POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA 2030 KAAVASELOSTUS Maakuntahallitus 28.10.2013 Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen nähtävillä 10.11. - 20.12.2013 0
Kaupan maakuntakaavan kaavaratkaisun lähtökohtana käytetään herkkyystarkastelun mukaista liiketilan lisätarvetta (668 000 ). Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Koillis-Savon seutu 7 159 46 827 17 314 29 513 53 987 Juankoski 602 6 601 3 036 3 565 7 203 Kaavi 657 5 704 2 593 3 111 6 361 Nilsiä 4 958 26 118 7 591 18 527 31 075 Rautavaara 232 2 589 1 294 1 294 2 821 Tuusniemi 710 5 817 2 801 3 016 6 527 Kuopion seutu 56 401 351 538 128 754 222 784 407 939 Kuopio 46 282 287 751 105 038 182 713 334 033 Maaninka 1 144 8 556 3 861 4 696 9 701 Siilinjärvi 8 975 55 231 19 855 35 376 64 205 Sisä-Savon seutu 3 654 29 833 13 964 15 868 33 487 Rautalampi 950 8 059 4 250 3 809 9 009 Suonenjoki 1 891 14 194 5 798 8 396 16 086 Tervo 468 4 100 2 268 1 832 4 568 Vesanto 346 3 480 1 649 1 831 3 825 Varkauden seutu 6 397 58 718 24 640 34 078 65 115 Leppävirta 2 236 18 609 8 381 10 228 20 845 Varkaus 4 161 40 109 16 259 23 850 44 270 Ylä-Savon seutu 12 050 95 716 38 562 57 154 107 766 Iisalmi 6 212 42 242 14 861 27 381 48 454 Keitele 339 3 365 1 461 1 904 3 704 Kiuruvesi 941 10 699 4 694 6 006 11 640 Lapinlahti 2 324 18 344 7 701 10 643 20 668 Pielavesi 664 7 356 3 798 3 558 8 019 Sonkajärvi 654 6 569 3 062 3 507 7 223 Vieremä 917 7 140 2 986 4 154 8 058 Pohjois-Savo 85 663 582 632 223 235 359 398 668 295 Taulukko 5. Herkkyysanalyysien mukainen liiketilan lisätarve kunnittain PALVELUVERKKOSELVITYS SUOSITUS ERO 2030 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Koillis-Savon seutu 4 000 22 000 8 000 14 000 26 000 7 000 47 000 17 000 30 000 54 000 3 000 25 000 9 000 16 000 28 000 Kuopion seutu 39 000 176 000 64 000 112 000 215 000 56 000 352 000 129 000 223 000 408 000 17 000 176 000 65 000 111 000 193 000 Sisä-Savon seutu 2 000 13 000 6 000 7 000 15 000 4 000 30 000 14 000 16 000 34 000 2 000 17 000 8 000 9 000 19 000 Varkauden seutu 3 000 27 000 12 000 15 000 30 000 6 000 59 000 25 000 34 000 65 000 3 000 32 000 13 000 19 000 35 000 Ylä-Savon seutu 6 000 43 000 17 000 26 000 49 000 12 000 96 000 39 000 57 000 108 000 6 000 53 000 22 000 31 000 59 000 Pohjois-Savo 55 000 282 000 107 000 175 000 337 000 86 000 582 000 223 000 359 000 668 000 31 000 300 000 116 000 184 000 331 000 Taulukko 6. Kaupan palveluverkkoselvityksen ja herkkyysanalyysien suosituksen mukainen liiketilan lisätarve sekä niiden välinen ero. 29
KAAVARATKAISUN ESITYSTAPA JA SISÄLTÖ Liiketilan lisätarve ja kokonaismitoitus Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan liiketilan lisätarve pohjautuu nykyisien ja uusien pohjoissavolaisten ostovoimaan. Asukkaiden lisäksi liiketilan lisätarpeen arvioinnit pohjautuvat vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja kauttakulkevasta liikenteestä pysähtyvän ostovoiman sekä ylimaakunnallisen ostovoiman siirtymästä aiheutuvaan ostovoiman kasvuun. Ostovoiman kasvua sekä liiketilan laskennallista lisätarvetta on selvitetty kahdella erillisellä selvityksellä: kaupan palveluverkkoselvityksellä sekä herkkyysanalyyseillä liiketilan lisätarpeesta. Selvitykset on koottu yhdeksi julkaisuksi (Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava. Palveluverkkoselvitys herkkyysanalyyseineen, 2013). Selvitysten perusteella on arvioitu, että liiketilan lisätarve vuoteen 2030 on Pohjois-Savossa yhteensä 668 000. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on kaupan kerrosalaa noin yksi miljoona. Näin ollen laskennallisesti kaupan kokonaismitoitus, jossa huomioidaan olemassa oleva kaupan kerrosala sekä laskennallinen liiketilan lisätarve, on noin 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Verkkokauppavähennyksenä on käytetty 5 %. Vähennystä ei ole laskettu koko liiketilan lisätarpeesta, vaan se on kohdistettu muuhun erikoiskauppaan. Selvitysten perusteella muun erikoiskaupan lisäkerrosala on 359 000, josta 5 % on noin 18 000 km2. Muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve on siten 341 000. Tällä hetkellä verkkokauppa toimii lähinnä muussa erikoiskaupassa, kodin elektroniikasta vaatteisiin. Verkkokaupan osalta ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, joten tulevaisuudessa sen merkitys voi kasvaa myös tilaa vievässä kaupassa ja erityisesti päivittäistavarakaupassa. Verkkokaupan merkitys voi kasvaa myös toisinpäin. Mikäli Pohjois-Savoon syntyy menestyviä verkkokaupan yrityksiä, ne tulevat tarvitsemaan hyvien liikenneyhteyksien varrelta edullista varastotilaa. Nykyinen kaupan lainsäädäntö ei ota kantaa siihen, luokiteltaisiinko seudullisesti merkittävä verkkokaupan varastotila vähittäiskaupan suuryksiköksi, mutta tässä vaiheessa tämäntyyppisen toiminnan voidaan katsoa sijoittuvan esim. taajamatoimintojen alueilla tai työpaikka-alueilla. Seuduittain ja kaupan laadun mukaan luokiteltuna liiketilan lisätarve jakautuu laskennallisesti seuraavasti: Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Verkko- Vähittäis- tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa- kauppa vähennys 5 kauppa yhteensä kauppa kauppa % yhteensä Koillis-Savon seutu 7 159 46 827 17 314 29 513 1 476 53 987 Kuopion seutu 56 401 351 538 128 754 222 784 11 139 407 939 Sisä-Savon seutu 3 654 29 833 13 964 15 868 793 33 487 Varkauden seutu 6 397 58 718 24 640 34 078 1 704 65 115 Ylä-Savon seutu 12 050 95 716 38 562 57 154 2 858 107 766 Pohjois-Savo 85 663 582 632 223 235 359 398 17 970 668 295 Verkkokauppavähennys 5% 17970 650 325 30
Liiketilan lisätarvetta ei ole tarkoituksenmukaista määritellä enimmäiskerrosalana kunnittain, sillä kuntien välillä tapahtuu ostovoiman siirtymää. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnaltaan, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kaupan maakuntakaavan kaavaratkaisussa on mitoituksen osalta huomioitu olemassa oleva liiketila sekä uusi liiketilan lisätarve. Kokonaismitoitus on lisäksi jaettu keskusta-alueille sekä keskustojen ulkopuolisille alueille liitteen 3 mukaisesti. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan kaavaratkaisussa laskennallisesti uuden liiketilan määrä on kokonaisuudessaan noin 687 000, kokonaismitoitus (olemassa oleva sekä uusi liiketila) noin 1,8 milj.. Lukuja tarkastellessa on huomioitava, että uuden liiketilaan määrässä ja kokonaismitoituksessa on huomioitu Iisalmen, Kuopion, Siilinjärven sekä Varkauden keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus laskennallisesti, vaikka em. alueille ei kaupan maakuntakaavassa osoiteta keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitusta (kts. tarkemmin kaavaselostuksen -. Keskustojen ulkopuolelle kaupan maakuntakaavassa uutena liiketilana osoitetaan 263 500. Kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkasteltiin kaupan hankkeita ns. minimi- ja maksimivaihtoehdon perusteella. Hankkeet olivat pääosin keskustojen ulkopuolella sijaitsevia hankkeita. Esillä olleessa minimivaihtoehdossa hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala oli 287 000. Kaupan maakuntakaavan kaavaratkaisu on siten keskustan ulkopuolisten alueiden osalta palveluverkkoselvityksen minimivaihtoehdon mukainen. Keskusta-alueiden mitoitus Liiketilan lisätarpeen sijoittuminen sijoittaminen keskustoihin ja niiden ulkopuolisille alueille riippuu kaupan laadusta. Vähittäiskaupan suuryksiköt voivat perustellusta syystä, kaupan laatu huomioon ottaen sijaita myös keskusta-alueiden ulkopuolella. Tällaisia kaupan yksiköitä ovat mm. auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa. Keskusta-alueille puolestaan pyritään suuntaamaan päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoiskauppaa, jotta vahvistettaisiin keskusta-alueita ensisijaisina vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoina. Samalla vahvistetaan palveluiden säilymistä kuntakeskuksissa ja siten tuetaan myös keskusten elinvoimaisuutta. Kaupan maakuntakaavaratkaisun periaatteena on, että uudesta liiketilasta keskustoihin sijoittuu 2/3, keskustojen ulkopuolelle 1/3. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Lain perustelujen mukaan enimmäismitoituksen osoittaminen koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Mitoituksen osoittamisen tapaan vaikuttavat kuntien olosuhteet, esimerkiksi suurten kaupunkien keskustatoimintojen alueille ei ole välttämätöntä osoittaa enimmäismitoitusta kerrosneliömetreinä, jos kaavan vaikutusten arviointi ei sitä edellytä. Kuopion seudun maakuntakaavassa on osoitettu alakeskus-merkinnällä Vuorelan ja Petosen alakeskukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan näille alueille saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, jolloin myös enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on osoitettava Kuopion Savilahden alakeskuksen enimmäismitoitus. Kaupan maakuntakaavassa Kuopion Savilahti ja Petonen sekä Siilinjärven Vuorela osoitetaan alakeskuksina (ca1). 31
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa kussakin kunnassa keskusta-alueita koskevat seuraavat enimmäismitoitukset, johon lasketaan olemassa olevat sekä uudet yli 2000 suuruiset kaupan yksiköt: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus ja Iisalmi: ei mitoitusta Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Nilsiä, Suonenjoki: enintään 35 000 Pielavesi, Juankoski, Kaavi, Rautalampi: enintään 15 000 Keitele, Maaninka, Sonkajärvi, Tuusniemi, Vesanto, Vieremä: enintään 10 000 Rautavaara, Tervo: enintään 5000 Savilahti, Kuopio: enintään 75 000 Petonen, Kuopio: enintään 20 000 Vuorela, Siilinjärvi: enintään 20 000 Kaupan maakuntakaavassa osoitetaan keskusta-alueita koskevat enimmäismitoitukset vain keskikokoisille ja sitä pienemmille kuntakeskuksille sekä alakeskuksille. Mitoitettavat kuntakeskukset on jaettu eri luokkiin väestömäärän, kaupan nykytilanteen ja laskennallisen liiketilan lisätarpeen perusteella. Kuopion, Siilinjärven, Varkauden ja Iisalmen keskusta-alueita ei ole tarpeen mitoittaa kerrosaloina. Näiden kaupunkien keskusta-alueet alakeskuksineen muodostavat jo nykyisin monipuolisen ja laajalle ulottuvan ja etenkin Kuopiossa myös toisiinsa kiinteästi kytkeytyvän kaupan palveluverkon, jossa on hyvin vaikeaa hahmottaa yksittäisten keskusten vaikutusaluetta ja osoittaa niiden vaikutuksia. Keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten suunnittelua ohjaavat kaupan maakuntakaavassa määritetyt keskustatoimintojen alueita ja alakeskuksia koskevat suunnittelumääräykset. Kaupan sijoittuminen seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin yksiköihin Maakuntakaavassa ohjataan ainoastaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan ajatella olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. MRL:n 71c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti ole kaupan laatu huomioiden perusteltu. Kuva 9. Kaupan kokonaismitoituksen jakautuminen seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin ja paikallisiin vähittäiskaupan yksiköihin (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus -opas, 2013) 32
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaratkaisun lähtökohtana on, että 1/2 liiketilan lisätarpeesta sijoittuu seudullisesti merkittäviin yksiköihin, 1/2 paikallisesti merkittäviin yksiköihin. katsoa valtaosaltaan luonteeltaan paikalliseksi, vaikka kokonaisuutena keskustat voivatkin muodostaa seudullisen kokonaisuuden. Päivittäistavarakauppa on luonteeltaan pääasiallisesti paikallista. Tilaa vaativa kauppa voi olla paikallista tai seudullista, mutta toiminnallisen luonteensa puolesta se voidaan muuta erikoiskauppaa yksiselitteisemmin tulkita myös seudulliseksi. Keskustojen ulkopuolisilla alueilla seudullisesti merkittäviin kaupan yksiköihin sijoittuu noin 85 % tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta ja noin 17 % erikoiskaupan liiketilatarpeesta sekä n. 15 % päivittäistavarakaupan liiketilatarpeesta, yhteensä noin 40 % liiketilatarpeesta. Kerrosala sijoittuu pääasiassa nykyisille maakuntakaavan kaupan suuryksikköjen alueille. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sijaitsevat vähittäiskaupan suuryksiköt tai myymläkeskittymät Kunta Merkintä Kerrosala v. 2013 Uusi liiketila Kiuruvesi Kiuruvesi kme 3900 7000 10900 0 0 7000 Marjahaka Iisalmi kma 22800 30000 52800 0 0 30000 Green Valley Siilinjärvi kme 0 30000 30000 900 22 200 6900 Vt 9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys Siilinjärvi kme 400 15000 15400 0 0 15000 Päiväranta Kuopio km 15000 5000 20000 5000 0 0 Neulamäki Kuopio kme/res 0 0 0 0 0 0 Vt 5 länsi (Volttikatu) Kuopio kme 44000 15000 59000 0 5000 10000 Vt 5 itä (Leväsentie) Kuopio kme 80000 20000 100000 0 5000 15000 Kolmisoppi Kuopio km 42000 10000 52000 0 5000 5000 Matkus Kuopio kma 86000 70500 156500 0 9500 61000 Nilsiä Kuopio kme 0 7000 7000 0 2000 5000 Suonenjoki Suonenjoki kme 0 7000 7000 0 0 7000 Leppävirta Leppävirta kme 0 7000 7000 2000 2000 3000 Vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke Varkaus kma 22300 30000 52300 5000 3000 22000 Varkauden Onni Varkaus KM 0 10000 10000 2000 5000 3000 YHTEENSÄ 263500 14900 58700 189900 Taulukko 7. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sijaitsevien vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus. Kaupan laadun mitoitus koskee uuden liiketilan osuutta. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja Kokonaismitoitus Päivittäistavarakauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Maakuntakaavalla ohjataan vain seudullisesti merkittävää kauppaa. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä tai usean myymälän muodostamaa vähittäiskaupan aluetta, jolla on yhtä kuntaa laajempia seudullisia vaikutuksia. Alaraja voi olla erilainen kyseessä olevasta alueesta ja sen olosuhteista sekä kaupan laadusta johtuen. Alaraja voi siten vaihdella maakunnan eri alueilla. Lähtökohtana Pohjois-Savon maakuntakaavan seudullisen suuryksikön koon alarajan määrittelylle sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö eli pinta-alaltaan yli 2 000 :n myymälä tai myymäläkeskittymä. Lain ja nykyisen myymäläverkon lisäksi seudullista merkittävyyttä on lähestytty käyttäjälähtöisesti tarkastelemalla myymälöiden kokoon perustuvaa väestöpohjaa. Suuri ja alueellisesti laaja väestöpohja tuo mukanaan erilaisia, esimerkiksi asiointiliikenteeseen ja liikkumiseen kohdistuvia vaikutuksia. Myymäläkoon mukaan määräytyvän väestöpohjan arviointi perustuu Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskimääräisiin myyntitehokkuuksiin sekä Pohjois-Savon kulutuslukuihin. Myyntitehokkuuksien avulla on laskettu myynnit ja kulutuslukujen avulla väestömäärät, joilla myynnit täyttyvät. 33
Päivittäistavarakaupassa merkitykseltään seudullisen suuryksikön alarajana Pohjois-Savossa on Kuopiota, Iisalmea, Siilinjärveä ja Varkautta lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 2 000, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Kuopio on maakuntakeskus ja siellä asuu muuhun maakuntaan verrattuna niin paljon enemmän asukkaita, että alarajana on 4 000. Kooltaan 4 000 kerrosneliömetrin kokoinen päivittäistavaramyymälä tarvitsee toimiakseen noin 10 000 asukkaan väestöpohjan. Tämä väestömäärä täyttyy useimmilla keskeisen kaupunkialueen suunnittelualuekokonaisuuksilla. Kuopioon sijoittuva päivittäistavarakaupan suuryksikkö saa siis asiakkaansa lähialueeltaan eli on vaikutuksiltaan paikallinen. Sijainnista riippuen myös tätä suurempi yksikkö voi olla vaikutuksiltaan paikallinen. Iisalmessa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alarajana on 3 000. Tämänkokoisen myymälän väestöpohja on noin 7 000 asukasta, mikä vastaa noin kolmasosaa kaupunkien vuoden 2030 kokonaisväestömäärästä. Asiointia naapurikunnista ei tarvita. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa kooltaan 2 000 kerrosneliömetrin myymälä tarvitsee toimiakseen noin 5 000 asukkaan väestöpohjan. Jos siis esimerkiksi väestömäärältään maakunnan pienimpään kuntaan Tervoon tulee yli 2 000 kerrosneliömetrin myymälä, kunnan oman väestön lisäksi tarvitaan asiakkaita naapurikunnista. Toisena ääripäänä on väestömäärältään suurin Kuopio, jossa määrittelyn lähtökohtana voidaan pitää noin neljäsosaa kaupungin vuoden 2030 kokonaisväestömäärästä. Tämä noin 30 000 asukkaan väestöpohja mahdollistaa 12 000 kerrosneliömetrin myymälän toiminnan ilman lisäasiointia naapurikunnista. Myöskään Varkauteen, Siilinjärvelle tai Iisalmeen sijoittuva noin 7 000 :n myymälä ei tarvitse asiointia naapurikunnista. Vuoden 2030 väestömääräluokkaan 5 000-10 000 asukasta kuuluvissa kunnissa (Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta ja Suonenjoki) seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja on 5000. Muissa kunnissa merkitykseltään seudullisen suuryksikön alarajana on 2 000. Muussa erikoiskaupassa yksittäiset suuryksiköt ovat niin Pohjois-Savossa kuin koko maassakin verraten harvinaisia muutamia toimialoja kuten urheiluvälineitä ja muotivaatteita lukuun ottamatta. Väestömäärältään alle 5 000 asukkaan sekä 5 000-10 000 asukkaan kunnissa merkitykseltään seudullisen suuryksikön alarajana on 2 000. Varkaudessa, Siilinjärvellä ja Iisalmessa rajana on 3 000 ja Kuopiossa 5 000. Edellä esitetyn ja Pohjois-Savon kuntien väestömäärien perusteella seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan suuryksikön alarajat, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta, ovat: Seudullisen suuryksikön alarajat, k-m 2 Päivittäis- Tilaa vaativa Muu erikoistavarakauppa erikoiskauppa kauppa Kuopio 4 000 12 000 5 000 Iisalmi, Siilinjärvi, Varkaus 3 000 7 000 3 000 Lapinlahti, Leppävirta, Kiuruvesi, Suonenjoki 2 000 5 000 2 000 Muut kunnat 2 000 2 000 2 000 34
Merkinnät ja määräykset Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueita ja kohdemerkinnöillä osoitettuja alakeskuksia on osoitettu seuraavilla merkinnöillä Kuopion seudun maakuntakaavassa sekä Pohjois-Savon maakuntakaavassa: MERKID MKMERK NIMI KUNTA Mkaava C 11.100 C KUOPIO keskustatoimintojen alue Kuopio PSMK 2030 C 21.002 C Ydinkeskusta Iisalmi PSMK 2030 C 51.000 C Ydinkeskusta Varkaus PSMK 2030 ca1 13.001 ca1 Siilinjärven kk Siilinjärvi KSMK ca1 32.002 ca1 Vuorela-Toivala Siilinjärvi KSMK ca1 11.001 ca1 Petonen Kuopio KSMK ca-11 41.000 ca-11 Juankosken keskusta Juankoski PSMK 2030 ca-11 23.000 ca-11 Kiuruveden keskusta Kiuruvesi PSMK 2030 ca-11 43.010 ca-11 Nilsiän keskusta Nilsiä PSMK 2030 ca-11 24.000 ca-11 Lapinlahden keskusta Lapinlahti PSMK 2030 ca-11 52.000 ca-11 Leppävirran kirkonkylä Leppävirta PSMK 2030 ca-11 31.000 ca-11 Suonenjoen keskusta Suonenjoki PSMK 2030 ca2 11.001 ca2 Vaajasalo Kuopio KSMK ca2 11.002 ca2 Vehmersalmi Kuopio KSMK ca2 32.110 ca2 Karttula kk Kuopio KSMK ca2 12.110 ca2 Maaninka Maaninka KSMK ca-21 42.000 ca-21 Kaavin keskusta Kaavi PSMK 2030 ca-21 22.000 ca-21 Keiteleen keskusta Keitele PSMK 2030 ca-21 27.000 ca-21 Varpaisjärven keskusta Lapinlahti PSMK 2030 ca-21 25.000 ca-21 Pielaveden keskusta Pielavesi PSMK 2030 ca-21 33.000 ca-21 Rautalammin keskusta Rautalampi PSMK 2030 ca-21 44.000 ca-21 Rautavaaran keskusta Rautavaara PSMK 2030 ca-21 26.000 ca-21 Sonkajärven keskusta Sonkajärvi PSMK 2030 ca-21 34.000 ca-21 Tervon keskusta Tervo PSMK 2030 ca-21 45.000 ca-21 Tuusniemen keskusta Tuusniemi PSMK 2030 ca-21 35.000 ca-21 Vesannon keskusta Vesanto PSMK 2030 ca-21 28.000 ca-21 Vieremän keskusta Vieremä PSMK 2030 Taulukko 8. Keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset voimassa olevissa maakuntakaavoissa Voimassa olevien maakuntakaavojen suunnittelumääräyksissä on osoitettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajoja, jotka kaupan maakuntakaavassa päivitetään vastaamaan selvitysten mukaisia alarajoja. Samalla seudullista keskusverkkoa päivitetään vähäisesti keskustatoimintojen alueiden ja kohdemerkintöjen osalta 15.4.2011 muuttuneen kaupan lainsäädännön sekä kuntaliitosten vuoksi. Kaupan maakuntakaavassa Kuopion seudun maakuntakaavan ja Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaiset keskustatoimintojen alueet ja alakeskusverkosto kumotaan. Uudessa keskusverkkoluokittelussa poistetaan voimassa olevien maakuntakaavojen moniportainen luokittelu yksinkertaistamalla sitä osoittamalla keskustatoimintojen alueita (c) sekä kahteen luokkaan jakautuvia keskustatoimintojen alakes- 35
kuksia (ca1 ja ca2). Keskustatoimintojen alueet ovat Kuopion, Siilinjärven, Iisalmen ja Varkauden aluevarausta lukuun ottamatta osoitettu kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alueiden osoittaminen aluevarausmerkinnällä ei ole maakuntakaavan yleispiirteisyys ja mittakaava huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Kohdemerkinnöillä osoitettujen alakeskusten rajaus määritellään tarkemmin kuntakaavoituksessa. Vaajasalon, Karttulan, Vehmersalmen ja Varpaisjärven alakeskusmerkinnät kumotaan, mutta tilalle ei kaupan maakuntakaavassa osoiteta korvaavaa alakeskusmerkintää. Vaajasalo, Karttula, Vehmersalmi ja Varpaisjärvi ovat jatkossa Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoissa osoitettuja taajamatoimintojen alueita. Kaupan maakuntakaavassa määritellään seudullinen keskusverkko, joten nyt kumottavaksi esitettyjen alakeskusten merkintätavan ollessa taajamatoimintojen alue se tarkoittaa, että alueella kehittyy ja tulee kehittää paikallisia kaupan palveluja. Kuopion seudulla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on korkealla alueen kokonaisasukasmäärän ansiosta. Varpaisjärven taajaman läheisyydessä on voimakkaasti matkailukeskuksena kehittyvä Tahko kirkonkylineen, jonne keskittyy seudullisia palveluita, ja toisessa suunnassa 5-tievyöhykkeellä Lapinlahden keskusta, jolloin Varpaisjärven taajama kehittyy paikallisena palvelukeskuksena. Vesanto ja Rautavaara sijaitsevat maakunnan reuna-alueilla kauempana muista keskuksista, jolloin ne ovat osa seudullista verkkoa. Matkailun merkitys nostaa seudulliseen verkkoon mm. sinänsä pientä Tervon taajamaa, samoin kuin Rautavaaran taajamaa. Vieremä ja Keitele ovat työpaikkaomavaraisuudeltaan yli 100 % kuntia Iisalmen, Kuopion ja Varkauden lisäksi, jolloin niillä on perustellut mahdollisuudet kehittää myös seudullista kauppaa. Seudullisen verkon arvioinnissa on ollut myös merkitystä vapaa-ajan asuntojen määrillä ja suhteella vakinaiseen väestöön. Keskus Väestömäärä 2 km säde (YKR 2012) Väestömäärä 6 km säde (YKR 2012) Siilinjärvi 7586 as. 12058 as. Vuorela 4239 9217 Petonen 11086 37393 Maaninka 998 1802 Karttula 968 1375 Vehmersalmi 754 1123 Vaajasalo 141 9171 Taulukko 9. Väestömäärien tarkastelu Kuopion seudun maakuntakaavassa osoitetuille alakeskuksille C Keskustatoimintojen alue (C) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Iisalmen, Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden keskustojen ydinalueet, joille sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluita, vähittäiskaupan suuryksiköitä ja asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat ovat seuraavat: Kohde Päivittäistavarakauppa, Tilaa vaativa erikoiskauppa, Muu erikoiskauppa, k- m2 Kuopio 4000 12000 5000 Iisalmi 3000 7000 3000 Varkaus 3000 7000 3000 Siilinjärvi 3000 7000 3000 36
Savilahden alueen osoittaminen alakeskuksena tukee Kuopion kaupungin strategiaa toimia valtakunnallisena keskuksena, kehittää eheytyvää jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin yhdyskuntarakennetta, tukea monipuolisten palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta niin kaupungin omassa kuin seudullisessakin ja maakunnallisessa mittakaavassa, edistää elinkeinomyönteisyyttä ja kilpailukykyä sekä hyvää asuinympäristöä. ca2 Keskustatoimintojen alakeskus (ca2) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kuntakeskukset, joihin sijoittuu kaupan ja hallinnon palveluita. Yhdessä nämä muodostavat seudullisen verkon, joka turvaa ennen kaikkea päivittäistavaroiden saatavuuden. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat ovat seuraavat: Kohde Päivittäistavarakauppa, Tilaa vaativa erikoiskauppa, Muu erikoiskauppa, Juankoski 2000 2000 2000 Kaavi 2000 2000 2000 Keitele 2000 2000 2000 Maaninka 2000 2000 2000 Pielavesi 2000 2000 2000 Rautalampi 2000 2000 2000 Rautavaara 2000 2000 2000 Sonkajärvi 2000 2000 2000 Tervo 2000 2000 2000 Tuusniemi 2000 2000 2000 Vesanto 2000 2000 2000 Vieremä 2000 2000 2000 Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja edistetään viihtyisän ympäristön syntymistä. Merkinnän osoittamilla alueilla tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnittää huomiota vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan kilpailun edistämiseen. Pielavedellä, Juankoskella, Kaavilla ja Rautalammilla keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden enintään 15 000. Keiteleellä, Maaningalla, Sonkajärvellä, Tuusniemellä, Vesannolla ja Vieremällä keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden enintään 10 000. Rautavaaralla ja Tervossa keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden enintään 5000. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. 42
Vaihtoehtoinen suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja edistetään viihtyisän ympäristön syntymistä. Merkinnän osoittamilla alueilla tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnittää huomiota vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan kilpailun edistämiseen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa pyritään edistämään taajamien ympärillä olevalla 3 km:n vyöhykkeellä vapaa-ajan asumista ympärivuotiseksi. Keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavan yhden yksittäisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskerrosala saa olla maksimissaan 3000. Alueen suunnittelussa rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamakuvaan ja kulttuuriympäristön arvoihin. A1 Taajamatoimintojen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu-, teollisuus- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäisiä liikenneväyliä sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muita vastaavia alueita, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräys: Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Alueen käytön suunnittelussa on säilytettävä riittävät virkistys- ja viheryhteydet viheralueiden välillä. Alueiden A1 21.001 (Iisalmen taajamat), A1 31.001 (Suonenjoen taajamat) ja A1 51.001 (Varkauden taajamat) käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden SL 21.501 (Keskimmäinen- Tismiö, Iisalmi), VR 31.463 (Lintharju, Suonenjoki) ja SL 51.501 (Mula-Ruokojärvi, Varkaus) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin ja maaston kulumiseen. 43
SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kaupan maakuntakaavan laadinnassa korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaikutusten arviointia. Maankäyttöja rakennuslain 62 :n mukaan suunnittelun näkökohdista, tavoitteista, mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tulee tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on myös määritelty ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä. Maakuntakaavan valmistelusta, sen osallisuusmenettelyistä ja mahdollisuuksista tiedotetaan koko valmisteluprosessin ajan. Kaupan maakuntakaavan keskeisimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, lausunnot ja mielipiteet, viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut sekä muut mahdolliset esittely- ja seminaaritilaisuudet. Lisäksi kaavan valmistelun etenemisestä on laadittu tiedotteita sanomalehtitoimitusten ja muiden tiedotusvälineiden käyttöön. Kaupan maakuntakaavaan liittyvä aineisto on pidetty näkyvillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi/kauppa. Aloitusvaihe Kaavoitusprosessin aloitusvaiheessa kuulutetaan kaavan vireille tulosta, valmistellaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja pyydetään siitä lausunnot. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavalla, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelyistä. Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus teki 28.5.2012 päätöksen kaupan maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville 4.6. 6.7.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä tutustumista varten myös Pohjois- Savon liiton toimistossa sekä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla. Kaupan maakuntakaavan käynnistämisestä kuulutettiin kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Pohjois-Savon liiton ilmoituslehdissä, joita ovat Savon Sanomat, Warkauden lehti sekä Iisalmen Sanomat. Pohjois-Savon liitto lähetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman lausuntopyynnön 81 taholle. Lausuntoja saatiin yhteensä 27 kpl. Pohjois-Savon ELY-keskus ei antanut lausuntoa, vaan heidän esille tuomansa asiat käytiin lävitse yhteisessä neuvottelussa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkennettiin siitä saatujen lausuntojen ja niihin laadittujen vastineiden perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain (66 ) ja -asetuksen (11 ) mukainen ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.10.2012. Ensimmäisen viranomaisneuvottelussa käytiin lävitse kaavan laadintaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet, kaavan laadinnan keskeiset lähtökohdat sekä suunnitellut osallistumis- ja arviointimenettelyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkennettiin myös viranomaisneuvottelusta saatujen kannanottojen ja kommenttien perusteella. Kaupan maakuntakaavan aloitusvaiheessa käytiin myös neuvotteluja kuntien tavoitteista kaupan suhteen sekä tehtiin kysely, jolla kartoitettiin kuntien kaupan nykytilaa sekä tavoitteita. Syksyllä 2012 käynnistettiin toimeksiantona koko Pohjois-Savoa koskeva palveluverkkoselvityksen laatiminen, jonka tärkeimpänä tehtävänä oli arvioida Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät. Selvityksessä tarkastel- 73
tiin palveluverkkoon vaikuttavia tekijöitä, kuten väestönkehitystä, ostovoimaa ja sen siirtymiä, liiketilan lisätarvetta sekä matkailijoiden ja kesämökkiläisten ostovoimaa. Selvityksessä tarkasteltiin kaupan palveluverkostoa myös esille tulleiden kaupan kehittämishankkeiden ja potentiaalisten kaupan alueiden näkökulmasta. Selvityksessä esitettiin myös suositus kaupan sijoittumisesta sekä mitoituksesta. Keväällä 2013 UPM-Kymmene teki aloitteen uusien tuulivoima-alueiden käsittelystä Pohjois- Savon kaupan maakuntakaavan yhteydessä. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotukseen alueet eivät ehtineet, joten maakuntahallitus päätti 22.4.2013, että UPM:n esittämät alueet otetaan tarkasteltavaksi kaupan maakuntakaavan yhteydessä edellyttäen, että UPM tekee kaavan edellyttämät taustaselvitykset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin ko. päätöksen mukaiseksi. Maakuntakaavaluonnosvaihe Kaupan palveluverkkoselvitystä täydennettiin kesällä 2013 ns. herkkyysanalyyseillä, joissa huomioitiin Pohjois-Savon erityispiirteet liiketilan lisätarpeen laskemisessa. Tuulivoima-alueille Pohjois-Savon liitto teki toukokuussa 2013 maastokäynnit alueille yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja kuntien kanssa. UPM:n toimesta alueille laadittiin kesällä 2013 teknistaloudellinen esiselvitys, jonka yhteydessä arvioitiin myös maisema- ja linnustovaikutuksia. Näkemäanalyysi laadittiin Tetrijärvi-Pehmeisen alueelle. Alustavaa kaupan maakuntakaavaluonnosta käsiteltiin kaavatyötä ohjaavan aluerakennetyöryhmän kokouksessa 16.9.2013. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa kauppaan liittyviä aluevarauksia. Aluerakennetyöryhmä hyväksyi esitetyn kaavaratkaisun esitettäväksi maakuntahallitukselle 28.10.2013. Tuulivoimaan liittyvien aluevarausten osalta aluerakennetyöryhmä kokoontui 10.10.2013. Aluerakennetyöryhmä hyväksyi esitetyn kaupan maakuntakaavan tuuliv oimaa koskevan kaavaratkaisun esitettäväksi maakuntahallitukselle 28.10.2013 sillä edellytyksellä, että Tetrijärven alueesta toimitetaan kuvasovitteet ennen kaavaluonnoksen nähtävillä pitoa. UPM ilmoitti päättävänsä jatkotoimenpiteistä myöhemmin, kun tuulivoima-alueen vaikutukset Ilmatieteen laitoksen Kuopion Oinosenmäen säätutkaan ja Vehmasmäen radio- ja TV-mastoon on selvitetty loppuvuoden 2013 aikana. Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa ei siten esitetty tuulivoimaa koskevia merkintöjä. Kaavaluonnosvaiheeseen kaupan maakuntakaavaa koskevia neuvotteluja on käyty aluerakennetyöryhmän kokousten (5 kpl) lisäksi kaavaprosessin käynnistämisestä lähtien yhteensä noin 40. Neuvottelut on käyty kaupan eri toimijoiden, kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Ympäristöministeriön kanssa on ensimmäisen lakisääteisen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun lisäksi pidetty epävirallisia työneuvotteluja 5 kpl. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen käsittelyssä 28.10.2013. Maakuntahallitus päätti, että Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos valmisteluaineistoineen asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti 10.11. - 20.12.2013. 74
POHJOIS-SAVON KAUPAN MAA- KUNTAKAAVAN 2030 SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaa varten tarkasteltujen vähittäiskaupan suuryksiköiden ja keskusten toimintojen alueiden sijainti suhteessa väestöön, asuntokuntiin ja loma-asutukseen 1
Sonkajärvi 47