Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Transkriptio

1 Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen

2 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) toimeenpano Suomessa merenhoidon suunnittelua ohjaa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) sekä asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Tavoitteena suojella ja säilyttää meriympäristöä, ehkäistä tilan huonontuminen sekä turvata ja ennallistaa meriekosysteemejä siten, että meriympäristön hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Koskee kaikkia EU:n merialueita: Itämeri, Koillis-Atlantti, Välimeri ja Mustameri. Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelma (Baltic Sea Action Plan) on keskeinen osa merenhoidon kansainvälistä yhteensovittamista ja toimeenpanoa. 2

3 Toimeenpano Suomessa Suomi laatii yhden merenhotosuunnitelman, jonka valtioneuvosto hyväksyy LVM Ohjausryhmä YM Koordinoiva ELY Rannikon ELYt MMM Asiantuntijaryhmä SYKE Tutkimuslaitokset

4 Merenhoitosuunnitelman valmisteluaikataulu I osa mennessä Arvio nykytilasta ja hyvän tilan määrittäminen Ympäristötavoitteet ja indikaattorit Kuuleminen > Lapin ELY-keskuksen alueelta palautetta yhteensä 7 taholta, joista 2 valtakunnallisia II osa Seurantaohjelma täytäntöön III osa Toimenpideohjelmat valmiina 2015 Raportointi komissiolle jokaisesta MHS:n osa-alueesta nykytilan arvio ja hyvän tilan tavoite valtioneuvoston käsittelyyn loppuvuodesta, Suomi myöhästyy raportoinnista MH-suunnitelman osat tarkistetaan kuuden vuoden välein 4

5 MSD:n hyvän ympäristön tilan suhde muihin EUdirektiiveihin Kuva 1. MSD:n hyvän ympäristön tilan suhde muihin EU-direktiiveihin Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Meren nykytilan arvio Rannikkovesien osalta perustuu pääosin vesienhoitosuunnitelmissa oleviin rannikkovesien tilaluokitteluihin, avomeren osalta Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) tehtyihin tila-arvioihin. Biodiversiteetin osalta arvio perustuu lintu- ja luontodirektiivien mukaisiin arvioihin ja viimeisimpiin Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) tehtyihin tilaarvioihin. Kaupallisten kalakantojen tila-arviot perustuvat pääosin kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tekemiin kanta-arvioihin. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Biodiversiteettiindikaattoreiden perusteella tehty tila-arvio Lajien levinneisyys, runsaus ja monimuotoisuus. Luontotyyppien laatu ja esiintyminen. Uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Rehevöityminen HELCOM:n tila-arvio 2009 Ravinteet, kasviplankton, näkösyvyys Vastaa rannikkovesien osalta pääpiirteissään VPD:n tila-arviota. 17/12/2012 8

9 Hyvä tila ja seurannassa käytettävät indikaattorit Hyvän tilan määrittäminen on osa merenhoitosuunnitelmaa: Millainen meriympäristö on silloin, kun se on hyvässä tilassa?. Määritettävä MH-asetuksen liitteessä 3 esitettyjen 11 laadullisen kuvaajan avulla käyttämällä kuvaajakohtaisia arviointiperusteita ja niihin liittyviä indikaattoreita. Tällä hetkellä on käytössä 37 indikaattoria 41 indikaattoria kehitettävä vuoteen 2014 mennessä esim: haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos 42 indikaattoria kehitettävä vuoteen 2018 mennessä esim. luontotyyppien pinta-ala ja levinneisyys Suomen merialueilla 9

10 Rannikkovedet Biologiset tekijät Kasviplankton Vesikasvillisuus Pohjaeläimistö Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset, fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Ravinneolot Rakennettu rantaviiva Muutetun alueen pinta-ala Erityiset pilaavat aineet Prioriteettiaineet Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen Merivedet 1. Biodiversiteetti 2. Vieraslajit 3. Kaupalliset kalat 4. Ravintoverkot 5. Rehevöityminen 6. Pohjan koskemattomuus 7. Hydrografiset muutokset 8. Haitallisten aineiden pitoisuudet ja vaikutukset 9. Haitallisten aineiden pitoisuudet kaloissa 10. Roskaantuminen 11. Melu Mitä hyvää tilaa määritettäessä tarkastellaan vesienhoidossa ja merenhoidossa?

11 Seurantaohjelman laatiminen Seurantaohjelman tulee olla valmiina kesällä Valmistelua hoidetaan asiantuntijaryhmän kautta, SYKE vetovastuussa, alaryhmiä perustetaan. Aluksi selvitetään ja kootaan tieto eri hallinnonalojen meren suojeluun ja käyttöön liittyvästä seurannasta. Arvioidaan nykyisen seurannan riittävyys ja kartoitetaan puutteet merenhoidon kannalta sekä arvioidaan mahdollisuudet lisätä seurantaa nyt tai merenhoidon seuraavalla kierroksella.

12 kysely Nykyseurannat kattavat melko hyvin rehevöitymiseen ja kaupallisiin avomerikalakantoihin liittyvien indikaattoreiden datatarpeen. Suurimmat puutteet liittyvät seuraaviin: Virtausnopeus, kumpuaminen, altistus aallokolle, sekoittuminen Uhanalaiset lajit ja -elinympäristöt (VELMU-hanke) Rannikkovesien kalakannat Fyysiset menetykset, vahingot ja häiriöt Synteettisten haitallisten yhdisteiden seuranta Ravinteiden ilmakehälaskeumat Roskan määrä Melu 12

13 Toimenpideohjelman valmistelu Toimenpideohjelman tulee olla valmis vuonna 2015 ja täytäntöönpanossa vuonna 2016; valmistelu aloitetaan samanaikaisesti seurantaohjelman kanssa Kartoitetaan olemassa olevat eri hallinnonalojen toimenpiteet meren suojelemiseksi ja tilan parantamiseksi Arvioidaan toimien riittävyys tilatavoitteen saavuttamiseksi Arvioidaan lisätoimenpiteiden tarve ja esitetään tarvittavia toimenpiteitä meren tilan parantamiseksi Vesien- ja merenhoidon yhteensovittaminen

14 TPO:n rakenne Laaditaan yksi TPO, jossa sekä sektorikohtaisia että aluekohtaisia tarkasteluja Aluejako vielä auki (es. Pohjanlahti, Saaristomeri, Suomenlahti) Lähestymistapa voi olla sektorikohtainen tai perustua MH:n toiminnallisiin tavoitteisiin: 1. Ravinnekuormituksen vähentäminen 2. Haitallisten aineiden ja niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen 3. Lajien ekosysteemien suojelu 4. Merenkulun turvallisuuden parantaminen 5. Merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö 6. Merellisen aluesuunnittelun hyödyntäminen

15 Organisoituminen ja vastuunjako YM vastaa toimenpideohjelman valmistelusta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä YM asettaa merenhoidon TPO-laadinnan koordinaatioryhmän Yhteensovittaa ja vastaa TPO-laadinnasta ja ohjeistaa siinä (yhteistyössä SYKEn ja VARELYn kanssa) YM/SYKE valmistelevat avomerialuetta koskevat toimet ELYt vastaavat merenhoidon toimenpideohjelman alueellisesta valmistelusta, VARELY yhteensovittaa ja kokoaa ELY pyytää muilta virastoilta ja laitoksilta tarpeellisia tietoja TPOaa varten Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmien kautta. Ryhmien laajentaminen tarvittaessa? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

16 Aikataulu YM asettaa koordinaatioryhmän: 11-12/2012, TPO aloituskokous työsuunnitelma: 12/2012 työnjako ja ohjeistus 1/2013-3/2013 HELCOM BSAP päivityksen huomiointi 10/2013 TPO luonnos: kevät 2014, kääntäminen huomioitava! TPO käsittely ELYjen yhteistyöryhmissä: TPO yhteensovitus (Itämeri, kansallinen, alueellinen; VHS, TRHS) TPO kuuleminen 10/2014-3/2015 TPO viimeistely 4-6/2015 TPO käsittely ja hyväksyntä valtioneuvostossa samanaikaisesti MH ja VH viimeistään 12/2015 TPOn raportointi komissiolle VN päätöksen jälkeen 12/2015, jonka jälkeen sähköinen WISE-raportointi 2016 alussa 16 Lisää viraston nimi, tekijän nimwwisei ja osasto

17 Yhteistyö ja osallistuminen TPO:n valmistelussa Kv yhteistyön varmistaminen Koko Itämeren alueen yhteistyö, HELCOM Maiden välinen yhteistyö FI-EST-SE(-Å) Kaikille tahoille, joita merenhoito koskee, on varattava tilaisuus osallistua (VHMHL 26j ) VH-yhteistyöryhmät > nimenmuutos rannikolla Muut sidosryhmät ja kansalaiset