E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto

2 Kilpailukyky ja kiertotalouspaketti Suomi on tukenut kiertotalouden kehittämistä osana EU 2020 kasvustrategian mukaista kestävää kasvua, ja pitänyt komission esittämää pakettia oikeansuuntaisena. TEM korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan myös muut politiikka-alat ja politiikkakoherenssi ml. biotalouden, kriittisten raaka-aineiden ja digitaalisen talouden tavoiteasetanta sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen. Paketissa politiikkakoherenssin parantaminenon mahdollisuus. TEM pitää toimintaohjeman ja jätedirektiivien muutosten kokonaisuutta haastavana mutta aiempaa kokonaispakettia realistisempana, tosin systeemiseltä laajuudeltaan kunnianhimoisempana. Kilpailukyvyn kannalta tärkeintä kiertotalouden edistämisessä on löytää tasapaino EU tason regulaation ja muiden toimien, sekä kansallisten toimien välillä siten että yritysten toimintaympäristö on mahdollisimman vakaa ja suunta selkeä. Lainsäädännön kehittämisessä tavoitteena on vähemmän ja parempaa sekä nykyistä kevyempi säätely. Eri selvityksissä (SITRA, Rooman klubi, Ellen Mc Arhtur, jne) näyttää suuria liiketoimintapotentiaaleja Suomelle, tosin potentiaalien toteutumien ei ole välttämättä helppoa. Esteinä voivat olla erilaiset lainsäädännölliset esteet, asenteet, investointien rahoitus tai selvittämättä jääneet kysymykset kuten logistiikan toimivuus käytännössä. Kokonaistaloudellisella tasolla on otettava huomioon myös dynaamiset vaikutukset niin kansallisesti kuin EU tason suhteellisiin etuihin liittyen. Suomen etuihin voisi kuulua osaaminen puhtaissa ratkaisuissa ja biotaloudessa. Toimintaohjelman ehdotukset vielä yleisellä tasolla ja niiden priorisointi kesken. Esimerkiksik, ns käyttöjärjestysperiaatteen (Cascading principle) määritelmä ja komission esittämän vapaaehtoisen ohjeistuksen merkitys käytännön markkinataloudessa on epäselvää. Kaskadiperiaatetta ei tule viedä lainsäädäntöön. Tavoite tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen talous, hyvä työllisyysaste sekä ympäristövaikutusten hallinta

3 Eri toimialoilla erilaiset vahvuudet, toimialojen väliset yhteydet ja teolliset symbioosit tärkeitä Suomen kylmä ilmasto ja harva asutus korostaa haasteita, laatu- ja terveys- tavoitteita ei saa unohtaa, riskinarviointi in hyvä keino kertotaloutta tukevan politiikan tulee mm. mahdollistaa uusiutuvien raaka-aineiden käytön lisääminen kestävästi. Samalla EUn raaka-ainealoite korostaa kriittisten raaka-aineiden saatavuuden merkitystä, jossa Suomi yksi lähde ( kromi, litium jne) kun kysyntä kasvava eikä kierrätettäviä raaka-aineita ole saatavissa tarpeeksi. TEM korostaa yritysten tuotesuunnittelun merkitystä kiertotalouden etenemisessä,tämä edellyttää tutkimusta, innovaatioita, ja kokeiluja. Toimintaohjelmaan sisältyykin mm Horsontti 2020 ohjelmaan liittyvä aloite kiertotalouden kehittämiseksi. Kiertotalouteen tulee voida yhdistää digitaalisen talouden ja biotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen Ekosuunnitteludirektiivin osalta TEM tukee ajatusta, että arvioidaan missä tuoteryhmissä voidaan ottaa laajemmin huomioon myös tuotteiden resurssitehokkuuteen liittyvät ominaisuudet, kuten raaka-aineiden uusiutuvuus. Vaatimusten tulee olla tarkoituksenmukaisia, mitattavia ja tehokkaasti toimeenpantavia. Ne eivät saa merkittävästi hidastaa direktiivin mukaisten asetusten valmistelua. Energiatehokkuuden osalta Suomi tukeekin ripeää päivittämistä. Tulossa oleva Jätteestä Energiaksi tiedonanto on mahdollisuus lisätä optimaalisia vaihtoehtoja

4 Paremman säätelyn periaate ja inovaatioympäristön tuki Tietopohjan parantaminen, kokeilut ja pilotit esimerkiksi Horisontti 2020 ohjelmatyö ovat tässä vaiheessa erityisen hyödyllisiä. Tuotepolitiikassa kuten rakennusalalla, olemassa olevia standardeja tulee hyödyntää ja välttää päällekäistä tuotesäätelyä Sääntelyn johdonmukaisuus on varmistettava kaikissa tilanteissa. Peruslähtökohtana on kilpailuneutraliteetti primääri ja sekundääriraakaaineiden välillä, ml. lannoitelainsäädännön uudistamisessa. Julkisen vallan keskeisiä mahdollisuuksia ovat mm julkiset hankinnat. Innovaatiot ovat kilpailukyvyn säilyttämisen edellytys niin yritystasolla kuin kansallisesti ja Euroopan laajuisesti. Tässä mielessä suhtaudumme kiinnostuneesti ehdotukseen vapaaehtoisista innovaatiosopimuksista, jotka saattaisivat joiltakin osin olla tapa lisätä konkreettista avointa dialogia toimijoiden, komission ja jäsenmaiden välillä. Olemme halukkaita perehtymään mahdollisuuksiin asian tarkempaa arviointia varten. TEMkorostaa, paremman sääntelyn periaatteiden noudattamista, jossa jäsenmaiden kuuleminen ennen ehdotusten antamista, vaikutusarviointien laatiminen ja kilpailukykytestin toteutus osana taloudellista vaikutusarviointia on keskeistä

5