Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Transkriptio

1 Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

2 Miksi uusi arviointi? Uudet tiedot: VELMU, vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpano, VMI11, CORINE 2012, paikkatietoaineistot soista Uudet tarpeet: biodiversiteettitavoitteiden asettaminen 2020 jälkeen, ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin kytkökset Uusi menetelmä: IUCN Red List of Ecosystems

3 IUCN Red List of Ecosystems käyttöön Suomi edelläkävijänä Kansallisesta uhanalaisuuden arviointimenetelmästä siirryttiin kansainväliseen IUCN RLE-menetelmään Osallistuimme menetelmän kehitykseen Testasimme menetelmää vuodesta 2013 IUCN hyväksyi menetelmän maailmanlaajuiseen käyttöön 2014 Muualla IUCN-menetelmää käytetty vasta pääasiassa yksittäisten ekosysteemien arviointiin Euroopassa Suomi, Norja ja Ranska ottaneet menetelmän käyttöön ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

4 Mikä muuttui IUCN-menetelmän myötä? Ei muutosta: luontotyyppi merkitsee samaa kuin IUCN-menetelmän ekosysteemi Uhanalaisuusluokat samat kuin aiemmin (paitsi: hävinnyt lyhenteellä CO, aiemmin RE) Arvioinnin kohteet (luontotyypin määrä, laatu, harvinaisuus) pääpiirteissään samat kuin kansallisessa menetelmässä, mutta kriteereissä on myös eroavaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin Tuloksissa esitetään uhanalaisuusluokan muutoksen syyt: aito muutos / tiedon kasvu / menetelmän muutos Arviointi on läpinäkyvämpi ja helpommin toistettavissa Kansainvälinen vertailtavuus on aiempaa parempi 4

5 Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C = Abioottisen laadun muutos D = Bioottisen laadun muutos E = Kvantitatiivinen analyysi häviämistodennäköisyydestä Menneet 50 vuotta Tulevat 50 vuotta 50 vuoden jakso, jossa mennyttä ja tulevaa Historiallinen muutos (n ) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

6 Laadun muutoksen arviointi tarkentui Tavoitteena mitattavat laatumuuttujat Käsitemallit kuvaavat luontotyyppien ominaispiirteitä, prosesseja ja uhkia Muutoksen suhteellinen vakavuus Romahdustilan määrittely Haasteena aineistojen riittävyys, käytettiin myös asiantuntija-arviointia 6

7 Mitä uutta arvioinnissa? Uusia luontotyyppejä: Itämeren vedenalaisia luontotyyppejä, vesiputouksia, meanderoivia virtavesiä, järvien rantoja, suoyhdistymiä ym. Kehityssuunta uusi kansallinen lisätieto Arvio luontotyypin tilan kehityksestä nykyisten toimenpiteiden ja uhkien valossa: paraneva (+), vakaa (=), heikkenevä (-), ei tiedossa (?) Lyhyempi tarkastelujakso kuin IUCN-kriteereissä tilan muutokset näkyviin nopeammin ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

8 Tietolähteet Tieto lisääntynyt sitten ensimmäisen arvioinnin, mutta perustuu pääosin muita tarkoituksia varten kerättyihin aineistoihin, ei biodiversiteetin seurantaan ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Soiden ojitustilanne Uusi paikkatietoaineisto: Tunturialueet 2017 Ladattavissa SYKEn Avoin tieto -verkkosivulta

9 70 toimenpide-ehdotusta Asiantuntijaryhmiltä jatkotyön avuksi: Miten luontotyyppien tilaa voidaan parantaa? 1. Maankäyttö, luonnonvarojen käyttö & ympäristön tilan parantaminen 2. Suojelu, hoito & ennallistaminen 3. Tutkimus, seuranta, tietojärjestelmät, koulutus & viestintä Vanhojen keinojen merkittävä tehostaminen Uusia keinoja kehitettävä ja otettava käyttöön ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

10 Kansainväliset vastuuluontotyypit 44 vastuuluontotyyppiä, joiden edustavista esiintymistä merkittävä osuus on Suomessa (vähintään 25 % Euroopan esiintymistä) Suot, sisävedet ja rannat sekä Itämeren rannikko painottuvat Taustalla Suomen soistumista suosiva ilmasto, jääkauden luomat pinnanmuodot sekä voimakas maankohoaminen merenrannikolla Kansainvälisillä vastuuluontotyypeillä ja lajeilla ei ole vielä virallista asemaa

11 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli sivun tietopaketti Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Suomen ympäristö 5/2018 Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset Molemmat osat verkkojulkaisuina Osa 1 myös painettuna Osa 1 pyritään julkaisemaan myös englanniksi Hankkeen verkkosivut FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

12 Arvioinnin tekijät Yli 120 asiantuntijaa 8 asiantuntijaryhmää LUKE, GTK, SYKE, yliopistot, Metsähallituksen Luontopalvelut, ELY-keskukset, Suomen metsäkeskus, YM, MMM, Ahvenanmaan maakuntahallitus Arviointi toteutettiin vuosina Suomen ympäristökeskus koordinoi Ympäristöministeriö rahoitti + runsaasti eri laitosten virkatyötä Ohjausryhmässä luontotyyppitietoa tuottavien tahojen edustajat: YM, MMM, LUKE, GTK, SYKE, Metsähallituksen Luontopalvelut, Helsingin yliopisto, Suomen metsäkeskus 12

13 Asiantuntijaryhmien puheenjohtajat Itämeri Aarno Kotilainen, tutkimusprofessori, GTK Itämeren rannikko Terhi Ryttäri, vanhempi tutkija, SYKE Sisävedet ja rannat Antti Lammi, ympäristöylitarkastaja, Pohjois-Savon ELY-keskus Suot Eero Kaakinen, ympäristöneuvos Metsät Jari Kouki, professori, Itä-Suomen yliopisto Kalliot Jukka Husa, vanhempi tutkija, SYKE Perinnebiotoopit Leena Lehtomaa, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus Tunturit Elisa Pääkkö, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Luontopalvelut Kiitos asiantuntijaryhmien jäsenille ja kaikille työhön osallistuneille!

14 Kiitos mielenkiinnosta! Valokuvat: Juha Jantunen, Maarit Similä, Anne Raunio, Jarkko Leka, Anu Riihimäki, Anssi Teppo, Anneli Suikki, Riku Lumiaro, Seppo Tuominen