Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Samankaltaiset tiedostot
MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren tilan parantaminen

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITTEET. asiakirjaan. komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

NATURA VERKOSTO

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009.

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Zonation merialuesuunnittelussa

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ekosysteemilähestymistapa?

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

coherence of the Natura 2000 network in

MERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa. Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Olli Ojala ja Lasse Järvenpää

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Itämeri pähkinänkuoressa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Merialuesuunnittelun edistäminen

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Suomen Itämeren alueen strategia

INSPIRE ja ympäristöraportoinnit Paikkatietoaineistojen tunnistaminen työsuunnitelma

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pariisin ilmastosopimus

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

EU:n meripolitiikka: Blue Growth

Merialueiden käytön suunnittelu

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Asiakirjayhdistelmä 2016

Ympäristöministeriö WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

Suomen meriympäristön tila Erityisasiantuntija Jan Ekebom, Ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien ja mertensuojeluyksikkö

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Transkriptio:

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä hätänä eikö nykyinen toiminta riitä? Mikä meitä ajaa olemaan niin tehokkaita? Ovatko nykyiset suojelualueet tehokkaita? Mitä keinoja meillä on tehokkuuden parantamiseksi? Miltä tuleva toiminta kohti tehokkaimpia suojelualueita voisi näyttää? 2

Mitä merisuojelualueilla tarkoitetaan? Meriluonnonsuojelualue (Eng. Marine Protected Area) on tunnistettavasti rajattu alue jolle on asetettu tavoitteita luontoarvojen säilyttämiseksi ja tämän takia alueella on voimassa tiukempia lainsäädännössä määritettyjä rajoituksia kuin mitä tätä ympäröivällä alueella. Usein määritetyt suojelutavoitteet sisältävät myös kulttuuriarvot. Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Meriluonnonsuojelualue-yhteydessä tehokkuudella tarkoitetaan luonnonsuojelualueiden hoidon- ja käytön tehokkuutta jossa valittujen mitattavien laadullisten tai määrällisten muuttujien avulla voidaan arvioida miten hyvin suojelussa on onnistuttu. Usein tehokkuusarvioinnissa huomioidaan sekä suojelualueen tila että varsinaisia suojelutoimia ja alueen hallintaa. 3

Mikä hätänä, eivätkö nykyiset suojelualueet toimi? Meriympäristöön on nousemassa uhkapilviä: merialueille rakennetaan enemmän luonnonvaroja käytetään enemmän muidenkin ekosysteemipalvelujen käyttö kasvaa Meriympäristö muuttuu tai on muutosherkempi Merisuojelualueet muuttuvat muun ympäristön mukana! Onko meidän nykyinen luonnonsuojelun keinovalikoima riittävän tehokas? 4

Mikä meitä meriluonnonsuojelussa ajaa yhä parempaan tehokkuuteen? Suojelun keinot on todettu olevan edelleen riittämättömät* ja tämä ajaa meitä suoriutumaan suojelutehtävästä nykyistä paremmin Lainsäädäntö tehdään koska on pakko tehdä Tehokkuus tuo myös kustannusetuja Monet maat ovat Suomea paljon parempia meriluonnonsuojelussa (enemmän pinta-alaa, tiukemmat toimet, enemmän suojelutavoitteita, paremmat tiedot alueista, jne.) 5

Mitä keinoja meillä on tehokkuuden parantamiseksi? Suojelualueiden valintaan käytettyjä menetelmiä on kehitettävä paremmiksi Hyvä tietopohja (inventointi, seuranta, analysointi, selvitykset) Suojelualueiden sisällä: määräykset, hoidon ja käytön suunnittelu, seuranta sekä tehokkuuden arviointi Suojelualueiden ulkopuolella: merten aluesuunnittelu (MSP), Meristrategiadirektiivin toimeenpano (seuranta sekä meren tilan arviointi paranee merkittävästi) 6

Suojelualueverkoston valinta Alueverkoston valintaa varten on olemassa ohjelmistoja jossa hyödynnetään alueelta saatavia tietoja. Jakamalla alue osiin voidaan arvioida asetettujen kriteerien pohjalta mikä olisi paras mahdollinen osa-alueiden yhdistelmä. Olemassa olevat suojelualueet voidaan huomioida tarkastelussa MARXAN on meriluonnonsuojelualueverkoston arvioinnin suosituin ohjelma mutta myös Suomessa kehitetty ZONATION ohjelmaa on käytetty merialueilla (NZ) MARXAN ohjelmistolla on arvioitu kahdesti koko Itämeren suojelualueverkosto sisältäen Natura 2000 alueet, HELCOM BSPA alueet (BALANCE Interreg IIIb hanke, HELCOM) 7

Suojelualueverkoston valinta: MARXAN 8

Hyvä tietopohja Tällä hetkellä EU ajaa jäsenmaita mittaviin toimiin merialueilta kerättävänympäristötietopohjan parantamiseksi, esimerkiksi: Lintu- ja Luontodirektiivi Vesipuitedirektiivi (rannikkoalueet) Meristrategiadirektiivi INSPIRE direktiivi EU on myös käynnistänyt tietohankkeita jotka pyrkivät nivomaan yhteen jäsenmaiden meriympäristötietoja, esimerkiksi: EmodNET (EU SeaMap) Marine Atlas WISE Marine 9

Hyvä tietopohja 10

Suojelualueiden sisällä tehtävät toimet: Tietopohjan parantaminen ja hoidon ja käytön suunnittelu EU lainsäädäntö, etenkin Meristrategiadirektiivi, ovat tärkeitä välineitä suojelualueilta kerättävän tietopohjan parantamiseksi ja tätä täydentää myös mm. HELCOM Red-list työ, ja EUNIS luokituksen kehittäminen Natura 2000 kohteille tehdään HKS tarpeen mukaan ja sama koskee myös muita suojelualueita tai niiden osa-alueita Metsähallituksen Luontopalvelut on suojelualueiden vastuutaho ja uudisti HKS ohjeistuksen muutama vuosi sitten ja nyt on edellytykset nivoa HKS yhteen merialuesuunnitelmiin (siinä vaiheessa kun niitä tehdään) Metsähallitus LP teetti koko Suomen suojelualueverkoston tehokkuuden arvioinnin vuonna 2005 mutta se ei huomioinut kovinkaan hyvin meriluonnonsuojelualueita ja siltä osin selvitys pitäisi uusia Onko Suomen mereiset suojelualueet oikein rajattu myös tulevaisuudessa (50-100 vuoden päästä) mikäli ilmastonmuutos etenee? 11

12

Suojelualueiden määräysten tarkastelu (HELCOM) 13

Suojelualueiden ulkopuoleiset toimet: Merten aluesuunnittelu, seuranta sekä meren hyvän tilan arviointi Meristrategiadirektiivin tavoite saavuttaa meriympäristön hyvä tila vuoteen 2020 on varmasti merkittävin väline, myös suojelualueiden osalta ja se parantaa myös merten aluesuunnitteluun tarvittavia tietoja sekä antaa mahdollisuuden täydentää suojelualueverkostoa mikäli on tarvetta Merten aluesuunnittelu etenee EU:n toimesta (VA jätetty 11/2011) Suomen tulisi seurata usean muun EU maan esimerkkiä ja päivittää aluesuunnittelun lainsäädäntöään siten että merten aluesuunnittelulle on hyvät edellytykset (kuten mm. Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Belgia ja Iso-Britannia) mutta huomioida EU:n MSP uudistustyö 14

Miten meriluonnonsuojelusta saadaan tehokkaita? Huolehditaan että meillä on erinomaiset tiedot meriympäristöstä Meristrategiadirektiivin toimenpanon myötä myös tehokkuus paranee: Ekosysteemilähestymistapa käytössä myös suojelualueiden ulkopuolella Ihmisen toiminnan (ja tulokaslajien) aiheuttamat paineet tunnetaan paremmin Tietoja voidaan käyttää merien aluesuunnitteluun Meriympäristön tilaa seurataan entistä paremmin Selvitetään onko meidän nykyiset suojelualueiden tavoitteet riittävät Teetetään suojelualueverkoston arviointi (ZONATION? MARXAN?) Nykyistä suojelualueverkostoa täydennetään tarpeen mukaan Huomioidaan suojelualueiden hyödyt nykyistä paremmin Seurataan suojelun tehokkuutta ja reagoidaan nopeasti jos on aihetta Tiedotetaan suojelualueista ja niiden merkityksestä riittävän hyvin Huolehditaan riittävästä valvonnasta ja käytetään sanktioita mikäli on aihetta 15

KIITOS 16