SISÄLTÖ 2 Tampere virtaa 4 Sujuvan elämän suuri kaupunki 6 Kuntarajat ylittävä yhteistyö 8 Tampereella tapahtui 2009 11 Toimintakertomus 2009 14 Tuloslaskelma 15 Rahoituslaskelma 16 Tase 18 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 20 Konsernituloslaskelma 21 Konsernin rahoituslaskelma 22 Konsernitase Lyhennelmä Tampereen kaupunginhallituksen 22.3.2010 hyväksymästä vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Tampere virtaa Vuosi 2009 jää historian kirjoihin maailmantalouden murroksen vuotena. Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodanjälkeisen ajan syvimpään taantumaan, joka pysäytti Suomessakin talouden kasvun. Kuntatalous ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien talous kiristyi vuoden 2009 alussa nopeasti ja useat kunnat joutuivat arvioimaan uudelleen koko vuoden tulo- ja menoperusteensa. Viennistä elävä Pirkanmaa koki taantuman ankarammin kuin muu maa. Tampereella työttömyys nousi nopeasti ja kaupungin verotulojen kasvu pysähtyi. Jouduimme jo alkuvuodesta karun tilanteen eteen: kaupungin talous uhkasi ilman korjaavia toimenpiteitä syöksyä ennätysmäiseen yli 50 miljoonan euron alijäämään. Tämän vuoksi heti alkuvuonna käynnistettiin kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet, joiden tavoitteena oli alijäämän pienentäminen siedettävälle tasolle. Kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa 2009 muutoksia talousarvioon. Tavoitteeksi asetettiin noin 30 miljoonan euron säästöt ja toimintamenojen supistaminen noin 3 prosentilla. Kaikille kaupungin toimintayksiköille asetettiin säästötavoitteet, ja loppuvuodesta saatoimme todeta, että tavoitteet saavutettiin suurimmalta osin. Tavoitteen saavuttamista auttoi omalta osaltaan henkilöstön kokonaismäärän alentuminen. Talouden syöksykierrettä saatiin oikaistuksi ja näin turvattua se, että Tampere voi jatkossakin ylläpitää ja kehittää palveluitaan ja kaupungin vetovoimaa. Tampere virtaa -kaupunkistrategian laadinta oli vuoden 2009 suuri yhteinen ponnistuksemme. Kaupunkistrategian uudistaminen ajoittui taloudellisesti haastavaan aikaan. Samalla kun mietimme pitkän aikavälin tavoitteita, jouduimme tekemään vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunkistrategiassa taloustilanne näkyy muun muassa palvelurakenteiden uudistamista ja tuottavuuden nostamista koskevissa tavoitteissa. Vaikka taantumasta saavutettiin osittainen torjuntavoitto, kaupungin talous pysyy lähivuodet hyvin kireänä. 2 Tampereen kaupunki Kuva: Susanna Lyly
Kuva: Susanna Lyly Säästölinjalla joudutaan jatkamaan myös vuosina 2010 ja 2011 eikä menneiden vuosien kaltaisiin kasvuprosentteihin ole mahdollisuuksia. Siksi olennaista on kehittää toimintamalliamme niin, että palvelujen tuottavuus kasvaa. Näitä rakenteellisia uudistuksia olemme tehneet laajalla rintamalla ja tämä työ jatkuu tulevina vuosina. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna 5,6 prosenttia. Nettomenojen kasvu hidastui edellisestä vuodesta, jolloin niiden kasvu oli 8,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna 454 milj. eurolla (24 prosenttia) ja oli asukasta kohden 275 euroa. Suurten kaupunkien ja pienimpien kuntien taloudellinen tilanne heikentyi muita kuntia voimakkaammin. Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna edelleen. Kunnilla oli tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan viime vuoden lopussa lainaa keskimäärin 1 875 euroa asukasta kohti, kun edellisenä vuonna lainaa oli 1 629 euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua, mikä toteutuessaan luo paineita uusille menojen leikkauksille ja verojen korotuksille. Tampereen kaupungin edelliseen vuoteen vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli 3,6 prosenttia, mikä on alle kuntasektorin keskimääräisen nettomenojen kasvun. Verotuloja kertyi 717 milj. euroa, joka on 22 milj. euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän. Kaupungin verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi edelliseen vuoteen nähden 11,6 milj. eurolla (1,3 prosenttia), kun samanaikaisesti kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,6 prosenttia. Tilikauden tulos muodostui 14 milj. euroa alijäämäiseksi, mitä voidaan alkuvuoden ennusteiden valossa pitää torjuntavoittona taantumasta. Vaikka talouden tasapainon palauttamisessa onnistuttiin kohtuullisesti, talouden tunnusluvut vuodelta 2009 ovat huolestuttavia. Kaupungin vuosikatteella voitiin rahoittaa vain noin puolet kaupungin investoinneista ja kaupungin lainamäärä lisääntyi 1 338 euroon/asukas. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui. Kesällä 2009 Tampereen väkiluku ylitti 210 000 asukkaan rajan. Koko vuoden aikana väestön määrä kasvoi 1 955 asukkaalla, kun edellisenä vuonna väestönkasvu oli 1 686 henkilöä. Vuoden lopussa tamperelaisia oli ennakkotiedon mukaan 211 507. Kaupunkiseudun väkimäärä kasvoi vuoden 2009 aikana 3 923 asukkaalla, mikä oli 400 asukasta vähemmän kuin vuoden 2008 aikana. Kaupunkiseudulla asui vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan 352 197 henkilöä. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö tiivistyi vuoden 2009 aikana edelleen. Yhteistyön keskiössä oli laajan yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokonaisuus tulee keväällä 2010 kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Hyvä yhteistyö on noteerattu myös valtiovallan taholta: valtioneuvoston 12.11.2009 hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on nostettu Tampereen kaupunkiseutu esille seutuna, jossa tullaan pilotoimaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä aiesopimusta koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Aiesopimus mahdollistaa uuden toimintamallin käynnistämisen valtiovallan kanssa ja edistää hankkeidemme rahoitusmahdollisuuksia. Sanotaan, että iso laiva kääntyy hitaasti. Tampereen kaupungin päättäjät ja henkilökunta osoittivat vuonna 2009, että iso kaupunki voi myös ketterästi reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Siinä meitä auttoi uusi toimintamallimme tilaaja tuottaja-malli ja pormestarimalli joka joutui ehkä kovimpaan testiin, ja selvisi siitä kunnialla. Tästä kiitokset luottamuselimille ja koko kaupungin henkilökunnalle! Timo P. Nieminen Pormestari Tampereen kaupunki 3
Kuva: Susanna Lyly Sujuvan elämän Tampereen uusi kaupunkistrategia Tampere virtaa hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa 2009. Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja. Se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta ja luo pohjan koko kaupungin johtamiselle ja kehittämiselle. Tampere virtaa -kaupunkistrategia ulottuu vuoteen 2020, mutta sitä päivitetään vähintään valtuustokausittain eli neljän vuoden välein. Kaupunkistrategia laadittiin luottamushenkilöiden johdolla. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti strategiatyön heti toimintakautensa eli vuoden 2009 alussa. Luottamushenkilöille ja strategiatyöhön osallistuneille viranhaltijoille järjestettiin talven ja kevään aikana kyselyitä, koulutustilaisuuksia ja työseminaareja. Myös kuntalaisilla, eri sidosryhmillä ja kaupungin henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua strategiatyöhön. Strategiaa valmisteltiin heikentyvässä taloustilanteessa, mikä vaikutti erityisesti lyhyen tähtäimen tavoitteiden asettamiseen. Kaupunkistrategiassa määritellään kaupungin visio vuodelle 2020. Sen mukaan Tampere haluaa olla sujuvan elämän suuri kaupunki, vastuullisesti kehityksen kärjessä. Visiota ja sitä tarkentavia strategisia päämääriä kohti pyritään valtuustokauden kattavilla tavoitteilla. Nämä jäsentyvät neljään näkökulmaan: kuntalainen ja hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky, kaupunkirakenne ja ympäristö sekä sisäinen toiminta ja johtaminen. Tampere virtaa -kaupunkistrategian tavoitteissa painottuvat erityisesti kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen, asiakaslähtöisyys palvelujen kehittämisessä, ympäristö- ja energia-asiat, kansainvälisyys ja osaaminen sekä yhteisöllisyys ja osallistuminen. Myös seudullisuus, tuottavuuden parantaminen ja toimintamallin jatkuva kehittäminen ovat keskeisesti esillä. Kaupunkistrategiassa määritellään myös kaupungin toimintaperiaatteet, joita ovat hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus ja aloitteellisuus. 4 Tampereen kaupunki
Kuva: Jari Mäkinen Kaupunkistrategiaa toteutetaan strategisen johtamisjärjestelmän avulla. Muut strategiset asiakirjat, kuten henkilöstöohjelma, tilaajan palvelustrategiat ja tuottajien tuotantostrategiat tarkentavat kaupunkistrategian linjauksia. Vuosittaisella talousarviolla on merkittävä rooli kaupunkistrategian toteuttamisessa, sillä talousarvion toiminnalliset tavoitteet johdetaan suoraan kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kolmesti vuodessa strategiaraportissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunkistrategiaa viedään käytäntöön myös muun muassa tulos- ja kehityskeskustelujen, johtoryhmätyöskentelyn ja palkitsemisjärjestelmien avulla. suuri kaupunki Kuva: Jari Mäkinen Tampereen kaupunki 5
Kuntarajat ylittävä yhteistyö Kuvat: Susanna Lyly Vuores elävä ja omaleimainen pikkukaupunki Vuoreksen toteuttaminen käynnistyi asuntorakentamisen osalta kesällä 2009, jolloin Mäyränmäen 30 omakotitontin rakentaminen alkoi. Vuoreskeskuksen kaavoitus ja muu suunnittelu eteni ja Vuoreskeskuksen länsiosan aloituskortteleiden kaava sai lainvoiman. Vuoreskeskukseen sijoittuu kaupunginosan kaikki tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut. Tämän hetkisen arvion mukaan koulukeskuksen 1. vaihe otetaan käyttöön vuonna 2013, mutta aikataulun aientamiseen on varauduttu, mikäli rakentaminen etenee vilkkaasti. Koulukeskuksessa ovat myös päiväkoti, neuvola sekä harrastus- ja kokoontumistiloja. Liikekeskuksen kumppanuuskaavoitus käynnistyi keväällä 2009 ja kumppaniksi valittiin yritysryhmä POK/NCC. Liikekeskus päivittäistavarakauppoineen valmistuu vuoden 2012 aikana. Vuoreskeskuksen lisäksi Rimmin ja Koukkujärven kaavojen laadinta olivat vuoden 2009 keskeisiä suunnitteluhankkeita. Vuoreksen puistokadun rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Särkijärven sillan rakentaminen on käynnissä. Väylä on mahdollista avata yleiselle liikenteelle vuoden 2011 aikana ja näin syntyy suora ja nopea yhteys ja samalla edellytykset bussiliikenteelle Vuoreksesta suoraan keskustaan. Virolaisen alueella järjestetään asuntomessut vuonna 2012. Asuntomessutoimiston toiminta käynnistyi syksyllä, kun messujen projektipäällikkö aloitti toimessaan. Asuntomessujen teemoja ovat kansainvälisyys, puutarhakaupunki ja energiatehokkuus. Tampereen kaupunki hakee yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa alueen toteutukseen esimerkkejä eurooppalaisen arkkitehtuurin, asuntosuunnittelun, sisustuksen sekä viherrakentamisen viimeisimmistä virtauksista. 6 Tampereen kaupunki
Seutuyhteistyö tiivistyy Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyö tiivistyi entisestään vuoden 2009 aikana. Yhteistyön keskiössä oli laajan yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokonaisuuteen kuuluvat rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto-ohjelma ja ilmastostrategia. Tavoitteena on hallita seudun kasvua ja turvata ihmisten ja yritysten sujuva arki ympäristöä liikaa kuormittamatta. Suunnittelutähtäin on vuodessa 2030, jolloin seudulla ennakoidaan olevan 83 000 asukasta nykyistä enemmän. Kokonaisuus tulee keväällä 2010 kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Hyvin sujunut suunnitteluyhteistyö on noteerattu myös valtiovallan taholta: valtioneuvoston 12.11.2009 hyväksymässä selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on nostettu Tampereen kaupunkiseutu esille seutuna, jossa tullaan pilotoimaan kaupunkiseudun kuntien ja valtion välistä aiesopimusta koskien maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Aiesopimus mahdollistaa uuden toimintamallin käynnistämisen valtiovallan kanssa ja edistää kaupunkiseudun hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. Kaupunkiseudulla varauduttiin 2009 myös joukkoliikennelain uudistukseen, joka mm. ohjaa suunnittelemaan joukkoliikennepalveluja alueellisina kokonaisuuksina. Joukkoliiken teen järjestämisestä valmistuneen selvityksen mukaan tämä toteutuu parhaiten seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja joukkoliikenneyksikön kautta. Nämä toimisivat osana Tampereen kaupungin organisaatiota vuoden 2011 alusta alkaen. Tavoitteena on kuntarajat ylittävä yhteistyö siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Kuntien päätöskäsittelyt vuoden 2010 alussa varmistanevat esitetyn toimintamallin toteutumisen. Palveluiden osalta seutuyhteistyössä selvitettiin muun muassa kansainvälisen koulun perustamista, toisen asteen yhteistyön syventämistä, kansalaisopistojen yhteistyön lisäämistä, dementiaoireisten erityishoivan palvelujen järjestämistä ja yksityisten päivähoidon palvelukeskuksen perustamista. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön perustamisesta. Tredea Oy aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Tampereen kaupunki 7
Kuva: Susanna Lyly Tampereella tapahtui 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaali (European Youth Olympic Festival, EYOF) Tampere isännöi 19. 25.7.2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalia. Tampereella kisasi runsaat 2500 nuorta urheilijaa yhdeksässä lajissa. Kisojen suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Avajaisiin osallistuivat myös Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge, Euroopan Olympiakomiteoiden puheenjohtaja Patrik Hickey sekä entisiä ja nykyisiä menestyneitä suomalaisia huippu-urheilijoita. Kaikkein suurimman huomion kohteena olivat kuitenkin kisojen suurimmat arvovieraat nuoret lahjakkaat urheilijat. Suomen joukkue sai olympiafestivaalissa kaikkiaan seitsemän mitalia. Kisaisännyys siirtyi Tampereelta Turkin Trabsonille, joka järjestää tapahtuman 2011. Kuva: Susanna Lyly Kuva: Susanna Lyly Kuva: Susanna Lyly 8 Tampereen kaupunki
Kuva: Susanna Lyly Kuva: Susanna Lyly Jack. S. Blanton Museum of Art, Austin, Texas Tampere juhli leppoisasti 230 vuotispäiväänsä Tampereen kaupunki perustettiin 1.10.1779 Tammerkosken kartanon maille. Kuningas Kustaa III määräsi perustamisasiakirjassa, että uudessa kaupungissa vallitsi elinkeinovapaus, joka tuolloin oli melko harvinainen. Pitkin vuotta Kustaa III:n merkittävää tekoa juhlittiin erilaisissa tapahtumissa. Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia tekivät valtiovierailun Suomeen elokuussa 2009. Vierailua isännöinyt tasavallan presidentti Tarja Halonen, tohtori Pentti Arajärvi ja kuningaspari vierailivat juhlavuoden kunniaksi Tampereella 26.8.2009. Sitting Bull -näyttely Vapriikin suurnäyttely tarjosi mieleenpainuvan katsauksen tasankointiaanien elämään Istuvan Härän elämäntarinan kautta vuodesta 1830 näihin päiviin saakka. Näyttelyyn liittyi runsas oheisohjelmisto syksyllä 2009. Luennot ja työpajat houkuttelivat tuhansia tamperelaisia tutustumaan intiaanien kiehtovaan historiaan. Näyttelyn näki yhteensä 41 000 museokävijää. Tampereen kaupunki 9
Kotitori uudenlainen toiminta ikäihmisten palveluissa Kuva: www.dreamstime.com Kotitori, uusi neuvonta- ja välityspiste, aloitti toimintansa syksyllä 2009. Kotitorilta asiakas saa tietoa ja neuvoa kotona asumista tukevista palveluista sekä kodin ulkopuolella tuotettavista hyvinvointi-, virike- ja kulttuuripalveluista. Kotitori vastaa kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen kokoamisesta, välittämisestä sekä laadunhallinnasta. Kotitorin palvelupisteestä voi myös tilata ja ostaa kotona selviytymistä tukevia palveluita, joiden tavoitteena on auttaa tamperelaisia ikäihmisiä ja heidän läheisiään arjen askareissa. Kotitorin henkilökunta auttaa myös kotitalousvähennysten ja erilaisten korvausten hakemisessa. Ensiapu Acuta yhteispäivystystä ympäri vuorokauden Perusterveydenhuollon päivystystoiminnot siirtyivät vuonna 2009 toukokuun alussa kaupungilta Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, kun Tampereen yliopistollisessa sairaalassa aloitti toimintansa Ensiapu Acuta. Yhteispäivystysyksikkö Acuta tarjoaa asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluja samassa yksikössä. Entisiin Hatanpään päivystysaseman tiloihin avattiin toukokuussa seudullisesti palveluja tuottava selviämishoitoasema. Kuva: Susanna Lyly 10 Tampereen kaupunki
Toimintakertomus 2009 Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2009 Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius-Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2009 pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2009 toimi kahdeksan lautakuntaa ja 15 johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimija neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Toimintaympäristön muutos Väestö Tampereen väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 211 507 henkilöä. Se kasvoi 1 955 asukkaalla (0,9 prosenttia), mikä oli 330 asukasta enemmän kuin vuonna 2008. Uusia tamperelaisia syntyi viime vuoden aikana 2 451, mikä oli lähes sama kuin vuoden 2008 ennätysmäärä 2 471. Kuolleisuuden kasvun myötä jäi luonnollinen väestönlisäys kuitenkin 675 henkilöön, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (745 henkilöä). Tampereen muuttoliike on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun aina vuoteen 2007, jonka jälkeen muuttajien määrä on tasaantunut. Kun vuonna 2009 tulomuutto lisääntyi lähtömuuton vähentyessä, kasvoi maassamuuton muuttovoitto 830 asukkaaseen. Maahanmuuton muuttovoitto, 450 asukasta, väheni hieman edellisestä vuodesta. Tampereen yhteensä saama nettomuuttovoitto vuonna 2009 kasvoi 1 280 asukkaaseen. Nettomuutto oli selvästi edellisvuotta voimakkaampaa (947 henkilöä). Koko kaupunkiseudun ennakkoväkiluku vuoden lopussa oli 352 197, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 3 923 asukasta (+1,1 prosenttia). Tampereen osuus kasvusta oli puolet. Tampereen kaupunkiseutu jatkoi valtakunnan toiseksi nopeimmin kasvavana alueena, kasvu oli kuitenkin vain neljänneksen pääkaupunkiseudun kasvusta. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2009 oli 15 064, joista kolmannes työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kolmannes sivistyspalveluissa. Vuoden 2008 lopussa henkilöstöä oli 15 947. Määrän lasku johtuu suurimmaksi osaksi Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä. asukasta 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Tampereen ja kaupunkiseudun väestö 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Tampere Kehyskunnat Tampereen kaupunki 11
Työllisyys Tampereella oli vuoden lopussa 16 815 työtöntä työnhakijaa. Työvoimasta oli työttömänä 15,6 prosenttia. Työttömyyden kasvu on ollut rajua, sillä joulukuuhun 2008 verrattuna työttömyysasteen nousu oli 3,8 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli joulukuussa 2009 korkeammalla kuin koskaan 2000 -luvulla. Tampereen työttömyysaste oli vuoden lopussa 4,3 prosenttiyksikköä koko maan ja 2,1 prosenttiyksikköä Pirkanmaan työttömyysastetta korkeampi. % 16 15 14 13 12 11 10 9 Työttömyysaste ja nuorten työttömien määrä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alle 25-vuotiaat Työttömyysaste,% henkilöä 3000 2500 2000 1500 1000 Asuminen ja rakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi taantuman seurauksena ja vuonna 2009 valmistui 1 191 asuntoa, mikä on selvästi vähemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Edellisen kerran valmistuneiden asuntojen määrä oli näin pieni vuonna 1993. Valmistuneista asunnoista 227 asuntoa sijoittui pien- ja rivitaloihin ja 907 kerrostaloihin. Vuokra-asuntojen osuus oli 58 prosenttia. Myös asumisoikeusasuntoja (75 kpl) valmistui enemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2010 arvioidaan valmistuvan vain noin 1 250 asuntoa ja vasta seuraavana vuonna asuntotuotannon arvioidaan piristyvän. Rakentamisen painopiste on siirtymässä vuokra-asuntoihin. Käynnistyneistä hankkeista lasketun arvion mukaan niiden osuus nousee tänä vuonna 62 prosenttiin. Valtion lainoittaman asuntotuotannon osuus puolestaan nousee 67 prosenttiin. Vuoden 2009 aikana asuntokaupan alamäki taittui. Asuntojen kysynnän kasvu pysäytti asuntojen hintojen laskun ja käänsi hinnat jo alkukeväällä nousuun. Vuoden 2009 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin 2 008 euroa/m² ja rivitaloasunto 2 115 euroa/m². Vapaarahoitteistenasuntojen keskimääräinen vuokra oli vuoden lopussa 11,50 euroa/m² ja arava-asuntojen vuokra 9,60 euroa/m². 500 Talous Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 1 265,9 milj. euroa. Verotuloja kertyi 716,9 milj. euroa ja ne vähenivät 3,7 milj. euroa (0,5 prosenttia) vuoteen 2008 verrattuna. Talouden taantuma näkyi erityisesti yhteisöverotuloissa, joita kertyi 13,9 milj. euroa (18,1 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksien määrä kasvoi 15,3 milj. euroa (7,6 prosenttia), muutokseen vaikutti sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden määrän kasvu 18,0 milj. euroa sekä yleisen valtionosuuden määrä vähennys 4,3 milj. euroa. Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 1 279,8 milj. euroa. Toimintakuluista merkittävimmän osan muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat 600,3 milj. euroa. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuonna 2009 vuosikate oli 69,7 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 330 euroa. Vuosikate ei riittänyt vuonna 2009 suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen, vuosikate oli 83 prosenttia poistoista. Tilikauden tulos vuonna 2009 oli 14,0 milj. euroa alijäämäinen. Vertailu vuoteen 2008 Sähkölaitoksen yhtiöittäminen 31.12.2008 vaikuttaa merkittävästi vuosien 2009 ja 2008 vertailuun ja oikean kuvan saamiseksi tiedoista onkin eliminoitu Sähkölaitoksen ulkoiset liiketoiminnat. Edellisestä vertailukelpoisesta tilikaudesta tuottojen määrä kasvoi 16,8 milj. euroa (1,3 prosenttia). Toimintatuotot vähenivät 15,4 milj. euroa (5,0 prosenttia). Toimintatuottojen vähenemiseen on vaikuttanut maanmyyntivoitot, jotka olivat tilikaudella 12,8 milj. euroa ja edellisenä vuonna 50,5 milj. euroa (vähennystä 37,7 milj. euroa). Ilman maanmyyntivoittoja tarkasteltuna toimintatuottojen kasvu on 8,7 prosenttia. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 20,4 milj. euroa (104,5 prosenttia). Rahoitustuottojen muutokseen on vaikuttanut antolainojen korkotuottojen kasvu 21,7 milj. euroa, joka aiheutui suurelta osin Tampereen Sähkölaitos Oy konsernille myönnettyjen uusien antolainojen korkotuotoista. Sijoitusmarkkinoiden toipuminen edellisvuodesta mahdollisti sijoitusten arvonalennuksen oikaisun 4,2 milj. euroa. 12 Tampereen kaupunki
Tuloslaskelma 2009 tuotot Kulujen määrä väheni edellisestä tilikaudesta 102,3 milj. euroa (7,4 prosenttia), muutos aiheutui pääosin Sähkölaitoksen kulueristä yhteensä 154,9 milj. euroa. Edellisestä vertailukelpoisesta tilikaudesta kulujen määrä kasvoi 52,6 milj. euroa (4,3 prosenttia), muutos aiheutui pääosin kuntalaisille ostettujen palvelujen määrän kasvusta. Toimintakulut kasvoivat 63,5 milj. euroa (5,6 prosenttia). Avustuksia maksettiin 10,7 milj. euroa (11,7 prosenttia) enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustusten lisäys johtui pääosin kotitalouksille maksettavien avustusten kasvusta, perustoimeentulotukea maksettiin 6,6 milj. euroa ja lasten kotihoidontukea 6,6 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuosikate heikkeni edelliseen vertailukelpoiseen tilikauteen verrattuna 33,7 milj. euroa (32,6 prosenttia). Toiminnan rahoitus Toiminnan rahavirta oli 56,1 milj. euroa ja se väheni edellisvuoteen verrattuna 71,9 milj. euroa ja vertailukelpoiseen edelliseen tilikauteen verrattuna 6,8 milj. euroa (13,8 prosenttia). Investointimenot olivat vuonna 2009 yhteensä 134,2 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 74,7 milj. euroa ja vertailukelpoiseen edelliseen tilikauteen verrattuna 10,1 milj. euroa (7,0 prosenttia). Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 15,3 milj. euroa, joista 12,8 milj. euroa oli maa-alueiden luovutustuloja. Vuoden 2008 pysyvien vastaavien luovutustuloihin sisältyi Sähkölaitoksen liiketoiminnan myyntiin liittyviä luovutustuloja 212,3 milj. euroa sekä maa-alueiden luovutustuloja 50,5 milj. euroa. Vuonna 2009 investointeihin käytettiin rahaa 116,4 milj. euroa, mikä on 36,6 milj. euroa enemmän edelliseen vertailukelpoiseen vuoteen verrattuna. Toiminnan ja investointien rahavirran yhteenlaskettu rahavirta oli tilikaudella 60,4 milj. euroa negatiivinen. Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella katettiin investointien omahankintamenoista 53 prosenttia ja pääomamenoista 34 prosenttia. Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2009 yhteensä 69,2 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 90,0 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 34,9 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 31,5 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2009 lainanhoitokyky heikentyi, tunnusluku laski neljästä kahteen. Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 8,9 milj. euroa positiiviseksi. Vuoden 2009 rahavaroilla olisi voitu kattaa kolmenkymmenen päivän kassasta maksut. Tase Taseen loppusumma 31.12.2009 oli 1 897,6 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 30,8 milj. euroa (1,7 prosenttia). Omavaraisuusasteeksi muodostui 76 prosenttia, joka ylittää kuntatalouden hyvän tavoitetason kuudella prosenttiyksiköllä. Taseen pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi tilikaudella 78,9 milj. eurolla ja lyhytaikainen väheni 32,6 milj. eurolla eli vieras pääoma lisääntyi yhteensä 46,3 milj. eurolla (11,9 prosenttia). Käyttötuloista tarvittaisiin 35 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Asukasta kohden laskettu lainamäärä kasvoi 401 euroa. Rahoitustuotot 3 % Myyntituotot 11 % Valtionosuudet 17 % Maksutuotot 5 % Tuet ja avustukset 2 % Muut toimintatuotot 5 % Muut tuotot 5 % Verotulot 57 % Tuloslaskelma 2009 kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 % Avustukset 8 % Palvelujen ostot 30 % Muut toimintakulut 2 % Rahoituskulut 1 % Muut tuotot 5 % Poistot 7 % Henkilöstökulut 46 % Vuosikate ja nettoinvestoinnit milj.euroa 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009 nettoinvestoinnit vuosikate *Vuoden 2008 tiedoista eliminoitu Sähkölaitoksen vaikutus Lainamäärän kehitys milj.euroa /asukas 300 1600 1400 250 1200 200 1000 150 800 600 100 400 50 200 0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 lainakanta euroa/asukas Tampereen kaupunki 13
TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot 291 467 476 949 Valmistus omaan käyttöön 101 675 126 845 Toimintakulut -1 290 072-1 395 640 Toimintakate -896 930-791 846 Verotulot 716 907 720 600 Valtionosuudet 217 507 202 173 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 32 555 16 019 Muut rahoitustuotot 7 432 3 531 Korkokulut -5 354-7 742 Muut rahoituskulut -2 374-13 312 Vuosikate 69 743 129 423 Poistot ja arvonalentumiset -83 716-92 277 Satunnaiset erät 0 143 146 Tilikauden tulos -13 973 180 292 Poistoeron vähennys 643 634 Varausten lisäys -1 739-2 000 Rahastojen lisäys -2 466-1 994 Rahastojenvähennys 851 1 412 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -16 684 178 344 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25 38 Vuosikate/Poistot, % 83 140 Vuosikate, /asukas 330 618 Asukasmäärä 211 507 209 552 14 Tampereen kaupunki
RAHOITUSLASKELMA 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 69 743 129 423 Satunnaiset erät 0 143 146 Tulorahoituksen korjauserät -13 681-144 627 Investointien rahavirta Investointimenot -134 227-208 960 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 485 1 360 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 15 311 275 406 Toiminnan ja investointien rahavirta -60 369 195 748 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -40 951-245 021 Antolainasaamisten vähennykset 4 761 3 176 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90 000 20 050 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -34 890-25 309 Lyhytaikaisten lainojen muutos 31 491 2 316 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -93 276 Vaihto-omaisuuden muutos -170 23 657 Saamisten muutos 59 433-34 978 Korottomien velkojen muutos -40 345 19 834 Rahoituksen rahavirta 69 236-235 999 Rahavarojen muutos 8 867-40 251 Rahavarat 31.12. 113 944 105 077 Rahavarat 1.1. 105 077 145 328 8 867-40 251 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 53 62 Pääomamenojen tulorahoitus, % 34 27 Lainanhoitokate 2 4 Kassan riittävyys, pv 30 22 Asukasmäärä 211 507 209 552 Tampereen kaupunki 15
TASE VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 725 4 141 Muut pitkävaikutteiset menot 10 418 12 302 13 143 16 443 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 237 891 232 404 Rakennukset 444 098 429 505 Kiinteät rakenteet ja laitteet 267 956 255 431 Koneet ja kalusto 51 559 55 966 Muut aineelliset hyödykkeet 3 166 2 978 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 67 079 55 641 1 071 749 1 031 925 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 193 990 184 934 Muut lainasaamiset 435 496 399 376 Muut saamiset 618 548 630 104 584 858 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 512 2 198 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 155 3 128 Muut toimeksiantojen varat 91 4 758 5 326 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 2 982 2 812 2 982 2 812 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 2 257 6 134 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 24 514 77 646 Lainasaamiset 2 986 5 702 Muut saamiset 12 260 5 983 Siirtosaamiset 18 923 24 908 60 940 120 373 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 16 068 18 399 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 19 998 0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 20 233 34 841 Muut arvopaperit 6 103 4 600 62 402 57 840 Rahat ja pankkisaamiset 51 542 47 237 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 897 620 1 866 814 16 Tampereen kaupunki
VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 636 657 Arvonkorotusrahasto 126 095 126 809 Muut omat rahastot 39 957 38 341 Edellisten tilikausien ylijäämä 624 217 445 873 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -16 684 178 344 1 410 242 1 426 024 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 5 287 5 930 Vapaaehtoiset varaukset 20 197 18 458 25 484 24 388 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 9 674 9 777 Muut pakolliset varaukset 196 196 9 870 9 973 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 488 2 170 Lahjoitusrahastojen pääomat 13 547 13 509 Muut toimeksiantojen pääomat 960 977 15 995 16 656 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 169 239 91 228 Saadut ennakot 5 9 Ostovelat 0 3 Liittymismaksut ja muut velat 6 396 5 519 Siirtovelat 304 273 175 944 97 032 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 989 34 789 Lainat julkisyhteisöiltä 0 100 Lainat muilta luotonantajilta 101 758 70 267 Saadut ennakot 1 720 0 Ostovelat 38 803 59 948 Muut velat 26 633 26 521 Siirtovelat 79 182 101 116 260 085 292 741 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 897 620 1 866 814 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 76 78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 35 28 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 608 624 Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 872 2 979 Lainakanta 31.12., 1 000 euroa 282 986 196 385 Lainat, euroa/asukas 1 338 937 Lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 435 496 399 376 Asukasmäärä 211 507 209 552 Tampereen kaupunki 17
Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Kaupunkikonserniin yhdisteltiin yhteensä 63 konserniyhteisöä: 45 tytäryhteisöä, viisi kuntayhtymää ja 13 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä. Konsernirakenne ei muuttunut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, yhdisteltävien osakkuusyhteisöjen määrä kasvoi neljällä ja kuntayhtymien määrä väheni yhdellä. Konsernin talous Kaupunkikonsernin toimintatuotot vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 2,7 milj. euroa (0,3 prosenttia). Muutos johtui pääosin kaupungin tuloslaskelmaan kirjatuista maaalueiden myyntituotoista. Maa-alueiden myyntituotot olivat tilikaudella 12,8 milj. euroa, ja edellisellä tilikaudella ne olivat 50,5 milj. euroa (muutosta 37,7 milj. euroa). Konsernin toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot, jotka ovat 80,6 prosenttia toimintatuotoista. Myyntituotot kasvoivat 25,4 milj. euroa (4,1 prosenttia). Kaupunkikonsernin toimintakulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 63,5 milj. euroa (4,2 prosenttia). Toimintakuluista henkilöstökulut olivat 801,3 milj. euroa (kasvua 11,6 milj. euroa) ja palvelujen ostot 475,0 milj. euroa (kasvua 36,9 milj. euroa). Rahoitustuotot vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 3,8 milj. euroa (28,9 prosenttia). Korkotuottojen määrä väheni 7,5 milj. euroa (72,7 prosenttia). Muutokseen on vaikuttanut yleinen rahoitusmarkkinoiden alhainen korkotaso. Rahoituskulut vähenivät 15,8 milj. euroa (37,3 prosenttia). Muutokseen on vaikuttanut kaupungin sijoituksiin tilikaudella 2008 tehdyt 12,6 milj. euron arvonalentumiskirjaukset. Vuosikate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 43 milj. euroa (23,5 prosenttia). Tilikauden 2009 tulorahoitus muodostuu alijäämäiseksi, sillä vuosikate kattaa vain 93 prosenttia poistoista. Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden väheni 211 euroa (24,2 prosenttia). Tilikauden tulos oli 10,1 milj. euroa alijäämäinen. Edelliseen tilikauteen verrattuna tilikauden tulos heikentyi 56,4 milj. euroa (121,8 prosenttia). Tilinpäätössiirtoja kirjattiin tilikaudelle 5,6 milj. euroa (lisäystä 2,4 milj. euroa). Poistoeron lisäystä kirjattiin 0,9 milj. euroa, varausten lisäystä 2,6 milj. euroa ja rahastojen lisäystä 2,2 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen ja vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen kaupunkikonsernin tilikauden alijäämä on 16,0 milj. euroa. % Omistusosuus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ekokumppanit Oy Finnpark Oy (konserni) Finnpark Tekniikka Oy Pysäköintiveturi Kiinteistö Oy Tullin Parkki Oy (äänimäärästä Insinöörioppilastalo Oy Opintanner Kiinteistö Oy Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tupakkikiven Parkki Kiinteistö Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Runoilijan tie Oy Tampere Technology Oy Tredea Oy GoTampere Oy Tampereen Kotilinnasäätiö Keinupuistokeskus Oy Pispan Tupahaka Asunto Oy Tampereen Tammelankodit Asunto Oy Vellamonkodit Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Haukiluoman Liikerakennus Oy Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Lukonmäen Palvelukeskus Kiinteistö Oy Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiinteistö Oy Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampereen Ravirata Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Tampereen Energiantuotanto Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Sirppitie 15 Asunto Oy Välimaankatu 25 Asunto Oy Tampereen Vuokratalosäätiö VTS Kiinteistöpalvelu Oy Kiinteistönhallinta KnowTek Oy Tampere-talo Osakeyhtiö Tavase Oy Vilusen Rinne Oy Vuores Palvelu Oy TYTÄRYHTEISÖT 18 Tampereen kaupunki
Toiminnan rahoitus Konsernin toiminnan rahavirta oli 125,6 milj. euroa ja se väheni 1,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkikonsernin investointimenot olivat 258,3 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 31,0 milj. euroa ja ne vähenivät 39,8 milj. euroa. Muutokseen on pääosin vaikuttanut luovutustuloihin sisältyvät kaupungin maa-alueiden luovutustulojen muutos (vähennystä 37,7 milj. euroa). Konsernissa käytettiin investointeihin rahaa 216,7 milj. euroa, mikä on 33,9 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Toiminnan ja investointien rahavirran yhteenlaskettu rahavirta oli tilikaudella 91,2 milj. euroa negatiivinen. Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella on katettu investointien omahankintamenoista 56 prosenttia ja pääomamenoista 44 prosenttia. Rahoituksen nettorahavirta oli 109,5 milj. euroa positiivinen. Kaupunkikonserniin nostettiin pitkäaikaisia lainoja 149,2 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 70,0 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 6,4 milj. euroa negatiivinen, joten lainoja lyhennettiin enemmän kuin nostettiin. Konsernin lainanhoitokyky on heikentynyt, tunnusluku laski kolmesta kahteen. Konsernitase Kaupunkikonsernitaseen loppusumma oli 2 431,7 milj. euroa ja se kasvoi 69,2 milj. euroa (2,9 prosenttia). Vastaavaa puolen merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet 2 030 milj. euroa (83,5 prosenttia taseen loppusummasta). Vastattavaa puolen merkittävin erä on oma pääoma 1 273,6 milj. euroa (52,4 prosenttia taseen loppusummasta). Tilivuoden omavaraisuusaste väheni edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä ollen 55 prosenttia. Omavaraisuuden tavoitetasona pidetään 50 prosentin ylittävää omavaraisuutta. Vieras pääoma (43,1 prosenttia taseen loppusummasta) kasvoi 79,8 milj. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 102,2 milj. euroa (16,6 prosenttia), mikä johtui pääosin kaupungin ottamasta 90,0 milj. euron lainasta. Lyhytaikainen vieras pääoma väheni 22,4 milj. euroa (6,4 prosenttia). Kaupunkikonsernin käyttötuloista tarvittaisiin 60 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Konsernilla on lainaa asukasta kohden 3 647 euroa, jossa on kasvua 314 euroa. % Omistusosuus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Atalan Liikekeskus Kiinteistö Oy Ateljeetalo Oy Coxa Oy (konserni) Erätie 29 Asunto Oy Finn-Medi Delta Kiinteistö Oy Finn-Medi Tutkimus Oy Hervannan Juhani Asunto Oy Hervannan Kanjoni Asunto Oy Mummunkujan pysäköinti Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Pispalan Pulteri As Oy Pispalan Pulteri 2 As Oy Pispalan Pulteri 3 As Oy Pispalanvaltatie 63 Asunto Oy Suomen Hopealinja Oy Kasvurahasto Tasku Ky Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy Tamseed Ky 23,26% Tumpin Parkki Kiinteistö Oy Tuotekehitys Oy TamLink Tyrkkölä Asunto Oy Virontörmän Lämpö Oy YH Länsi Oy (konserni) Jotospirtti Oy Lännen Kiinteistöpalvelu Oy Pikassos Oy 25,00% KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEISYHTEISÖT YHTEISYHTEISÖT Tampereen kaupunki 19
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot 801 160 803 872 Toimintakulut -1 579 641-1 516 103 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1 116 1 518 Toimintakate -777 365-710 712 Verotulot 716 907 720 600 Valtionosuudet 217 507 202 173 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 827 10 341 Muut rahoitustuotot 6 555 2 847 Korkokulut -23 423-25 688 Muut rahoituskulut -3 127-16 672 Vuosikate 139 881 182 890 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -149 712-136 361 Tilikauden yli- ja alipariarvot -282-10 Arvonalentumiset 0-227 Tilikauden tulos -10 113 46 293 Tilinpäätössiirrot -5 677-3 240 Vähemmistöosuudet -229-579 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -16 019 42 473 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51 53 Vuosikate/Poistot, % 93 134 Vuosikate, euroa / asukas 662 873 Asukasmäärä 211 507 209 552 20 Tampereen kaupunki
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 139 881 182 890 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -14 325-56 218 125 556 126 672 Investointien rahavirta Investointimenot -258 303-256 082 Rahoitusosuudet investointimenoihin 10 617 2 496 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 30 962 70 806-216 725-182 780 Toiminnan ja investointien rahavirta -91 169-56 108 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -648-1 865 Antolainasaamisten vähennykset 2 845 3 668 2 197 1 803 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 149 157 51 498 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -69 983-49 936 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6 356 16 413 72 818 17 975 Oman pääoman muutokset 455 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -82 153 Vaihto-omaisuuden muutos 1 252-1 702 Saamisten muutos 24 135-32 251 Korottomien velkojen muutos 8 681 20 976 33 986-12 823 Rahoituksen rahavirta 109 456 6 955 Rahavarojen muutos 18 287-49 154 Rahavarat 31.12. 159 212 140 925 Rahavarat 1.1. -140 925-190 078 18 287-49 154 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 56 72 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44 61 Lainanhoitokate 2 3 Kassan riittävyys, pv 30 28 Tampereen kaupunki 21
KONSERNITASE VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 12 465 13 195 Konserniliikearvo 351 468 Muut pitkävaikutteiset menot 13 953 15 496 Ennakkomaksut 87 12 26 856 29 170 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 252 383 246 328 Rakennukset 1 083 862 1 044 933 Kiinteät rakenteet ja laitteet 460 665 449 780 Koneet ja kalusto 103 150 99 458 Muut aineelliset hyödykkeet 10 150 10 022 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 119 709 99 434 2 029 919 1 949 955 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 36 400 34 871 Muut osakkeet ja osuudet 14 399 14 664 Muut lainasaamiset 11 890 14 087 Muut saamiset 157 151 62 847 63 773 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 666 7 462 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 32 803 34 058 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 742 6 554 Lyhytaikaiset saamiset 109 651 130 630 Rahoitusarvopaperit 64 050 65 178 Rahat ja pankkisaamiset 95 161 75 747 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 431 696 2 362 527 22 Tampereen kaupunki
VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 1 000 euroa 1 000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 636 657 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 0 Arvonkorotusrahasto 126 069 126 777 Muut omat rahastot 53 369 51 197 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 473 568 431 065 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) -16 019 42 473 1 273 645 1 288 169 VÄHEMMISTÖOSUUDET 14 852 14 165 KONSERNIRESERVI 544 816 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 20 228 20 746 Vapaaehtoiset varaukset 29 353 26 648 49 581 47 394 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 9 721 9 833 Muut pakolliset varaukset 15 145 13 864 24 866 23 697 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 20 281 20 159 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 683 230 582 298 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 36 046 34 762 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 87 858 115 835 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 240 794 235 232 1 047 927 968 127 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 431 696 2 362 527 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % 55 57 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 60 56 Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 457 549 473 538 Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas 2 164 2 260 Konsernin lainat, euroa / asukas 3 647 3 332 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa 771 089 698 133 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 11 890 14 087 Kunnan asukasmäärä 211 507 209 552 Tampereen kaupunki 23
Kuva: Palatsinraitin silta ja pato (Havainnekuva: Pontek Oy) Kuva: Riitta Savola Tampereen Sähkölaitos Oy yksi konserni, kuusi sydäntä Tampereen Sähkölaitos -konserni koostui vuonna 2009 ensimmäistä kertaa kuudesta osakeyhtiöstä. Vaikka uusi konsernirakenne otti vuoden aikana ensiaskeleitaan, sopeutuminen yhtiömaailmaan sujui hyvin. Tytäryhtiöt jatkoivat työntekoa omilla toimialoillaan ja Tampereen Sähkölaitos Oy tuotti tytäryhtiöilleen konsernipalveluja. Yhtiöittäminen selkeytti toimintaa sekä johtamisen että operatiivisen toiminnan näkökulmista. Liiketoiminnan läpinäkyvyys lisääntyi ja vertailtavuus muihin energiayhtiöihin tuli mahdolliseksi. Uusi konsernimuoto antaakin hyvän lähtökohdan sekä asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi että sisäisen toiminnan kehittämiseksi. Yhtiöittämisen myötä tytäryhtiöt saivat enemmän tulosvastuuta, joka toi myös lisää strategiavastuuta. Osana konsernin ympäristövastuullista toimintaa Tampereen Sähkönmyynti Oy teki lokakuussa päätöksen myydä jatkossa vain vihreää sähköä kotitalousasiakkailleen. Vuoden 2010 alusta lähtien kotitalousasiakkaille myytävä sähkö on tuotettu vesivoimalla. Tämä pienentää asiakkaiden hiilijalanjälkeä merkittävästi ja on siten vaikuttamassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kolmivuotinen Palatsinraitin silta- ja patohanke käynnistyi marraskuussa Tammerkosken keskeltä tulvauomasta. Hankkeen aikana koski saa entistä ehommat patomuurit ja kokonaan uuden padon sekä kevyen liikenteen sillan, joka yhdistää Tampellan ja Finlaysonin kulttuurimaisemat. Kaupungin turvallisuus kohenee, kun Tammerkosken purkautumiskyky tulvatilanteissa lisääntyy. Uuden padon rakennuttaa ja patomuurit korjauttaa Tampereen Energiantuotanto Oy. Kevyen liikenteen sillan rakentamisesta vastaa Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen. Merkittävimpiä vuoden uusista avauksista oli hyötyvoimalaitoshankkeen suunnittelun aloittaminen yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa. Yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen monipuolistaisi Tampereen Sähkölaitoksen tuotantorakennetta ja vähentäisi maakaasuriippuvuutta. Hyötyvoimalaitos täydentäisi myös materiaalikierrätystä, sillä se tuottaisi energiaa nyt kaatopaikalle haudattavasta materiaalista. Hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi käynnistetään vuonna 2010. 24 Tampereen kaupunki
Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) aloitti vakinaisena ammattikorkeakouluna vuonna 1996 ylläpitäjänään Tampereen kaupunki. Vuoden 2009 aikana TAMKissa suoritettiin yhteensä 899 ammattikorkeakoulututkintoa, joista ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja oli 59. Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistui 232 ammatillista opettajaa. Laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin ja helmikuussa 2009 Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) ilmoitti auditoinnin hyväksymisestä. Auditointi on voimassa 6 vuotta. Lisäksi TAMKin liiketalouden koulutusohjelma valittiin yhdeksi Suomen ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2010 2012. Kaupunginvaltuusto päätti 21.1.2009 Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistämisestä. Yhdistymistä valmisteltiin vuoden 2009 aikana ja 1.1.2010 TAMK ja PIRAMK yhdistyivät. Uuden ammattikorkeakoulun nimeksi tuli Tampereen ammattikorkeakoulu ja ylläpitäjäksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, pääomistajana Tampereen kaupunki. TAMK on nyt Suomen kolmanneksi suurin ammattikorkeakoulu 10 000 opiskelijallaan tarjoten koulutusta yhteensä seitsemällä koulutusalalla. Monialaisen ammattikorkeakoulun opetus painottuu erityisesti tekniikkaan, hyvinvointipalveluihin sekä liiketalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Tutkintoon johtavaa koulutusta tuotetaan 45 koulutusohjelmassa, joista 8 on englanninkielisiä. Tehtäviin kuuluu lisäksi soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä työelämälähtöinen palvelutoiminta. Osana TAMKia toimii Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu, jossa voi suorittaa ammatillisen opettajan kelpoisuuden. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet osaamisen ylläpitämiseen erilaisissa täydennyskoulutusohjelmissa. Uusi TAMK toimii Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Kuva: Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen kaupunki 25
Tredea Oy kaupunkiseudun elinkeinojen kokoava voima Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy aloitti toimintansa 1.1.2009. Yhtiö tuottaa seudulliset elinkeinopalvelut omistajakunnilleen palvelusopimusten mukaisesti. Kustannukset ovat kaupunkiseudun kaikissa kunnissa 3,80 euroa asukasta kohden vuodessa. Tredea toimii Tampereella osoitteessa Juhlatalonkatu 5 ja sen henkilöstö koottiin yhteensä yhdeksästä eri organisaatiosta. Henkilöstömäärä oli vuoden 2009 lopussa 18. Toimintavuoden liikevaihto oli yhteensä 3,2 miljoonaa euroa ja yhtiö teki voittoa 128 211 euroa. Yhtiön kokonaan omistama matkailuyhtiö Go Tampere Oy on päätetty sulauttaa Tredea Oy:n osaksi 1.8.2010 alkaen. Tredea toteuttaa seudullista elinkeinopolitiikkaa ja sen toimintaa ohjaa seudun elinkeinostrategia. Vuonna 2009 yhtiö vakiinnutti toimintansa seudun keskeisenä elinkeinopoliittisena toimijana ja keskittyi kolmeen painopisteeseen: elinkeinojen kehittämiseen, seudun yhteismarkkinointiin ja kansainvälistymiseen. Yhtiön neuvontapalveluiden kautta perustettiin vuonna 2009 yhteensä 821 uutta yritystä, annettiin perustamisneuvontaa 2 222 uudelle asiakkaalle sekä autettiin 27 yritystä omistajanvaihdoksessa, joista 8 oli sukupolvenvaihdoksia. Toimintavuoden aikana perustettiin 12 uutta osuuskuntaa sekä hankittiin kaupunkiseudun yrityksille riskirahoitusta 6,51 miljoonaa euroa. Yrityskummitoiminnan kautta annettiin neuvontaa 158 kummiyritykselle ja autettiin 22 yritystä sijoittumaan Tampereen seudulle. Seutumarkkinoinnin pääpaino oli seudun brändin ja maakunnallisen matkailuportaalin luomisessa sekä lentokentän ja -liikenteen kansainvälisessä markkinoinnissa. Kansainvälinen markkinointi keskittyi ulkomaisten investointien hankintaan Tampere Business Region -konseptin kautta ja vuoden aikana Tampereen seudulle saatiin sijoittumaan yhdeksän uutta ulkomaista yritystä. Kansainvälisen toiminnan keskeinen toimija oli Tredean alaisuudessa toimiva Tampereen kaupunkiseudun EUtoimisto, johon on yhdistetty Pirkanmaan liiton kanssa 26.3.2009 solmitulla sopimuksella koko Pirkanmaan maakunnan EU-edunvalvonta. EU-toimisto hankki Tampereen seudulle suoraa EU-rahoitusta toimintavuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa. Näkymät toimintavuodelle 2010 osoittavat, että Tredea Oy on saavuttanut seudullisen luottamuksen kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan toteuttamisen ytimessä. 26 Tampereen kaupunki
Tampere 2009 Asukasmäärä 211 507 Henkilöstömäärä 15 064 Veroprosentti 18 Vuosikate, milj. 69,7 Vuosikate/Poistot, % 83 Tulos, milj. -14,0 Yli-/alijäämä, milj. -16,7 Investoinnit (netto), milj. 131,7 Investointien tulorahoitus, % 53 Taseen loppusumma, milj. 1 897,6 Lainat, milj. 283,0 Lainat, / asukas 1 338 Kuva: Susanna Lyly Tampereen kaupunki 27