Hämeenlinnan yhteiskoulun oppilashuollon suunnitelma Vs. rehtori Johanna Hyytiä 03 621 2436 Vs. apulaisrehtori Heini Peltonen 03 621 2577 Kuntatason oppilashuoltoryhmän hyväksyttäväksi, nimi ja päivämäärä: www.hämeenlinna.fi
SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen 2.2. Kouluterveydenhuolto 2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut 3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3.1. Oppilashuolto yleisesti 3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit 3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä 3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisessa 3.5. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa 3.6. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa 3.7. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys 3.8. Järjestyssäännöt 3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen 3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä 3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista (Tukioppilaat, Oppilaskunta, Nettikiusaamiseen puuttuminen, Turvallinen koulu) 3.15. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (koulun turvallisuussuunnitelmasta) 4. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4.1. Toiminnan rakenteet ja sisältö
4.2. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa 4.3. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa, sekä erityisruokavalioiden ja eettisten ruokarajoitusten tilaaminen 4.4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä 4.5. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä 4.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen 4.7. Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys 4.8. Yhteistyö koulun muiden tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa 5. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa 5.1. Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa 5.2. Oppilashuollon toiminnasta ja palveluista tiedottaminen 6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
1. Johdanto Suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toiminnan ja palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet, rakenteet sekä yhteistyö eri tukipalveluiden ja viranomaisten kanssa. Toiminnan tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren hyvä kasvu ja kehitys, sekä tunnistaa erilaisia riskitekijöitä kasvuyhteisöissä. Lasten ja nuorten oppilashuollollisesta tuesta huolehtivat kaikki koulun opetus- ja kasvatustehtäviin osallistuvat työntekijät yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeen ilmetessä siitä keskustellaan ensin oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Käyttöön otetaan välittömästi tarvittavat tukitoimet. Tämä oppilashuollon suunnitelma on osa kaupungin opetussuunnitelmaa, ja siitä johdetaan koulukohtainen oppilashuollon suunnitelma kirjaamalla koulun omat erityispiirteet ja valinnat toimintatavoiksi. 2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen Jokaisella koululla suunnitellaan ja arvioidaan koulun oppilashuollon tarvetta ja toimintatapoja yhteisöllisessä, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Ryhmä kokoontuu kouluyhteisön oman suunnitelman ja tarpeiden mukaisesti. Yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori tai apulaisrehtori. Kouluilla on käytettävissään oppilashuollon palveluja tarkoittaen sekä kouluterveydenhuollon palveluja että psykologi- ja kuraattoripalveluja. 2.2. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan osana oppilashuoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä kuraattorin ja psykologin kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhteisöllisen oppilashuollon työhön ja tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltoon. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka edistää oppilaan sekä kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon tarkastukset toteutetaan erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana. Toiminnassa painopiste on ennaltaehkäisyssä sekä varhaisessa puuttumisessa ja tuen järjestämisessä. Sairaanhoidolliset asiat hoidetaan terveysasemilla, koulutapaturmiin kouluterveydenhoitaja antaa ensiapua mahdollisuuksien mukaan. Kouluterveydenhoitaja voi mahdollisuuksien mukaan antaa ryhmämuotoista terveysneuvontaa yhteistyössä terveystiedon opetuksen kanssa (murkkutunnit, seksuaaliterveys). 2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologien ja kuraattoreiden tehtävänä on lasten ja nuorten erilaisten elämäntilanteiden, oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten asioiden arviointi sekä tarvittavien tukitoimien ja
kuntoutuksien suunnittelu. Työtä tehdään yhteistyössä lapsen, nuoren, perheen, sekä lapsen opetukseen ja kasvatukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa. Työhön sisältyy myös luokkien ryhmäytymisen ja ilmapiirin tukemista sekä ongelmallisten tilanteiden ratkomista yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Psykologit ja kuraattorit antavat konsultaatiota ja neuvontaa kouluilla, sekä osallistuvat yhteisöllisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja yksilöllisiin asiantuntijaryhmiin. Jos koulun omat tukitoimet eivät ole riittäviä, psykologi- ja kuraattoripalveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti kokoamalla yksilöllinen asiantuntijaryhmä, jolloin lapsen tilanne tulee tarkasteltua kokonaisvaltaisesti. Lapsi/nuori tai vanhemmat voivat olla myös suoraan työntekijöihin yhteydessä. Samoin koulun työntekijä voi olla yhteydessä psykologiin tai lapsen/nuoren asioissa, mutta yhteydenotosta pitää olla tieto lapsella/nuorella ja vanhemmilla. Jokaiseen koulun on nimetty joko psykologi tai kuraattori. Alakouluilla tämä työntekijä on pääsääntöisesti psykologi ja yläkouluilla kuraattori. Yhtenäiskoulujen oppilashuoltoryhmiin voi osallistua joko kuraattori tai psykologi tai molemmat. Tarvittaessa järjestetään psykologin palveluita myös yläkouluikäisille ja vastaavasti kuraattoripalveluita alakouluikäisille. Psykologit ja kuraattorit tekevät monialaista yhteistyötä myös muun palveluverkoston kanssa. Psykologi- ja kuraattoripalveluihin pääsyssä on määräajat. Kiireellisissä asioissa on oltava keskustelumahdollisuus saman tai seuraavan päivän aikana. Kiireellisiä asioita ovat esimerkiksi väkivalta tai itsetuhoiset puheet ja -käyttäytyminen. Muissa asioissa keskustelumahdollisuus pitää järjestää seitsemän koulun työpäivän aikana. Kaikki yhteydenotot eivät kuitenkaan välttämättä johda asiakassuhteeseen. Kiireellisissä asioissa otetaan yhteyttä oman koulun psykologiin tai kuraattoriin. Jos hän ei ole töissä, puhelinvastaajan poissaoloviestissä ilmoitetaan päivystävä työntekijä. Wilmaa ei saa käyttää kiireellisissä asioissa. Psykologisten tutkimusten tekeminen (oppimisvaikeustutkimus, kehitystasotutkimus jne.) ovat yksi osa oppilashuollon psykologin työtä. Tutkimuksiin ohjaudutaan pääsääntöisesti koulun yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kautta. Lopullisen päätöksen tutkimuksen tarpeesta tekee psykologi. 3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3.1. Oppilashuolto yleisesti Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön keskeinen sisältö on arvioida kuinka yhteisö voi, ja sopia niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hyvinvoiva yhteisö tarvitsee. Sisältöjä voi olla lasten, nuorten ja aikuisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, kiusaamisen ehkäisemisen käytännöt, opintojen edistäminen ja erilaiset koulunkäynnin järjestelyt, terveelliset kouluolot ja kouluympäristön turvallisuus sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus.
Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Opettajalla on arjessa hyvä tilaisuus varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen. Oppilaan hyvinvointia vahvistaa opettajan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan vanhempien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi ja esim. yleisen tuen toimenpiteiden aloittamiseksi. Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, käynnistyy yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi, jota kuvataan jäljempänä. 3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit Arjen laadukas kasvatus- ja opetustyö sekä oppilaan ohjaaminen on osa kokonaisvaltaista oppilashuoltotyötä. Opettajien ja rehtorin tehtävät: kasvun ja kehityksen tukeminen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus osallistuminen koulun suunnittelutyöhön, arviointiin ja kehittämiseen oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen yksilökohtaiseen oppilashuoltoon liittyvä työ tarpeen ja tilanteen mukaan moniammatillinen yhteistyö kodin ja koulun välinen yhteistyö oppilaiden poissaolojen seuranta tiedottaa oman vastuualueensa asioista sisäisesti ja ulkoisesti Opettajille ja rehtoreille yhteisten tehtävien lisäksi Luokanopettajan tehtävät: toimii luokkansa ryhmänohjaajana päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä yhteyshenkilö opettajien, oppilaiden ja vanhempien välillä vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.) huolehtii toisenkin opettajan tehtävistä tarvittaessa arvioi oppilaidensa edistymistä toteuttaa kasvatus- ja arviointikeskustelut järjestää oman luokkansa vanhempainillan Luokanvalvojan tehtävät: luokanohjaajan tuntien pitäminen; tavoitteena luokan yhteishengen, kouluviihtyvyyden sekä opiskelumyönteisyyden ylläpitäminen ja edistäminen seuraa oman luokkansa oppilaiden opintosuorituksia ja poissaoloja päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä toimii yhteyshenkilönä oppilaan asioissa aineenopettajille ja oppilashuollolle kasvatus- ja arviointikeskustelujen toteuttaminen vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma yms.)
Aineenopettajan tehtävät: esittelee opettamansa oppiaineen/kurssin tavoitteet sekä arviointikriteerit reagoi oppilaan koulutyön laiminlyönteihin (käytös, tehtävien tekemättä jättäminen ym.; kasvatuskeskustelu oppitunnin jälkeen) informoi luokanvalvojaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen vaikeuksista ja koulutyön laiminlyönneistä, jos oma keskustelu ei ole tuottanut tulosta vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.) Oppilaanohjaajan tehtävät: jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus (TET-järjestelyt, yhteishaun ohjaus) oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen yhteydenpito työelämään ja toisen asteen oppilaitoksiin Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävät: osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen yksilöllisesti, pienemmässä ryhmässä tai samanaikaisopetuksena erilaisten seulontatestien järjestäminen osallistuminen pedagogisen tuen arviointiin, suunnitelmien tekoon ja palavereihin yleinen konsultaatio oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa Hämeenlinnan yhteiskoulussa: Erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, jota jokaisella oppilaalla on oikeus tarvittaessa saada. Erityisopetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tukea oppimis- ja psykososiaalisissa vaikeuksissa. Opetuksen suunnittelun ja järjestämisen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Alakoulussa laaja-alainen erityisopettaja antaa luki- ja puheopetusta yksilö- tai ryhmäopetuksena sekä tukee matematiikan ja vieraan kielen oppimisvaikeuksissa. Tukitoimet aloitetaan mahdollisimman varhain. Erityisopettaja osallistuu luokan- ja mahdollisen aineenopettajan kanssa yhteistyössä kolmiportaisen tuen suunnitelmien laatimiseen. Oppilaille, joilla on yksilöllistetty opetussuunnitelma yhdessä tai useammassa oppiaineessa, annetaan erityisopetusta mahdollisuuksien mukaan ja osallistutaan tarvittaessa HOJKS:ien suunnitteluun ja palavereihin. Erityisopettaja arvioi luku- ja kirjoitusvalmiuksia sekä puhetta esikoulun tai ensimmäisen luokan alussa. Yläkoulussa osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti oppilaille, joilla on haasteita opiskelussaan esim. äidinkielessä, vieraissa kielissä tai matematiikan opiskelussa. Osa-aikainen erityisopetus sopii myös niille, joilla on yksi tai useampi yksilöllistetty oppiaine. Oppilasta voidaan tukea lisäksi oppimisen ja koulunkäynnin perustaitojen harjoittelemisessa sekä erilaisissa psykososiaalisissa haasteissa. Oppilas voi saada erityisopettajan tukea sekä yleisen, tehostetun että erityisen tuen vaiheessa. Erityisopettaja ja aineenopettaja kartoittavat oppilaan tarvitseman tuen yhteistyössä huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelua oppilaan oman luokan mukana. Tavoitteet ja sisällöt nivelletään luokka-asteen tavoitteiden pohjalta. Opetus- ja
toimintamuotoina voivat olla samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetus ja niitä käytetään vaihtelevasti oppilaan tai luokan tarpeista riippuen. Erityisopettajan antama tuki voi olla tilapäistä tai säännöllistä ja pitkäaikaista. Tarvittaessa osa-aikaisen erityisopetuksen piirissä oleville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Niissä otetaan huomioon nuoren oppimisedellytykset sekä elämäntilanne ja asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet opiskelulle. Erityisopetus ei korvaa oman opettajan antamaa tukiopetusta. Erityisopettaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön. Kouluohjaajan tehtävät: oppilaan ohjaaminen ryhmästä vastaavan opettajan työparina tai opettajan antamien ohjeiden mukaan itsenäisesti toimien, sekä oppilaan avustaminen pedagogisen tuen suunnitelmien mukaisesti koulumatkoilla, oppitunneilla, välitunneilla, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ruokailussa, wc-toiminnoissa ja pukeutumisessa annettujen ohjeiden mukainen oppilaan lääkehoidosta ja muista hoidollisista toimenpiteistä huolehtiminen kommunikointi toisten lasten ja aikuisten kanssa, erilaisten kommunikointimenetelmien käyttäminen kaikissa oppituokioissa oppilaan ohjaaminen kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaan henkilökohtaisen oppimateriaalin valmistaminen ja niiden suunnitteluun osallistuminen Hämeenlinnan yhteiskoulussa: oppilaan yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen koulupäivän aikana oppilasryhmien valvominen ja ohjaaminen opettajan kanssa/työparina yhteistyö ja yhteydenpito opettajien, terveydenhoitajan muun koulun henkilökunnan ja huoltajien kanssa lääkehoidolliset työtehtävät kirjallisen hoitosuunnitelman mukaan taksivalvonnat ja mahdollisesti niiden järjestely lisäapuna välituntivalvonnassa opettajan tilapäiset sijaisuudet esimiehen määräyksellä
3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (kokousajat ja mahdolliset sisällöt/aiheet huomioiden opetuspalvelujen vuosikello, lukuvuoden tavoitteet) Koulukohtainen, monialainen oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa. Se osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön arvioimalla hyvinvointitilannetta koulun ja luokan tasolla, sekä toimii asiantuntijana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä. Ryhmä laatii vuosittain koulukohtaisen oppilashuollon työsuunnitelman, johon on kirjattu kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä tapa on laatia koulukohtainen toimintakalenteri, jossa huomioidaan asioiden kiireellisyysjärjestys ja kouluvuoden aikana säännöllisesti toistuvat aikarajat esim. nivelvaiheet. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ryhmän kokoonpano muodostuu koulun tarpeiden ja siellä käsiteltävien asioiden mukaisesti. Koulun oman henkilökunnan lisäksi on hyvä olla mukana edustus oppilashuollon palveluista. Yhteisöllisen oppilashuollon asioissa tehdään yhteistyötä esim. muiden lasten ja nuorten palvelujen ammattilaisten, sekä koulun johtoryhmän, kehittämistiimien, oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ym. kanssa. Myös oppilaat ja vanhemmat on tärkeää ottaa säännöllisesti mukaan pohtimaan kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Hämeenlinnan yhteiskoulun koulukohtainen oppilashuoltoryhmän kokoonpano lv. 2016 2017 ja sen työsuunnitelma: HYK:n oppilashuoltotyötä johtaa apulaisrehtori. Lukuvuonna 2016 17 yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä muodostuu seuraavasti: Kenig Pia, terveydenhoitaja Brännare Sanna, terveydenhoitaja Ilomäki Eeva-Liisa, oppilaanohjaaja (syys- ja kevätlukukauden ajan sij. Johanna Verho) Lindholm Sari, laaja-alainen erityisopettaja Långström Annamari, kuraattori Luiro Anne, laaja-alainen erityisopettaja Myllyniemi Aija, psykologi Nordman Tuire, erityisluokanopettaja Virta Mikko, nuorisotyöntekijä Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään voidaan tarvittaessa kutsua myös muita osallistujia. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään kerran lukukaudessa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ottaa käsiteltäväkseen erilaisia teemoja, kuten koulun arjesta nousevia ilmiöitä ja asettaa toiminnalleen tavoitteet sen mukaisesti. Lukuvuonna 2016 2017 yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä jatkaa verson ja restoratiivisen otteen kehittämistä HYK:ssa alueellisena yhteistyönä. Samoin selvitetään ryhmäyttämisen,
yhteistyötaitojen yms. tukemisen tarpeita ja keinoja erityisesti nivelvaiheissa, kuten alkuopetuksessa ja seitsemännellä vuosiluokalla. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa on sovitut toimintatavat kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä varmistaa, että koulun koko henkilöstö tietää yhteiset toimintatavat, joihin sitoudutaan. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ensimmäinen kokous on 23.8. klo 13.30, jossa sovitaan seuraavat tapaamiset. Yksilöllisen oppilashuoltotyön osalta vuonna 2016 17 toimintatapa on seuraava: luokanopettajalla tai valvojalla on vastuu siitä, että yksilöllinen ohr kutsutaan tarvittaessa koolle mahdollisimman pian huolen herätessä. Lapsen/nuoren ja huoltajien tulee olla mukana prosessin alusta saakka, jo yksilöllisen oppilashuoltoryhmän koollekutsumisesta ja kokoonpanon määrittelystä saakka Yksilöllistä oppilashuoltoryhmää koolle kutsuttaessa opettaja konsultoi laaja-alaista erityisopettajaa. Yhdessä he miettivät, tuleeko tapaamiseen kutsua mukaan kuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, konsultoiva erityisopettaja, apulaisrehtori, maahanmuuttajaopetuksen pedagoginen tukihenkilö tai joku muu. Tavoite on, että pidetään mahdollisimman vähän kokouksia, joten kaikki tarvittavat kutsutaan samalla kerralla, mutta ei kuitenkaan kutsuta ihmisiä varalta mukaan. Asiakirjojen arkistointi kaupungin yleisen ohjeistuksen mukaisesti. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa tehdään säännöllistä yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. HYK:n vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa sekä tuoda esille vanhempien näkemyksiä kouluarjessa. Yhdistys vaikuttaa kouluun ja kouluympäristön turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä jakaa oppilaille stipendejä ja järjestää oppilaille ja vanhemmille tapahtumia. Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus, joka valitaan vuodeksi kerrallaan. Syyslukukauden yksilölliset oppilashuoltotapaamiset järjestetään ensi sijaisesti seuraavina ajankohtina: Alakoulu: ti 1.9 klo 8.15 11.30 ma 7.9. klo 8.15 11.30 ma 14.9. klo 8.15 11.30, ma 21.9. klo 8.15 11.30, ma 5.10 klo 8.15 9.15, ti 20.10 klo 13.30 16, ti 27.10 klo 12 14, ma 2.11 klo 8.15 11.30, ma 9.11 klo 8.15 11.30, ma 16.11 klo 8.15 11.30, ma 23.11 klo 8.15 11.30, ma 30.11 klo 8.15 11.30, ma 7.12 klo 8.15 11.30, ma 14.12 klo 8.15 11.30 Yläkoulu: Tarvittaessa, ei kiinteää aikaa. 3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä (yhteistyötaho, yhteistyön muoto, mahdolliset tavoitteet) Koulu matkalla kasvuyhteisöksi - ja Yksintekemisen aika on ohi ajattelumme mukaisesti koulun on hyvä etsiä yhteisöllistä oppilashuoltoa tukevat kumppanit esim. muilta kaupungin
palvelualueilta, kolmannelta sektorilta, vanhempainyhdistyksistä ym. ja sopia lukuvuosittain yhteistyöstä oppilaiden hyväksi ja koulun yhteisöllisyyden tueksi. Hämeenlinnan yhteiskoulussa: Hämeenlinnan Yhteiskoulu tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: HYK:in vanhempainyhdistys, Lasten ja nuorten palvelut, Lasten liikunnan tuki, Gideonit, Pelastuslaitos, Poliisi, urheiluseurat, seurakunta/kunnat, Koulutuskeskus Tavastia, paikalliset lukiot, varhaiskasvatus, kirjasto, kulttuurilaitokset. 3.5. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvontaja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. Erityisen tärkeää on ohjaus nuorille, joilla on oppilashuollollisten tukitoimien tarvetta. Tuen tarve voi vaikuttaa jatko-opintojen valintaan ja nivelvaiheen siirtymän onnistumiseen. Hämeenlinnassa on oppilaanohjauksen tueksi laadittu materiaalisalkku kouluille: KOULU MATKALLA KASVUYHTEISÖKSI, oppilaanohjaussuunnitelman laatiminen. Ohjaussuunnitelmaan liittyvät myös opo-hankkeessa tehdyt Hämeenlinnan oppilaanohjauksen teesit, jotka on toimitettu kouluille. 3.6. Yhteistyö ja käytänteet koulun ja kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tulee tehdä kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein valvontasuunnitelman mukaisesti. Rehtori ja terveydenhoitaja kutsuvat koolle sovitut tahot, jotka suorittavat yhteistyössä kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksen. Tarkastuksessa ovat mukana rehtorin ja terveydenhoitajan lisäksi ainakin terveystarkastaja, työterveyshoitaja,
työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön omistajan edustaja/isännöitsijä, oppilasedustaja ja henkilöstön edustaja. Koulusihteeri tekee kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksesta muistion. Ennen tätä tarkastusta, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (tai yhdessä sovitulla kokoonpanolla, mukaan lukien oppilasedustaja) käydään Terveyttä edistävän koulun tarkistuslista läpi. Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastustilanteessa tarkastus tehdään tämän ennakkoon täytetyn tarkistuslistan pohjalta. Tarkastusmenettelyistä ja aikatauluista sekä puutteiden seuraamismenettelystä sovitaan monialaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelman ja paikallisen opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tarkastuksissa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. (Kirjataan mahdollinen todettu puute sekä taho, joka hoitaa asian kuntoon ja aikataulu asian hoitamiseen.) Tarkastuksen tuloksista ja niiden pohjalta käynnistettävistä toimenpiteistä tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille. Tehty tarkastus on tarkoituksenmukaista kuvata myös koulun vuosi- tai toimintakertomuksessa. 3.7. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys Jos oppilas oireilee tai sairastaa siten, että huoltajilla tai hoitavalla taholla herää epäily koulun sisäilmasta tai kouluympäristöstä oireiden aiheuttajana, huoltaja tiedottaa tästä kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhoitaja vie epäilyn rehtorille, jonka tehtävänä on käynnistää viranomaisyhteistyö ja vaadittavat selvitykset. 3.8. Järjestyssäännöt Jokaisella koululla tulee olla järjestyssäännöt. Niiden luomiseen ja päivittämiseen otetaan oppilaat ja huoltajat tiiviisti mukaan. Järjestyssääntöjen laadinnassa ja päivittämisessä noudatetaan Opetushallituksen vuonna 2016 antamia ohjeita: Hämeenlinnan Yhteiskoulu Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet: 1. Oppilaalla on oikeus maksuttoman perusopetukseen, oikeus yhdenvertaiseen ja tasaarvoiseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan. 2. Jokaisella on oikeus turvalliseen koulupäivään. Jokaista tulee kohdella kunnioittavasti. Kiusaaminen on kaikissa muodoissaan kiellettyä. 3. Kouluun ja oppitunneille tullaan ajoissa. Oppivelvollisuus ikäisen tulee osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu. Myöhästynyt pyytää anteeksi myöhästymistään ja siirtyy ripeästi paikalleen häiritsemättä oppituntia. Kolmesta myöhästymisestä seuraa kasvatuskeskustelu (yläkoulu). 4. Oppitunneilla tulee olla tarvittavat välineet mukana ja läksyt tehtyinä. Annetuista välineistä tulee huolehtia ja oppilas on korvausvelvollinen rikkoutuneen/hävitetyn välineistön suhteen
5. Oppitunnilla työskennellään asiallisesti opettajan antamia ohjeita noudattaen 6. Välitunneille siirrytään heti tunnin päätyttyä ilman eri kehotusta. 7. Koulualueelta luvatta poistuminen koulupäivän aikana on kielletty. 8. Ruokailuun mennään annettujen aikataulujen mukaisesti. Ruokalassa noudatetaan hyviä pöytätapoja, toimitaan hillitysti ja asianmukaisesti (päähineet pois, tuolit paikoilleen ja astioiden palautus). 9. Kielenkäytön tulee olla asiallista kaikissa tilanteissa. 10. Kännykkä, eivätkä muut laitteet, saa aiheuttaa häiriötä oppitunnilla (säilytettävä äänettöminä repussa tms.). Oppitunnilla älylaitteita saa käyttää opettajan ohjeen mukaisesti. Vuosiluokkien 1.-6. oppilaat eivät käytä puhelimia välitunnilla. 11. Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa. 12. Oppilastöihin ei saa plagioida tekstiä tai kuvia lähdettä mainitsematta. 13. Pidä arvoesineistäsi huolta. Koulu ei vastaa koulupäivän aikana kadonneista rahoista, puhelimista tms. 14. Pyöräily/mopoilu/skeittailu on koulupäivän aikana kielletty ilman opettajan erillistä ohjetta asiasta 15. Tupakkatuotteet (myös sähkötupakka), päihteet ja energiajuomat ovat koulussa ehdottomasti kiellettyjä. Kurinpito Opettajilla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Opettaja tai rehtori voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet ja aineet haltuunsa tarvittaessa. Opettajalla tai rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Pääsääntöisesti kurinpitotoimena käytetään kasvatuskeskustelua. Tarpeen vaatiessa voidaan määrätä jälkiistuntoa tai erottaa oppilas määräaikaisesti. Kasvatuskeskustelut Kasvatuskeskusteluiden tavoitteena on saada opettajan johdolla käytävän keskustelun pohjalta oppilas pohtimaan järjestyssääntöjen rikkomisen syitään ja saamaan aikaan muutos tavoissaan tai käytöksessään. Kasvatuskeskusteluita antavat kaikki opettajat, jotka niitä havaitsevat. Poikkeuksena myöhästelyistä johtuvat kasvatuskeskustelut, jotka määrää luokanvalvoja. Yleisimmät syyt, joista oppilas ohjataan kasvatuskeskusteluun, ovat toistuva myöhästyminen (3 kertaa jakson aikana), koulun alueelta poistuminen tai tupakointi koulupäivän aikana.
Kasvatuskeskustelut järjestetään puoli tuntia kerrallaan kahtena iltapäivänä viikossa koulupäivän jälkeen, ja keskustelua ohjaavina opettajina vuorottelevat Arja Tantarimäki ja Tuula Savola. Mikäli kasvatuskeskusteluja tulee useampia eikä niillä saada aikaan toivottua tulosta, ohjataan oppilas kasvatuskeskusteluun apulaisrehtorin kanssa, jonka jälkeen tehdään suunnitelma, miten asiassa edetään. 3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Pol35 ). Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus, sekä pyydetyt ja myönnetyt poissaolot. Poissaolojen ilmoittamiseen ja seurantaan käytetään ensisijaisesti Wilma-järjestelmää. Oppilaan vanhempien tulee ilmoittaa luokanopettajalle tai -valvojalle oppilaan sairauteen liittyvästä poissaolosta mahdollisimman pian. Hyvä tapa on tehdä ilmoitus samana aamuna. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan tai luokanvalvojan tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä. Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanvalvojan on keskusteltava asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Luokanopettajalla ja -valvojalla on velvollisuus sopia yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa ryhmän koollekutsumisesta, jos oppilaan luvattomat poissaolot tai jatkuvat yksittäiset poissaolot jatkuvat, eikä asian käsittely oppilaan vanhempien kanssa tuota tulosta. Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää viiteen päivään asti oppilaan opettaja tai luokanvalvoja. Pidemmistä poissaoloista päättää rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai luokanvalvojan lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä riittävän ajoissa. Huoltajien tulee varmistaa, että oppilas huolehtii koulutehtävänsä poissaoloajaltaan. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa päätöksen yli viisi päivää kestävistä poissaoloista tekee apulaisrehtori. Loma-anomuslomake ja toimintaohjeet löytyvät koulun internetsivuilta. Wilman kautta voi ilmoittaa luokanopettajalle seuraavan päivän poissaolon (terveydellinen syy tai muu luvallinen poissaolo) myös Wilman kautta kohdassa Tuntimerkinnät. Poissaoloihin puuttuminen Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan heti. Jos selvittämättömiä poissaoloja on kaksi päivää tai 12 h, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja vanhempien kanssa. Tarvittavat tukitoimet aloitetaan välittömästi. Tarvittaessa opettaja huolehtii yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen järjestämisestä. Jos selvitettyjä poissaoloja on toistuvasti, myös silloin luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Joskus terveydellisten syiden takaa voi löytyä myös muita syitä. Tarvittaessa perhettä ohjataan kouluterveydenhuoltoon, tai kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä. Jos oppilaan koulunkäynti vaarantuu luvattomien poissaolojen takia, eikä tukitoimista ei ole ollut apua, yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tarvetta.
Luokanopettajan tai luokanvalvojan tulee seurata jatkuvasti poissaolomääriä. Erityistä tarkkaavaisuutta tarvitaan nivelvaiheissa tai selvittämättömien poissaolojen määrän kasvaessa. Mikäli poissaolojen määrä on 30h, otetaan yhteyttä huoltajiin. Mikäli poissaolojen määrä on yli 50h eikä syynä ole esim. pitkäaikainen sairaus, kutsutaan tarvittaessa koolle yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Mikäli poissaoloja on vähintään 100h ja opinnoissa eteneminen on vaarantunut, tehdään harkinnan perusteella lastensuojeluilmoitus. 3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Järjestyssääntöjen noudattamisella, sekä yleisestä kouluarjen turvallisuudesta huolehtimisella on suuri merkitys tapaturmien ehkäisyssä. Hämeenlinnan Yhteiskoulun toimintatavat tapaturmien ehkäisyssä: Koko kouluyhteisö vastaa siitä, että koulu on myös fyysisesti turvallinen paikka opiskella ja käydä töissä. Mikäli koulussa työskentelevät havaitsevat ympäristössä jotain turvallisuutta uhkaavaa/ vaaraa aiheuttavaa, tulee heidän ilmoittaa siitä rehtorille tai kouluisännälle. Sekä oppilaiden että koulun henkilökunnan tulee omalla toiminnallaan varmistaa, etteivät he aiheuta tapaturmariskiä. Terveydenhoitajat antavat tarvittaessa ja paikalla ollessaan koulupäivän ja -matkojen aikana tapahtuneiden tapaturmien ensiavun, mutta kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee antaa ensiapua taitojensa mukaan. Terveydenhoitaja huolehtii, että koulun ensiapukaapissa on tarvittava varustus. Terveydenhoitaja tilaa ja tarvikkeet ja täyttää ensiapukaapit. Terveydenhoitaja tilaa myös kylmäpussit liikunnanopettajille mahdollisten tunneilla tapahtuvien tapaturmien ensiapuun. Terveydenhoitaja huolehtii teknisen/kemian työn luokissa olevat ensiaputarvikkeet, mm silmähuuhdepullot. Lasku ensiaputarvikkeista menee koululle. Hämeenlinnan kaupungin uusi vakuutusyhtiö on 1.1.2017 lähtien If vahinkovakuutusyhtiö Oy. Suurin muutos on perusopetusikäisten lasten tapaturmakäyntien maksuttomuus myös silloin, jos he käyttävät yksityistä lääkäriasemaa. Vakuutuksesta korvataan sekä julkinen että yksityinen lääkärinhoito vakuutusmäärään saakka (5000 euroa). Maksuttomuus koskee oppilaalle tapaturman hoidosta välittömästi aiheutuvia kustannuksia, kuten lääkärinpalkkioita sekä hoito- ja sairaalamaksuja. Varmista korvattavuus ensin: asiakaspalvelu@rewenda.fi Viimeisimmät ohjeistukset löytyvät seuraavasta linkistä. http://www.hameenlinna.fi/palvelut/koulut-ja-opetus/tapaturmat/ Uusi ohjeistus ja yksityislääkärien maksuttomuus koskee vain 1.1.2017 alkaen tapahtuvia tapaturmia, ennen tätä sattuneet hoidetaan vanhojen ohjeiden mukaan Fennian kanssa. Netistä löytyy toimintaohjeet molemmista tapauksista. Jos koulutapaturma sattuu mopolla/skootterilla ajaessa, ensisijainen vakuutus on mopon/skootterin oma liikennevakuutus. Jos liikennevakuutus ei korvaa jotain, niin käsittely siirtyy vasta tämän jälkeen vasta tapaturmavakuutuksen piiriin. Tapaturman sattuessa on opettajan tai muun koulun edustajan aina muistettava täyttää ja allekirjoittaa oppilaasta tapaturmailmoituslomake (liite), joka toimitetaan viipymättä sähköpostilla sari.oksanen@hameenlinna.fi tai osoitteeseen:
Hämeenlinnan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Sari Oksanen PL 84 / Raatihuoneenkatu 9, 4. krs 13101 Hämeenlinna Tapaturmailmoitus on syytä täyttää tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. Tapaturmailmoituksen luontevin täyttäjä on se koulun henkilökuntaan kuuluva, joka tapahtuman hetkellä paikalla. Usein tämä on opettaja vaikka terveydenhoitaja tulisikin paikalle antamaan ensiavun. Oppilaan kuljetuksen huolehtii huoltaja. (Lukuun ottamatta ambulanssia vaativaa tilannetta.) Mikäli tapaturman kohteeksi joutuneen oppilaan huoltajalle aiheutuu kustannuksia tapaturmasta johtuneista, vamman tilan vaatimista välttämättömistä ja välittömistä kuljetus- ja hoitokuluista, huoltaja hakee niitä Ifiltä itse: täyttämällä verkossa korvaushakemuksen, johon hän täyttää vakuutusnumeron ja käsittelytunnuksen lomaketta täyttäessä kaupungin vakuutuksen numero tulee laittaa muodossa 420-8165570 ja käsittelytunnus muodossa 1xxxxxxxY Huoltaja maksaa ensin kulut itse ja hakee kuluja vasta tämän jälkeen Ifiltä Kuluja voi hakea sen jälkeen, kun kaupunki on tehnyt lapsen koulutapaturmasta tapaturmailmoituksen Ifille ja tapaturmalle on luotu käsittelytunnus. Ifi toimittaa käsittelytunnuksen huoltajalle tekstiviestillä. Jos oppilaan koulutapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa vasta koulupäivän jälkeen, niin asiasta on tiedotettava mahdollisimman pian koulua. Vanhempien täytyy myös huolehtia, että tapaturmailmoitus koululla tehdään, vaikka tapaturma olisi sattunut koulun jälkeen koulumatkalla. Henkilöstöpalvelujen ohjeistuksen mukaisesti rehtorin tulee huolehtia siitä, että koulussa on ainakin yksi ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö. Lisäksi rehtorin tulee pitää yllä tiedostoa ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä sekä tiedottaa siitä henkilöstölle. 3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Koska nuori viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee. Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimintaan. Jos nuoresta on huolta, on hyvä ottaa puheeksi myös mahdolliset päihteet ja ohjata oppilashuollon palveluihin tai muihin tukipalveluihin. PÄIHTEIDEN JA HUUMAAVIEN AINEIDEN KÄYTTÖ Päihteet ja huumeet ovat riski oppilaan elämässä. Koulun oppilashuoltotyön tulee puuttua oppilaan/opiskelijan päihteiden ja huumeiden käyttöön. Tarvittaessa tulee puuttua oppilaan/opiskelijan lähiympäristön päihteiden ja huumeiden käyttöön tiedottamalla tärkeimmille yhteistyötahoille. Oppilaalla/opiskelijalla tai oppilaan/opiskelijan perheessä on päihde-tai huumeongelma:
o oppilas/opiskelija kertoo itse, vanhemmilta/läheisiltä saadaan tietoja/havaintoja, opettaja havaitsee itse, muuta kautta saatu tieto Jos oppilas/opiskelija ottaa asian esille, ole rohkea ja ota selvää. Keskustele oppilaan/opiskelijan kanssa. Älä jää yksin miettimään, vaan kaikissa tapauksissa ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseneen. Oppilas/opiskelija tavataan päihtyneenä tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulussa: o Jos oppilas/opiskelija tulee päihtyneenä tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena kouluun, etsi työpariksi lähin aikuinen ja kirjaa tapahtumat. Keskustele oppilaan/opiskelijan kanssa ja arvioi hänen tilanteensa. o Jos tilanne edellyttää, vie oppilas/opiskelija terveydenhoitajalle/terveyskeskukseen. Jos sekavasti käyttäytyvä oppilas/opiskelija kieltäytyy koulun toimenpiteistä, kutsu koululle poliisi. o Tiedota aina alaikäisen huoltajalle ja pyydä häntä noutamaan päihtynyt oppilas kotiin. o Tiedota tapahtuneesta rehtorille/vararehtorille/apulaisrehtorille ja luokanvalvojalle/luokanopettajalle/ryhmänohjaajalle. Huumeiden/päihteiden kaupittelu koulualueella: TUPAKOINTI o Jos havaitset tai epäilet huumeita kaupiteltavan koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä, ilmoita välittömästi poliisin päivystysnumeroon. 10 Tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä ei saa elinkeinotoiminnassa myydä eikä muutoin luovuttaa henkilölle, joka on kahdeksantoista vuotta nuorempi. 12 Tupakointi on kielletty oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Koulussa, koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä, kouluaikana tai koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa ei saa tupakoida eikä käyttää tai pitää hallussaan päihteitä eikä huumeita. Jos perusasteen oppilas tai lukion opiskelija tupakoi, häntä ohjataan ja hän saa rangaistuksen. Oppilaan/opiskelijan huoltajalle tiedotetaan tupakoinnista ja rangaistuksen antamisesta, kun kyseessä on alle 18-vuotias oppilas. 3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrä vaihtelee koulun koon ja alueellisen sijainnin mukaan. Koulun tulee tehdä suunnitelma koulukuljetusten odotusaikojen valvontaa, toimintaa ja turvallisuutta koskien. Hämeenlinnan Yhteiskoulu:
Koululla on listat kuljettavista oppilaista kyytien mukaan jaoteltuina sekä tieto siitä, kuka kyseistä vuoroa valvoo. Listassa on myös taksien puhelinnumerot. Lista on kaikilla ko. ohjaajilla ja opettajainhuoneen seinällä. Taksivalvonta on iltapäivisin klo 11.45, klo 13, klo 13.45 ja klo 14.45. Valvontavuorot on jaettu neljälle eri kouluohjaajalle. Taksia käyttävät oppilaat tulevat koulupäivänsä päättyessä paikalle josta taksit lähtevät ja ko. aikaan tehtävää hoitava ohjaaja katsoo, että kaikki pääsevät lähtemään. Mikäli taksi / taksit ovat myöhässä, ohjaaja odottaa niin kauan, että kaikki ovat päässeet lähtemään. Pienluokkien ohjaajat ilmoittavat kootusti takseille syksyisin taksioppilaiden lukujärjestykset ja lukuvuoden kuluessa koulun taholta tulevat taksikyytien muutokset, kotoa tulevat muutokset hoitavat vanhemmat. 3.13. Tasa-arvosuunnitelma ja toimenpiteet syksyn 2016 oppilaskyselyjen jäljiltä TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvosuunnitelma on työkalu, joka ennaltaehkäisee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä koulun arjessa. Tasa-arvosuunnitelmalla varmistetaan, että tehtävä tasa-arvotyö on järjestelmällistä. Tasaarvon edistäminen koulussa tarkoittaa sitä, että tyttöjä ja poikia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi koulupäivän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on tasaarvoinen, yhteistyökykyinen työskentely-ympäristö, jossa tasaarvo on osa koko toimintakulttuuria. Tasaarvon edistäminen on kaikkien koulun jäsenten velvollisuus. Erityisesti koulun henkilökunnan sitoutuminen tasaarvoa edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää. Tasaarvosuunnitelman perimmäinen tarkoitus on, että tasa-arvoajattelu olisi luonnollinen osa koulun arkea. Selvitys koulun tilanteesta: Hämeenlinnan yhteiskoulussa opetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia. Tämä huomioon ottaen huomioidaan yksilöiden erilaiset tarpeet opetuksessa. Opiskeluolot ovat sopivat sekä tytöille että pojille. Kaikkia kannustetaan yksilöinä löytämään omat vahvuutensa. Jokaista oppilasta tulee kohdella yksilönä ja ottaa erityispiirteet huomioon opetuksessa. Jokaisella on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta kolmiportaiseen tuenmalliin pohjautuen riippumatta sosioekonomisesta, kulttuurisesta tai etnisestä tausta. Kaikilla on mahdollisuus saada oppimateriaalit, työvälineet, ja aineet. Jos käytetään sähköisiä välineitä, on jokaiselle tarjottava koulun puolesta laite käytettäväksi. Myös mahdollisille maksullisille retkille on jokaisen päästävä, vaikka sitä ei itse pystyisi kustantamaan. Tärkein tavoite suunnitelman käyttöönottovaiheessa on ei näkyvien toimintatapojen tekeminen näkyväksi esim. stipendien kohdentamisessa ja oppilaan ohjauksessa. Henkilöstön osalta huomiota kiinnitetään rekrytointiin ja tehtävien jakautumiseen eri henkilöiden kesken. Koko työyhteisön periaatteena tulee olla täysin seksistitön puhe sekä oppilaiden, että henkilökunnan kesken. toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi: Hämeenlinnan yhteiskoulussa suoritetaan tasa-arvo kysely oppilaille vuosittain. Kyselyn tuloksia käsitellään yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja mahdollisiin esiin nouseviin epäkohtiin
tartutaan ja suunnitelmallisesti pyritään poistamaan epäkohdat. Jos koulun henkilökunta havaitsee syrjivää käytöstä, on siihen puututtava välittömästi ja toimittava kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastaisen suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön kesken kiinnitetään huomiota tasa-arvo asiaan. Yhteisissä kokouksissa käsitellään OPH:n materiaalia tasa-arvoajattelun jalkauttamiseksi kouluille. Tätä kautta pyritään saamaan henkilökunta kiinnittämään asiaan huomiota ja sitoutumaan tasa-arvon mukaiseen toimintaan tietoisesti ja järjestelmällisesti. Hyk tasa-arvokyselyn tuloksien yhteenveto 2.12.2016 Kyselyyn vastaajien määrä 190, pojista vastanneita oli n. 81 % ja tytöistä n. 94 %. Muu sukupuoli n. 7 % ja ei halua vastata sukupuolikysymykseen n. 8 %. Kyselyyn vastasivat 6.-9. luokan oppilaat. 6-luokkalaisista oli vastannut 20 %, 7-luokkalaisista 68 %, 8-luokkalaisista 62 % ja 9-luokkalaisista 40 %. Enemmistö kyselyyn vastanneista oppilaista tulee mielellään kouluun ja kokee olonsa turvalliseksi koulussa. He kokevat myös voivansa keskustella huolistaan jonkun koulun aikuisen kanssa. Koulussa enemmistö vastanneista koki voivansa olla oma itsensä ja ilmentää sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Vapaista vastauksista nousi esille, että valtaosa vastanneista oppilaista kokee tasa-arvon toteutuvan kouluyhteisössä, eikä toivo tilanteeseen muutosta. Kuitenkin useiden oppilaiden vastauksista nousee kokemus, että tytöillä on enemmän oikeuksia poikiin verrattuna. Useat oppilaat kokevat, että tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavalla ja poikia syyllistetään ja tyttöjä suositaan. Toivottiin enemmän tasapuolisuutta, tyttöjä ja poikia ei saisi kohdella eri tavalla. Kaikkia kannustetaan kuitenkin yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. Seksuaalista häirintää koulussa koki osa oppilaista. Häirintä ilmeni mm. vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvina huomautuksina tai nimittelynä, härski/kaksimielinen puhe, sosiaalisen median kautta lähetettyinä kuvina tai viesteinä. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tekee jatkotoimenpiteitä selvittääkseen seksuaalisen häirinnän kokemuksia koulussa. Tuloksia tarkastellaan ja tehdään jatkokysely aiheesta. Tämän perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. RASISMI Periaatteet: Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Loukkaavaa käyttäytymistä ei hyväksytä, vaan siihen puututaan välittömästi. Loukkaavana käyttäytymisenä pidetään mm. nimittelyä, haistattelua, rasististen viestien esittämistä, kieltäytymistä työskentelemästä toisen kanssa, eristämistä Rasistiset merkit ovat kiellettyjä koulussa ja oppilaan/opiskelijan henkilökohtaisessa omaisuudessa. Tekijä vastuutetaan poistamaan koulun tai toisten omaisuuteen tehdyt merkit. ERITYISET ALAKULTTUURIT
Jos epäilet nuoren kuuluvan johonkin hänen turvallisuutensa vaarantavaan alakulttuuriin (esim. saatanan palvonta, satanismi), kerro havainnoistasi oppilashuoltoryhmälle. 3.14. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä viestintä koulun toimintatavoista Kiusaaminen ja erilainen häirintä Koulukiusaamiseen tulee puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Koulujen tulisi erityisesti huolehtia siitä, että kiusaamistapauksiin on olemassa selkeät toimintamallit, joissa soveltuvin osin hyödynnetään myös poliisilaitoksen Ankkuri-ryhmää. Kaikkia kiusaamistapauksia ei kuitenkaan ole pakko - eikä toisaalta tarvitsekaan - tuoda poliisin tietoon. Koulujen tulisi kuitenkin pyrkiä luomaan yhtenäinen linja siinä, mitkä tapaukset ovat automaattisesti poliisille ilmoitettavia asioita. Juuri näissä tapauksissa varhaisella puuttumisella ja eri viranomaisten yhteistoiminnalla on todettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia. Poliisin näkökulmasta sellaiset teot, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön on tärkeää tutkia asianmukaisesti huolimatta rikoksesta epäillyn iästä. Häirintä terminä on tässä yhteydessä tarkoitettu kuvaamaan toisenlaista käyttäytymistä kuin kiusaaminen. Häirinnällä tarkoitetaan laaja-alaisempaa toimintaa, joka voi kohdistua myös yksittäisen henkilön sijasta esimerkiksi kokonaiseen opetusryhmään. Myös näissä tapauksissa on tärkeää, että kouluilla on suunnitellut toimintamallit tilanteiden ratkaisemiseksi. Häirinnällä voi olla merkittäviä seurauksia koko yhteisön hyvinvoinnin osalta. Väkivalta Väkivaltatilanteet ovat poikkeuksetta poliisille ilmoitettavia asioita. Moniammatillisen yhteistyön eli Ankkuri- hankkeen kautta on pystytty erittäin hyvin puuttumaan kiusaamistapauksiin ja puuttumisella on todettu olevan hyviä vaikutuksia. Ankkurin kautta on pystytty konkreettisesti todentamaan nuorelle, kuinka vakavasta teosta tosiasiassa on kysymys. Lähitulevaisuuden suurimpina kouluihin kohdistuvana turvallisuusriskinä voidaan pitää väkivallan eri muotojen yleistymistä yhä nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Tämän vuoksi varhaisen puuttumisen ja moniammatillisen yhteistyön keinoin koulujen tulisi suunnitella toimintamallit väkivaltatilanteiden hoitamiseksi. Valitettavan usein väkivaltatilanne on jatkunut kohtuullisen pitkään ja useimmiten alkanut perusmuotoisesta kiusaamisesta. Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen Kouluissa uudenlaisena odottamattomana vaaratilanteena on esiintynyt väkivaltainen tai sillä uhkaava häiriökäyttäytyminen, joka kohdistuu kouluun ulkopuolelta. Kyseiset tilanteet kuuluvat pääsääntöisesti poliisin toimivaltaan. Poliisi voi antaa tilanteeseen tehokasta ensiapua, mutta oppilaitoksen edun mukaista on selvittää teon motiivi, varsinkin jos siihen voi liittyä koulun oppilas.
Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely Henkilöturvallisuuden ohella omaisuuteen kohdistuva kaikenlainen ilkivalta ja vahingonteko on toinen merkittävä uhkatekijä, joka tulee ottaa huomioon oppilaitosten turvallisuussuunnittelussa. Kyseeseen voivat tulla siten sekä tahallisesti aiheutetut vahingot ja muut rikokset sekä kiinteistön käytön häiriöt että riippumattomasta ulkopuolisesta syystä aiheutuva muu aineellinen vahinko. Koulujen tulisi turvallisuussuunnittelussaan huolehtia siitä, että erilaiset toimintamallit yllättäviin ja äkillisiin kiinteistöön liittyviin tilanteisiin olisivat olemassa. Oppilaitoksissa on kautta aikain esiintynyt näpistelyä erilaisissa muodoissaan. Turvallisuussuunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ja määrittää puuttumislinjat näpistelytapauksissa vaikka teon tekijä ei olisikaan selvillä. Näpistys on asianomistajarikos eli edellyttää aina asianomistajan - oppilaan ja hänen huoltajansa - kannan selvittämistä asian jatkotoimenpiteitä varten. Tehokkaalla puuttumisella näpistelyyn voidaan saada aikaan edes jonkinlainen yleisestävä vaikutus. Oppilaille on tosin ehdottomasti muistettava painottaa omaisuutensa huolellisen säilyttämisen merkitystä näpistelytilaisuuksien vähentämiseksi. Hämeenlinnan yhteiskoulu: SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Tavoitteena koulussamme on turvallinen, hyvään kaveruuteen perustuva ympäristö, jossa ei ketään kiusata. Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun yksi ja sama lapsi joutuu jonkun muun oppilaan tai oppilasryhmän epämiellyttävän toiminnan kohteeksi. Yhdelle lapselle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Lisäksi kiusaamiseen liittyy yleensä epätasaväkisyys: kiusattu on heikompi ja jollain tavalla puolustuskyvytön. Aivan kaikki lasten välinen tappelu ja kinastelu ei ole kiusaamista. Esimerkiksi rajuotteinen leikki, takaa-ajo ja paini, jota ei ole tarkoitettu toisen vahingoittamiseksi, ei ole kiusaamista. Kiusaaminen on: - lyömistä, tönimistä, haukkumista, nimittelyä, pilkkaamista, toisen omaisuuden vahingoittamista, - yksin jättämistä, juoruilua, asiattomien viestien lähettämistä ja puheluiden soittamista toiseen matkapuhelimeen, nöyryyttämistä somessa - kiusaajalla on yleensä mukanaan ryhmä, joka hyväksyy kiusaamisen puuttumatta siihen. Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Tätä varten Hämeenlinnan yhteiskoulussa on oma lomake luokkahengen kartoitusta varten. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.