetty ja levitetty johtamisen kehittämisverkoston kautta. 2. Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut Teeman tavoitteena on tietoisuuden kehittäminen työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisestä, kansallisen työhyvinvoinnin tilannekuvan tuottaminen sekä palvelutoiminnan ratkaisumallien kehittäminen. Tuotamme tietoa ja ratkaisuja työpaikkojen työhyvinvointitoimintaan ja työturvallisuuteen sekä uusia näkökulmia työpaikan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliseen vuorovaikutukseen. Perinteisiin sisältöihin, joita ovat mm. kemikaaliturvallisuus, ääniympäristö ja tapaturmantorjunta, yhdistetään voimavaralähtöinen näkökulma. Voimavaralähtöisellä näkökulmalla tarkoitetaan työhyvinvoinnista lähteviä positiivisia ja tuottavuutta lisääviä näkökulmia riskilähtöisen tarkastelutavan rinnalla. Teemassa viedään yhteistyössä työpaikkojen kanssa ratkaisuja käytäntöön verkostomaisella työotteella. Tässä keskeisiä foorumeita ovat Työhyvinvointifoorumi, johtamisen kehittämisverkosto, SOTERKO ja Työelämä 2020 -hanke. Teema hakee vaikuttamisreittejä. Työpaikan ratkaisujen toimivuuden arvioimiseksi kehitetään mittareita, esimerkiksi yritysten työhyvinvoinnin tasoluokituksia. Teeman ratkaisuista syntyy sisältöjä työhyvinvoinnin palvelutoiminnan tuotteille. Toiminta 2014 10 työhyvinvoinnin ja tuottavuuden ratkaisua on kuvattu (TEPSI-hanke, Työhyvinvointifoorumi ja Työelämä 2020). Kehitetään työhyvinvoinnin malli turvallisuuskriittisille aloille. Levitetään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ratkaisuja pk-yrityksille ja niiden työterveyshuolloille. Tehostetaan työpaikkatason työhyvinvoinnin esimerkkien, mallien ja ratkaisujen viestintää kirjoina, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kehitetään työsuojelun ja työturvallisuuden ratkaisumalleja niin, että työpaikan työsuojelutoimintaa kehitetään vastaamaan nykyistä paremmin työsuojelulainsäädännön tavoitteita. Tämä muodostaa perustason työelämän laadun kehittämisessä (Työelämä 2020).

25 (45) 3. Vaikuttava työterveyshuolto Vaikuttava työterveyshuolto tukee työntekijän hyvinvointia ja on tuottava investointi työnantajalle. Kehitämme ratkaisuja työterveyshuollon sisällön, laadun ja kustannushyödyn parantamiseksi sekä yrittäjien ja pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi. Kehitämme työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tukevia toimintamalleja, jotka auttavat työpaikkoja hyödyntämään tehokkaasti työterveyshuollon asiantuntemusta. Arvioimme työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta. Teeman vision mukaan yritykset ja työpaikat kokevat hyötyvänsä työterveyshuollosta ja yritysten ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö vaikuttaa pidentävästi työuriin. Vision perusteena ovat vähenevä työvoima ja kasvavat eläkekustannukset, joihin voidaan vaikuttaa edistämällä työntekijöiden työterveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Tässä keskeinen asema on työterveyshuollolla, joka asiantuntijana tukee työpaikkoja terveyden edistämisessä ja työkykyasioissa. Toiminta 2014 Uudistunut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta vastaava opas on julkaistu. Työterveyshuoltoyksiköiltä vaadittava laatujärjestelmä on määritelty. Työterveysyhteistyöstä on valmistunut opas työpaikoille. Tietojärjestelmiä ja alueellisia työkyvyn tuki -hoitoketjuja kehittävät hankkeet ovat käynnistyneet. Pienten yritysten työterveyshuoltoa tukemaan on tuotettu materiaalia ja mallin implementoinnin ensimmäiset tulokset valmistuvat. 4. Työelämän tila ja tulevaisuus Tuomme esiin muuttuvan suomalaisen työelämän vahvuuksia ja haasteita sekä parannamme työpaikkojen, työntekijöiden ja muiden työelämätoimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvää ja kilpailukykyistä työelämää. Tuotamme tietoa ja käytännön ratkaisuja työelämän kansainvälistymisen, muuntuvien työyhteisöjen, työn ja työntekijyyden, uusien teknologioiden ja kestävän työelämän voimavaralähtöiseen huomioon ottamiseen työpaikoilla. Teema keskittyy tulevaisuuden työelämän uusien ilmiöiden tunnistamiseen ja työelämässä tapahtuvan muutoksen kuvaamiseen ja ennakointiin. Teeman tärkein tehtävä on ymmärryksen lisääminen käynnissä olevasta työelämän murroksesta ja uusien välineiden ja toimintamallien kehittäminen hyvän tulevaisuuden tueksi. Toiminta 2014 Tietoa lohkoutuvien työpaikkojen ja työyhteisöjen tarpeista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on julkaistu. Jaetaan monikulttuurista ja kansainvälistyvää työpaikkaa ja maahanmuuttajatyöntekijöitä ja -yrittäjiä tukevaa tietoa saataville mm. internetiin usealla eri kielellä ja oppaina esimiehille ja henkilöstöhallinnolle. Julkaistaan tietoa kestävän työelämän näkökulmista. Julkaistaan tietoa työntekijyyden ja työn kehityssuunnista. Kehitetään välineitä ketterien eli Agile-suunnittelumenetelmien soveltamiseen työ-

26 (45) hyvinvointia tukevalla tavalla 5. Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat Teeman visiona on, että kiinteistö- ja rakennusala tunnistaa sen, että tila on tehty ihmistä ja hänen toimiaan varten. Työpaikoilla huomio kohdistuu toimintojen sujuvuuteen, jota työtilat edistävät. Työtilat suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistuvasti. Uudet, tutkimuksiimme pohjautuvat tavoitetasot otetaan huomioon rakentamishankkeissa. Ymmärrys koetusta sisäympäristöstä on oleellisesti lisääntynyt. Tutkimus on tuonut tiedon siitä, mitkä tekijät todella edistävät työtiloissa työntekijöiden hyvinvointia. Tuloksena saavutetaan työympäristöjä, jotka tukevat sujuvaa toimintaa, hyvinvointia, alan vetovoimaisuutta ja jopa elämyksellisyyttä. Sisäympäristö on alettu nähdä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana, strategisena tuotantoresurssina. Toiminta 2014 Kehitetään osallistuvan suunnittelun menetelmänä ja hyvinvoinnin arvioinnin mittarina käytettävä visualisointimenetelmä tilan käyttäjien kokemusten havainnollistamiseksi ja paikantamiseksi rakennuksessa. Valmistellaan teoreettinen ja käsitteellinen viitekehys hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksista sekä lisätään syvällistä ymmärrystä sisäympäristön kokemisesta suhteessa mitattaviin tekijöihin, kuten lämpöolot, ilman laatu ja akustiikka. Tuotetaan uusia ratkaisuja sairaaloiden eristystilojen sisäilman laadun hallintaan. Kehitetään menetelmiä aikariippuvan LES-mallinnuksen käyttöönottamiseksi tilan ilmavirtausten, lämpöolojen ja ilman laadun mallintamisessa. Vuoden loppuun mennessä on tuotettu uusi ilmaääneneristyksen mittaluku, joka parhaiten selittää rakenteiden takaa kuuluvien äänten koetun häiritsevyyden. 6. Aivot työssä Tavoitteemme on edistää aivoystävällistä työtä. Teemme työelämää palvelevaa soveltavaa aivotutkimusta. Teeman toiminta edistää yhteiskunnassa asetettuja tavoitteita työurien pidentämisestä sekä päämäärää, jonka mukaan Suomessa on 2020-luvulla Euroopan paras työelämä. Vaikutamme siihen, että yhteiskunnallinen tietous aivoterveyden merkityksestä yhteiskunnan ja työelämän kilpailukyvylle lisääntyy. Tuotamme tietoa, jonka avulla työ on kansainvälisessä, liikkuvassa ja moniaikaisessa toimintaympäristössä järjestetty ja mitoitettu niin, että kuormituksen ja palautumisen suhde on aivojen palautumisen kannalta optimaalinen. työterveyshuollot, työsuojelu ja työntekijöittensä työhyvinvoinnista vastaavat yksiköt voivat toiminnassaan kehittää toimintamalleja a) aivoterveyteen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamiseksi ja niiden poistamiseen b) kognitiivisen toimintakyvyn heikentymän varhaistunnistukseen, syiden selvittämiseen, kuntoutukseen ja niiden ennaltaehkäisyyn.

27 (45) Työterveyslaitoksella on kansainvälisesti korkeatasoinen asiantuntemus tietotyöstä. Vaikutamme siihen, että informaatioympäristöt ja tietojärjestelmät sekä teknologiset työvälineet on suunniteltu niin, että ihminen löytää työlleen oleellisen tiedon ja tietotyö on sujuvaa. Toiminta 2014 Tuotetaan tietoa sopivista vireydenhallintakeinoista maantiekuljetusalalle. Julkaistaan tietoa unettomuuden lääkkeettömän hoidon pitkäaikaistuloksista ja siitä, mitkä tekijät ennustavat hyvää hoitovastetta. Tuotetaan tietoa työstressin fysiologisista vaikutuksista sekä työuupumuksen vaikutuksesta kognitioon ja aivofysiologiaan. Julkisille organisaatioille kehitetään menetelmiä taloudellisesti järkevien tietojärjestelmien hankintaan. Menetelmät auttavat huomioimaan käytettävyyden, esteettömyyden, kognitiivisen ergonomian sekä työn sujuvuuden ja muutokset jo hankintoja suunniteltaessa Tuotetaan tietoa, jonka avulla tietoympäristöjä voidaan kehittää tukemaan ihmisen havaitsemista ja tiedonkäsittelyä ja tietoa siitä, minkälaiset työolosuhteet altistavat kognitiivisille virheille. Monivuotinen Tietotyön vallankumoushanke on käynnistynyt. 7. Nanoturvallisuuskeskus Teeman visio 2015 on olla Suomen ja koko Euroopan johtava ja globaalisti keskeinen nanoturvallisuuden asiantuntija- ja tutkimuskeskus, joka edistää erityisesti teollisten nanomateriaalien ja nanoteknologioiden turvallista käyttöä työpaikoilla. Teema tuottaa huipputason tutkimukseen perustuvaa tietoa, josta on hyötyä työpaikoille, yrityksille, viranomaisille, välittäjäorganisaatioille ja tutkimusyhteisölle sekä kansalaisille. Teema on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ja sillä on vaikuttavuutta sekä Suomessa että maamme ulkopuolella nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Teema toteuttaa visiotaan hyödyntäen tehokkaasti alan keskeisten asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista. Teeman vaikuttavuus toteutuu suomalaisilla työpaikoilla käytännön ohjeina ja suosituksina, sekä räätälöityinä nanomateriaalien ja - teknologioiden yritystoimintaa hyödyttävinä dokumentteina. Tutkimukseen perustuva tietoaines soveltuu käytettäväksi viranomaisohjeiden, -määräysten sekä lainsäädännön pohjana. Nanoteeman vaikuttavuus suureen yleisöön välittyy yleistajuisen viestinnän välityksellä. Toiminta 2014 Kootaan uutta tutkimustietoa ja päivitetään arvioinnin pohjalta tarvittaessa vuonna 2013 laadittujen nanomateriaalien tavoitetasoja. Tuotetaan materiaalikohtaista tietoa hallinnollisen riskinarvioinnin tueksi (nanoselluloosa, EU rahoitteinen NANOREG-hanke). Kehitetään mallinnukseen ja mittaukseen perustuvat menetelmät lähdekohtaisen nanohiukkasaltistuksen arviointia varten työympäristössä. Tuotetaan tietoa nanomateriaalien astmaan ja allergiaan sekä syöpävaarallisuuteen liittyvistä terveysvaikutuksista.

28 (45) Nanoturvallisuuteen liittyvää tietoa on välitetty kansallisesti ja kansainvälisesti (koulutustilaisuudet, räätälöidyt seminaarit ja EU-verkostot). EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden yhteistoimintaa koordinoimalla saadaan aikaan vaikuttavuutta. 8. Sosiaalinen pääoma, terveys ja työhyvinvointi Lisäämme tietoa työn psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä johtamisen, sosiaalisten innovaatioiden ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Organisaatiot ovat ottaneet käyttöön Työterveyslaitoksen kanssa kehittämiään uudistavia johtamis- ja toimintamalleja. Muutos näkyy parempina palveluina, työn tuottavuuden kohentumisena ja työntekijöiden hyvinvointina. Olemme tunnettu kansainvälisessä tiedeyhteisössä sekä arvostettu yhteistyökumppani erityisesti julkiselle sektorille. Toiminta 2014 Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksella tuotetaan tietoa kunta-alan työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Toteutetaan työyhteisöissä voimavaralähtöisiä kehittämisprosesseja, joissa 1) valmennetaan työpaikkojen esimiehiä palveleviksi johtajiksi (Palveleva johtaminen), ja 2) edistetään työyhteisön voimavarojen tunnistamista, myönteisen vuorovaikutuskulttuurin vahvistumista ja työyhteisön yhteisöllisyyden rakentumista (Kukoistavat työyhteisöt). Organisaatioiden uudistumiseksi työhyvinvointia edistävällä tavalla 1) kehitettyä innovaatiojohtamisen mallia ja Innovaattorin työkirjaa levitetään ja käyttöä seurataan sekä suunnitellaan Inno-Vointi hankkeen teemojen syventämistä, sekä 2) tuotetaan tietoa ja välineitä osallistuvan innovaatiotoiminnan edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Levitetään hyvän johtamisen kriteerit, kerätään kokemuksia niiden käytöstä ja arvioidaan tältä pohjalta niiden jatkokehittämisen tarve. Tavoitteena on käynnistää tutkimusta myös osaamisen kehittäminen ja luottamus - aihealueille sekä kehittämisinterventioiden vaikuttavuuden mittaamiseksi. 9. Työkyvyn tuki Suomalaisten terveys ja toimintakyky näyttävät kehittyneen 2000-luvulla pääosin myönteisen suuntaan. Erityisesti keski-ikäisillä ja vanhemmilla koettu terveys, työkyky ja toimintakyky ovat parantuneet (Koskinen 2012). Hyvinvointi- ja terveysongelmien vähenemisestä huolimatta työkyvyttömyys erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi on kuitenkin edelleen yleistä, niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Näissä kansansairauksissa työkyvyttömyys on useimmiten osittaista. Osittaista työkykyä ei riittävästi hyödynnetä Suomessa. Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen nykyistä enemmän edellyttää asennemuutosta työpaikoilla ja työterveyshuollossa sekä laajemmin yhteiskunnassa. Työterveyshuollon toiminnassa on pyritty sairauksien ehkäisyn ohella kehittämään työkyvyttömyyden ehkäisyä. Työkyvyn tuki teema pyrkii toiminnallaan edistämään tätä kehitystä ja tuottamaan näyttöön perustuvaa tietoa näistä uusista toimintatavoista.

29 (45) Toiminta 2014 Alkavissa työpaikkainterventioissa edistetään työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten kivuissa ja masennusoireissa kehittämällä tilapäisiä työjärjestelyjä. Lisäksi selvitetään eri hoitomuotojen vaikuttavuutta sisäilmaongelmista seuraavien toiminnallisten oireiden hoidossa. Vuonna 2014 raportoidaan työterveyslääkäreiden toimintaperiaatteista työhön paluun edistämisessä. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen sekä työhön osallistumiseen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten (osasairauspäiväraha, niin sanottu 30 ja 90 päivän sääntö) vaikuttavuus arvioidaan. Vuonna 2014 raportoidaan osasairauspäivärahan käytön vaikutuksista työhön osallistumiseen. Selvitetään mitkä tekijät ennustavat masennussairauspoissaolon jälkeen työhön paluuta, kakkostyypin diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen kulkua sekä alkoholin suurkulutuksen vähenemistä työssä käyvillä. Uutta tietoa kootaan monikipuisuuden sekä samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden ja TULE-sairauksien merkityksestä työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennustajana sekä niistä tekijöistä, jotka edesauttavat tai vaikeuttavat monikipuisen selviytymistä työssä. Ensimmäisessä perimänlaajuisessa tutkimuksessa selvitetään yksilöllisen alttiuden, työn ja elintapojen merkitystä selkäsairauksissa. Psykososiaalisten tekijöiden työaltistematriisi valmistuu. Kunta-alalle rakennetaan ekstranet-palvelu työaikojen kuormittavuuden arviointia varten ja viedään työaikojen kuormittavuuden ergonomiset arviointimenetelmät osaksi kunta-alan päivittäistä työvuorosuunnittelua vuoden 2014 alusta. Käynnistetään tutkimus kunta-alan työaikojen yhteydestä työhyvinvointiin. Siinä hyödynnetään kehitettyä työaika-altistuksen arviointimenetelmää. 10. Uudistava toiminta Uudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon tai aineistojen tuottamista. Se tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava toiminta hyödyntää Työterveyslaitokselle arvokasta henkilöstö-, rakenne- ja suhdepääomaa ja tukee useiden strategiassa 2011 2015 määriteltyjen teemojen toimintaa. Uudistava toiminta jakaantuu seuraaviin tutkimusalueisiin: Biolääketieteellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen ja validointi Toiminta 2014 Mikrobien vaikutuksia allergisten sairauksien syntyyn ja kehittymiseen tutkitaan hyödyntämällä systeemibiologiaa. Selvitetään nenän limakalvon systeemibiologisen analysoinnin hyödyntämismahdollisuuksia työhön liittyvän hengitystietulehduksen tutkimisessa. Merkittävien työn ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien aineistojen keruu ja ylläpito Toiminta 2014 Kuntasektorin henkilöstön tutkimusaineistoa laajennetaan (seurantakysely lähetetään 140 000 henkilölle).

30 (45) Whitehall-yhteistyön tavoitteena on selvittää psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteyttä terveyteen ja tätä yhteyttä välittäviä biologisia mekanismeja. 3.2 Asiakasratkaisut Kuva 13. Asiakasratkaisujen toiminta-alue. Asiakasratkaisut toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palveluliiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Toimitamme kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja työpaikoille ja työterveyshuolloille eri kanavien kautta. Toimintamme perusrungon muodostaa prosessiarkkitehtuuri, joka koostuu neljästä avainprosessista. Ne ovat 1) Asiakas-, 2) Kaupallistamis-, 3) Tilaus toimitus-, ja 4) Johtamisprosessi. Prosessien pohjalta olemme organisoituneet viiteen vertikaaliseen liiketoimintayksikköön sekä näitä tukeviin kolmeen tukiyksikköön (Kuva 13). Kuva 14. Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alueen prosessiarkkitehtuuri.

31 (45) Asiakasratkaisut -toiminta-alueen fokus vuonna 2014 on: 1) asiakaspalvelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 2) liiketoiminnan kannattavuuden vahvistaminen 3) toiminnan läpinäkyvyyden sekä johtamisjärjestelmän selkeyden lisääminen 4) palveluportfolion kilpailukyvyn ja uusiutumisen varmistaminen 5) tiimin osaamisen ja motivaation kehittäminen. Asiakaspalvelun laadun parantaminen on johtava kehittämisteemamme. Laadun kehittämiseksi otamme laajaan ja systemaattiseen käyttöön asiakaspalautetiedon keruujärjestelmän, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman laatupalautteen. Tavoitteena on parantaa laatuindeksiä + 5 % vuoteen 2013 verrattuna. Lisäksi laajennamme sekä asiakasrekisterimme sisältöä että käyttöä kilpailukyvyn perustana. Tavoitteemme on vahvistaa Asiakasratkaisujen kannattavuutta vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoteen 2013 verrattuna säästötavoitteemme on 1,2 M. Tämä edellyttää palveluportfolion kannattavuusfokusointia, palveluiden hinnoittelun tarkastelua sekä prosessien laadun ja kustannustehokkuuden kehittämistä. Erityishuomion kiinnitämme sisäisten vyörytyskulujen rationalisointiin. Liikevaihdossa tavoitteemme on ylittää 18,5 M :n taso. Toiminta-alueen läpinäkyvyyden ja johtamisjärjestelmän selkeyttämisen pohjan muodostaa loppuvuodesta 2013 käyttöönotettu AR 2.0 -rakenne. Sen puitteissa lisäämme myös johtamisen selkeyttä ja tehokkuutta läpi matriisin. Osana tätä selkeyttämme myös eroa markkinaehtoisen ja SGEI-perusteisen ( services of generic economic intrest ) liiketoiminnan välillä. Palveluportfolion uudistamiseksi haemme aktiivisesti uusia avauksia. Tavoitteemme on lanseerata seitsemän uutta tuotetta vuoden 2014 aikana. Lisäksi panostamme erityisesti PK-yrityksille suunnattujen palveluiden ja jakelun kehittämiseen. Tavoit-teemme on myös laajentaa EU-rahoitteista projektisalkkuamme sekä hakea uusia liiketoimintaavauksia Suomen lähialueilla. Tiimin osaamisen ja motivaation kehittämispanostukset suunnataan sekä kaikille läpi laitoksen Asiakasratkaisut-toiminta-alueelle töitä tekeville että osaamiskeskuksen ydintiimille. Osaamisen kehittäminen painottuu sopimus- ja IPR-asioihin, myynti- ja asiakkaan kohtaamisprosessiin, sekä digitaaliseen tuotemarkkinointiin. Fokusalueena toteutamme kaikille toiminta-alueelle töitä tekevillä AR Code of Conduct - verkkokoulutuksen. Ydintiimin osalta erityishuomiomme on tasa-arvon laajempi toteutuminen esimerkiksi työmäärien suhteen.

32 (45) 3.3 Tiedolla vaikuttaminen Kuva 15. Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue. Työterveyslaitos pyrkii vaikuttamaan kansalaisten, työntekijöiden ja päättäjien tietämykseen ja asenteisiin työurien pidentämiseksi. Tavoitteena on, että yhä useampi saa, haluaa ja pystyy työskentelemään nykyistä pidempään. Tämän saavuttamiseksi harjoitetaan verkottumiseen perustuvaa viestintää. Työterveyslaitos koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön johtamia Johtamisen kehittämisverkostoa ja Työhyvinvointifoorumia sekä osallistuu aktiivisesti alansa kansainvälisten verkostojen toimintaan. Näiden verkostojen avulla laitos levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja edesauttaa sidosryhmiään osallistumaan tiedon ja näkemysten vaihtoon. Vuoden 2014 aikana keskitytään erityisesti ikäjohtamisen ja julkisen sektorin hyvän johtamisen kriteerien implementointiin. Pyrkimyksenä on lisätä verkostoihin osallistuvien määrää sekä virtuaalisessa verkossa että paikallisissa tapahtumissa. Vuoden aikana Työterveyslaitos uudistaa ja tehostaa tiedolla vaikuttamisen toimintatapaansa edellisen vuoden lopulla tehtyjen selvitysten pohjalta. 1. Työterveyslaitos otsikoissa Viestimme Työterveyslaitoksen tutkimustuloksista, palveluista ja muusta toiminnasta medialle ja sidosryhmille Työterveyslaitoksen strategian painopisteiden mukaisesti Suomessa, Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa. Hyödynnämme monipuolisesti useita viestintäkanavia kuten verkkoa, uutiskirjeitä, lehtiä, sosiaalista mediaa, tiedotustilaisuuksia ja tiedotteita. Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomme Työterveyslaitoksen näkökannat esille. Palvelemme asiantuntijoitamme viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa sekä seuraamme viestiemme läpimenoa mediassa. Kehitämme ja ylläpidämme Työterveyslaitos-brändiä ja visuaalista ilmettä.

33 (45) Toiminta 2014 Mediaviestintä Tiedotamme keskeisistä tutkimustuloksista ja muusta toiminnasta medialle. o 10 tiedotustilaisuutta o toimittajatapaamiset o 70 tiedotetta o 11 uutiskirjettä Brändi ja visuaalisuus Viestinnän visuaalisuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. o Valokuva-arkiston käytettävyyden parantaminen o Esityspohjat ja visuaalisen ohjeiston kehittäminen. Sidosryhmä- ja asiakasviestintä Maine-tutkimus Messutapahtumat: mm. Henkilöstö ja esimies, Työturvallisuus, Kirjamessut, Valtio- Expo, SuomiAreena Viestintäverkostot: hallinnonalan viestintäryhmä (HAVI ja verkkohavi, STM), tilastoviestintäverkosto (Tilastokeskus), työhyvinvointitiedottajat (STM), kemikaaliviestintäverkosto (Tukes). 2. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2014 toimitaan tavoitteellisesti työterveysalan kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi kansainvälisten järjestöjen, lähialueiden ja kehitysyhteistyön osalta. Toiminta 2014 Kansainväliset tehtävät Osallistutaan WHO:n Global Plan of Action on Workers Health -ohjelman toteuttamiseen Toimitaan ILOn CIS-keskusten verkostossa. Toimitaan aktiivisesti ICOHissa ja isännöidään järjestön Mid-term Meeting helmikuussa 2014. Alueelliset tiedotuslehdet Tuotetaan kolme numeroa African, Asian-Pacific ja Barents Newslettereistä Teemat on valittu ottaen huomioon Työterveyslaitoksen kansainväliset kokoukset, ILO-ISSAn Frankfurt 2014, EU-Bilbaon teemavuosi ja muut keskeiset YKjärjestöjen painopistealueet: o asbestin aiheuttamien sairauksien ehkäisy o ikääntymiseen liittyvät työterveysnäkökohdat o rakennusalan turvallisuus o työterveyshuolto o kemikaaliturvallisuus o työelämän monimuotoisuus. Lähialueiden hankkeet Baltic Sea Network on Occupational Health and Safety, verkoston koordinaattori Osallistuminen Pohjoisen ulottuvuuden työskentelyyn työterveys- ja työsuojeluryhmässä OCCSET-hanke yhteistyössä Saimian ja Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa tavoitteena selvittää lähialueella toimivien suomalaisten toimijoiden työter-

34 (45) veyspalvelujen tarve ja saatavuus Itämeren alueen maiden työtapaturmarekisteröinnin kehittäminen Terveyden edistäminen työpaikoilla elintapoja koskevan tiedon avulla (WHO-EURO vastuuyksikkö). Kansainväliset kokoukset The 12th European Seminar on Personal Protective Equipment, I/2014 ICOH Mid-term Meeting, 8-10.2.2014 Helsinki Criteria Update, 10.2.2013 Prevention of Asbestos-Related Diseases, 11-13.2.2014 Sessio ILO-ISSA maailmankongressiin, 24 27.8.2014 (Eira Viikari-Juntura) ILO-ISSA maailmankongressin Side Event yhdessä STM:n kanssa, 24.8.2014 Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health (NMAOH), 25-28.8.2014. Kansainvälistymisen tuki Tuemme Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kansainvälistymistä järjestämällä henkilöstökoulutusta. Tuotamme kansainvälisen asiantuntijoiden tietotarpeeseen vastaavia aineistoja Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Järjestämme työterveydestä kiinnostuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden tutustumisjaksoja yhdessä laitoksen asiantuntijoiden kanssa. 3. Verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen Koordinoimme Johtamisen kehittämisverkoston, Työhyvinvointifoorumin, Nolla tapaturmaa -foorumin ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhy) toimintaa. Kaikki verkostot tukevat Työelämä 2020 -hanketta. Työterveyslaitos on tehnyt yhteistyölupaukset Työelämä 2020 -hankkeelle. Toiminta 2014 Johtamisen kehittämisverkosto (JKV) Laatukriteerien levittäminen jatkuu Tuotamme kirjan hyvästä johtamisesta Järjestämme tapahtumia esimiehille yhteistyössä Työhyvinvointifoorumin, Työelämä2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa mm. Work goes Happy Viestimme aktiivisesti Johtamisverkostosta ja hyvästä johtamisesta verkkosivuilla, blogeissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa Työhyvinvointifoorumi (THF) Viestimme aktiivisesti työhyvinvoinnista ja Työhyvinvointifoorumista THF:n verkkosivuilla, hankkeissa ja sosiaalisessa mediassa. Keräämme tapausesimerkkejä Työhyvinvoinnin ratkaisutietopankkiin (Tepsi). Järjestämme alueellisia tapahtumia yhteistyössä Johtamisverkoston, Työelämä 2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (TYHY) kanssa mm. Work goes Happy Keskeisiä teemoja ovat mm. SOTE-alan työpaikkojen vetovoimaisuus (Mielekäs), Asiakasväkivallan hallinta, Sopuisa työyhteisö sekä Työn ja perheen yhteensovittaminen. THF tukee Työelämä 2020 -hankkeen viestintää kaikessa toiminnassaan Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto (Tyhy) Tyhy-verkosto laajentaa toimintaansa koko Suomen alueelle

35 (45) Verkosto järjestää alueen tarpeisiin perustuvia verkostotapaamisia työpaikkojen toimijoille yhteistyössä muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Aktiivinen viestintä alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä työhyvinvointiin liittyvästä verkostotoiminnasta (mm. verkkosivut, jäsenkirjeet) Nolla tapaturmaa -foorumi (NTF) Foorumin turvallisuustietojärjestelmä uudistetaan palvelemaan paremmin TTL:n, jäsentyöpaikkojen ja yhteiskunnan tarpeita. Foorumin alueellista toimintaa aktivoidaan yhteistyössä muiden verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeisissä toimintaindikaattoreissa saadaan keskimäärin 5 % vuotuinen kasvu (kannattavuus, jäsentyöpaikkojen lukumäärä, tasoluokitusten määrä, uutislehden levikki, tuotemyynti, vierailut verkkosivuilla). Työelämä 2020 Tuemme Työelämä 2020 -hanketta ja sen kampanjoita kaikissa viestintäkanavissamme. Osallistumme SuomiAreena -tapahtumaan yhdessä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa aiheena Työelämän arvot. 4. Viestintäkanavien kehittäminen Työterveyslaitoksen vahvuus on tiedon luetettavuus. Tiedon, sisältöjen muokkaamiseen ja jalostamiseen eri kanavia varten kiinnitetään erityistä huomiota vuonna 2014. Sisäisessä viestinnässä vuonna 2013 alkanut intran ja dokumenttien hallinnan uudistamisprojekti (INDO) päättyy 2014 alkupuolella. Projektin tuottama hyöty koskettaa kaikkia työtisläisiä ja aiheuttaa muutoksia toimintakulttuuriin. Julkaisujen kehittämisessä edistämme Hyvinvointi työstä -vision toteuttamista tuottamalla ja levittämällä tietoa muun muassa Työ Terveys Turvallisuus -lehden, verkkosivujen, sosiaalisen median ja yleistajuisten julkaisujen kautta. Tuotamme tabletti- ja mobiilipäätelaitteisiin soveltuvia julkaisuja sekä e-kirjoja sähköisiä kirjastoja varten. Toiminta 2014 Kehitämme sosiaalisen median monipuolista käyttöä. Työterveyslaitoksen fokusalueet, hankkeet ja muut painopistealueet ohjaavat sisällöntuotantoa kaikissa julkaisukanavissa. Tuotamme sosiaali- ja terveysalan e-oppikirjoja joita opiskelijat voivat lainata sähköisinä kirjastoista. Julkaisemme esimiestehtäviin siirtyville oppaan sekä painettuna että eri päätelaitteille sopivina versioina. Aihealuetta käsitellään myös muissa Työterveyslaitoksen julkaisukanavissa. Julkaisemme Työmatkalla maailmalla -oppaan eri päätelaitteille sopivassa muodossa ja painettuna. Vakiinnutamme sisäisen uuden SharePoint 2013 -järjestelmän käytön ja jatkokehitämme palvelua Työterveyslaitoksen tarpeisiin. Valmistaudumme entistä paremmin liikkuvan työn mahdollistamiseen sisäisissä toiminnoissa. Tuemme sisäisen Uudistuva Työterveyslaitos 2020 -hankkeen toteutusta ja viestintää.

36 (45) 5. Työterveyspäivät ja muut tapahtumat Työterveyspäivien konseptin uudistaminen käynnistettiin vuoden 2013 tilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Uudistamisprosessia jatketaan edelleen. Kansainvälisten tapahtumien (konferenssit, seminaarit, jne.) järjestämiseen kehitämme palvelupaketteja ja intran sisältöä, tavoitteena tiedon helppo saatavuus. Toiminta 2014 Työterveyspäivät Työterveyspäivien tavoitteiden tarkistaminen ja kirkastaminen. Toiminnan kannattavuuden ja toimintaympäristömuutoksen vaikutusten arviointi ohjelmasisällön kehittämisessä. Muut tapahtumat Kehitetään kansainvälisten tapahtumajärjestämistä: o Tiedotus, projektinhallinta, rahoitusprosessit. 6. Tilanne- ja trenditiedon tuottaminen Keräämme, tulkitsemme ja viestimme työtä ja työhyvinvointia koskevaa tilanne- ja trenditietoa yhteistyössä ulkoisten kumppanien kanssa. Tuotamme uutta työolotietoa rekisterien ja kyselyiden perusteella, ja laadimme katsauksia interventioiden vaikuttavuudesta. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen tiedolla vaikuttamiseen. Edistämme verkon kautta tapahtuvaa viestintää ja seuranta-aineistojen tutkimuskäyttöä. Toiminta 2014 Edistämme seuranta- ja tutkimusaineistojen hyödyntämistä kehittämällä edelleen työhyvinvointiprofiileja ja edistämme niiden laajaa käyttöä. Osallistumme aineistoihimme liittyvään tutkimustoimintaan yhteistyössä muiden tiimien ja teemojen kanssa ja hoidamme Työterveyslaitoksen tietosuojavastaavan tehtävät. Käynnistämme Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -seurantatutkimuksen. Hoidamme lakisääteiset rekisteritehtävämme ylläpitämällä TPSR- (ammattitaudit), ASA- (karsinogeenialtistumiset) ja THAM- (työhygieeniset mittaukset) rekistereitä ja tuottamalla niistä tilastoraportteja ja tietopalveluita. Käynnistämme ASArekisterin vaikuttavuus- ja syöpäsairastuvuustutkimuksen. Osallistumme tiedolla vaikuttamiseen EU-tasolla tuottamalla sopimuksen mukaiset raportit EU:n Dublinin säätiön (Eurofound) ja Bilbaon instituutin (EU-OSHA) verkkosivuille sekä EUROSTATin käyttöön. Tuotamme kansainvälisenä yhteistyönä tietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta (Cochrane-katsauksia ja muita katsauksia).

37 (45) 3.4 Yhteiset palvelut Yhteiset palvelut tuottaa toiminta-alueiden ja osaamiskeskusten rajat ylittäviä toiminnan suunnittelua ja johtamista tukevia palveluita ydintoiminnan tarpeista lähtien. Yhteisiä palveluita ovat keskitetyt henkilöstö- talous ja tietohallintopalvelut sekä tärkeimmät ylimmän johdon tuki-, suunnittelu ja seuranta- sekä lakipalvelut. Yhteisten palveluiden vuoden 2014 tärkeimpänä tavoitteena on tukea Työterveyslaitoksen strategian 2015 2020 laadintaa ja kehittää edelleen henkilöstösuunnittelua. Laadun ja riskien hallintaa edistetään systemaattisena toimintatapana organisaation kaikilla tasoilla. Toiminta 2014 Strategian laatiminen vuosille 2015 2020 Kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen Henkilöstösuunnittelun käytänteiden edelleen kehittäminen Uusien ICT-palveluiden käyttöönotto Toimitila-hankkeen edistäminen.

38 (45) 4 Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen 2014 Vuonna 2014 Työterveyslaitoksessa laaditaan uusi strategia vuosille 2015 2020. Vuonna 2012 laaditut osaamislinjaukset tarkistetaan strategian muotoilun yhteydessä. 4.1 Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista fyysisen työympäristön kehittämisessä, sen turvallisuuden ja riskien arvioinnissa ja hallinnassa sekä työympäristön tutkimisessa ja kehittämisessä voimavaratekijänä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä ovat vuonna 2014: vahvistaa osaamista uusien teknologioiden työympäristöriskien tunnistamisessa ja hallinnassa ja haittatekijöiltä suojautumisessa kehittää osaamista ja menetelmiä asiakkaiden tukemisessa oman työympäristönsä kehittämisessä ja arvioinnissa vahvistaa moniammatillista kehittämisosaamista vahvistaa asiantuntemusta ja perusosaamista kemikaaliturvallisuuden, pienhiukkasten, sähkömagneettisten kenttien, melun ja tärinän ja biologisten haittojen hallinnan alueilla. 4.2 Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työterveyden, työkyvyn ja toimintakyvyn edistämisessä, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien mekanismeissa, diagnostiikassa ja ehkäisyssä sekä työterveyshuollon kehittämisessä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä ovat vuonna 2014: vahvistaa sekä terveyden edistämisen että työhön osallistumisen kehittämisja tutkimusosaamista vahvistaa työterveyshuollon toimintaa koskevaa tutkimusosaamista yhdistämällä työhön liittyvät sairaudet -tiimin ja työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen -tiimin kehittää toimintakyvyn arviointia koskevaa palvelu- ja tuoteosaamistamme vahvistaa työterveyshuollon koulutuksen johtamisen osaamista vahvistaa laadullista arviointiosaamista sekä interventiotutkimuksen osaamista vahvistaa työlääketieteellistä osaamista yhdistämällä työlääketiede- ja yliherkkyyssairauksien hallinta -tiimit. 4.2 Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus Työn ja organisaatioiden kehittäminen osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työtä, sen muutoksia sekä näiden työhyvinvointi- ja työuravaikutuksia

39 (45) koskevan tiedon ja uudistumiskykyisyyttä, osaamista, innovatiivisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta lisäävien kehittämisen menetelmien osalta. Osaamisen kehittämisen painopisteitä ovat vuonna 2014: Vahvistaa 2020-luvun työelämän mahdollisuuksia ja haasteita koskevaa ymmärrystä ja tietoa sekä analysoida ja kehittää keinoja mahdollisuuksien toteutumisen tukemiseksi ja haasteista selviämiseksi erilaisilla työurilla, erilaisissa kansalaisryhmissä ja eri toimialoilla. Vahvistaa monipuolisten ja toisiaan täydentävien paradigmojen (lähestymistapojen) soveltamista ja kehittämistä muuttuvan ja kehittyvän työn tutkimuksessa. kehittää edelleen interventio-, evaluaatio-, ja implementointitutkimuksen osaamista. Vahvistaa työelämän mielenterveyskysymysten sekä neurologisten ja neuropsykologisten kysymysten hallintaa. Vahvistaa monipuolista osaamista työn, työyhteisöjen, yksilöiden ja organisaatioiden kehityksen tukemisessa ja kriisivaiheiden ratkaisemisessa. Vahvistaa erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla tarvittavien tutkimus- ja palvelukonseptien kehittämistä ja soveltamista.

40 (45) 5 Rahoitus Työterveyslaitokselle valtion talousarviossa osoitettu valtionapu vuodeksi 2014 on 36,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 valtionapu. Valtionavun lasku johtuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä tutkimuslaitosuudistuksen aiheuttamista leikkauksista. Työterveyslaitoksen talousarvion kokonaissumma on esityksen mukaisesti 66,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa euroa (2,4 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetti. Kustannusten kurissa pitäminen edellyttää tarkkaa kustannusseurantaa sekä jatkuvaa säästömahdollisuuksien hyödyntämistä. Oman toiminnan budjetoidut tuotot ovat 29,7 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa (1 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Muutokseen on vaikuttanut varautuminen toiminnan lievään supistumiseen, joka johtuu varautumisesta supistuvaan valtionapuun. Henkilöstökulujen kokonaisbudjetti on 39,4 miljoonaa euroa vuonna 2014, laskua on 1,2 miljoonaa euroa (3 %) verrattuna vuoden 2013 budjettiin. Henkilöstökulujen laskennassa on otettu huomioon henkilöstömäärän aleneminen vuonna 2014. Muiden kulujen ennakoidaan olevan 23,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuoden 2013 budjetoitua tasoa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan kustannuskurin ylläpitämistä. Käytännön toimenpiteitä kustannussäästöjen saavuttamiseen ovat mm. kaikkien päättyvien sopimusten hintatason tarkastukset, säästöjä on mahdollista saavuttaa joko sopimusten hintatasoa laskelmalla tai karsimalla sopimusten sisältöä. Hankintojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen budjetti on 3,1 miljoonaa euroa, laskua on 0,3 miljoonaa euroa kuluvan vuoden budjettiin nähden.

41 (45) TYÖTERVEYSLAITOS TALOUSARVIO 2014 Toteutunut Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos 13/14 2012 2013 2014 13/14 % TUOTOT Suoritteiden tuotot 29 253 29 345 28 845-500 -2 % tutkimus 8 761 9 000 8 500-500 -6 % tiedotus 1 618 1 845 1 845 0 0 % palvelu 18 613 18 500 18 500 0 0 % muut tehtävät 261 0 0 0 0 % Muut tuotot 737 872 872 0 0 % YHTEENSÄ 29 990 30 217 29 717-500 -1,7 % KULUT Palkat ja palkkiot 33 068 33 854 32 838-1 016-3 % lakis.sos.kulut 7 184 6 740 6 538-202 -3 % muut henkilökulut 2 803 2 803 2 718-85 -3 % aineet ja tarvikkeet 2 609 2 575 2 575 0 0 % vieraat palvelut 8 426 8 777 8 777 0 0 % vuokrat ja kiint.kul. 9 591 9 462 9 462 0 0 % muut kulut 360 283 283 0 0 % YHTEENSÄ 64 041 64 494 63 191-1 303-2,0 % MUUT PITKÄVAIKUTTEISET HANKINNAT 2 944 3 400 3 100-300 -9 % KAIKKI YHTEENSÄ 66 985 67 894 66 291-1 603-2 % Korko- ja osinkotuotot 98 160 160 0 0 % AVUSTUSTARVE 36 897 37 517 36 414-1 103-3 % VALTIONAPU 37 369 37 964 36 543-1 421-4 %

42 (45) 6 Toimintasuunnitelman seuranta Toimintasuunnitelman toteutuminen kokonaisuutena arvioidaan vuosittain ja raportoidaan johtokunnalle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumisesta tehdään puolen vuoden väliarviointi ja sen toteutumista kokonaisuudessaan arvioidaan toimintakertomuksella. Seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista. Strategista uudistumistamme ja kyvykkyyttämme arvioidaan kolmella ulottuvuudella. Ulottuvuudet ovat rakenteellinen pääoma ja infrastruktuuri, suhdepääoma sekä henkilöpääoma. Mittariston kehittämistä jatketaan käyttökokemusten pohjalta. Toiminta-alueiden toiminta ja osaamispääoman kehittyminen raportoidaan johtoryhmälle kolme kertaa vuodessa. Talouden ja henkilöstömäärän kehitystä seurataan johtoryhmässä kuukausittain. Kuva 16. Työterveyslaitoksen kyvykkyyttä kuvaavat mittarit.

Kuva 17. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. 43 (45)