Liikenneselvitys JLi, JMi, TRa 28.1.2016
2 (18) 28.1.2016 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN TOIMIVUUS... 4 2.1 Nykytilanne... 4 2.2 Ennustetilanne yön yli... 5 2.3 Ennustetilanne 2035... 6 2.4 Liikenteelliset vaikutukset... 7 2.4.1 Vaikutukset liikennemääriin... 7 2.4.2 Mt110 liittymän toimivuus... 7 2.4.3 Kalkkimäenrinne liittymän toimivuus... 10 3 KATUYHTEYS JA LINJAUSVAIHTOEHDOT... 11 4 SUOSITUSVAIHTOEHTO... 13 5 KUSTANNUSARVIO... 17 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 18
28.1.2016 3 (18) 1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työn tavoitteena oli laatia kolmen vaihtoehtoisen katulinjauksen vertailu sekä yleissuunnitelmatasoinen esitys Tupurin alueen Kalkkimäenrinne-kadun ja maantien 110 välisestä uudesta katuyhteydestä sekä katulinjausvaihtoehtojen liittymien tarkastelu kyseisillä väylillä. Lisäksi työssä tarkasteltiin uuden katuyhteyden vaikutuksia liikenteen määriin ja suuntautumiseen huomioiden mahdollisen läpikulkuliikenteen suuntautuminen Inkereentieltä Kalkkimäenrinteen ja uuden katuyhteyden kautta maantie 110:lle. Tupurin asuinalueen väestömäärä on noin 3300 henkilöä. Alue on kaavoitettu pääosin pientaloalueeksi eikä sinne ole tarkoitus kaavoittaa uutta asumista. Nykyinen yhteys Salon keskustan sekä moottoritien (vt1 ) suuntaan aiheuttaa kiertoa katuverkkoa pitkin. Erityisesti asia on vaivannut alueen asukkaita moottoritien (vt 1) valmistumisen jälkeen. Uusi katuyhteys parantaisi erityisesti Tupurin eteläosan saavutettavuutta merkittävästi. Lisäksi Salon kehätien (kt 52) valmistuminen parantaa entuudestaan etelään suuntautuvan liikenteen palvelutasoa. Suunniteltu katuyhteys on esitetty voimassa olevassa yleiskaavassa. Alueen asemakaavatyö on tarkoitus käynnistää vuonna 2016. Uusi katuyhteys on alustavasti ohjelmoitu toteutettavaksi vuonna 2017. Kuva 1. Ote voimassaolevasta yleiskaavasta.
4 (18) 28.1.2016 2 Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus 2.1 Nykytilanne Salon itäosien nykyisiä vuorokausiliikennemääriä on esitetty kuvissa 2 ja 3. Kuvassa 3 on tarkennettu nykyliikennemäärien kuvausta huomioimalla katuverkon liikennelaskennat (Kalkkimäenrinne, Inkereentie/mt110) sekä arvio itäisen kehätien vaikutuksista liikennemääriin. Kuva 2. Liikennevirasto, maanteiden liikennemääräkartta 2014 KVL. Kuva 3. Salon liikennemäärät, arvio KVL 2016 (kt52 avattu liikenteelle).
28.1.2016 5 (18) 2.2 Ennustetilanne yön yli Ensimmäisessä vaiheessa liikennemäärien muutoksia tutkittiin ns. yön yli ennusteella, jossa arvioidaan liikennevirtojen muutokset, mikäli katuyhteys aukeaisi heti nykytilanteeseen ilman muita verkkomuutoksia. Ennusteen mukaan liikennemäärä uudella katuyhteydellä olisi noin 1 400 ajon/vrk. Mikä vastaa noin 45 % Kalkkimäenrinteen nykyliikennemäärästä. Liikenne-ennustemallin liikennemäärät vuonna 2013 on esitetty kuvassa 4. Vuosi 2013 vastaa Salon EMME-mallissa nykytilakuvausta. Salon EMME-liikennemallin osalta tulee huomata mallin lähtökohtainen tarkkuustaso, joka perustuu ensisijaisesti koko seudun liikenneanalyyseihin. Malli on tällä tarkkuustasolla (kaupunginosatarkkuus) karkeahko, mutta kuitenkin riittävä tarkka vaikutusanalyysejä varten. Yön yli muutoksessa tulee huomata, että rakenteilla oleva Salon itäinen ohikulkutie (kt52) ei ole liikennemallin nykytilakuvauksessa mukana, ja se osaltaan vähentää liikennemallissa Tupurin uuden katuyhteyden houkuttavuutta. Todellisuudessa itäinen ohikulkutie on liikenteen käytössä ennen Tupurin katuyhteyden avaamista. Kuva 4. Tupurin uusi yhteys, 2013 KVL Liikennemallin mukaan uuden katuyhteyden avaaminen muuttaa alueen liikennevirtoja merkittävästi. Tupurin alueelta lähtevästä ja Inkereentien kautta kiertävästä liikennevirrasta noin puolet siirtyy ennustemallin mukaan käyttämään uutta yhteyttä. Lisäksi muuta läpiajoliikennettä Inkereentieltä uudelle katuyhteydelle siirtyy noin 200 ajon/vrk. Tämä vastaa noin 10-15 % uuden katuyhteyden liikennemäärästä.
6 (18) 28.1.2016 Kuvassa 5 on esitetty liikennemallin mukaiset liikennevirtojen (KVL) muutokset yön yli-muutoksessa. Punaiset liikennevirrat esittävät kasvaneita liikennemääriä ja siniset esittävät vähentyneitä liikennemääriä. Kuva 5. Tupurin uuden yhteyden avaaminen, liikennevirtojen muutokset (sininen vähenemää, punainen lisäystä, KVL 2013). 2.3 Ennustetilanne 2035 Vuoden 2035 tilanteessa liikennemallia on tarkennettu uuden katuyhteyden osalta, mutta maankäyttö (Salon seudun ennuste 2035, päivitys v.2013) on pidetty mallissa ennallaan. Ennustevuoden tilanteessa myös mm. itäinen ohikulkutie on toteutunut. Kuvassa 6 on esitetty liikennemallin mukaiset vuorokausiliikennemäärät (KVL) vuonna 2035. Liikenne-ennusteen mukaan uuden katuyhteyden ennusteliikennemäärä vuonna 2035 on noin 2 300 ajon/vrk. Uuden katuyhteyden kautta liikenne suuntautuu valtaosin Salon keskustan suuntaan, ja suhteellisen vähän maantieverkolle Helsingin suuntaan. Vastaavasti ennusteliikennemäärä Inkereentiellä on noin 20-25 % pienempi kuin ilman uutta katuyhteyttä.
28.1.2016 7 (18) Kuva 6. Liikenne-ennuste KVL 2035 - Tupurin yhteys auki. 2.4 Liikenteelliset vaikutukset 2.4.1 Vaikutukset liikennemääriin Tehtyjen mallitarkastelujen perusteella uuden katuyhteyden houkuttavuus kulkuyhteytenä on herkkä sille, miten kauas itään katuyhteyden liittymä mt110:lle lopulta linjataan. Työssä tutkittiin useampaa linjausvaihtoehtoa, joista itäisimmissä vaihtoehdoissa maantieliittymä oli esitetty noin 200m Karjaskyläntien liittymän itäpuolelle. Tällöin uusi katuyhteys houkuttelee liikennettä vain noin 50 % esitettyyn vaihtoehtoon nähden. Liikenteellisen tarkastelun suosituksena on linjata liittymä mt110:lle mahdollisimman länteen, jotta se palvelee uuden katuyhteyden pohjoispuolista maankäyttöä mahdollisimman hyvin. 2.4.2 Mt110 liittymän toimivuus Liikenteelliset toimivuustarkastelut ja simuloinnit on tehty vuoden 2035 ennusteliikennemäärillä iltahuipputunnin aikana uuden kadun liittymistä. Toimivuustarkastelut on tehty Synchro/Simtraffic mikrosimulointiohjelmalla. Eteläisen liittymän tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota asuinalueelle saapuvaan liikennevirtaan käännyttäessä mt:ltä 110 vasemmalle. Mt110 ennusteliikennemäärä uuden liittymän länsipuolella on 7 300 ajon/vrk. Kuva 7 esittää liikennemääriä eteläisessä liittymässä iltahuipputunnin aikana.
8 (18) 28.1.2016 Kuva 7. Liikenteellinen toimivuus, mt 110, liikennemäärät IHT 2035. Kuva 8. Simuloidut jonopituudet mt110 liittymässä IHT 2035. Kuvassa 8 on esitetty simuloidut jonopituudet iltahuipputunnin aikana vuonna 2035. Salon suunnasta on esitetty kääntymiskaista vasemmalle, Tupurin suunnasta tultaessa ei ole erillisiä kääntymiskaistoja. 50m kääntymiskaistapituus riittää hyvin toimivuuden näkökulmasta. Kuvassa 9 on esitetty kaistakohtaiset kuormitusasteet iltahuipputunnin aikana vuonna 2035. Kuormitusasteet pysyvät selvästi alle 0,5:n kaikissa tulosuunnissa.
28.1.2016 9 (18) Mt110:n kolmihaaraliittymä uuden kadun eteläpäässä vaatii oman kääntymiskaistan Salon keskustan tulosuunnasta. Kääntymiskaista on pakollinen toimenpide, mikäli mt110 nopeusrajoitus pysyy 80 km/h:ssa liittymän kohdalla. Kaistan toteutus on edelleen suositeltavaa, vaikka nopeusrajoitus lasketaan 60 km/h:iin (suositustoimenpide), sillä kaista vähentää erityisesti raskaan liikenteen hidastus-/pysäytystarvetta ylämäessä. Liittymän paikalla mt110:llä on nykyisin ohituskaistaosuus itään (kuva 10), josta ohituskaista puretaan kt52 parantamishankkeen yhteydessä. Ryhmittymiskaistan rakentaminen Tupurin suuntaan on suhteellisen kevyt toimenpide mm. tien perustamisen näkökulmasta. Kuva 9. Liikenteellinen toimivuus, mt 110, kuormitus. Kuva 10. Likimääräinen tarkasteltu liittymäpaikka mt 110:llä (kuvaussuunta länteen).
10 (18) 28.1.2016 Toimivuustarkastelun perusteella voidaan todeta uuden katuyhteyden toimivan hyvin pääsuunnan kääntymiskaistan avulla. Sivusuunnassa ei ole lisäkaistaa. Liittymässä liikennevirran viivytykset ovat pieniä ja liikenteellinen palvelutaso on hyvä. 2.4.3 Kalkkimäenrinne liittymän toimivuus Pohjoisen liittymän (Kalkkimäenrinne/Ylärinne) liikennemäärä vuonna 2035 on ennusteen mukaan noin 2500 ajon/vrk jokaisella tulosuunnalla. Liittymä voidaan sujuvuuden näkökulmasta toteuttaa tavallisena kolmihaaraliittymänä. Kiertoliittymä soveltuu liikenteellisesti hyvin uuden kadun kytkemiseksi nykyiseen katuverkkoon. Perinteinen kolmihaaraliittymä ilman kääntymiskaistoja soveltuu liikenteellisen toimivuuden puolesta liittymätyypiksi. Suositeltava liittymäratkaisu Kalkkimäenrinne/Ylärinne liittymässä olisi kuitenkin kiertoliittymä, jonka osalta etuajo-oikeussuhteet ovat loogisemmat, kun selkeää liikenteellistä pääsuuntaa on vaikea osoittaa. Lisäksi kiertoliittymällä on selkeä positiivinen vaikutus ajonopeuksien alentamisessa muutoin suorapiirteisellä katuosuudella. Liikenteellisen simuloinnin perusteella sekä tavanomaisen kolmihaaraliittymän että kiertoliittymän kuormitus ja jonopituudet ovat ennustetilanteessa pieniä ja liikenteellinen toimivuus on hyvä.
28.1.2016 11 (18) 3 Katuyhteys ja linjausvaihtoehdot Työssä tarkasteltiin kolmea eri linjausvaihtoehtoa Kalkkimäenrinteen ja mt110 välisellä osuudella. Linjausvaihtoehdot (VE1, VE2, VE3) on esitetty Salon kaupungin alustavien tarkastelujen perusteella. Vaihtoehto 2 mukailee yleiskaavan mukaista linjausta kiertämällä linkkimaston sen länsipuolelta. Vaihtoehto 3 liittyy maantie 110:een Hiihtomajantien/Karjaskyläntien liittymän itäpuolella. Kaikki vaihtoehdot risteävät alueen ulkoilureitistön kanssa. Kaikki vaihtoehdot liittyvät pohjoisosassa Kalkkimäenrinne/Ylärinne kadun linjauksen sen eteläpäässä olevassa jyrkässä kaarteessa. Alla olevassa kuvassa (kuva 11) on esitetty alustavat katulinjausvaihtoehdot. Kuvassa 12 on kuvattu linjausvaihtoehtojen alustavat pituusleikkaukset. Kaikki vaihtoehdot ovat sovitettavissa suhteellisen mäkiseen maastoon, ja vaihtoehdosta riippumatta kadun maksimi pituuskaltevuus asettuu 5-6 % tuntumaan. Suurin pituuskaltevuus on vaihtoehdossa 3. Vaihtoehto 3 on myös linjaukseltaan pisin tutkituista katuyhteyksistä. Kuva 11. Työssä tarkastellut linjausvaihtoehdot. Kuvassa 13 esitetty tyyppipoikkileikkaus (7/8m + 5m + 3m) on lähtökohta jatkosuunnittelulle. Katu on suunniteltu toteutettavaksi ilman reunakivilinjaa avo-ojin. 7,0 metrin poikkileikkaus mahdollistaa mm. bussiliikenteen sujuvan kohtaamisen. Yhdistetty jalankulku/pyörätie sijoitetaan erotuskaistan taakse. Erotuskaista mahdollistaa korkoerojen tasaamisen sivukaltevassa maastonkohdassa.
12 (18) 28.1.2016 VE1 VE2 VE3 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 Kuva 12. Alustavat linjausvaihtoehdot, pituusleikkaukset VE1, VE2, VE3 (pl. 0: liittymä mt 110:llä). Kuva 13. Kadun alustava tyyppipoikkileikkaus.
28.1.2016 13 (18) 4 Suositusvaihtoehto Suositusvaihtoehtona esitetään liikennesuunnitelma ja kadun alustava yleissuunnitelma tarkennetulle linjausvaihtoehdolle VE1. Linjausta on tarkennettu työn aikana (huomioitu mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kommentointi (Bäcklund/22.12.2015) sijaintiin liittyen), mutta pääpiirteittäin se noudattelee vaihtoehdon 1 mukaista linjausta. Valittua linjausta puoltaa erityisesti katuyhteyden liikenteelliset vaikutukset. Alustavan kustannusarvion perusteella VE 1 on rakentamiskustannuksiltaan halvin selkeästi lyhimpänä katuyhteysvaihtoehtona. Vaihtoehtoon 1 soveltuu parhaiten liitettäväksi alueen keskelle suunniteltu uusi ulkoilualueen käyttäjille tarkoitettu pysäköintialue. Alla on esitetty (kuva 15, koko suunnitelma liite 1) alustava luonnos uuden kadun suositeltavaksi linjaukseksi sekä kadun tarkennettu pituusleikkaus (kuva 14). Luonnoksessa on esitetty viherkaistalla erotellun kevyen liikenteen väylän tilavaraustarve. Eteläinen liittymä mt 110:lle on kanavoitu kolmihaaraliittymä. Eteläinen liittymä liittyy maantiehen kohdassa, jossa kt 52 urakkaraja päättyy. Kt 52 urakassa maantien 110 ohituskaistaosuus (ajosuunnassa itään) poistetaan ja uuden katuyhteyden liittymäpaikka jää 1+1 kaistaiselle linjaosuudelle, noin 400m Karjaskyläntien liittymän länsipuolelle. Uusi katulinjaus sisältää huoltoliittymän linkkimastolle ja samalla nykyinen huoltoyhteys Hiihtomajantien kautta suljetaan. Suunnitelmassa on esitetty myös katulinjauksen keskivaiheille liittymä uudelle toteutettavalle pysäköintialueelle (noin 70 ap). Koko katulinjauksen pohjoispäässä sijaitseva nykyinen noin 5 autopaikan alue parannetaan (tasaus, päällyste, valaistus) katutöiden yhteydessä 10-15 autopaikan alueeksi. Katulinjaus risteää nykyisen ulkoilureitistön uuden alikulun avulla (noin pl. 550). Alikulun kohdalla kadun korkeusasemaa on nostettu, mutta jatkossa on tutkittava tarkemmin, voidaanko ulkoilureitistö painaa tässä kohtaa alemmas, jotta kadun korkeusasema mukailisi maastonmuotoja paremmin. Samalla myös katulinjauksen eteläpäässä ulkoilureittejä muokataan uudelleen. Katuyhteys on mahdollista toteuttaa myös kahden alikulun ratkaisuna, jolloin ulkoilureitistön rakenne voidaan pitää lähellä nykyistä. Kuva 14. Esitetyn katulinjauksen alustava pituusleikkaus.
14 (18) 28.1.2016 Kuva 15. Alustava katulinjausluonnos (110kv voimajohto pun/vihr).
28.1.2016 15 (18) Kuva 16. Liittymä mt110, kanavointi ja jalankulun ja pyöräilyn (jk/pp) yhteys kadun itäpuolella (jk/pp on esitetty varauksena mt110:lle asti) Kuvassa 17 on esitetty luonnos Kalkkimäenrinteen/Ylärinteen liittymästä kiertoliittymänä. Kiertoliittymä on vaihtoehto tavalliselle kolmihaaraliittymälle. Kuvassa 18 on esitetty ulkoilureitistön alikulun tyyppipoikkileikkaus, jonka mitoituksessa on huomioitu ulkoilureittien kunnossapito latukoneilla. Alikulun tarkempi sijainti ja tyyppi selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Se pyritään sijoittamaan maastonmuotoihin mahdollisimman soveltuvaan paikkaan. Alikulun lähiympäristössä ulkoilureittejä muotoillaan uudelleen siten, että sijainti ei muodosta turvallisuusriskiä alikulussa kohtaavalle liikenteelle. Kuva 17. Kiertoliittymäluonnos Kalkkimäenrinne/Ylärinne -kolmihaaraliittymä.
16 (18) 28.1.2016 Kuva 18. Ulkoilureitistön alikulku, tyyppipoikkileikkaus. Uusi katuyhteys aiheuttaa muutoksia ulkoilureitteihin. Kuvassa 19 on luonnos (Salon kaupunki) uusien ulkoilureittien linjauksista. Reittimuutokset tarkentavat jatkosuunnittelussa. Uusi katuyhteys ja sen yhteydessä toteutettavat pysäköintipaikat parantavat ulkoilureittien houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Hiihtomajantien nykyinen pysäköintialue voi edelleen jäädä palvelemaan alueen ulkoilijoita. Kuva 19. Luonnos ulkoilureittien uusista linjauksista.
28.1.2016 17 (18) 5 Kustannusarvio Esitetyn katuyhteyden rakentamiskustannusarvio on 930 000 euroa (alv. 0 %). Kustannuslaskelman indeksinä on käytetty: 110,60 (2010=100). Kustannuslaskelma sisältää seuraavat hankeosakustannukset: o o o o o o ajorata: 450 000 euroa kevyen liikenteen väylä: 115 000 euroa liittymät: 50 000 euroa valaistus: 105 000 euroa alikulku: 90 000 euroa rakennuttaminen ja suunnittelu: 120 000 euroa Mikäli pohjoinen katuliittymä toteutetaan kiertoliittymänä, on lisäkustannus esitettyyn laskelmaan verrattuna 250 000 euroa (yhteensä rak.kust.arvio: 1 180 000 euroa). Kustannuslaskelmaan ei sisälly kadun varteen esitetty uusi maantasainen pysäköintialue, jonka kustannusarvioksi voidaan arvioida noin 1000 euroa/autopaikka (50-70 autopaikkaa). Laskelmaan eivät sisälly myöskään ulkoilureitteihin tarvittavien muutosten kustannukset lukuun ottamatta uutta alikulkua.
18 (18) 28.1.2016 6 Yhteenveto ja suositukset Liikenneselvitys, johtopäätökset Uusi katuyhteys parantaa merkittävästi Tupurin alueen sekä Inkereentien pohjoispään maankäytön saavutettavuutta Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut: o Ennusteliikennemäärä (2035) uudella kadulla on noin 2 300 ajon/vrk o Uuden katuyhteyden sijainti vaikuttaa reitinvalintaan, tarkastelun mukaan reitinvalinta on herkkä linjaukselle ja liittymien sijainnille o Uusi yhteys ei houkuttele juurikaan läpikulkevaa liikennettä, pääasiassa sen käyttäjät ovat Tupurin alueelta lähteviä tai saapuvia matkoja o Liikenteellinen toimivuus on esitetyin kaistaratkaisuin hyvä molemmissa päissä katua o Mt 110 liittymään suosituksena toteuttaa kääntymiskaista lännestä (min. väistötila) o Kalkkimäenrinteen (Ylärinne) liittymän suositusratkaisuna kiertoliittymä (selkeys/sujuvuus) o Tupurin uusi yhteys keventää merkittävästi Inkereentien liikennemääriä ja parantaa erityisesti sen liittymien toimivuutta (mt110, Kalkkimäenrinne, Kalkkitie) Vertailun mukaan uuden katuyhteyden eteläisen liittymän (mt 110) sijainti tulisi olla mahdollisimman läntinen, jotta se palvelisi Tupurin alueen maankäyttöä mahdollisimman hyvin. Mt 110 nopeusrajoituksen laskeminen 80 60 km/h:iin on suositustoimenpide (ELY-keskus) uuden liittymän kohdalla (ja samalla vaikutusalue laajennettavissa itään Karjaskyläntien liittymän kohdalle). Uuden katuyhteyden kustannusarvio on noin 930 000 euroa (alv. 0 %) ja kiertoliittymävaihtoehdolla noin 1 180 000 euroa (alv. 0 %).