Uudet oppimisympäristöt -uusia haasteita ääniympäristön hallintaan STHS-päivät 1.-2.2.2017 Kuopio Jaana Jokitulppo, FT, suunnittelupäällikkö WWW.AINS.FI
A-Insinöörit Yli 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttitoimisto Perustettu 1959 4 toimialaa Projekteja yli 50 maassa 7 Paikkakuntaa 10% vuosittainen kasvu
Akustiikkasuunnittelun osa-alueet Huoneakustiikka Ääneneristys Odeon 1985-2013 Licensed to: License information /dongle unavailable at start up! Meluntorjunta Tärinän- ja runkomeluneristys
A-Insinöörien akustiikkasuunnittelupalvelut Kulttuurirakennukset, esitystilat ja studiot Maankäytön suunnittelun melu-, tärinä- ja runkomeluselvitykset Uudisrakentamisen akustiikkasuunnittelu Korjausrakentamisen akustiikkasuunnittelu Teollisuuden meluselvitykset Laskentapalvelut, konsultointi, tuotekehitys, koulutus M i t t a u k s e t
Koulut ennen ja tänään Pieni historiikki Kansakouluasetus 1866 Koulujärjestys 1872 mm. oppikoulut säädettiin Oppivelvollisuuslaki 1921 (koski 7-13 v) Kansakoulu 6 vuotta, +2v kansalaiskoulua jos ei oppikouluun Oppikoulu Pyrittiin pääsykokeilla kansakoulun 4.luokalta, usein 5-6 lk jälkeen) 8-vuotinen koulu: keskikoulua 5 v, lukiota 3v Kouluruokailu 1948 Peruskouluasetus 1970 (luokat 1-9) Kouluviikot viisipäiväisiksi 1971 Opetustapojen muutos: Katedeeriopetus-> vuorovaikutteinen oppiminen Uusi opetussuunnitelma 2014-> uudet oppimisympäristöt
Opetushallituksen opetussuunnitelma Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä
Haasteet työhygieenisestä näkökulmasta Millaisia avoimet oppimisympäristöt ovat? Kokonaisvaltainen riskien arviointi: Turvallisuus: tapaturmat, onnettomuudet, liikkuminen, oppilasturvallisuus (intimiteettisuoja) Fysikaaliset tekijät: ääniympäristö, valaistus, lämpöolosuhteet, ilmanvaihto Kemialliset tekijät, mikorobit, sisäilma Ergonomiset tekijät: työasennot, ääniergonomiset tekijät, kalusteet, apuvälineet, jne. Psyykkiset tekijät: esim. psykososiaalinen kuormitus: työn järjestelyt, työn sisältö, työyhteisön toimivuus, eri oppilasryhmien toimivuus Mitkä ovat merkittävimmät tekijät ja miten riskit hallitaan? Millaisia tilojen tulee olla toimiakseen? Opettajan näkökulmasta -työympäristönä Oppilaan näkökulmasta- oppimis- ja kasvuympäristönä Millaisia asioita tulee huomioida tilasuunnittelussa? Tässä esityksessä keskitytään ääniympäristöön
Melun vaikutukset Keskittymisvaikeudet vireystila, levottomuus Ärsyttää, häiritsee, väsyttää, vaikuttaa uneen, päänsärkyä Muisti, oppiminen, kielellinen kehitys Kommunikaatiovaikeudet Puhetilanteiden välttely Eristäytyminen Vaikutukset persoonallisuuteen, tunteisiin Ääniyliherkkyys Äänenkäyttö häiriöt Tapaturmavaara Kuulovaikutukset TTS, tinnitus, äänien vääristyminen Syke, verenpaine, sisäeritystoiminta Stressi Motivaatio
Melun vaikuttaa lapsiin vahvemmin ja syvemmin Ikä: Puheen erottaminen Muisti kielen kehittyminen Oppimisvaikeudet: puheenerottaminen Huonokuuloisuus Ohimenevät syyt: Korvatulehdukset Infektiot Pysyvät syyt: kuulovaurio Vieraskielisyys Temperamentti (synnynnäinen ominaisuus) Korkea häirittävyys Heikko keskittymiskyky Väärin ymmärretyksi tuleminen Toimintaan sitoutuminen: Sinnikkyys tehdä tehtävä loppuun ja ponnistelu Melu lisää Epätasaarvoisuutta!
Tutkimustietoa melun vaikutuksista Aamulehti 7.6.2014 Meluntorjunta päiväkodeissa on tärkeää, ei pelkästään kuulonhuoltosyistä, vaan myös äänihäiriöiden ehkäisyn takia. Melu aiheuttaa äänenkäytön haitan lisäksi myös psyykkisen stressin lisääntymistä ja yleisen terveydentilan heikkenemistä. Melusta kärsivät päiväkodissa aikuisten lisäksi myös lapset. Melun on todettu vaikuttavan lasten kognitiiviseen prosessointiin ja sitä kautta kielen ja lukemisen oppimiseen. Lähde: Elina Kankare, Elektroglottografia (EGG) äänen laadun tutkimuksessa funktionaalisesti terveäänisillä puhujilla - Vertaileva tutkimus EGG:n sekä akustisen, perkeptuaalisen ja laryngoskopiatutkimuksen välillä lastentarhanopettajilla. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2014.
Koulujen ääniympäristö Melu ja kaiku haittaavat koulutyötä 5% 16% 19% Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 60% Lähde: Matti Rimpelä et al. 2007. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa. Helsinki, opetushallitus ja Stakes. Opettajista 51 % kärsii lääketieteellisesti todennettavista äänenmuodostuksen ongelmista. Lähde: Irma Ilomäki, Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 2008.
Avointen oppimisympäristöjen piirteitä Tiloina Avoimia, joustavia Muunneltavia Pedagogiikka, arvot Sosiaalisuus, yhteistyö Yhteisöllisyys, suunnittelu Itseohjautuvuus ja arviointi Oppimistapojen monipuolisuus Opettajakeskeinen työskentely Itsenäinen työskentely Ryhmä- ja parityöskentely Etätyöskentely, verkkoympäristö Opetusta myös muualla kuin koulurakennuksessa Kirjastot, luonto, yritykset Myös muille käyttäjille monitoimitaloina Harrastepiirit, liikuntaryhmät Kulttuuri Tiedonhaku ja tutkiminen Tapahtumat
Avoimet oppimisympäristöt ulkomailla Avointen oppimisympäristöjen 1. rakennusvaihe noin 1960 1980 Avoimet oppimisympäristöt uudelleen ajankohtaisiksi 2000-luvulla Finmeren koulu, Iso-Britannia (1959) Hellerupin koulu, Tanska (2002) Oulun normaalikoulun UBIKO-opetussolu (2012)
Avoimet oppimisympäristöt haastaa ja mahdollistaa Haasteet Tilasuunnittelu Äänen ja melun hallinta Minne meluisat toiminnat? Vieraan kielen opetus Eri ikäisten oppilaiden vaatimukset Kalusteet Opetusmateriaalit ja välineet Säilytys, sijoittelu Kaapelointi, sähkölaitteiden latauspisteet Työskentelytavat oppimisessa Sopiiko kaikki kaikille? Onko vetäytymis/eriyttämistiloja? Opetuksen ja pedagogiikan Omat mieltymykset/kollegojen samanaikainen toiminta Muutokset omiin toimintatapoihin Mahdollisuudet Muuntojoustavuus Vaihtelevat alueet eri tarpeisiin Henkilömäärä, tehtävä huomioiden Alueet, vyöhykkeisyys Erityistilat erityistarpeisiin Tilojen tehokas käyttö Kalusteet ääntä vaimentavina ja pintoina, ääntä katkovina elementteinä Materiaalien ja välineiden tehokas käyttö Saatavuus kaikille, yhteiskäyttö Laitetuki Uuden teknologian käyttö Ryhmätyöt ja työnjako kollegojen kesken Joustavuus Oppilaiden keskinäinen tuki ja tutorointi Oppilaiden käyttäytymissäännöt Kulkeminen Äänenkäyttö Toimintatavat yleensä Tasa-arvoisuus erityistarpeiden näkökulmasta Aistirajoitteiset Vieraskieliset Oppimisvaikeudet Kasvatukselliset näkökulmat Elämään ja työelämään oppiminen Itseohjautuvuus ja itsearviointi Tasa-arvoisuus voimavarana Erilaisuuden hyväksyminen Avoin oppimisympäristö on arvovalinta!
Miten tiloja mallinnetaan? Tarkastelulinjat L1, L2 ja L3 L 2 L 3 L1
Miten melu leviää? Akustinen malli kertoo tilanteen eri vaihtoehdoilla
Hyvä puhekommunikaatio edellyttää Taustamelun alhaisuutta Oppimisalueen sisällä Muista oppimistiloista Tilan alhaista kaiuntaisuutta Puheen pitää kuitenkin siirtyä kuulijalle Riittävän korkeaa puheen erotettavuutta Riippuvainen taustamelusta ja kaiuntaisuudesta Hyvää ääneneristävyyttä Viereisistä tiloista, käytävältä, auloista, ulkoa
Tutkimustarvetta Avointen oppimisympäristöjen akustiikkaa koskevia määräyksiä, ohjeita tai vakiintuneita suunnittelukäytäntöjä ei Suomessa ole Tutkimustarve on tunnistettu puheenerotettavuutta yhdessä avoimessa oppimisympäristössä koskeneessa tutkimuksessa Puhe, jolla ei ole oman tehtävän kannalta merkityksellistä informaatiosisältöä, voi olla oppimista häiritsevää Tältä kannalta avointen oppimisympäristöjen akustiikkaa ei ole Suomessa tutkittu, paitsi DI-työ. Saarelainen J, A-Insinöörit Suunnittelu 2-12, 2016 (Tampereen teknillinen yliopisto)
Johtopäätöksiä tällä hetkellä Avoimessa oppimisympäristöissä tulee samanaikaisesti olla Hyvä puheenerotettavuus lähietäisyyksillä Opettajan tehtävänannot ja ohjeet koko opetusryhmälle Ryhmätyöt Työrauha eli puheenpeitto suuremmilla etäisyyksillä Itsenäinen työskentely Viereisiin oppimisalueisiin Näiden olosuhteiden saavuttamiseksi tarvitaan Suuri määrä absorboivia pintoja (katto, kalusteet, mahdollisesti myös seinille) Tilaa jakavia elementtejä (seinäkkeet, kalusteet, verhot) Sopiva peiteääni Em. tulee tutkia akustisen mallinuksen keinoin Mittaluvuiksi soveltuvat standardin ISO 3382-3 mukaiset mittaluvut Jälkikaiunta-aika ei ole riittävä suunnittelukriteeri avoimiin oppimisympäristöihin Jälkikaiunta-ajan avulla voi ehkä määrittää riittävän absorptioalan
Tarvitaan uusia toimintamalleja Tilan käyttöohjeet Mitä voi tehdä eri oppimisalueilla Opetusryhmän kokoaminen lähelle -> Ääni ei kanna kauaksi Puhuminen tilaan hajaantuneille oppilaille -> ei mahdollista Muissa opetustilanteissa yksittäiset oppilaat tai oppilasryhmät hajaantuvat mahdollisimman kauaksi toisistaan Käyttäytymissäännöt etiketti Äänenkäyttötavat (kovaääninen puhe häiritsee muita ryhmiä) Liikkuminen ja toiminta tilassa Äänenkäyttökoulutusta Ääniergonomiset tekijät huomioitava Toiminnan etukäteen suunnittelu Esim. viikkosuunnittelupalaverit Ennakointi, varautuminen yhtäkkisiin tilanteisiin ja muutoksiin Henkilökohtaiset puhelut, keskustelut Sanaton viestintä
Tällä hetkellä uudet koulut avoimiksi oppimistiloiksi Meluongelmia tiedossa jos. Tiloja ei suunnitella tai kopioidaan vanhoja suunnitelmia -> virheet toistuvat Mennään pelkkä arkkitehtuuri edellä Käytetään: paljon lasia, terästä (kovia pintoja) Erikoisia tilamuotoja (kaarevat, viistot pinnat) Tilat ovat korkeita Ei ääntä katkovia elementtejä oppimisalueiden välissä Ei mahdollisuutta lisätä akustista vaimennusta Ei suunnitella ja koordinoida toimintaa yhdessä Ei valmistauduta muutokseen ja sen tuomiin haasteisiin. HAASTEITA RIITTÄÄ: SFS5907 standardi Rakennusten akustinen luokitus Ei tarjoa suunnitteluarvoja avoimille oppimisympäristöille Osaa mittaluvuista voidaan soveltaa Ulkomailta haettava suunnittelun lähtötiedot, sekä mallinnuksista ja kohteista Ääniympäristö on joka tapauksessa erilainen perinteiseen suljettuun luokkatilaan verrattuna!
Kiitoksia mielenkiinnosta! Jaana Jokitulppo p. 020 911 888, puh. 040-6303757 jaana.jokitulppo@ains.fi WWW.AINS.FI